Vancouver Canucks 2023–2024

[nuck]

Suunnataan katseita kesän tapahtumiin ja uuteen kauteen uuden kausiketjun myötä.

Vuosi sitten Vancouver oli tähän samaan aikaan aika lailla erilainen joukkue mitä oli sitten syksyllä ja varsinaisella kaudella. Ehkä nytkin on odotettavissa aika tapahtumarikas kesä. Vancouverilla olisi joukkueessa tällä hetkellä paljon muovattavaa, mutta toinen asia on sitten se miten noissa tullaan onnistumaan.

Henkilökohtaisesti oma luotto tähän nykyiseen seurajohtoon on kuitenkin paljon korkeampi mitä se oli edelliseen, joten siinä mielessä tässä ei ole tarvetta näillä näytöillä paniikkiin. Nykyinen johto näyttää tekevän asioita aika lailla normaalilla kaavalla ja vääntöä on ollut lähinnä siitä, kuinka isona nähtiin menneellä kaudella joukkueen parhaiden pelaajien peluuttaminen kauden lopussa tai olisiko Canucksin pitänyt olla vielä voimakkaammin retoolausta harrastava joukkue.

Lähtökohdat kauteen

Vancouver oli menneellä kaudella NHL:n 11. huonoin joukkue ja playoffeista Canucks jäi 13 pistettä, joten ei oltu lähelläkään. Noin huonoon sijoitukseen varmasti ainakin osasyyllinen oli joukkueen maalivahtipeli, mikä oli samaa luokkaa mitä naapuri Seattlella edelliskaudella heidän romahdettua sarjassa. Lähtökohdiltaan Canucksin pitäisi kuitenkin olla pelaajamateriaalin puolesta tämän hetken tilanteessa playoffeihin vähän lähemmin haastava joukkue, mutta ei kuitenkaan niin hyvä että tälle joukkueelle voisi nykyisessä tilanteessa povata playoff-paikkaa edes 50% mahdollisuuksilla.

Joukkue on aina niin vahva millainen ero on kilpailijoihin nähden. Omassa Pacific-divisioonassa Vancouverin edellä olevat joukkueet ovat ennakkoon Vegas, Seattle, Edmonton ja Los Angeles. Calgarykin voi ihan hyvin olla playoffeissa mukana, kun viime kaudella joukkue epäonnistui suurten muutosten jälkeen ja jäi kuitenkin vain kolme pistettä tuosta paikasta. Flamesissa on tosin nyt kysymyksiä. mihin joukkueen suunta tästä menee.

Joka tapauksessa ainakin nuo kaikki neljä ensimmäistä seuraa ovat sellaisia, joiden ei voi odottaa realistisesti putoavan vaan ehkä ennemmin menevän toiseen suuntaan. Vancouver on puolestaan noihin nähden juuri tällä hetkellä takamatkalla. Perinteistä kiekko-osaamista on pyritty tuomaan mukaan seuraan entistä enemmän uusimalla valmennus ja pistämällä mm. vahvempia satsauksia pelaajien kehitykseen.

Uusi organisaatiorakenne

Viime kesänä nämä olivat vielä hieman auki kausiketjua tehdessä, mutta laitetaan nämä tänne nyt kun tehtävät ovat selvemmin esillä.

Organisaatiotasolla seuran presidenttinä on kaiken kokenut ja nähnyt Jim Rutherford ja hänen allaan NHL:n ensimmäinen ruotsalainen manageri Patrik Allvin. Allvinin alapuolella hierarkiassa on kolme apulaismanageria, joilla on kaikilla oma selkeä vastuualueensa:

- Entinen pelaaja-agentti sekä laki- ja talouspuolen korkeat tutkinnot suorittanut Emilie Castonguay vastaa mm. palkkakattoon ja sopimuksiin liittyvissä asioissa. Viime kesänä Castonguay hoiti mm. sopimusneuvotteluja.

- Organisaation toisen naispuolisen apulaismanagerin Cammi Granaton vastuualue on pelaajakehitys ja Granato toimii myös vahvasti farmijoukkue Abbotsfordin suuntaan. Granato hoiti viime kesänä draftissa varattavien pelaajien haastattelut. Granaton alaisuudessa työskentelevät mm. Sedinit pelaajien kehityksestä vastaavina valmentajina.

- Derek Clanceyn vastuualueena on puolestaan scouttauspuolen tehtävistä ja henkilöistä vastaaminen. Clancey on johtajana niin ammattilaistason- kuin amatööritason pelaajien scouttausryhmien suuntaan ja periaatteessa yksikään pelaaja ei tule organisaatioon ilman Clanceyn näkemystä. Clancey on Rutherfordille tuttu mies, sillä hän oli Pittsburghissa vuodesta 2007 vuoteen 2021 ja mukana voittamassa siellä kolmea Stanley Cupia.

Käytännössä pelaajien kartoitukset ja hankinnat lähtevät ruohonjuuritasolta ja kenttätyöstä. Nämä apulaismanagerit osallistuvat siihen, vievät asiat eteenpäin, osallistuvat kiinteästi lopulliseen prosessiin neuvotteluissa ja hoitavat hankittujen pelaajien myöhempää kehitystyötä. Jokaisen oikea tehtäväkenttä on vielä kuvattua laajempi (muussa tapauksessa esimerkiksi Emilie Castonguayn päivät sopimusneuvottelijana ja palkkakaton syynääjänä kuluisivat lähinnä pasianssin pelaamisessa ennen kesän sopimusneuvotteluja), mutta nuo nyt pääpiirteittäin siis.

Jos Vancouver tekee siis jonkin hankinnan, myy pelaajan, sählää palkkakaton kanssa tai tekee ihan mitä tahansa, päätökset noista on aina laajemmalla ryhmällä kuin Allvin-Rutherford -kaksikolla. Nämä ovat esillä toki median suuntaan ja kantavat lopullisen vastuun suuntaan tai toiseen.

Maalivahdit

Ykkösmaalivahtina Vancouverilla jatkaa Thatcher Demko, jonka varaan Canucksin pitäisi olla hyvä luottaa. Demko on terveenä ollessaan NHL:n top10 maalivahteja. Menneen kauden Demko tosin tuskaili loukkaantumisen kanssa, mutta sanoi tuon vahvistaneen maalivahdin peliä kokonaiskuvassa. Ehkä tämä eräänlainen välikausi teki hänelle myös ihan hyvää tuohon väliin?

Kakkosvahdin paikasta kisaavat näillä näkymin Spencer Martin ja MM-kisojen sankari Arturs Silovs. Leirillä katsotaan kakkosvahdin asemaa tarkemmin, mutta ehkä Silovsille tekisi hyvää pelata vielä farmissa selkeänä ykkösvahtina, kun kehitys näyttää kulkevan siellä pelatessa hyvin eteenpäin. Silovsilla on nyt 55 peliä AHL:stä takana, kun Markström pelasi siellä aikanaan 165 peliä ja Demko 107 peliä.

Puolustus

Puolustuksessa on yksi selkeä kärkipakki Quinn Hughes ja nyt myös hyvä kakkosparin pakki Filip Hronek, mutta ero näiden jälkeen seuraavaan ryhmään on turhan iso. Siinä mielessä tilanne on toki hyvä, että ylivoimaisesti vaikeinta on löytää tuollaista nuorta, koko NHL:n mittarillakin top10 ryhmään kuuluvaa kärkipakkia. Hronekin muutamat pelit Vancouverissa näyttivät jo menneellä kaudella sen, että hänestä tulee olemaan joukkueelle paljon hyötyä mikäli taso pysyy siinä missä se niissä peleissä oli (olkapäästä kärsivänä).

Tämä joukkue ei tule kuitenkaan kärjestä huolimatta menemään mihinkään ainakaan niin kauan kun mukana puolustuksessa on noiden Myersin ja Ekman Larssonin kaltaisia riippakiviä isoissa rooleissa. Myers tuolta tulee lähtemään onneksi viimeistään ensi kauden jälkeen pois (toiveissa olisi, että jo aikaisemmin), mutta OEL:n tilanne on auki. Joukkueessa toivotaan, että tuo viime kaudella häirinnyt vamma olisi selätetty nyt pitkän tauon jälkeen ja OEL pääsisi lähemmäs 2021-22 tasoaan, mutta tuo saattaa olla enemmän toivetta.

Hyökkäys

Hyökkäyksestä lähti viime kaudella seuran kapteeni Horvat pois. Horvat on pelaajaprofiililtaan hyvän tason kakkosketjun sentteri ollut pitkään ja vaikka en tuollaista 8,5 miljoonan sopimusta olisikaan maksanut 55-60 pisteen pelaajalle ja pidin tuota ratkaisua eteenpäin myymisestä siksi oikeana, Horvatin lähtö on vaikeasti (ellei mahdottomasti) paikattavissa lyhyellä ajalla. Pidemmällä ajalla se avaa mahdollisuuksia löytää sopivampi sopimus tuohon rooliin ja ehkä myös parempi puolustava hyökkääjä.

