Venäjän talousnäkymiä

[The Original Jags]

Tässä ketjussa keskustellaan Venäjän taloudesta yleisesti. Aiemmin suljetussa "Venäjä-suhteet" -ketjussa aiheesta olikin paljon asiaa, joten jatketaan juttua täällä.

Venäjän talouskehitys on ollut pääosin positiivista vuosituhannen taitteesta lähtien. Vuosittainen talouskasvu on ollut vuosittain 6-7% luokkaa, joka ylittää selvästi EU:n keskimääräisen talouskasvun.

Suuri osa talouskasvusta voidaan selittää alhaisella lähtötasolla. Boris Jeltsinin hallitus aiheutti 1990-luvulla valtavan talousromahduksen virheellisillä, osin myös tahallisesti haitallisilla reformeillaan, jonka pääteema oli valtion omaisuuden yksityistäminen harvojen käsiin. Nämä "harvat" muodostivat sittemmin Jeltsinin perheeksi kutsutun ringin, joka sijoitti valtavia rahamääriä lännen pankkeihin. Maailmanhistorian suurin valuutan joukkopako tapahtui hallitsemattoman yksityistämisen jälkiseurauksena. Kuuluisimpia tämän perheen jäsenistä oli ns. juutalaislobby, joista tunnetuimpia ovat Mihail Hodorkovski, Boris Berezovski, Roman Abramovitsh ja Vladimir Gusinsky. 1990-luvun synkimpinä vuosina noin tusina oligarkkeja omisti jopa 70% koko kansallisomaisuudesta.

Heistä nykyisin ainoastaan Abramovitsh on Venäjällä vaikuttavassa asemassa. Hodorkovski on vankilassa, Gusinsky pakeni Israeliin ja Berezovski Englantiin. Berezovski on uhonnut Englannista käsin tavoittelevansa jopa vallankumousta Venäjältä. Lisäksi hänen on sanottu rahoittavan Tshetshenian kapinallisten vastarintaliikettä. Lisäksi hän rahoittaa lukuisia Venäjällä toimivia länsimielisiä kansalaisliikkeitä. Tämä oli varmaankin pääsyy Venäjän kiristyneisiin kansalaisjärjestöjä koskeviin lakeihin. Ulkomailta rahoitettujen järjestöjen toiminnan katsotaan olevan haitallista kansalliselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

2000-luvun taitteen talouskehityksen kääntyminen positiiviseksi aiheutui useammastakin tekijästä. Vuonna 1998 koettu talousromahdus aiheutti samalla ruplan romahduksen, joka teki samalla Venäjän teollisuudesta kilpailukykyisempää. Uuden presidentin tiukentunut ote oligarkeista oli myös eräs talouskasvun päätekijöistä. Valuutan virtaa ulkomaille alettiin hillitsemään, ja oligarkkien 1990-luvulla kahmimaa omaisuutta alettiin palauttaa pikkuhiljaa valtiolle. Suurin yksittäinen tällainen tapaus oli ilman muuta Jukosin haltuunotto vuonna 2003, jota new yorkilaiset pankkiirit myös tavoittelivat omistukseensa samoihin aikoihin. Jukos hallitsi suurinta osaa koko Venäjän öljyteollisuudesta, joten kyse oli todella merkittävästä asiasta.

2000-luvulla syntyi myös todellinen jättiläinen, Gazprom. Tämä Venäjän nykytalouden kruununjalokivi on kasvanut maailman 3. suurimmaksi yritykseksi. 1990-luvulla tämä valtionyritys oli konkurssin partaalla, mutta Putinin hallituksen onnistuneet reformit tekivät yhtiöstä sen mitä se on tänään. Käytännössä Gazprom otti valtion kaasukentät pois oligarkeilta, ja palautti ne valtion hallintaan.

2000-luvun alussa Venäjän talouskasvu perustui pitkälti öljyn korkeaan hintaan. Venäjän kannalta öljyn kova hinnan nousu sattui todella hyvään paikkaan, koska se mahdollisti suotuisan talouskehityksen ja valtion velkojen pois maksamisen. Tällä hetkellä Venäjä on lähes velaton maa.

Mikä on tilanne tällä hetkellä? Tässä jotain osviittaa, kyseessä on IMF:n raportti:

http://www.mosnews.com/money/2006/06/26/imfgrowth.shtml

IMF ennustaa talouden kasvavan vuonna 2006 edelleen 6.5% vauhdilla. Viime vuonna tämän vuoden kasvun ennustettiin jäävän hieman yli 4%:iin, mutta Venäjän sisämarkkinoiden voimakas kasvu on nostanut ennustetta hieman. Onkin huomionarvoista, että Venäjän talouskasvu ei perustu enää nykyisin niinkään raaka-aineiden vientiin, vaan sisämarkkinoiden kasvuun. Tätä voidaan pitää merkkinä talouden tervehtymisen jatkumisesta.

Liittyykö Venäjän talouteen sitten merkittäviä uhkia? Pidemmällä aikavälillä tällainen on eittämättä negatiivinen väestökehitys. Maan väkiluku vähenee vuosittain 600000-700000 tahdilla. Venäjä ei ole avannut rajojaan siirtolaisille siinä määrin kuin EU-valtiot, joka näkyy väestön voimakkaana vähenemisenä. Voimakas talouskasvu vaatii paljon nuorta ja viriiliä työvoimaa, joten ongelmaa on pidettävä merkittävänä. Putinin hallitus onkin ottanut jo kantaa ongelmaan monellakin tavalla. Hallitus maksaa ensi vuodesta lähtien "palkkion" lapsia synnyttäville pareille. Myös ulkomailla asuvia venäläisiä houkutellaan muuttamaan takaisin erinäisin etuuksin.

