Arvokysymyshän on sitten se, joka tässä ratkasee, kuinka hommaa tulis hoitaa. Tässä Lepomäki näkee talousliberaalinan erilaiset keinot kuin Li. Molempien keinoja on maailmalla koklattu ja molemmilla on hyviä ja huonoja puolia.
Tässä muuten juttua niistä Ruotsin kokeiluista The Guardianin artikkelissa:Koska Li ei puhunut mitään vastaavasta, tai edes osittaisesta, palkanalentamisesta, esityksen voi tulkita siten, että työaikaa lyhennetään, lisää väkeä palkataan ja palkat eivät laske. Tällä julkisen sektorin lisävelkaannuttamisella Li kuvittelee alentavansa työttömyyttä.
Tässä muuten juttua niistä Ruotsin kokeiluista The Guardianin artikkelissa:
Efficiency up, turnover down: Sweden experiments with six-hour working day | World news | The Guardian
Eli tuottavuuden nousulla voi olla mahdollista kompensoida kustannusten nousu.
Minä ymmärsin siitä linkittämästäsi Li Anderssonin haastattelussta että hän ehdotti kokeilua vain tietyille julkisen sektorin aloille, ei koko sektorille.Olettaen että julkisella sektorilla (+ kuntien omistamilla yhtiöillä, joihin on siirretty kuntien tehtäviä) työskentelee noin 500 000 henkilöä ja keskimääräinen palkka lomarahoineen olisi noin 3 500 euroa kuukaudessa, puhutaan noin 300 miljoonan lisäkustannuksista kuukaudessa
Minä ymmärsin siitä linkittämästäsi Li Anderssonin haastattelussta että hän ehdotti kokeilua vain tietyille julkisen sektorin aloille, ei koko sektorille.
Ok, siirsit sitten taas kerran maalitolppia. Turha sinun kanssa on "keskutella", menee vaan vänkäykseksi ja aihekin muuttuu lennossa.
Kansantaloustiede ei liene vahvimpia puoliasi?
Julkisen sektorin työntekijä ei ole mikään pelkkä kuluerä, vaan tämä ostaa palkallaan yksityisen sektorin ruokakaupasta ruokaa ja näin se raha valuu sille kauppiaalle ja siltä sen työntekijöille ja nämä pistävät sitä edelleen kiertoon.
Palkankorotukset eivät myöskään Suomessa ole koskaan valuneet julkiselta yksityiselle, vaan päinvastoin.
Viennillä kustannetaan lähinnä tuontia, se ei ole mikään kansantalouden reunaehto, vaan jutska, joka olisi hyvä pitää positiivisena. sen laskua silloin kun se on suhdanneriippuvaista (Li:n analyysin mukaan siis on, eikä se ole sen väärempi analyysi kuin rakenneanalyysi, sillä työkustannuksethan ei ole EU mittakaavassa korkeita, varsinkaan pääkilpailijamaihin verrattuna).
Li:n keinoahan Fed käytti (tosin monetaristisesti, eli rahanmäärää lisäämällä ja korkoja laskemalla) ja EKP kiertää valtiolainotuskieltoaan ostamalla jälkimarkinoilta valtiovelkoja, eli käytännössä painaa rahaa. Talous ei silti ole Keynsilläisesti lähennyt liikelle, joten se Helikopterirahotus on otettu yhdeksi ideaksi. Se ei ole mikään vasemmsitolainen ”mulle ilmasta rahaa” idea, vaan talousteoreettinen keino lisätä kulutusta, ja nimenomaan paikallista kulutusta (sen tarkoitus ei ole edes yrittä mitään vientimarkkinapurstia, mutta tyhmät sumalaiset puhuu ikään kuin oltas viiskytluvulla ja raskas/metsäteollisuus olis meidän elinehto jotenkin).
Sulla taitaa itsellä ideologia sumentaa analyyttistä katsontaa talousasioissa.
Tässä muuten juttua niistä Ruotsin kokeiluista The Guardianin artikkelissa:
Efficiency up, turnover down: Sweden experiments with six-hour working day | World news | The Guardian
Eli tuottavuuden nousulla voi olla mahdollista kompensoida kustannusten nousu.
Kaikilla aloilla tuollainen ei toimi. Ja ennakkoluulot.Ihan mielenkiinnosta, mitä luulet miksi tuota ei ole testattu laajemminkin yksityisellä?
Kaikilla aloilla tuollainen ei toimi. Ja ennakkoluulot.
Andersson on todistetusti älykäs, kuuluu ikäluokansa parhaan viiden prosentin joukkoon, ylioppilastodistuksen yleisarvosana L. Lepomäellä on myös yleisarvosana L, tosin hän kirjoitti vähemmän aineita, mutta hänellä taas kaikki aineet olivat L:ä.
Älykäs ihminen ei kirjoita magnaa lyhyestä matematiikasta. Ainakaan älykkyystesteillä mitattavasta älykkyydestä ei ole mitään todisteita, päin vastoin. Haastavimmat aineet jäivät Li:llä kirjoittamatta. Toki onhan joidenkin mielestä olemassa esimerkiksi musiikillista älykkyyttä yms. mutta ei niistä sen enempää.. Laineen Pate on myös liikunnallisesti/jääkiekkolisesti älykäs.