Horvatia lukuun ottamatta tuo kärki on pysynyt muuten samana. Elias Pettersson, Andrei Kuzmenko ja J-T. Miller johtavat hyökkäystä, mutta keskiketjuihin pitäisi löytää lisää tasoa, karheutta ja tärkeänä asiana olisi löytää kolmossentteri. Keskiketjujen laituritilannetta saatiin vietyä viime kaudella parempaan suuntaan, mutta ongelmana siellä tällä hetkellä on jopa ylitarjonta. Canucks on uusinut laituritilannetta ilman että siellä olisi vielä nähty poistumisia. Ihmettelen suuresti jos tämä nykyinen tilanne jää voimaan myös syksyyn tultaessa.

Valmennus

Vancouver vaihtoi viime kaudella jälleen valmentajaa, kun Bruce Boudreau sai tehdä tilaa seurajohdon omalle valmennusryhmälle. Tuo ei mennyt nätisti, mutta nyt Vancouverissa on valmennuksella ainakin seurajohdon rauha tehdä töitä. Tocchet yksinkertaisti pelaamista loppukaudella ja sai joukkueen pelaamaan systeemiä paremmin. Jos Boudreaun aika 2021-22 lopulla laitettiin hurmoksen, erikoistilanteiden ja maalivahtipelin piikkiin, nyt pääosaan nousi enemmän systeemitason kiekko.

Tocchet halusi saada joukkueen kärjen uuden systeemin tuomisessa mukaan ennen kaikkea ja onnistui tuossa. Kääntöpuolena oli sitten se, että kärki pelasi isoja minuutteja silloin kuin moni fani toivoi joukkueen häviävän paremman draftvuoron saamiseksi. Nämä fantasiatoiveet eivät kuitenkaan ilmeisesti käyneet yksiin Tocchetin ryhmän ajatusten kanssa, joiden tehtävä oli vain saada joukkue pelaamaan loppukaudella mahdollisimman hyvää kiekkoa.

Joukkueen rakentamisesta

Seuran presidentin Jim Rutherfordin kausikorttilaisille lähettämässä kirjeessä maaliskuun viimeinen päivä Rutherford luetteli joukkueen ytimeen kuuluvina niminä Elias Petterssonin, Quinn Hughesin, Thatcher Demkon, J.T. Millerin, Andrei Kuzmenkon, Filip Hronekin, Ilya Mikheyevin ja Ethan Bearin. Näiden kahdeksan pelaajan muodostama ryhmä olisi Rutherfordin mukaan se joukkueen ydin, minkä ympärille seuraa pyritään rakentamaan. Huomattavaa on, että kirjeessä ei mainittu esimerkiksi Brock Boeserin, Connor Garlandin tai Anthony Beauvillierin nimiä.

Allvin on puhunut pala palalta rakentamisesta. Toistaiseksi joukkue on hankkinut laituripuolelle aikaisempaa monipuolisempia laitureita; Mikheyev oli selvästi joukkueen paras kahden suunnan laituri (vaikka pelasi koko kauden polven eturistiside rikki), Beauvillier oli hyvä karvaava laituri ja Joshua hyvä nelosketjun taklaava laituri. Kuzmenko sitten tuollainen selkeä taitopuolen laituri. Puolustukseen joukkue on hankkinut kiekollisia oikean puolen pakkeja (Hronek ja Bear). Ongelmana tällä hetkellä on kuitenkin se, että etenkään noista entisen seurajohdon pakeista OEL:sta ja Myersista ei tahdo päästä eroon ja se estää lisähankinnat.

Kolmossentteri olisi se ykköskohde hankinnaksi kesälle - olettaen siis, että Myersia ja OEL:aa ei saada ennen vapaiden agenttien markkinoiden avautumista riveistä pois. Tuossa onnistuakseen jonkun pitäisi lähteä laidalta pois. Vaikea löytää vapaiden agenttien markkinoilta nyt sopivia mahdollisia kolmossenttereitä, mutta ehkä esimerkiksi David Kämpf voisi tulla kyseeseen. Teddy Blueger voisi olla toinen. Häneltä löytyy kyllä myös yhteistä taustaa noiden Penguinsin miesten kanssa. Kumpikin helpottaisi Petterssonia ja Milleria esimerkiksi alivoimakuormassa ja voisivat olla hyviä sillanrakentajia siihen saakka kun Räty on toivottavasti valmis.

Kokonaisuutena Vancouverin pitää miettiä myös vähän tätä kautta pidemmälle. Elias Petterssonille toivottavasti saatava uusi sopimus astuu voimaan ensi kauden jälkeen. Lisäksi Hronekille pitää tehdä uusi ja kalliimpi sopimus. Kummankin sopimuksia tosin helpottaa kesällä '24 vapautuvat reilut 13 miljoonaa joukkueen palkkakatosta. Lisäksi OEL:n sopimukselle tuolloin olisi otollisempi ulos oston aika. Eikä sitä tiedä vielä mitä palkkakatolle käy. Viime vuonna palkkakatto ilmoitettiin kolme viikkoa ennen draftia, joten tuon perusteella sen pitäisi selvitä melko pian.

Vancouver Canucks Salary Cap, Draft Picks, and Player Contracts - CapFriendly - NHL Salary Caps

Vancouver Canucks salary cap, contracts, roster, draft picks, salary, cap space, stats, salary cap projections, and daily cap tracking

www.capfriendly.com

Kokoonpanohahmotelma

Kuzmenko - Pettersson - Mikheyev
Höglander - Miller - Boeser
Podkolzin - "Blueger" - Beauvillier
Joshua - Åman - Di Giuseppe
Studnicka/Dries

Hughes - Bear
OEL - Hronek
Dermott - Schenn?
Wolanin

Demko
Martin

Tuo yllä oleva kokoonpano tulee muuttumaan tuosta taas varmasti, mutta menen nyt tämän hetken kaavailuissa tuolla. Pois Garland ja Myers tässä vaiheessa (Myers bonuksen lunastamisen jälkeen) ja Podkolzinille ja Höglanderille peliaikaa. "Blueger" uutena tuonne keskustaan ja alivoimaan. Jannik Hansenin mielestä Millerin laituriksi sopisi parhaiten joku fyysinen laituri (esimerkiksi Zuckerin tyylinen), mutta Canucks haluaa ehkä katsella nyt Boeserin kun tuo sopimus on juuri nyt vaikeasti kaupattavissa.

Kokonaisuus

Tällä hetkellä Canucks on ikävässä välitilassa jossa ei taistella mestaruudesta eikä toisaalta parhaista varausvuoroista. Positiivisessa välitilassa kuitenkin siinä mielessä, että kärki ykkössentterin ja ykköspakin muodossa on vielä nuori eikä vetele uransa päätöksiä. Normaali kiekko-osaaminen korostuu rakennusvaiheessa eikä nopeaa reittiä ylös ole olemassa. Tämä joukkue on nyt reilussa vuodessa rakennettu organisaatiotasolla uusiksi oikeastaan jokaiselta paikalta, eikä tuloksia nähdä kuin vasta ehkä kahden-kolmen kauden päästä.

Tällä joukkueella on liikaa huonoja sopimuksia, mutta toivottavasti parin seuraavan kauden aikana tuota sopimusvyyhtiä saataisiin purettua. Lähtökohdiltaan tuolla voi taistella playoff-paikasta mikäli kärki pysyy terveenä, muutamia seuran sisäisiä kasvuja viime kaudesta nähdään (Demko, OEL, Boeser, Podkolzin, Höglander) ja Tocchetin ryhmä saa vietyä peliä eteenpäin rakennetasolla. Paljon on kuitenkin kysymyksiä ja Pacificin joukkueiden kesken haastajan asema on kuitenkin se tilanne missä Vancouver nyt menee. Edelleen tuolla riittää paljon töitä eikä noita saada varmaan ensi kaudelle ratkaistua.

Toiveita kesälle:

- Petterssonin kanssa saataisiin pitkä jatkosopimus. Elintärkeä pelaaja kokonaisuudelle ja ihan ehdoton ykkösasia tulevalle offseasonille. Sopimuksen hinta saattaa nyt nousta tuon yli 100 pisteen ja Selke-keskustelujen jälkeen huomattavan isoksi, mutta joukkueella ei ole vara menettää häntä.

- Spekulaatiota on ollut Vancouverin kauppaavan tuon ykköskierroksen vuoronsa vaihdossa matalampaan ykköskierroksen vuoroon, jotta esimerkiksi Garland tai Myers saataisiin riveistä pois. Minun mielestä tuo kuulostaa ihan Benning-tason touhulta jos tuollaiseen lähdetään. Eri asia olisi, jos tuo ykköskierros vaihdettaisiin suoraan hyvään nuorempaan (Petterssonin ja Hughesin ikäluokan) pelaajaan, mutta tässä tilanteessa palkkoja pitäisi saada ensin pois.