Paluuliikettä onkin jo nähtävissä. Ulkomailla asuu miljoonia venäläisiä, joten onnistuessaan muuttoliike takaisin auttaisi asiaa. Mutta lopullinen ratkaisu tämä ei ole, vaan syntyvyyden on noustava, jotta väestön väheneminen saadaan pysäytettyä. Syntyvyys onkin noussut joka vuosi vuodesta 2001 lähtien, mutta ei laisinkaan tarpeeksi. Putinin hallitus uskoo, että talouden koheneminen lisää samalla myös syntyvyyttä, ja näin viimeisen viiden vuoden aikana on myös tapahtunut.

Venäjän talous näyttää siis tällä hetkellä hyvältä. Talous tulee kasvamaan seuraavan viiden vuoden aikana 4-7% vuosivauhtia, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena. Pidemmällä aikavälillä esiintyy kuitenkin ongelmia, jotka on voitava selvittää, jotta suotuisa kehitys jatkuu myös 10-20 vuoden päästä. Näistä tärkein on syntyvyyden nostaminen, mutta yhtä tärkeä on myös teollisuuden monipuolistaminen ja raaka-aineiden jalostusasteen nostaminen.

 

[ms.qvist]

Muistelen ettei Venäjä kuitenkaan lähes velaton maa ole, ulkomaanvelkaa on edelleen vajaat kaksikymmentä miljardia euroa - mikä on vähän verrattuna siihen tasoon miltä Venäjä lähti liikkeelle 90-luvun loppuolella. Venäjä kuitenkin maksaa ulkomaanvelkaansa pois nopeutetussa tahdissa. Toinen positiivinen seikka on myös se, että velan osuus BKT:sta on laskenut vuosi vuodelta ja on nyt alle 30 % (voi olla nyt 2006 puolella jo lähempänä 20 %) kun se 90-luvun lopulla oli 90 % tietämissä.

Ulkomaanvelan takaisinmaksu on siis kontrollissa, ongelmia ei pitäisikään tulla lähitulevaisuudessa mikäli öljyn hinta pysyy lähellä nykyistä tasoaan - Venäjä siis saanee maksettua velkansa pois seuraavien vuosien kuluessa. Tässä kohdin on myös syytä muistuttaa, että siinä missä Venäjä on velkaa useille maille niin monet maat ovat myös velkaa Venäjälle - osa veloista on perua neuvostoajoilta ja lähinnä kolmannen maailman mailta, muutamien maiden kanssa on tehty maksuohjeita tai vaihtoehtoisesti Venäjä on antanut velat anteeksi.

Ongelmia Venäjän taloudessa on myös nähtävillä, eräs on kaikesta huolimatta se, että maa on liiankin riippuvainen muutaman vientiartikkelin viennistä ja niistä saaduista tuloista eli vaikka Venäjällä on kortit käsissään öljyn ja kaasun suhteen niin tämä on samalla negatiivinenkin asia koska ollaan liiaksi riippuvaisia muutaman tuotteen kaupasta. Eli toisin sanoen, Venäjän tulisi monipuolistaa ulkomaankauppaansa ja lisätä esim. öljyn jalostusastetta - näin valtion kassaan tulotettavat tulot eivät olisi liiaksi riippuvaisia mahdollisesta yhden vientiartikkelin huomattavista hinnanheilasteluista. Voidaan tietty olettaa ettei öljyn hinta enää dramaattisesti laske koska öljyhuippu on lähestymässä tai siinä ollaan jo joten tässä suhteessa Venäjä tullee saamaan tulevaisuudessakin rutkasti tuloja öljyn kaupasta mutta tästä huolimatta panostaisin Venäjällä entistä enemmin jatkojalostukseen (mitä ilmeisesti tullaan tekemään koska muistaakseni uusia jalostamoja on rakenteilla/suunnitteilla).

Toisaalta Venäjän sisämarkkinat alkavat vetää entistä enemmin, kiitos kasvavan keskiluokan jolla on myös varaa pistää rahaa kulutukseen mutta missä määrin kulustuotteet joudutaan tuomaan maahan ja missä määrin sitten kyetään maassa itse tuottamaan tarvittavia kulutushyödykkeitä. Ongelmana on se, että paljon (liiankin paljon) jatkojalostettuja tuotteita ja kulutushyödykkeitä tuodaan maahan, eli jälleen ollaan siinä ongelmassa, että maahan olisi saatava entistä enemmin sisäistä tuotantoa. Tässä varmasti kannattaisi tehdä laajempaa yhteistyötä ulkomaalaisten firmojen kanssa ja pyrkiä saamaan maahan lisää ulkomaisia investointeja tai tarkemmin ilmaistuna entistä enemmin ulkomaisia investointeja koska jonkin verran investointeja maahan on tehty (autotehdas tms.) mutta jatkossa näkisin tarpeen olevan huomattavasti suuremman - jolleivat sitten venäläiset firmat omalla innovativiisudellaan ja suunnitellullaan kykene paikkaamaan tätä aukkoa, johon en kyllä usko koska monilla sektoreilla jouduttaisi lähtemään liikkeelle lähes nollasta, on siis helpompaa päästä vauhtiin houkuttelemalla maahan ulkomaisia yrityksiä.

