Murheellinen ottelu Leijonamiehistön kannalta. Suomi oli jäljessä lähes joka osa-alueella; pelin avaamisessa, ylivoimassa, taklauspelissä... maalivahtipelistä on vaikea sanoa mitään, sillä Medvedeviä ei päästy kunnolla testaamaan.
Venäjä pelasi hienon ottelun. Kiekon ylöstuonnit, syöttöpeli ja harhautukset olivat upeaa katsottavaa, varsinkin parin maalin johdossa, kun joukkueen peli vapautui. Karvaus oli jatkuvasti todella kovaa, eivätkä Suomen pakit päässeet rauhassa rakentelemaan hyökkäyksiä. Kaiken kaikkiaan Venäjän joukkue pelaa taitavaa, nopeaa ja ennen kaikkea luovaa jääkiekkoa.
Luovuus ja henkilökohtainen taito ovat juuri niitä asioita, joissa suomalaiset vuosi vuoden perään jäävät jälkeen venäläisistä ja tshekeistä. Mistä johtuu? Ovatko suomalaiset huonompia jääkiekkoilijoita heti syntymästään lähtien?
Itse olen sitä mieltä, että yksi syy on suomalainen juniorijärjestelmä. Nuoret opetetaan jo varhain pelaamaan tietyn systeemin ja taktiikan mukaan. On selvää, että luovuus ja henkilökohtainen taito kärsivät, kun heti punaviivan jälkeen on heitettävä kiekko päätyyn. Harhautukset keskialueella, riskialttiita kun ovat, jäävät pois. Suomalainen huipputason A-juniori pärjää venäläiselle vastaavalle oikeastaan vain voimassa ja luistelunopeudessa, lisäksi joukkueen eteen pelaaminen ja kurinalaisuus ovat suuremmassa roolissa.
Pelaajien kehittyminen taitaviksi ja luoviksi kiekkoilijoiksi edellyttää, että heidän annetaan toteuttaa itseään ja yrittää komeita harhautuksia keskialueella, vaikkeivät ne aina onnistuisikaan. Voidaankin pohtia, mikä on suomelaisen juniorijärjestelmän perimmäinen tavoite; joukkueen menestyminen vai pelaajien taitojen kehittyminen.
Mielestäni sen tulisi ilman muuta olla jälkimmäinen.