Rutherford on joskus tuollaisia liikkeitä tehnyt top10 vuoroilla. Carolina oli 2011-12 kaudella NHL:n kahdeksanneksi viimeinen, kun Rutherford hankki Jordan Staalin vaihdossa Brandon Sutteriin, Brian Dumouliniin ja ykköskierroksen vuoroon (8. varaus - Penguins varasi Derrick Pouliotin). Ei tuo lopulta huonosti mennyt Carolinalta. Tuollainen vastaava voisi tulla kyseeseen nyt Vancouverillekin, mutta siinä ei ole mitään järkeä että pelkästään palkkojen takia tuo ykköskierros myydään pois.

- Kolmossentteri saadaan sisään maltillisella sopimuksella. Räty voi olla ehkä kahden kauden päästä valmis, joten mitään kovin pitkää sopimusta en haluaisi nähdä. Toki esimerkiksi Bluegerille sopiva tontti voisi olla nelossentteri hyvässä joukkueessa ja hänen tulonsa ei olisi siinä mielessä Rädyn esteenä.

- Myers ja Garland pois. Garland on ihan hyvä pelaaja, mutta luksusta kolmosketjussa eikä Vancouver tarvitse nyt tässä tilanteessa tuollaista luksusta. Enemmän joukkue kaipaa mielestäni sitä kolmossentteriä. Myers voisi olla pienemmässä roolissa puolet pienemmällä palkalla erilainen mitä on ollut nyt, mutta Vancouverissa hän olisi kolmosparin kuuden miljoonan puolustaja.

Draft

Vancouverilla on seuraavat vuorot kesän draftiin:

1. kierros, #11
3. kierros, #75
3. kierros, #89
4. kierros, #105
4. kierros, #107
4. kierros, #119
6. kierros, #171

Noista mahdollisista varattavista kirjoittelen myöhemmin vielä erikseen. Siellä on nyt kuusi vuoroa 120. ensimmäisen joukossa, joten syvyyttä noissa vuoroissa on ainakin. Edellisen kerran Vancouverilla oli vastaava syvyys vuoden 1997 draftissa. Tuo toisen kierroksen vuoron puuttuminen harmittaa minua, mutta muuten noihin voi olla tyytyväinen. Tilanne saattaa olla sellainen, että jotain syvyysvuoroa käytetään jonkun sopimuksen saamisessa pois tai sitten kaupassa draftin yhteydessä, mutta tuohon ensimmäiseen vuoroon ei ole nyt syytä koskea ainakaan sen vuoksi, että palkkoja saataisiin siivottua.

Oma päivitetty prospect-lista ennen draftia

1. Aatu Räty
2. Jonathan Lekkerimäki
3. Arturs Silovs
4. Akito Hirose
5. Elias Pettersson
6. Jett Woo
7. Arshdeep Bains
8. Danila Klimovich
9. Aidan McDonough
10. Filip Johansson

Mielenkiintoinen offseason tulossa Vancouverissa. Tosiaan veikkaan nähtävän enemmän liikkeitä mitä itse kaavoittelen tässä vaiheessa, mutta katsellaan sitten mitä sieltä on tulossa.

Tällä kerralla tällä avauksella uuteen kauteen ja hyvää kesää tätä lukeville!

 

[nuck]

Jo noin viikon takaa tämä, mutta laitetaan kuitenkin. Athleticin Pittsburghin toimittajalla Josh Yohella oli mielenkiintoista kuultavaa mm. Tocchetista (haastattelu alkaa 50 minuutin kohdalla):

Linkki: https://open.spotify.com/episode/6psPmwyqioDP4uAbGGFzuI

Olisikohan Canucks-leirissä ketään joka sanoisi vastaavia sanoja entisistä valmentajista? Ei ainakaan Athleticissa.

***

Vancouver teki sopimuksen Jett Woon kanssa:

Canucks Agree to Terms With Jett Woo on One-Year, Two-Way Contract

Vancouver, B.C. - Vancouver Canucks General Manager Patrik Allvin announced today that the club has agreed to terms with defenceman Jett Woo on a one-year, two-way contract.

www.nhl.com

Täytyy sanoa, että omissa odotuksissa jo vähän kuopattu Woo pelasi menneellä kaudella itsensä takaisin sinne "mahdollisten tulevaisuuden NHL-pakkien joukkoon".

Kun edellisellä kaudella Woo oli ajoittain katsomossa farmissa ja pelasi hyökkääjänäkin kun ei Cull ei uskaltanut antaa pakin tonttia(?), nyt hän oli säännöllinen top4-pakki ja kehittyi hienosti. Hänet palkittiin Abbotsfordissa "työn sankarina" (Unsung Hero).

Näiden nuorten pakkien kanssa kannattaa vain olla kärsivällinen. Nyt siellä on finaaleissa entinen Vancouverin varaus Gustav Forsling, joka nousi varauksestaan vasta seitsemännellä kaudella NHL:ssä top4 pakkien joukkoon ja on pelannut nyt peliä kohden playoffeissa keskimäärin melkein 27 minuuttia.

Woo ei ole Forslingin tyylinen kahden suunnan puolustaja vaan enemmän puolustava pakki, mutta täytyy jättää Woolle mahdollisuus lunastaa myös uraa NHL:ssä. Jos nimittäin tuo kehitys menee samalla lailla eteenpäin ensi kaudella mitä viime kaudella, Woo tullaan näkemään ehkä jo ensi kaudella NHL:ssä.

***

Canucks decline to sign propsects Arvid Costmar, Connor Lockhart

The Canucks had until Thursday at 2 p.m. to sign Arvid Costmar and Connor Lockhart to NHL deals. They didn't.

theprovince.com

Costmarille ja Lockhartille ei tarjottu sopimuksia ja kummastakin tuli vapaita agentteja. Parempi näin, kun kummankaan reitti ei näytä vievän ainakaan näillä näytöillä NHL:ään ja sopimuspaikkoja jää nyt vapaaksi. Costmaria kohtaan oli joskus pieniä odotuksiakin, kun hänet palkittiin nuorten MM-kisoissa Ruotsin kolmen parhaan pelaajan joukkoon. Ura ei kuitenkaan ole tuon jälkeen edennyt juurikaan.

Costmar oli seitsemännen kierroksen varaus ja Lockhart kuudennen kierroksen. Lockhartin varaus tuli noina covid-kausina, jolloin joukkueet vetivät kaneja hatusta kun OHL:ssa ei pelattu lainkaan eikä näytä ainakaan tähän mennessä tuottavan arpavoittoa. Hän oli juuri nyt Memorial Cupissa Peterboroughin kanssa ja teki runkosarjassa 79 pistettä, mutta pienikokoisena hyökkäävänä pelaajana tulosta olisi pitänyt tulla reilusti enemmänkin jotta niitä mahdollisuuksia oikeasti oltaisi voitu nähdä ylempänä.

 

[nuck]

Linkki: https://www.nhl.com/canucks/video/pre-combine-scouting-meetings/t-277437438/c-17237816

Otetaan jo pieniä katseita tulevaan draftiin. En lähde varattavilla nimillä vielä sen enempää spekuloimaan (ainakaan omaa järjestystä), vaan olkoon tämä nyt tässä vaiheessa pieni kartoitus vähän historiasta nykyhetkeen varauksista ja scouttiporukasta. Teen kolmena osana tänne nämä draftin ennakot osissa ja seuraavassa sitten vähän sitä mitä toivon (tai en toivo) näkeväni. Kolmanteen osaan sitten jo vähän omaa listaa.

Vancouver on varausorganisaationa surullinen tarina. Paitsi, että Canucks ei ole "voittanut" lottoa historiassaan kuin kerran (2005 ja tuokin varaus kuoli), Vancouver on ihan viimeisimpiä monissa eri kategorioissa varaavana organisaationa. Oikeastaan on pieni ihme miten noin huonosti varannut joukkue on ollut NHL:n finaaleissa kolme kertaa (vaikkakin häviämässä ainoana seurana kolme kertaa voittamatta mestaruutta).

Esimerkkejä "onnistuneesta" varaustoiminnasta voi hakea paljonkin, mutta otan tähän nyt esiin pari.

- Vancouver on edellisen kerran saanut hyvän kenttäpelaajan (yli 0,5 pistettä peli) toiselta kierrokselta vuoden 1992 draftista (Mike Peca).

- Edellinen Kanadan junnusarjoista varattu käyttökelpoinen pelaaja ykköskierroksen ulkopuolelta oli Matt Cooke vuoden 1997 draftista.

- Omalta takapihaltaan WHL:stä Vancouver on onnistunut löytämään yhden käyttökelpoisen pelaajan vuoden 1996 jälkeen (Michael Grabner vuonna 2006 ensimmäiseltä kierrokselta).

Tuota historiaa kun katselee, niin tulee mieleen että minäkin olisin ehkä osunut useammin.

Näin ollen ei ole mikään ihme, että Vancouver on nyt vuodessa vaihtanut puolet scouteistaan ja kokenut apulaismanageri Derek Clancey sekä tuoreempi apulaismanageri Cammi Granato ovat ottaneet isoa roolia sillä puolella.