Tässä nyt muutama äkkiseltään mieleen tullut ajatus Venäjän talousnäkymistä, tulevaisuus on hyvä mutta ei mielestäni niin ruusuinen kuin toisinaan kuulee/lukee maalailtavan. Paljon on siis vielä tehtävä jotta ongelmista päästäisi eroon.

vlad.

 

[The Original Jags]

Tarkistin tuon lapsesta maksettavan palkkion summan. Venäjän hallitus on luvannut toisen lapsen synnyttäville perheille jopa 9200 dollarin palkkion. Kyse on melkoisen merkittävästä summasta, koska tuohon päälle tulevat myös muut sosiaalituet, jotka tosin Venäjällä eivät ole kovin suuria.

Tällaisessa politiikassa on kuitenkin se vaara, että "väärät" ihmiset alkavat synnyttää lapsia. Esimerkiksi narkkarit voisivat synnyttää lapsia vain saadakseen rahaa huumeisiin.

Tästä syystä hallitus ei jaa palkkiota suoraan rahana, vaan erilaisina lapsen koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä perheen asumiseen liittyvinä avustuksina.

 

[The Original Jags]

Muistelen ettei Venäjä kuitenkaan lähes velaton maa ole, ulkomaanvelkaa on edelleen vajaat kaksikymmentä miljardia euroa - mikä on vähän verrattuna siihen tasoon miltä Venäjä lähti liikkeelle 90-luvun loppuolella.

20 miljardin euron velka ei mielestäni ole kovin suuri, jos juuri otetaan huomioon se tilanne josta lähdettiin liikkeelle, tai jos velkaa verrataan vaikkapa Yhdysvaltojen giganttiseen ulkomaanvelkaan, jota USA ei oikeasti tule koskaan edes maksamaan pois, koska se olisi mahdotonta.

Suomen ulkomaanvelka vuonna 2001 oli 380 miljardia markkaa eli noin 63 miljardia euroa. En tiedä miten paljon Suomi on maksanut pois velkojaan viidessä vuodessa, mutta aika mielenkiintoista että Suomella oli tuolloin kolme kertaa enemmän ulkomaanvelkaa kuin Venäjällä tällä hetkellä.

Venäjä kuitenkin maksaa ulkomaanvelkaansa pois nopeutetussa tahdissa. Toinen positiivinen seikka on myös se, että velan osuus BKT:sta on laskenut vuosi vuodelta ja on nyt alle 30 % (voi olla nyt 2006 puolella jo lähempänä 20 %) kun se 90-luvun lopulla oli 90 % tietämissä.

Jep, Venäjä aikoo maksaa velkansa mm. Pariisin klubille tämän vuoden aikana, jolloin sen kokonaisvelan. Tällainen kertamaksu aiheuttaisi Venäjälle jopa 7 miljardin dollarin säästön korkomenoissa, joten velka kannattaa ehdottomasti hoitaa pois nyt, kun siihen on budjetin ylijäämäisyyden vuoksi varaa.

Tässä kohdin on myös syytä muistuttaa, että siinä missä Venäjä on velkaa useille maille niin monet maat ovat myös velkaa Venäjälle - osa veloista on perua neuvostoajoilta ja lähinnä kolmannen maailman mailta, muutamien maiden kanssa on tehty maksuohjeita tai vaihtoehtoisesti Venäjä on antanut velat anteeksi.

Tuo velkojen anteeksi antaminen on hieman kismittänyt allekirjoittanutta, koska anteeksi on annettu jopa miljardiluokan velkoja. Venäjä voisi minun puolestani olla enemmän Suomen kaltainen valtio, joka on erittäin vaatelias ja kitsas omien saataviensa suhteen. Liiallinen hyväntekeväisyys ei ole hyvästä taloudessa.

Venäjä tullee saamaan tulevaisuudessakin rutkasti tuloja öljyn kaupasta mutta tästä huolimatta panostaisin Venäjällä entistä enemmin jatkojalostukseen (mitä ilmeisesti tullaan tekemään koska muistaakseni uusia jalostamoja on rakenteilla/suunnitteilla).

Ehdottoman positiivinen juttu, jos näin on. Raakaöljyn vieminen ei ole kovin fiksua, kun jalostettuna siitä saa moninkertaisen hinnan.

Toisaalta Venäjän sisämarkkinat alkavat vetää entistä enemmin, kiitos kasvavan keskiluokan jolla on myös varaa pistää rahaa kulutukseen

Eilen oli uutisissa juttua Moskovan kuumentuneista asuntomarkkinoista. Ihmiset haluavat nopeasti muuttaa pois neuvostoajan ahtaista asunnoistaan, mutta uusia asuntoja ei rakenneta riittävän nopeaa tahtia ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi, mistä johtuen asuntojen hinnat ovat karanneet pilviin. Toisaalta tämä kuitenkin kertoo siitä, että ihmisillä on koko ajan enemmän varallisuutta ja ostovoimaa.