Älykäs ihminen ei kirjoita magnaa lyhyestä matematiikasta. Ainakaan älykkyystesteillä mitattavasta älykkyydestä ei ole mitään todisteita, päin vastoin. Haastavimmat aineet jäivät Li:llä kirjoittamatta. Toki onhan joidenkin mielestä olemassa esimerkiksi musiikillista älykkyyttä yms. mutta ei niistä sen enempää.. Laineen Pate on myös liikunnallisesti/jääkiekkolisesti älykäs.
Lukisit nyt sen linkittämäni The Guardianin artikkelin, linkki löytyy tästä ketjusta (ja myös Li Anderssonin ketjusta).Okei, millä aloilla tuo toimii ja millä ei? Pidätkö realistisena että omaa etua ajavat kylmät kapitalistit eivät moista testaisi/ottaisi käyttöön pelkästään ennakkoluulojen takia?
Vähän ontuu tuo selityksesi.
Luit kirjoitukseni jotenkin väärin, tai en ymmärrä mihin tällä haluat vastata. Tarkoitin sis sitä että laskit kustannusvaikutukseksi koko julkisen sektorin työn lyhentämisen kun ehdotus oli kokeilla lyhentää ainoastaan joidenkin tehtävien työaikaa.Itse taas ymmärrän, että kokeilun kautta olisi tarkoitus lyhentää työaikaa pysyvästi.
Luit kirjoitukseni jotenkin väärin, tai en ymmärrä mihin tällä haluat vastata. Tarkoitin sis sitä että laskit kustannusvaikutukseksi koko julkisen sektorin työn lyhentämisen kun ehdotus oli kokeilla lyhentää ainoastaan joidenkin tehtävien työaikaa.
Lukisit nyt sen linkittämäni The Guardianin artikkelin, linkki löytyy tästä ketjusta (ja myös Li Anderssonin ketjusta).
En tiedä kuinka korkealle sinä ylioppilaskokeet arvostat, mutta Andersson kirjoitti joka tapauksessa L:n paperit. Tämä tarkoittaa, että hän oli näissä kokeissa ikäluokkansa kärjessä, siellä viiden prosentin joukossa. Mielestäni tämä osoittaa älykkyyttä.
Oma mielipide ei kumoa tieteellisesti tutkittuja faktoja.
Niin, hyvä esimerkki palstalla esiintyvästä liioittelun koulukunnasta täydellisyys on ainoa mikä kelpaa.
Huhhuh. Laudaturit eivät todellakaan ole mikään todiste älykkyydestä.
Millaisella laskutoimituksella muuten päädyit siihen johtopäätökseen, että L:n paperit kirjoittanut on ikäluokkansa kärjessä "viiden prosentin joukossa"?
Näyttäisitkö mulle sen tieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan laudaturit joistain äidinkielen, englannin ja ranskan kaltaisista höpöhöpöaineista todistavat ihmisen olevan älykäs?
Jos vaaditaan hieman parempaa suoritusta kuin M lyhyestä matikasta, se ei todellakaan tarkoita sitä, että vaadittaisiin täydellisyyttä.
Höpö, höpö et vaan näe katkeruutesi läpi lahjakkaan ihmisen menestystä.
Li Andersson on puolueen puheenjohtaja, yliopiston kasvatti ja äänestäjien suosikki, mikä sinä olet häntä haukkumaan?
Höpö, höpö et vaan näe katkeruutesi läpi lahjakkaan ihmisen menestystä. Yrität tässäkin ketjussa vähätellä lahjakkaan ja hyvästä perheestä tulevan ihmisen onnistumista. Li Andersson on puolueen puheenjohtaja, yliopiston kasvatti ja äänestäjien suosikki, mikä sinä olet häntä haukkumaan?
Artikkelissa oli esimerkkejä yksityissektorin työpaikoista, joissa systeemi oli käytössä. Minusta se olisi sinun tehtävä nyt perustella miksei järjestely muka voi toimia kun se on jo jossain otettu käyttöön ja toimivaksi todettu. Valitettavsti tuo artkkeli nyt on vain englanniksi, toivottavasti osaat käyttää vaikka Googlea sen kääntämiseksi.Tämä mennyt ohi eli pyydän nyt että kerrot itse ilman copy&pastea että millä aloilla tuo toimii ja jos se toimii yksityisellä sektorilla niin miksi sitä ei ole otettu jo käyttöön?
Artikkelissa oli esimerkkejä yksityissektorin työpaikoista, joissa systeemi oli käytössä. Minusta se olisi sinun tehtävä nyt perustella miksei järjestely muka voi toimia kun se on jo jossain otettu käyttöön ja toimivaksi todettu. Valitettavsti tuo artkkeli nyt on vain englanniksi, toivottavasti osaat käyttää vaikka Googlea sen kääntämiseksi.
Taas sinä jätät vastaamatta kysymykseen... Minä olen jo vastannut tähän kysymykseesi kerran aikaisemmin.Ei, minä kysyin sinulta että miksi sitä ei ole otettu käyttöön laajemmin yksityisellä sektorilla joka hakee tehokkuutta joka asiasta?