Uusina scoutteina joukkueessa ovat:

- Mark Gasper: Tuli WHL-seura Brandon Wheat Kingsin scoutin hommista vuosi sitten (WHL).
- Frank Golden: Suhteellisen pitkä ura Pittsburghista ja tuli vuosi sitten Vancouveriin (yliopistot/jenkkisarjat).
- Bobbie Hagelin: NHL-kiekkoilija Carl Hagelinin veli tuli vuosi sitten mukaan (Eurooppa).
- Pier-Alexandre Poulin: Naiskiekkotähti Marie-Philip Poulin veli tuli viime kesänä (QMJHL).
- Billy Bugliese: Tuli vuosi sitten Lincoln Starsin (USHL) johtotehtävistä scoutiksi (jenkkipuolen sarjat).
- Dale Tallon: Pitkä ura NHL:ssä eri johtotehtävissä ja Vancouverin historian ensimmäinen varaus (kertooko mitä ei kannata tehdä?)

Entisistä scouteista jatkavat tsekki Martin Bakula (neljä vuotta seurassa), venäläinen Sergei Chibisov (elinkautinen ja 28 vuotta seurassa), Ron Delorme (toinen elinkautinen ja peräti 37 vuotta seurassa), Phil Golding (neljä vuotta seurassa), Thomas Gradin (29 vuotta seurassa), Vincent Montalbano (viisi vuotta seurassa) ja Wyatt Smith (11 vuotta seurassa).

Eli neljän harmaan eminenssin ryhmä tuolla on nyt kasassa, kun Delorme, Chibisov, Gradin ja Tallon ovat mukana. Noista itselläni selvästi korkeimmalle jalustalle nousee Gradin. Ihan tarkkaa kuvaa minulla ei ole siitä, miksi Chibisov ja Delorme ovat vuodesta toiseen mukana edelleen vaikka johto vaihtuu. Kummankaan näytöt eivät ole mitenkään erikseen hypänneet esiin ainakaan. Ehkä he ovat sitten hyviä tiimityöntekijöitä?

Nyt kun tämä scouttiryhmä on näin paljon vaihtunut, niin ylipäänsä muutokset olivat jo paikallaan ja tässähän on sitten olemassa tiettyä toivoa paremmasta huomisesta. Ainakaan alaspäin historiassa ei juuri päästä. Toisaalta taas kun yhteistä historiaa ei ole kertynyt, niin se pistää miettimään että osataanko siellä nähdä ne kultajyvät scouttien joukossa heti. Se riippuu siitäkin, miten yksittäinen scoutti osaa markkinoida asiaansa eteenpäin ja tuosta on mahdoton sanoa näin kotisohvamanagerina.

Vancouverilla on nyt ainakin noita varausvuoroja top120 ryhmässä (paras syvyys tuossa tosiaan noissa sitten 1997 kesän), joten siellä on noin periaatteen tasolla mahdollisuus antaa myös scouteilla näyttöjä. Täytyy vaan toivoa sitten, että joku osaisi markkinoida omaa näkemystään ja tuonne oltaisiin viimein saatu aikaisempaan nähden parempaa silmää lahjakkuudelle.

 

[nuck]

Katsotaan vähän historiaa tuolle 11. vuorolle ja lisäksi pyörittelen omia ajatuksia lähinnä sen puolesta mitä kannattaisi välttää draftissa ja minkälaista tyyliä taas puolestaan suosia.

11. vuoro

Tuore historia kertoo, että 11. vuorolla on mahdollista saada hyvän tason lahjakkuus riveihin. Ei nyt mitään Bedardia, mutta hyvä kuitenkin. Tässä draftissa tuo on hyvä asema varata, sillä hyvin mahdollisia top10 varauksia riittää vähän enemmän kuin kymmenen ja taso kärjen takana on etukäteen ajatellen hyvä.

Normaalisti 11. vuorolla varattavilla on pelissään hieman enemmän kehityksen kohteita ja noiden kuntoon saamiseen ottaa aikaa pari vuotta. Mutta melko nopeaa tuo ylös pääseminen kuitenkin on keskimäärin.

Esimerkiksi vuoden 2020 draftin 20 ensimmäisestä pelaajasta 18 on päässyt pelaamaan NHL:ssä. Ainoat kaksi jotka eivät ole vielä sinne päässeet ovat venäläisiä (ja noista Amirov olisi varmaan saanut pelejä ilman aivokasvainta).

Elite Prospectin Cam Robinson:

It’s almost always something of a project pick at that range. Guys on the board will still have really nice upsides but there’s a question mark or two. There’s usually something they need to overcome. And we’re usually looking at more secondary-type ceilings: second pair defence, middle-six forward, etc. You can pull a Matt Boldy, but it’s not easy.”

Katsotaan vähän tuoretta historiaa 11. varauksilla parin kauden takaa:

2021: Cole Sillinger; Sillinger murtautui pelaavaan kokoonpanoon NHL:ssä heti varaustaan seuranneella kaudella. Sophomore season oli haastava, mutta siellä on kovia ominaisuuksia pelissä. Suoraan luistelussa Sillingerilla on töitä edessä, mutta kokonaisuutena hän on ihan mahdollinen kakkosketjun sentteri tulevaisuuteen.

Sillingerin jälkeen varattiin Matt Coronato, joka on ollut yliopistossa erittäin hyvä maalintekijä ja Isak Rosen, joka pelasi lupaavan tulokaskauden AHL:ssa.

2020: Jaroslav Askarov; Maalivahti Askarovin ensimmäinen kausi Pohjois-Amerikassa oli hyvä ja hänen johdollaan Milwaukee on nyt AHL:ssä neljän parhaan joukossa. Erinomaiset fyysiset ominaisuudet omistava maalivahti on kolmen parhaan nuoren maalivahdin joukossa NHL:ssä ja mahdollinen tulevaisuuden Nashvillen ykkösmaalivahti.

Askarovin jälkeen varattiin Anton Lundell, joka on pelannut hienosti finaaleihin edenneessä Floridassa ja Seth Jarvis, joka on pienikokoinen laituri (vähiten arvostettava rooli yleisesti), mutta mahdollinen tulevaisuuden 30 maalin tekijä NHL:ssä.

2019: Victor Söderström; Söderströmin kehitys on ollut hidasta, mutta kuitenkin koko ajan eteenpäin vievää. Menneellä kaudella Söderström pelasi Arizonassa 30 peliä ja nosti peliaikaansa noiden aikana. Söderström voi hyvin olla mahdollinen tulevaisuuden kolmospakki NHL:ssä.

Söderströmin jälkeen varattiin Matt Boldy, joka on ollut Minnesotassa erinomainen ja teki yli 30 maalia menneellä kaudella sekä Spencer Knight, jolla on ollut hieman vaikeuksia löytää paikkaa Bobrovskin takaa, mutta joka voi silti hyvin olla vielä tulevaisuuden ykkösmaalivahti NHL:ssä.

2018: Oliver Wahlstrom; Wahlstromilla on ollut vähän ongelmia saada siirrettyä jenkkien kehitysohjelmien tehoja ylös, mutta on kuitenkin ihan hyvä NHL-pelaaja.

Wahlstromin jälkeen varattiin Noah Dobson, josta on tullut 50 pisteen pakki NHL:ssä sekä Ty Dellandrea, jolla oli vähän pidempi kehityspolku NHL:ään, mutta joka pelasi ihan hyvän kauden menneellä kaudella Dallasissa lähinnä kolmosketjun minuuteilla.

2017: Gabriel Vilardi; Isokokoisella Vilardilla otti aikansa kehittyä NHL:ään, mutta hänestä näyttää tulevan hyvän tason top6-hyökkääjä lopulta.

Vilardin jälkeen varattiin Martin Necas ja Nick Suzuki, joista kummastakin on kehittynyt ykkösketjun pelaajia NHL:ään. Suzuki on Montrealin kapteeni ja ainoa näistä viime kausien 11-13 varauksista toistaiseksi, joka on kokenut seurasiirron.

Eli tuo 11. vuoro on keskimäärin sellainen, mistä tulevaisuuden NHL-pelaajan löytää kyllä keskimääräisellä osumatarkkuudella. Osasta on tullut ykkösketjun pelaajia ja osasta tullut/tulossa hyviä keskiketjujen pelaajia. Parempi tämä ryhmä on ainakin keskimääräisesti, mitä Benningin varaukset vitos- ja kutosvuoroilla (Virtanen ja Juolevi).

Tarve vai "BPA"?

Vancouver olisi eniten sentterin ja puolustajan tarpeessa tässä hetkessä. Kuitenkin kun tuo vuoro on 11. sijalla ja Canucksin prospectien syvyys kärkilahjakkuuksien osalta on vähissä, ottaisin tuolta sijalta ehdottomasti parhaan tarjolla olevan pelaajan. Tuota onkin sitten vaikea sanoa kuka se olisi, mutta sen voi sanoa, että taktiikkana ei olisi siis ainakaan pelipaikan mukaan varaaminen.