Moskova on tätä nykyä muutenkin jo maailman kallein kaupunki. Ei välttämättä hyvä juttu, mutta kuitenkin yksi esimerkki ostovoiman noususta. Moskovaan, kuten myös Pietariin, nousee uusia lasipalatseja kuin sieniä sateella. Tämä kehitys säteilee myös kaupunkien ulkopuolelle. Hyvä esimerkki on entinen suomalainen kaupunki Koivisto, jonne on noussut sekä uusi öljysatama että paljon uusia loistodatshoja.

mutta missä määrin kulustuotteet joudutaan tuomaan maahan ja missä määrin sitten kyetään maassa itse tuottamaan tarvittavia kulutushyödykkeitä. Ongelmana on se, että paljon (liiankin paljon) jatkojalostettuja tuotteita ja kulutushyödykkeitä tuodaan maahan, eli jälleen ollaan siinä ongelmassa, että maahan olisi saatava entistä enemmin sisäistä tuotantoa.

Tämä on kiistaton ongelma. Venäjän elinkeinoelämän on pystyttävä tarjoamaan tuotteita sekä sisämarkkinoille että vientiin jatkossa paljon enemmän. Ulkomaankaupan tase on tosin tällä hetkellä selvästi positiivinen, eli ulkomaankauppa on selkeästi voitollista, mutta se voisi olla vielä paljon enemmän voitollista, jos venäläiset valmistaisivat itselleen enemmän kulutushyödykkeitä ja ruokaa.

Erityisesti elintarviketuotannon osalta pidän kehitystarvetta merkittävänä. Venäjä ei ole omavarainen elintarviketuotannon suhteen. Maanviljelyksen tuottavuutta pitäisi reippaasti nostaa nykyisestä.

 

[The Original Jags]

Brittiläinen The Times -lehti haastatteli ex-presidentti Mihail Gorbatshovia. Tässä linkissä referaatti haastattelusta suomeksi:

http://www.moskova.info/content/view/153/32/

Gorba otti kantaa ulkomaiden väitteisiin Venäjän käyttämästä "energia-aseesta" näin:

On hyvin omituista, että saman aikaisesti kun länsi kehottaa meitä siirtymään energiakaupassa vapaille markkinoille, meitä syytetään siitä, että nostamme hintojamme markkinahintojen tasolle. Meitä siis kritisoidaan siitä, että me teemme jotain ja saman aikaisesti meitä kritisoidaan, jos emme tee mitään.

Olen itsekin jankuttanut tätät samaa täälläkin ties kuinka monta kertaa, mutta jostakin syystä asiaa ei vain haluta ymmärtää. Tässä Gorba sanoo saman asian, ja tämä mielipide vallitsee myös Venäjällä. Venäjä katsoo, että sillä on oikeus rikastua luonnonvarojensa avulla huolimatta lännen vastalauseista.


Gorba otti kantaa myös lännen kritiikkiin kansalaisjärjestöjen tiukentuneesta kohtelusta näin:

"Hänen mukaansa laki on oikean suuntainen, koska ulkomaisten järjestöjen ja organisaatioiden ei pitäisikään vaikuttaa liikaa Venäjän sisäiseen politiikkaan. Esimerkkinä Gorbatshov toi esiin Ukrainan ”Oranssin vallankumouksen”, jonka toteutumisessa yhdysvaltalaisella rahoituksella ja Yhdysvaltain suurlähetystön toiminnalla Kiovassa oli ratkaiseva merkitys.
- Mikäli ”Oranssi vallankumous” olisi tapahtunut jonkun maan rahoituksen avulla Yhdysvalloissa, niin olen varma, että Yhdysvallat laittaisi nopeasti pisteen ulkomaisten järjestöjen vaikutukselle sisäpolitiikkassansa"

Tässäkin Gorba kertoo samaa, jota olen täälläkin toistanut moneen otteeseen. Valtion on pakko reagoida tavalla tai toisella tilanteessa, jossa sen selkeästi hallitukselle vihamieliset kansalaisjärjestöt saavat miljoonien edestä rahoitusta ulkomailta.

Ukrainan esimerkki osoitti, että siirtymävaiheessa olevassa valtiossa on mahdollista organisoida vallankumous ulkomaisen rahan avulla. Venäjä ei ole tällaiselle yhtä haavoittuva kuin Ukraina, mutta siitä huolimatta on parempi katsoa kuin katua.


Gorballa oli myös terveisiä Yhdysvalloille ja erityisesti Dick Cheneylle, jonka puheita Gorba pitää tekopyhinä ja kaksinaismoralistisina:

Lisäksi Mihail Gorbatshov ilmaisi, että ei ymmärrä useiden läntisten poliitikkojen kritiikkiä Venäjän hallintoa kohtaan. Neuvostoliiton ex-presidentti mm. muistutti, että taannoin Liettuassa Venäjää kovin sanoin kritisoinut Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney matkasi Liettuan vierailunsa jälkeen suoraan Kazahstaniin, jossa jokin aika sitten pidettiin ”neuvostotyyliset” vaalit. Istuva presidentti valittiin maan johtoon kolmannen kerran peräkkäin 91%:n äänivyöryllä, mutta jostain syystä Dick Cheney ei löytänyt Kazahstanin politiikasta mitään kritisoitavaa.
- Monet läntiset poliitikot toteuttavat suhteessaan Venäjään kaksoisstandardeja. Se, mikä on sallittu muille, ei ole sallittu Venäjälle, Gorbatshov kertoi.

Gorbahan puhuu ikäänkuin minun suullani, vai mitä?

 

[BitterX]

Toivottavasti keskustelu pysyy raiteillaan. Mielenkiintoinen ja Suomellekin tärkeä aihe kuitenkin kyseessä. Tuo TOJ:n edellinen viesti korkeintaan hiuksenhienosti sivuaa aihetta.

