Jos nyt Suomeen kohdistuvasta uhkasta puhutaan, niin
1) todennäköisyys sille, että tässä tarvitsisi perusressuna tai varusveijarina alkaa reppua pakkaamaan oli häviävän pieni jo ennestään, ja se on viime aikoina yhä pienentynyt. Venäjä ei pysty eikä uskalla toteuttaa laajamittaista hyökkäystä nyt, kun Ukraina on näyttänyt sen sotilaallisen heikkouden, sotilaalliset resurssit on sidottu, lännen pakotteet tuhonneet kaikki taloudelliset resurssit ja Suomi lähentynyt USA:a ja Natoa.
2) todennäköisyys jollekin kusiselle ohjusiskulle on äärimmäisen pieni, mutta kasvanut. Putler pelaa omaa end gameaan ylivoimaista vastustajaa vastaan, ja saattaa raivaripäissään yltyä johonkin epätoivoiseen räiskimiseen, aivan kuten tietokonepelin takaiskuihin kyllästynyt varhaisteini. Tämän skenaarion tosin estänee ne, jotka tuolla Putinin lähipiirissä vielä ovat jotakuinkin järjissään.
3) todennäköisyys kyberiskulle on kasvanut ja on uhkana kohtuullisen merkittävä. Sopii toivoa, että Suomi on oppinut virheistään ja valmistautunut semmoisen varalle nyt paremmin. Pahimmillaan tuommoisella saadaan paljonkin vahinkoa aikaiseksi yhteiskunnalle, jos se kohdistuu esim. sähkö- tai vesihuoltoon.