Jim Benningin aikakausi on surullinen esimerkki tuosta pelipaikan mukaan varaamisesta. Ensimmäisessä draftissa hän halusi kutossijalta voimahyökkääjän (ilmeisesti halusi Boston-taustaisena "Lucicin" Vancouveriin?) ja unohti pienet taitolaiturit William Nylanderin ja Nikolai Ehlersin kokonaan. Ensimmäinen virhe monien tulevien joukossa tapahtui tuolloin.

Seuraavan kerran top10-ryhmässä varatessa Benning otti tuon voimahyökkääjän seuraksi kiekollisen pakin (Juolevi) eikä halunnut Tkachukia, koska "seuralla oli jo voimahyökkääjä". Tuo valinta kohdistui sitten vielä väärään kiekolliseen pakkiin. Sitä seuraavassa draftissa kun Benningilla oli jo nuo "voimahyökkääjä" ja "kiekollinen puolustaja", hän lähti sentterin perään ja olisi ottanut "varman sentterin" Cody Glassin, mutta muut saivat sitten onneksi lopulta puhuttua hänet ympäri ja valinta osui draftin aikana olleeseen laiturisentteri Elias Petterssoniin.

Noilla kolmella draftilla Benning meni pelipaikan mukaan tilkitsemään niitä seuran heikkouksia ja jos olisi itse saanut valita kaikki kolme varaustaan, mukana olisivat olleet Virtanen, Juolevi ja Glass. Tuo kolmikko olisi ollut jo saavutus ykköskierroksen kahdella vitossijalla ja yhdellä kutossijalla. Uskon, että liian sumea ja kapea putkinäkö niihin joukkueen tarpeisiin romuttaa kokonaisuuden hahmottamista, sulkee pois tiettyjä reittejä eikä siksi tuollaista tarve-varaamista kannata harrastaa.

Sekin on nähty monta kertaa, että varaushetkellä esimerkiksi "arvottomammat" laiturit ovat olleet niitä voittavia arpoja lopulta. En tiedä näkivätkö esimerkiksi '19 draftissa Edmonton ja Arizona pakkitarpeen itsellään, kun ottivat Söderströmin ja Brobergin ennen laitureita Boldya ja Caufieldia? Boldy ja Caufield olivat molemmat ainakin joissakin listoissa top10 varauksia. Arizona treidasi vielä vuoronsa ylöspäin saadakseen Söderströmin. Toki vielä noista on liian aikaista sanoa, mutta sen voi ainakin sanoa, että nuo laiturit eivät olisi olleet huonoja valintoja.

Eikä näiden nuorten varattavien pelipaikasta muutenkaan osaa sanoa vielä varaushetkellä. 2020 draftissa Byfieldia pidettiin varmana sentterinä. Stutzlea pidettiin puolestaan laiturina. Nyt Stutzle on ollut sentteri on Byfield laituri NHL:ssä. En tiedä vaikuttiko noiden valinnoissa pelipaikka tuohon aikaan kuinka paljon, mutta monien fanien kirjoituksissa tuolla paikalla tuntui olevan ainakin merkitystä tuolloin. Tuostakaan draftista ei lopullisia päätöksiä voi vielä tehdä, mutta Ottawa ei ainakaan ole varmaan pettynyt varaukseen.

Tuohon Benningin aikojen varaustaktiikkaan en toivo enää koskaan Vancouverin palaavan. Tuollainen on oikeastaan hölmöintä, että lähtee rakentamaan jollain tietyllä lokerointikaavalla joukkuetta näillä vuoroilla. Kolmen vuoden päästä tilanne on kuitenkin ihan erilainen mitä tänä päivänä ja vaikka juuri nyt Canucksilla on esimerkiksi laidoilla jopa ylitarjontaa ja viime draftin ykkösvaraus oli laituri, minua ei kylmäisi lainkaan varata laituria jos se tuntuisi olevan paras tarjolla oleva pelaaja tuolla vuorolla.

Yksikään alue joukkueessa ei ole niin hyvä, etteikö sitä voisi parantaa ja jos onnistuu hankkimaan vaikka laitureita yli omien tarpeiden, niin kyllä ne hyvät nuoret pelaajat saa aina vaihdettua halutessaan johonkin joukkuetta enemmän auttavaan pelaajaan tai vaikka varausvuoroon. Ainoastaan siinä tapauksessa voisin miettiä pelipaikkaa, että kaksi pelaajaa olisi täsmälleen samalla viivalla. Käytännössä tuollaista tilannetta ei vain juuri koskaan ole.

 

[secord]

Hyvää dataa sieltä! Sellainen tuli vaan itselleni mieleen lähinnä tuon Söderströmin kohdalla, että näppituntumana pakkien kehitys tuntuu vievän yleensä hieman hyökkääjiä kauemmin. Jotkut on todenneet, että puolustaja tarvitsee noin 300 NHL-ottelua alle ennen kuin on oppinut puolustuspelaamisen salat. Toki tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja.

 

[nuck]

Hyvää dataa sieltä! Sellainen tuli vaan itselleni mieleen lähinnä tuon Söderströmin kohdalla, että näppituntumana pakkien kehitys tuntuu vievän yleensä hieman hyökkääjiä kauemmin. Jotkut on todenneet, että puolustaja tarvitsee noin 300 NHL-ottelua alle ennen kuin on oppinut puolustuspelaamisen salat. Toki tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja.

Joo en ole Söderströmiä vielä mihinkään toivottomien lupausten kaivoon heittämässä, vaikka juuri nyt tuntuu Boldyn ja Caufieldin takana olevankin. Pitää muistaa, että esimerkiksi hänen maamiehensä Forsling haki top4-paikkaa varauksesta seitsemän vuotta ja Rasmus Anderson kuusi vuotta. Söderströmilla oli nyt vasta neljäs kausi varauksesta.

 

[nuck]

Arturs Silovs on ehdolla kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n vuoden parhaaksi mieskiekkoilijaksi.

https://thehockeynews.com/nhl/vancouver-canucks/news/canucks-arturs-silovs-up-for-iihf-male-player-of-the-year-award

Kuusi muuta tuossa ovat Connor Bedard ja Adam Fantilli Kanadalta, JJ Peterka ja Moritz Seider Saksalta, Dominik Kubalik Tsekistä sekä Andres Ambuhl Sveitsiltä. Ehdokkaaksi pääsemiseksi pelaajan täytyy olla edustanut maataan yhdessä kansainvälisen kiekkoliiton isoista turnauksista (MM kisat, U20 MM kisat tai U18 MM kisat).

IIHF - IIHF’s Male Player of the Year nominees set

Seven men from five nations vie for glory

www.iihf.com

"Silovs carried off three pieces of hardware from Tampere, and rightly so. The 22-year-old was named tournament MVP, IIHF Directorate Award Best Goalie, and the goaltender for the Media All-Star Team. He also appeared in every game for Latvia, his 601:00 total minutes played second all time for one IIHF WM event, and he was key to Latvia winning the bronze medal, the country’s first medal in any top-level IIHF event ever. Silovs had a save percentage of .921 and a GAA of 2.20, winning seven games. Additionally, he made his NHL debut this past season, appearing in five games for the Vancouver Canucks, sporting a 3-2 record and 2.75 GAA. He played most of the season with the team’s farm club in the AHL, Abbotsford, where he had a 26-12 record."

AHL:ssa Abbotsfordissa Silovs äänestettiin kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi, NHL:ssä hän sai voittopuoleisen saldon ja MM kisoissa hänet valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi, ykköstähdistöön ja kisojen parhaaksi maalivahdiksi.

 

[nuck]

Sitten omien draft-listojen kimppuun. Aloitan tekemällä lyhyet kuvaukset sellaisista pelaajista, jotka olisivat mahdollisesti saatavilla Vancouverin vuorolla. Käytän viittä eri listaa (Elite Prospect, McKeens, Button, Pronman ja Wheeler Athleticilta) ja rajoittimena sitä, että pelaajan pitää olla jollain noista listoista sijoittunut Vancouverin vuoron edelle ja myös jälkeen (myös juuri tuolle #11 sijalle sijoittuminen antaa listauksen paikan tänne).

Eli esimerkiksi Smithia en listaa tänne kun häntä ei ole millään listalla noista viidestä Canucksin vuorolle tai sen jälkeen. Esimerkiksi Dvorskylla on #11 sija Elitessä, joten hän on mukana, vaikka muilla listoilla ei olisikaan. Tai toisaalta Sale on useimmilla listoilla Vancouverin vuoron jälkeen, mutta Buttonilla seitsemäs ja hänkin on siksi mukana. Monella on tietysti omat ajatuksensa siitä "miten draft oikeasti tulee menemään", mutta menen näiden listojen mukaan.

Ensin nämä pelaajat järjestyksessä aakkosittain. Sitten loppuun vähän omia ajatuksia miten draft saattaisi mennä (ei mene, mutta kunhan pyörittelen), yleisiä ajatuksia tästä draftista ja loppuun oma Vancouverin toivelista sen pohjalta miten uskon draftin menevän. Pelaajien mittoina ja pelipaikkoina käytetty Elite Prospectin tietoja.