Tuosta ulkomaisten investointien vähäisyydestä Venäjällä haluaisin mainita sen verran, että sitä vähentää edelleenkin laaja korruptio ja järjestäytyneen rikollisuuden suuri valta. Tämä koskee lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä - suuryrityksillä on riittävästi voimaa elää kyseisen asian kanssa.

Esimerkiksi Suomalaiset pk-yrittäjät eivät ole halukkaita etabloitumaan Venäjälle juuri tuon turvattomuuden tunteen takia. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, vaan myös alitajuinen ryssäviha vähentää suomalaisten halua liiketoimintaan Venäjällä. Ja edelleenkin, naapuruudesta huolimatta venäjän kielen taito ja into opiskella sitä on suomessa hyvin alhainen. Itse antaisin neuvon, että pää pois perseestä ja järki käteen. Naapurissamme sijaitsee yli viiden miljoonan asukkaan Pietari, jonka talous vahvistuu erittäin nopeasti ja sitä myöten suuren keskiluokan ostovoima nousee. Suomalaisten tulisi käyttää hyväkseen Pietarin markkinat ennen kuin muut ehtivät ensin.

 

[The Original Jags]

Tuosta ulkomaisten investointien vähäisyydestä Venäjällä haluaisin mainita sen verran, että sitä vähentää edelleenkin laaja korruptio ja järjestäytyneen rikollisuuden suuri valta.

Tummensin sanan "vähentää", koska kuitenkin ulkomaisten investointien määrä Venäjällä kasvaa jopa 12% vuodessa, eli kasvu on aika merkittävä.

Korruptiota ja rikollisuutta tietysti esiintyy, mutta ei siinä määrin kuin 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Ulkomaalaisten yritysten toimintaa Venäjällä on pyritty helpottamaan juuri kiinnittämällä huomiota korruptioon ja rikollisuuteen, ja voimakkaasti lisääntyvät investoinnit näyttäisivät kertovan, että siinä on myös jollakin tavalla onnistuttu.

Ja edelleenkin, naapuruudesta huolimatta venäjän kielen taito ja into opiskella sitä on suomessa hyvin alhainen. Itse antaisin neuvon, että pää pois puskasta ja järki käteen.

Suomessa pitäisi tätä(kin) asiaa silmällä pitäen poistaa viimeinkin tuo pakkoruotsi, ja muuttaa koulutusjärjestelmää siten, että englannin ohella olisi pakko opiskella vaihtoehtoinen kieli, joka voisi olla ruotsi, venäjä, tai vaikka saksa.

Ainakin Itä-Suomessa venäjän kielen taidosta lienee selvästi enemmän hyötyä kuin ruotsin kielen taidosta. Jos koulua käydään omaa tulevaisuutta varten, niin eikö silloin kannattaisi opiskella niitä asioita, joista tulevaisuudessa on eniten hyötyä? Koulutusjärjestelmässä vielä oleva pakkoruotsi on muinaisjäänne, jota tekohengitetään ainoastaan poliittisista syistä. Mitään käytännön elämän syitä ruotsin kielen pakko-opiskelulle ei ole olemassa.

 

[Major Julli]

Erittäin mielenkiintoinen ja omaperäinen, ettenkö sanoisi jopa yllättäväkin aihe. Hyvä että näitä Venäjä-keskustelujakin jaksetaan avata täällä jatkoajassa.

 

[Bay]

Ei taida TOJ olla työelämässä tai ainakaan työt ei rasita kun tätä Venäjä trollausta tulee kilometritolkulla useaan eri ketjuun. Ja liukas kuin ankerias tuntuu mies olevan; väistelee kaikki hänelle esitetyt kysymykset joihin ei osaa/halua vastata ja jatkaa omaa propagandaansa häiriintymättä. Toisaalta kunnioitettavaa kiihkeyttä, mutta toisaalta alan epäilemään mielenterveyttä.

 

[The Original Jags]

Ei taida TOJ olla työelämässä tai ainakaan työt ei rasita kun tätä Venäjä trollausta tulee kilometritolkulla useaan eri ketjuun. Ja liukas kuin ankerias tuntuu mies olevan; väistelee kaikki hänelle esitetyt kysymykset joihin ei osaa/halua vastata ja jatkaa omaa propagandaansa häiriintymättä. Toisaalta kunnioitettavaa kiihkeyttä, mutta toisaalta alan epäilemään mielenterveyttä.

Kyllä olen työelämässä. Tällä alalla ei kesäaikaan ole hirveästi hommaa varsinkin kun projekti on käytännössä ohi, mutta projektiaikaa vielä viikko jäljellä.

Kehoittaisin nimimerkkiä pitämään huolen vain omasta mielenterveydestään.

 

[Daespoo]

Suomen valtionvelka on edelleen 60 miljardia egeä mutta osuus BKT:sta on laskenut jo 38%:iin eli eurooppalaisittan hyvin alhaiseksi, velan määrä euroissa on pysynyt pitkään samana (vaalikauden ainoa lyhennys 3.8B€ (eli 3.8 miljardia euroa) oli tarkoitus tehdä viime kaudella, en tiedä tehtiinkö) mutta silti korkoja maksetaan vuosittain samanverran kuin puolustusmenoihin eli luokkaa 2.2B€.