Colby Barlow
LW, L. 6-1, 187

Rankkaukset
Elite Prospects: 17
Pronman: 20
Wheeler: 17
McKeens: 12
Button: 10

“There is a quick release and a Barlow release". / David St-Louis, Elite Prospects

Barlown pelissä ensimmäiseksi paistaa esiin monipuolisuus ja hänen laukauksensa - 46 maalia on kahdeksanneksi eniten tällä vuosituhannella OHL:ssa tuon ikäiselle pelaajalle. Kaikki muut tuon listan 10 parasta Nail Yakupovia ja Arthur Kaliyevia lukuun ottamatta ovat NHL:ssä rikkoneet vähintään 23 maalin rajan. Heistä viisi on tehnyt vähintään 40 maalia. Barlow on ikäisekseen eliittien ryhmässä.

Barlow'n peli ei ole kuitenkaan pelkkää maalien hakkaamista (kuten se oli Kaliyevilla). Se on vastuullista ja monipuolista voimahyökkääjän kaltaista pelaamista jokaisella kentän alueella, jossa kiekottomalle pelille annetaan iso arvo. Barlow taklaa, blokkaa, karvaa ja johtaa Owen Soundia edestä seuran kapteenina - joukkueensa nuorimpiin kuuluvana pelaajana.

Barlowista sanottua:

"He’s the type of player you win with in the playoffs when you talk about the will and being skilled. A choice is taking a hit to make a play, blocking a shot, battling for loose pucks and getting to the net, knowing you’re getting clobbered. That's Colby’s game. He’s a gamer." / Shane Malloy

Mahdolliset heikkoudet:

Luistelussa on töitä vielä edessä. Uran katto on kysymysmerkki, sillä Barlow ei ole kaikkein dynaamisin pelaaja. Onko hänestä ykkösketjuun vai löytääkö ennemmin paikan keskiketjuista? Ylivoimaroolia voisi tuolla laukauksella kuitenkin tulevan mikäli pelin kehitys menee kuten se on tähän saakka mennyt.

Muuta:

Onko tämä pelaaja tosiaan vain 18 vuotias?

***

Zach Benson
F, L. 5-10, 159

Rankkaukset
Elite Prospects: 5
Pronman: 17
Wheeler: 6
McKeens: 6
Button: 14

Normaalisti Bensonin kaltaiset pelaajat, jotka ovat tuon kokoisia ja Bensonin tasoisia luistelijoita, eivät nouse draft-keskusteluissa kymmenen joukkoon. Normaalisti ei, mutta Benson ei olekaan normaali kun puhutaan taitotasosta ja etenkin peliälystä. Benson on peliälyltään poikkeus. Joidenkin mielestä haastaa jopa Bedardia sillä puolella. Benson teki menneellä kaudella 98 pistettä 60 pelissä. Hän oli myös WHL:n ykköstähdistössä.

Bensonin pelissä erottuvat ominaisuudet pelisilmän lisäksi ovat syöttötaito ja kiekonkäsittely. Luistelua pitäisi vielä kehittää. Koko on kysymysmerkki yhdessä keskinkertaisen luistelun kanssa, mutta monet scoutit ovat sitä mieltä, että Bensonin kohdalla tuo monesti vaarallinen yhdistelmä ei pidä paikkaansa. Benson on mahdollinen ykkosketjun laituri tulevaisuudessa NHL:ssä.

Bensonista sanottua:

"He’s that good. He’s someone with the potential to be a first-line winger at the NHL level with even modest improvements as a skater. In an ordinary year, he’s in contention for the first overall pick — that’s how highly we rate him at Elite Prospects,” / J.D. Burke, Elite Prospects

“He’s pretty small, pretty light, not the best skater. I think he could slide. That would be a mistake though. He’s a complete player who’s shown he can make a difference in all areas of the game. An elite competitor with elite hockey sense.” – Eastern Conference scout, May 2023

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Bensonin pieni koko herättää kysymyksiä sen suhteen, miten pelaaminen ylempänä lopulta onnistuu.

Muuta:

Oikeassa draftissa Benson ei tule ehkä menemään loistavista taidoistaan huolimatta yhtä korkealla kuin joissakin rankingeissa. Tuo pieni koko saattaa vähän pudottaa asemia, etenkin jos kaksi pelaajaa ovat samalla tasolla. Vancouver voi tuossa sitten toivoa, että käy "Hughesit".

***

Nate Danielson
C, R, 6-1, 185

Rankkauksia
Elite Prospects: 26
Pronman: 7
Wheeler: 20
McKeens: 13
Button: 19

Danielson ei ole hirveän tehokas vaikka voitti joukkueensa pistepörssin, mutta hän pelaa peliä monen mielestä "oikein" pyrkimällä vaikuttamaan jokaiseen osa-alueeseen kentällä. Valmentajat käyttävät häntä kaikissa tilanteissa ja Danielson ei juuri koskaan tuota heille pettymystä. Danielsson on hyvä luistelija pitkien terävien potkujen ansiosta, tuottaa ison määrän kiekkoa hyville maalipaikoille ja pelaa hyvin molempiin suuntiin kenttää.

Seurajoukkueessaan Brandonissa Danielson joutui pelaamaan aika heikon viereisen tuen kanssa kauden läpi. Joukkueella oli vain kolme yli 50 pisteen pelaajaa ja Danielson johti seuran kapteenina tuota laivaa. Danielsonin pelisilmää on epäilty joissakin paikoissa, mutta en tiedä oliko tuossa kyse enemmän joukkuekavereiden pelisilmästä? Se selviää lähitulevaisuudessa.

Sanottua Danielsonista:

“I don’t know if he has the hockey sense to stick as a C in the NHL, but he can flat out fly. I think his skating alone makes him a pretty safe bet to play NHL games.” – Eastern Conference scout, May 2023 / Elite Prospects

“He’s so dangerous on the rush because he has elite speed and great hands. One of the fastest guys in the league on a curve.” – NHL scout, April 2023 / Elite Prospects

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Danielson on aika vaikeasti arvioitava pelaaja. Hän ei ole ollut kauheasti mediassa, hän pelasi kehnon tuen ympärillä menneellä kaudella seurajoukkueessa eikä ikänsä puolesta päässyt u18 kisoihin. Edellisellä kaudella Brandon meni puolestaan WHL:n playoffeihin, joskin putosi sieltä aika nopeasti pois. Olisi ollut hyvä nähdä Danielsonilta pelejä kansainvälisellä tasolla esimerkiksi pelisilmää arvioitaessa.

Muuta:

Pronman näyttää todella uskovan Danielsonin kattoon.

***

Dalibor Dvorsky
C/RW, L, 6-1, 201

Rankkaukset
Elite Prospects: 11
Pronman: 8
Wheeler: 8
McKeens: 9
Button: 9

Erinomaisella rannelaukauksella varustettu monipuolinen slovakkisentteri lähti kauteen haastamaan kärkeä, mutta pelasi ainakin tehoilla mitaten keskinkertaisen kauden Allsvenskanissa (toisaalta oli aika samoissa piste per peli lukemissa mitä Filip Forsberg aikanaan). Dvorsky kuitenkin nosti asemiaan taas u18 MM kisoissa, joissa hän oli maansa selkeä johtava pelaaja ja teki 13 pistettä kahdeksaan peliin. Kisojen viimeisessä pelissä Kanadaa vastaan hän pelasi hyökkääjälle harvinaiset puoli tuntia.

Syöttäminen, peliäly, laukaus ja kiekonkäsittely ovat hyvällä ellei jopa erinomaisella tasolla. Samoin fyysinen kamppailupelaaminen on ottanut isoja askeleita eteenpäin, kun Dvorsky on pelannut miesten sarjassa. Dvorsky vaikutti olevan myös joukkueen henkinen johtaja nuorten tasolla. Dvorsky ei ole yksipuolinen hyökkäyspään pelaaja, vaan hyvä molempiin suuntiin. Luistelussa näen samaa mitä Horvatilla tuossa iässä ja uskon sen menevän eteenpäin, mutta se on yksittäisistä ominaisuuksista ehkä eniten se missä tarvitsee tehdä töitä.

Dvorskysta sanottua:

"What really sets Dvorsky apart is a triple threat — passing, shooting, playmaking — and the one dynamic aspect is his shot" / Shane Molley

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Dvorskyn kahden suunnan pelaaminen on hyvää tasoa ja hän tuntuu arvostavan tuota ominaisuutta pelissään, vaikka se olisikin tehoista pois. Kysymykseksi ehkä tuonkin kautta nousee kuitenkin se, miten korkealla on Dvorskyn katto tuloksen tuottajana.

Muuta:

Vancouver ei ole koskaan varannut slovakkipelaajaa ykkösvarauksenaan. Nyt voisi olla aika, mikäli Dvorskyn kenties kysymysmerkein varattu hyökkäyspään katto pudottaa hänet Canucksin vuorolle.

***

Ryan Leonard
RW/C, R(shoots), 5'11, 181

Rankkaukset
Elite Prospects: 6
Pronman: 11
Wheeler: 11
McKeens: 8
Button: 12

Leonard on aika perinteinen voimahyökkääjä. Erinomainen pienen tilan pelaaja, joka pelaa keskimääräistä paremmalla luistelulla kahteen suuntaan fyysisesti ja oli USA:n u18 joukkueessa ketjun tärkeä liimapelaaja. Leonard on kiekottoman pelin ominaisuuksien lisäksi hyvä viimeistelijä monipuolisella laukomisvalikoimalla ja luova pelaaja, mikä tekee hänestä erittäin monipuolisen hyökkääjän. Kova taistelijan luonne takaa illasta iltaan kovan työn määrän. Leonard teki 51 maalia 57 peliin USA:n nuorissa ja 17 pistettä seitsemään peliin u18 MM kisoissa.

Leonard on pelaaja, jota jokainen voittava joukkue tarvitsisi. Elite Prospect sanoi hänestä, että aina kun Leonard on jäällä, hän pelaa kuin pelaisi seitsemättä peliä Stanley Cupin finaaleissa. Leonard tekee kaikkensa joukkueen eteen ja sai A-kirjaimen rintaan USA:n u18 joukkueessa. Leonard on erittäin hyvä oikeastaan kaikessa, mutta samalla ei välttämättä eliittitasoa missään muussa kuin asenteessa.

Leonardista sanottua:

“The player comparison we landed on was ‘The third Tkachuk.’ He’s a fierce competitor who can make plays with his hands, his shot, and as a distributor. A prototypical power forward who drags your team into the fight. He just might be able to play centre, too. /J.D. Burke Elite Prospects

Mahdolliset heikkoudet / kysymykset:

Iso kysymys on Leonardin katto. Kuinka korkealla se voi olla? Pelaaja, joka tekee kaiken erittäin hyvin, mutta ei välttämättä loista kiekollisesti. Onko se Tkachuk/Landeskog vai Saad/Foligno? Jos se on jollain joukkueella ensimmäinen ryhmä, Leonard on varma top10 varaus.

Jenkkien ykkösketju luki myös toistensa peliä kuin olisi pelannut silmät kiinni. Kuinka iso merkitys tuon ketjun yhteisellä kemialla oli yksilöiden onnistumisessa?

Muuta: Jos Vancouver varaisi Leonardin, hänestä tulisi korkeimmalla vuoronumerolla varattu USA:n kehitysohjelmasta varattu hyökkääjä Vancouverille.

***

Oliver Moore
C, L, 5-11, 176

Rankkaukset
Elite Prospects: 8
Pronman: 19
Wheeler: 9
McKeens: 11
Button: 16

Moorea on pidetty koko varausikäluokan parhaana luistelijana. Elite Prospect jopa sanoi, että he eivät ole koskaan nähneet tuossa iässä (niin kauan kuin ovat tehneet draft-listoja) saman tasoista luistelijaa kuin Moore. Lisäksi jenkkisentteri oli Elite Prospectilla toiseksi parhaaksi kahden suunnan hyökkääjäksi rankattu pelaaja.

Moore pelaa vaihdosta toiseen tukien puolustajien pelaamista pysytellen vastuullisen pelin tiellä sekä aiheuttaa kiekonriistoja ja pelin kääntämistä. Mooren kohdalla peli ei ole päätöntä koheltamista pikakiiturina päästä toiseen, vaan Moore on lisäksi älykäs ja hyvillä kiekonkäsittelytaidoilla ja hyvällä laukauksella varustettu pelaaja. Moore on hyvällä tiellä kahden suunnan eliittitason nopeuden omaavaksi pelaajaksi joko laidalle tai keskelle.

Mooresta sanottua:

“He’s probably the fastest kid in the draft. He’s explosive. He has elite top speed. Offensively he’s dangerous with that speed. He’s creating more now through his playmaking, and he can score too. He’s a player an NHL team will win with. His effort is outstanding. He hunts pucks. He takes pucks away. He’s excellent defensively using his speed to back pressure. He can play centre or wing. NHL coaches will find a lot of ways to use him, and with his character and speed, there’s no miss factor.” / NHL scout, April 2023 (Elite Prospects)

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Luistelusta homma ei jää kiinni, mutta millaiseen rooliin Mooren kiekolliset taidot lopulta riittävät kun mennään sarjatasoja ylemmäs? Mooren kohdalla on houkutus nopeallekin kutsulle ylös luistelunopeuden ja vastuullisen pelin vuoksi, mutta järkevintä olisi luultavasti antaa aikaa kiekollisen pelin kehitykselle Minnesotan yliopistossa.

***

Gabe Perreault
RW, L, 5-11, 165

Rankkauksia
Elite Prospects: 18
Pronman: 12
Wheeler: 7
McKeens: 21
Button: 15

Auston Matthews, Jack Hughes, Clayton Keller, Matthew Tkachuk, Jack Eichel. Tuossa muutamia nimiä, jotka Perreault ohitti menneellä kaudella, kun hän painoi USA:n kehitysohjelman pistetilaston kärjen uusiksi. Kauden päätti 18 pistettä seitsemään peliin u18 MM-kisoissa. Hänen kautensa oli pisteellisesti hurja ja peli kulki kuin vanhalla punakoneella tuossa USA:n ykkösketjussa Will Smithin ja Ryan Leonardin kanssa.

Perreault on erinomaisen peliälyn ja kiekonkäsittelytaitojen kautta erittäin hyvä prospecti. Mutta ei kuitenkaan niin korkealla listoissa, mitä tilastot voisivat antaa kertoa. Perreaultilla ei ole oikein mitään fyysistä ominaisuutta hyvällä tasolla. Hän on melko pieni, hän ei ole dynaaminen luistelija ja hän on fyysisessä pelissä aika vaatimaton. Puolustuspeli on tilastoilla mitattuna jopa heikkoa.

Sanottua Perreaultista:

“His offensive upside is off the charts. He’s got great instincts, great hands, great vision – the puck finds him. His dad played in the NHL, so he’s got a little bit of pedigree, too. He’s just got to add a gear and develop more of a backup game.” – Western Conference scout, May 2023

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Perreaultin ominaisuudet jakautuvat äärilaitoihin. Hyvä pelisilmä kuitenkin usein tekee paljon. Kysymykseksi nousee, kuinka paljon hän kykenee parantamaan noita hänen heikkouksiaan. NHL:ssä voi olla haastava löytää paikkaa tuon tason puolustuspelillä.

Muuta:

Wheeler arvostaa Perreaultia erittäin korkealle. Itse veikkaan hänen menevän 10-20 välissä.

***

David Reinbacher
D, R, 6-2, 187

Rankkaukset
Elite Prospect: 9
Pronman: 6
Wheeler: 12
McKeens: 16
Button: 24

David Reinbacherin kohdalla ei ollut hirveästi hehkutusta kun lähdettiin kauteen, mutta tässä on mahdollisesti tämän draftin kärkinimi puolustajien osalta. Täysi kausi yhdessä Euroopan kovimmista miesten sarjoista ja siellä puolustuksen isoimmassa roolissa. Loppuun vielä aikuisten MM-kisat päälle. Sveitsiläinen kahden suunnan puolustaja teki itsestään nimen kiekkokartalle kauden aikana.

Reinbacher osaa käyttää hyviä luistelun kautta fyysisiä ominaisuuksiaan pelatessaan vastustajia vastaan, ei panikoi irtokiekoissa ja osaa kontrolloida pelin tempoa. Reinbacher on isojen minuuttien puolustaja. Hänellä ei ole parhaita luontaisia hyökkäyspään vaistoja, mutta hän kykenee silti tukemaan hyökkäyksiä, antamaan hyviä syöttöjä ja olemaan puolustuksen liimapelaaja. Hänen ikäisenä vain Roman Josi on samoissa Sveitsin liigan näytöissä.

Reinbacherista sanottua:

“He’s a different style of player — more of a two-way guy. You know how you always find a glue defenceman in your group? That’s what he would be after the first pairing.

“He’s the kind of guy you put on the ice when things are going badly and he can settle everybody down against top lines because he has the emotional and mental attributes. Very composed. Very resilient. / Shane Malloy (Hockey Prospect radio)

“Best defender in the draft for me. More stay-at-home type for today’s game. Like he’s offensive, but I struggle to call him a great puck mover because of the standard we have for that now in the game.” - Western Conference scout, May 2023

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Minulla löytyy luottoa Reinbacherin NHL-uraa kohtaan. Millainen rooli siellä vaan edestä löytyy, on se kysymys. Kuten nimetön scoutti sanoi ylempänä, Reinbacheria on vaikea sanoa loistavaksi kiekon liikuttajaksi nykystandardein. Ehkä hyvä kahden suunnan puolustaja on se katto missä liikutaan?