Venäjällä menee toistaiseksi hyvin mutta öljyn korkea hinta ei välttämättä ole pitkäaikainen juttu, erään ison öljy-yhtiön chiiffin mukaan parin vuoden päästä se saattaa olla jo huomattavasti alhaisempi, jopa alle 30USD/tynnyri kiitos lisääntyneen jalostamokapasiteetin.

 

[The Original Jags]

Suomen valtionvelka on edelleen 60 miljardia egeä

Mulle oli ainakin uusi tieto, että Suomella on kolme kertaa enemmän ulkomaanvelkaa kuin Venäjällä. Aika yllättävää, mutta kertoo toisaalta miten nopeasti Venäjä on maksanut takaisin Neuvostoliiton aikaisen jättimäisen ulkomaanvelan.

Venäjällä menee toistaiseksi hyvin mutta öljyn korkea hinta ei välttämättä ole pitkäaikainen juttu, erään ison öljy-yhtiön chiiffin mukaan parin vuoden päästä se saattaa olla jo huomattavasti alhaisempi, jopa alle 30USD/tynnyri kiitos lisääntyneen jalostamokapasiteetin.

Toisaalta "peak oil" saattaa olla jo käsillä jopa parin kolmen vuoden sisällä. Tästä edespäin öljyntuotantoa ei voida enää nostaa, vaan öljylähteiden ehtyessä tuotanko alkaa pikkuhiljaa supistua. Samalla öljyn kysyntä kuitenkin kasvaa edelleen pelkästään Kiinan ja Intian nousevan elintason myötä huimasti, mikä nostaa luonnollisesti öljyn hintaa.

Venäjän kokonaisöljyvarat saattavat olla jopa Irakin luokkaa. On vaikea käsittää, miten laaja alue Venäjä oikeasti on. Siellä on valtavia kokonaan tutkimattomia alueita, joilta uskotaan löytyvän öljyä.

Venäjän talous ei enää tänä päivänä ole niin riippuvainen öljyn ja maakaasun hinnan kehityksestä kuin esimerkiksi vuonna 2001. Asiantuntijoiden mukaan vuoden 2005 talouskasvu (6.5%) selittyi sisämarkkinoiden kasvulla, ei niinkään öljyn hinnan nousulla.

Vuonna 2005 Venäjän öljyntuotanto jopa supistui vuoteen 2004 verrattuna, mutta talous jatkoi silti vahvaa kasvua. Eikö tämä kerro jostakin?

 

[tumba17]

Sen verran oikaisen Vladin muistikuvaa, että Venäjän valtion velka 2005 on noin USD 77mrd, ei USD 20mrd. Voi olla, että muistelet valtion velan osuutta BKTsta, joka vuoden 2005 alussa oli 20%, vuoden lopun osalta velka oli noin 10%. Ilman IMFn voimakasta otetta ja apua 90-luvun lopun kriisin aikoihin, tuo velkataakka olisi kasvanut sietämättömäksi. Kurioositeettina, Suomen valtion velka vastaavasti on noin USD 60mrd, joka on noin 37% BKTsta.

Velka tai sen määrä ei nyt niin hirveitä kerro talouden tilanteesta, esim. Belgian velka on ollut vuosikymmenet n. 100% BKTsta, mutta kummasti tuo maa vaan tulee toimeen, Euroopasta vastaavia maita löytyy useampiakin. Jenkkien osalta velka on "vasta" 70% paikkeilla ja varakkaana maana tuon velan hoito ei ole suuri ongelma.

Venäjän osalta tummana pilvenä voidaan pitää kovaa inflaatiota (n. 10%) ja vuoden 2006 aikana laskenutta BKTn kasvua (n.5,5%, vrt. 2005 6,5%), vaikka mm. vientitulot (lue: luonnonvarat) ovat jatkaneet hurjaa nousuaan. Öljyn, kaasun, jne. hintojen nousu kun on ollut Venäjän kasvun veturi. Investointien määrä on sekin hiipunut, mm. lainsäädännön puutteellisuus vaikuttaa.

Toivottavasti tuo alkuvuoden hikottelu ei ole pysyvää ja toivon sitä sekä venäläisten, että Suomenkin vuoksi. Venjän merkitys kauppakumppanina on taas huomattava, eli molemmat maat hyötyvät toisistaan.

 

[Erkka]

Korruptiota ja rikollisuutta tietysti esiintyy, mutta ei siinä määrin kuin 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.

Ulkomaalaisten yritysten toimintaa Venäjällä on pyritty helpottamaan juuri kiinnittämällä huomiota korruptioon ja rikollisuuteen, ja voimakkaasti lisääntyvät investoinnit näyttäisivät kertovan, että siinä on myös jollakin tavalla onnistuttu.

No jaaha, ei kauaa kestänyt ennen kuin näitä "faktoja" alkoi tähänkin ketjuun ilmestymään. Väitit hiljattain, että Ukrainassa korruptio olisi kasvanut voimakkaasti ja nyt väität, ettei korruptiota esiinny Venäjällä siinä määrin kuin 2000-luvun alussa. Kuitenkin Transparency Internationalin mittaama korruptioindeksi oli Venäjällä vuonna 2005 heikompi kuin vuosina 2002 tai 2003 kun taas Ukrainassa indeksi oli samoja vuosia verrattaessa parempi kuin aiemmin. Ohimennen mainiten Ukraina meni muuten 2005 keskinäisessä vertailussa Venäjästä ohi, vaikka oli aiemmin sitä jäljessä.

Olen itsekin jankuttanut tätä samaa täälläkin ties kuinka monta kertaa, mutta jostakin syystä asiaa ei vain haluta ymmärtää. Transparency International puhuu ikäänkuin minun suullani, vai mitä?

 

[Daespoo]

Täytyy myöskin muistaa että Venäjän GDP/kapita oli viime vuonna vain noin 11.000USD eli puhutaan aikamoisesta kehitysmaasta, verrattuna vaikka Viroonkin jossa se on noin 17.000USD. Vertailun vuoksi voidaan todeta että Suomen luku on lähes kolminkertainen eli noin 31.000USD (joka on siis jo suurempi kuin Ruotsilla huom)

 

[El Lude]

Mahtava avaus jälleen Jagsilta. Tässä ketjussa päästiin peräti viidenteen viestiin, jossa Jagsin toimesta otettiin USA-kortti mukaan...

Mulle oli ainakin uusi tieto, että Suomella on kolme kertaa enemmän ulkomaanvelkaa kuin Venäjällä. Aika yllättävää, mutta kertoo toisaalta miten nopeasti Venäjä on maksanut takaisin Neuvostoliiton aikaisen jättimäisen ulkomaanvelan.

Tässä on selkeä osoitus rotujen väliestä paremmuudesta. Siinä missä Leningradin tuhoamista v. 1941 suunniteleet tsuhnat ovat puhallelleet muniinsa, niin venäläinen kansakunta, joka oli sodassa kesällä 1940, on hoitanut velkansa kohta pois.

Asiaan. Tuosta venäjän kielen opiskelusta. Ainakaan täällä Pohjois-Arjalassa ei perusopetuksen oppilaita (valtaosaa) nappaa ottaa venäjän kieltä valinnaisiksi, saati pakolliseksi kieleksi. He haluavat mielummin opiskella ruotsia kuin venäjää...

Tuosta Suomen ulkomaanvelasta vielä. Viime vuonna Suomi muistaakseni lyhensi velkaansa (muistaakseni) reilulla 20 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna Suomi sitten ottaa/ on ottanut lisää ulkomaanvelkaa. Nykyisellä velkojen maksutahdilla Suomi ei tällä vuosituhannella maksa kaikkia ulkomaanvelkoja pois. Venäjän velkojenmaksu on mielestäni hyvä asia kaikille asianosaisille...

 

[Ramchester]

Asiaan. Tuosta venäjän kielen opiskelusta. Ainakaan täällä Pohjois-Arjalassa ei perusopetuksen oppilaita (valtaosaa) nappaa ottaa venäjän kieltä valinnaisiksi, saati pakolliseksi kieleksi. He haluavat mielummin opiskella ruotsia kuin venäjää...

Veisikö valinnan vapaus jotain pois näiltä pohjois-arjalaisilta? Eikös siinä olisi panzerfaustia pohjois-arjalaisille, jos saisi lukea saksaa heti pienestä pitäen mitään sanomattoman ruotsin tilalla.

 

[El Lude]

Veisikö valinnan vapaus jotain pois näiltä pohjois-arjalaisilta? Eikös siinä olisi panzerfaustia pohjois-arjalaisille, jos saisi lukea saksaa heti pienestä pitäen mitään sanomattoman ruotsin tilalla.

Ööh, ei hjymmärrä?! Siis täällä päin maailmaa ei tahdo tulla tarpeeksi oppilaita VALINNAISIIN kieliin (venäjä/saksa/ranska), joten venäjän kielen opetusryhmiä ei muodosteta.

 

[The Original Jags]

Mahtava avaus jälleen Jagsilta. Tässä ketjussa päästiin peräti viidenteen viestiin, jossa Jagsin toimesta otettiin USA-kortti mukaan...

No mitä mieltä olit Gorban puheista?

 

[Juhaht]

Miten te jaksatte aina mennä näihin trolleihin? Jättäkää mies höpisemään itsekseen, sillä siitä pääsee.

 

[Ramchester]

Ööh, ei hjymmärrä?! Siis täällä päin maailmaa ei tahdo tulla tarpeeksi oppilaita VALINNAISIIN kieliin (venäjä/saksa/ranska), joten venäjän kielen opetusryhmiä ei muodosteta.

Se TOJ:n ehdotus oli tämä:

Suomessa pitäisi tätä(kin) asiaa silmällä pitäen poistaa viimeinkin tuo pakkoruotsi, ja muuttaa koulutusjärjestelmää siten, että englannin ohella olisi pakko opiskella vaihtoehtoinen kieli, joka voisi olla ruotsi, venäjä, tai vaikka saksa.

Eiköhän siellä pohjois-arjalan nykyisin pakkoruotsia lukevista vähintään puolet valitsisi toiseksi pakolliseksi kieleksi jonkun muun kuin ruotsin.

 

[ms.qvist]

Sen verran oikaisen Vladin muistikuvaa, että Venäjän valtion velka 2005 on noin USD 77mrd, ei USD 20mrd. Voi olla, että muistelet valtion velan osuutta BKTsta, joka vuoden 2005 alussa oli 20%, vuoden lopun osalta velka oli noin 10%. Ilman IMFn voimakasta otetta ja apua 90-luvun lopun kriisin aikoihin, tuo velkataakka olisi kasvanut sietämättömäksi. Kurioositeettina, Suomen valtion velka vastaavasti on noin USD 60mrd, joka on noin 37% BKTsta.

Kiitos korjauksesta, muistelin tosiaankin lukeneeni, että tämän vuoden puolella Venäjän valtiolla olisi ollut velkaa enää noin 20 mrd USD - näemmä muistelin väärin tai sitten sekoitin muistikuvissani velan määrän ja velan osuuden BKT:sta toisiinsa kun molempia lukuja pyöritellään mediassa.

Jossain uutispätkässä oli tässä ihan lähiaikoina maininta Venäjän suunnitelmista velan lyhentämiseksi, en nyt muista millaisesta aikataulusta oli tarkkaan ottaen kyse ja kuinka paljon velkaa on tarkoitus esim. tämän vuoden kuluessa lyhentää - aikomuksena kuitenkin on saada Venäjästä velaton valtio lähitulevaisuudessa.

Seuraavaksi lainaus Wikipediasta, liittyy Venäjän tämänhetkiseen tilanteeseen v. 2003 perustetun vakautusrahaston kautta:

"Venäjällä luotiin 2003 vakautusrahasto, johon siirretään varoja Uralin öljyn hinnan ylittäessä $27 barreli. Lain mukaan rahaa sai käyttää vasta kun varat ylittivät 500 miljardia ruplaa (17,3 miljaria US$). Huhti-toukokuussa 2006 öljyn hinta oli $60,9 barreli ja vakautusrahastoon oli kertynyt 1.5.2006 1800 miljardia ruplaa (70 miljardia US$). Huhtikuussa 2006 varoja päätettiin sijoittaa 14 Euroopan maan obligaatioihin."

Näin maallikkona ajateltuna varsin järkevä tämä vakautusrahaston perustaminen, toimii eräänlaisena puskurina huonojen aikojen varalle.

vlad.

 

[hammer lynx]

Mielestäni Venäjän ja erityisesti Pietarin talouskasvu pitäisi ehdottomasti hyödyntää paremmin. Monilta Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu rohkeutta ja näkemystä hyödyntää tarjolla olevat mahdollisuudet. Koti-pizzan Rabbe ja muutama muu ovat poikkeuksia.
Olen myös TOJ:n kanssa täsmälleen samaa mieltä pakkoruotsin kohdalla. Pakkoruotsi vaan pois ja tilalle pakollinen vieras kieli. Ruotsin kielellä ei ole ollut tässä maassa mitään käyttöä sitten vuoden 1809. Ruotsin kanssa käytävässä kaupassakin suurimmalta osin käytetään englantia.

 

[A.P.Järvi]

Pakkoruotsin korvaaminen vapaavalintaisella vieraalla kielellä on mielestäni ajatuksena OK ja voisi suurissa kaupungeissa toimiakin. Käytännön toteutus sen sijaan onkin sitten vaikeampi homma varsinkin syrjäseutujen pienemmissä "maailmanlopun" kunnissa, joissa oppilasmäärät ovat jyrkässä laskussa ja taloustilanne toivoton. Ongelmia voisi tulla myös pätevien opettajien rekrytoinnista kyseisille alueille, koska valinnaiskielistä ei riittäisi opetustunteja päätoimisuuteen vaadittavaa määrää. Entä miten menetellään vakivirassa olevien ruotsin kielen opettajien kanssa? Kilometritehtaalle? Kalliiksi tulisi yhteiskunnalle.

Muutaman oppilaan valinnaisryhmien ylläpito merkitsisi uutta taloudellista iskua näille kunnille. Siksi esim. viidenneltä luokalta alkavan ns. A-saksan/ranskan/venäjän tai edes valinnaisen venäjän kielen opetus peruskoulussa on joissakin kunnissa loppunut. Mikään laki kun ei velvoita työnantajaa (kuntaa) järjestämään kyseisiä oppiaineita.

 

[Gentleman]

Pakkoruotsin korvaaminen vapaavalintaisella vieraalla kielellä on mielestäni ajatuksena OK ja voisi suurissa kaupungeissa toimiakin. Käytännön toteutus sen sijaan onkin sitten vaikeampi homma varsinkin syrjäseutujen pienemmissä "maailmanlopun" kunnissa, joissa oppilasmäärät ovat jyrkässä laskussa ja taloustilanne toivoton. Ongelmia voisi tulla myös pätevien opettajien rekrytoinnista kyseisille alueille, koska valinnaiskielistä ei riittäisi opetustunteja päätoimisuuteen vaadittavaa määrää. Entä miten menetellään vakivirassa olevien ruotsin kielen opettajien kanssa? Kilometritehtaalle? Kalliiksi tulisi yhteiskunnalle..

Jep, tuo sinänsä kannatettava ajatus on käytännön tasolla erittäin vaikea toteuttaa. Resurssit kun ovat rajalliset (henkilöt, tilat, aika) , taloudelliset perusteet ajavat valintamahdollisuuksia ennemmin alas- kuin ylöspäin.

Muutaman oppilaan valinnaisryhmien ylläpito merkitsisi uutta taloudellista iskua näille kunnille. Siksi esim. viidenneltä luokalta alkavan ns. A-saksan/ranskan/venäjän tai edes valinnaisen venäjän kielen opetus peruskoulussa on joissakin kunnissa loppunut. Mikään laki kun ei velvoita työnantajaa (kuntaa) järjestämään kyseisiä oppiaineita.

Näinhän se on, eikä pidäkään velvoittaa.

Tämän aiheen jatkon voinee sitten käsitellä vaikka jossain yhteiskuntaketjussa, esimerkiksi pakkoruotsin.