***

Dmitri Simashev
D, L, 6-4, 201

Rankkaukset
Elite Prospects: 10
Pronman: 10
Wheeler: 36
McKeens: 9
Button: 49

Iso ja erinomaisesti luisteleva venäläispuolustaja saattaisi olla listoilla ihan eri sijoilla mikäli passissa olisi joku toinen maa. Elite Prospect rankkasi Simashevin draftissa parhaaksi "Neutral Zone Defender" ja "Shutdown defender" -luokissa. "Four way mobilityssa" hän oli kolmas. Simashev on ikäluokan yksisarvinen puolustaja, jolla on erittäin paljon raakaa lahjakkuutta ja kokoa edetä uralla ylös.

Simashev pelasi KHL:ssa 18 peliä, vaikka KHL:ssa tuon ikäiset puolustajat eivät juuri koskaan pelaa. Sarjan historiassa vain seitsemän puolustajaa on pelannut yli 10 peliä. Ne jotka ovat nähneet Simashevilta enemmän pelejä, pitävän paljon puolustajan katosta. Simashev on fyysisesti poikkeava, osaa antaa älykkään ensimmäisen syötön ja pystyy tukemaan myös hyökkäyksiä, vaikka tehoja ei kauheasti tullutkaan.

Muistuu mieleen Rick Tocchetin sanat maaliskuulta kun miettii Simashevin mahdollista tulevaisuutta:

"Vegas is one of my favourites with that defence — big and they move the puck and jump into the play — and I don’t think we were ready for it,”

Simashevista sanottua:

“A highly co-ordinated player who’s one of the top skaters in his class and it’s very rare that you see this kind of frame with how efficient he is,” said Jason Bukala, a Sportsnet analyst and former NHL director of amateur scouting. “What’s interesting is the untapped two-way potential.

“He looks like a shutdown defenceman who eats minutes, that insulator we always talk about. But the most projectable is how he skates and uses stick length. Everybody wants larger defenders and that think physicality first, but it’s not just physicality. Range matters everywhere.
(Jason Bukala, Sportsnet)

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Simashevista ei tule kasvamaan koskaan mitään ylivoiman kapelimestaria, mutta miten korkea katto Simashevilla on transition-pakkina? Muutamien häntä seuranneiden mielestä luultavasti melko hyväkin, mutta kaikki eivät luota tuohon ainakaan vielä.

Muuta:

Simashevin rankkaukset eroavat keskenään hyvin voimakkaasti. Kolmessa julkaisussa hän on kympin paikkeilla ja sitten ovat Button ja Wheeler, joiden listoilla hän on jossain ihan toisaalla.

***

Eduard Sale
RW, L, 6'1, 168

Rankkaukset
Elite Prospects: 25
Pronman: 24
Wheeler: 14
McKeens: 17
Button: 7

"Ilveksen kasvatin" kaudesta jäin odottamaan itse vähän enemmän ja minun mielestä Sale pelasi epätasaisesti, mutta hänet palkittiin kuitenkin Tsekin sarjan parhaana tulokkaana ja 18 vuotisten MM kisoissa joukkueen kolmen parhaan pelaajan joukkoon, joten siinä mielessä Salen kausi oli hyvä. Sale on lahjakas hyökkäävä laitahyökkääjä hyvillä taito-ominaisuuksilla kuten taitavilla käsillä ja hyvällä luistelulla. Eikä hän kentän pienimpiäkään pituuden puolesta. Periaatteessa ominaisuudet pitäisi olla top6-rooliin.

Salen suurin puute on puolustuspelissä, mikä ei ole sinällään yllättävä tieto Salen kaltaisesta hyökkäyspään lahjakkuudesta. Sale aloitti kauden Kometa Brnon kolmosketjussa, mutta ajautui kauden edetessä pienempään rooliin Bron hankittua pari kokeneempaa pelaajaa huonon menestyksen jälkeen. Kauden lopulla Sale iski hattutempun Tsekin sarjassa. Ensi kaudella Sale saattaa lähteä OHL:aan Barrie Coltsiin, joka omistaa hänen CHL-oikeudet. Siellä olisi varmuudella isompaa peliaikaa luvassa.

Sanottua Salesta:

“Are you getting a kind of Filip Mešár with this kid? I like his scoring ability. He’s a streaky player. But when he’s on, he’s very effective. Again, you watch the playoffs right now, and you have to ask if he’s going to help you out in the playoffs. There’s a lot of tools there.

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Sale on kokonaisuutena ihan hyvällä tiellä ominaisuuksiensa kanssa eikä David Pastrnakin'kaan nuorten kisat olleet pelkkää ilotulitusta aikanaan. Kokonaispelissä tarvitsee mennä kuitenkin eteenpäin ja etenkin puolustussuunnan peliä olisi varmaan jossain kohtaa hyvä harjoitella enemmän.

Muuta:

Sale on ollut koko kauden Buttonin lempilapsi listoilla eikä tuo muuttunut kauden lopullakaan. Saa nähdä sitten näkeekö Button Salessa jotain suurempaa, mikä on muilla mennyt vähän ohi?

***

Axel Sandin Pellikka
D, R, 5-11, 181

Rankkaukset
Elite Prospects: 15
Pronman: 22
Wheeler: 16
McKeens: 14
Button: 5

Dynaaminen kiekkoa liikuttava puolustaja nosti asemiaan kauden mittaan ja kauden kruunasi valinta u18 kisojen parhaana puolustajana. Sandin Pellikka pystyi mielestäni parantamaan liikettä ja puolustuspeliä kauden aikana ja oman pään pelaamiseen tuli tietynlaista jämäkkyyttä lisää. Elite Prospect rankkasi Sandin Pellikan "Transition defenseman" listalla ikäluokan ykköseksi ja ja hyökkäävänä puolustajana toiseksi. Sandin Pellikan kehityksen nouseva käyrä oman ikäryhmän sisällä voi lupailla vielä hyviä asioita tulevaisuuteen.

Jällivaarasta kotoisin oleva Sandin Pellikka ei ole tällä hetkellä kuitenkaan mikään Makarin tai Hughesin kaltainen pakkilupaus, vaikka sanookin kopioivansa peliä heiltä. Ehkä enemmän sellainen mahdollinen joukkueen tulevaisuuden peliä eteenpäin vievä kolmospakki, joka kykenee pyörittämään ylivoimaakin, mutta ei välttämättä ihan parhaiden tasolla. Kiekkoa liikuttavana transition puolustajana Sandin Pellikka on ikäryhmänsä kärki ja tuokin on jo paljon.

Sanottua Sandin Pellikasta:

“It doesn’t matter about Hughes and (Filip) Hronek. When you have a defenceman like this, you go out and get him because what is your roster going to look like in four years? There’s a scarcity of offensive defencemen in the NHL and that adds value. You can never have enough of them and you can find insulating guys to protect them.” / Shane Molley, hockeyprospects radio

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Sandin Pellikan koko ja fyysisyys asettaa tietyt raamit pelaamiselle NHL:ssä, mutta minun mielestä hän on älykäs ja parempi pelaamaan kulmissa, mitä monet antavat arvoa. Onko kuitenkaan kokonaisuutena niin hyvä paketti, että kannattaisi varata jo #11 vuorolla tässä draftissa? Osan mielestä on ja osan taas ei.

Muuta:

Button näkee Sandin Pellikassa jotain poikkeavaa. Buttonin listoista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta hän sijoitti Hughesin aikanaan viidenneksi, Makarin kolmanneksi ja Heiskasen viidenneksi. Nuo olivat poikkeuksellisen osuneita rankkauksia aikanaan. Katsotaan miten käy Sandin Pellikan kanssa.

***

Tom Willander
D, R, 6-1, 179

Rankkaukset
Elite Prospects: 23
Pronman: 15
Wheeler: 27
McKeens: 23
Button: 8

Sandin Pellikan lailla myös asemaansa merkittävästi kauden aikana nostanut Tom Willander pelasi pääosan kaudesta Ruotsin junioreissa Röglen riveissä. Nuorten u18 kisat kauden lopulla menivät hienosti ja Willanderin pelaaminen näytti kisoissa helpolta ja ammattimaiselta, mikä oli hyvä merkki. Finaalissa Willander pelasi yli 30 minuuttia (63 minuuttia pelin kokonaisaika).

Willanderilla on erittäin hyvä luistelu ja hän on isojen minuuttien väsymätön puolustaja. Hän on puolustuspeliä arvostava ja ennen kaikkea osaava pelaaja. Willander on hyvä pelin avaaja, mutta ei välttämättä mikään tulevaisuuden ylivoimapuolustaja, vaikka kiekollinen peli meni eteenpäin kauden aikana ja hän näytti löytävän paremmin väyliä laukauksille.

Willanderista sanottua:

“His skating and stature are very similar to Pellikka, but he’s a little bit bigger and wider. His skating is elite and he can track pucks.” / Shane Malloy

“Willander lacks the awareness and processing inside his moves to really make the best play. He activates, shifts alongside the blue, and makes some cheeky 1-on-1 moves and passes, but the offensive reads and creativity lag behind the toolkit" / David St-Louis, Elite Prospects

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Willander on hyvällä tiellä top4-pakiksi, mutta kiekollisen pelin korkea katto näyttäisi puuttuvan ainakin tällä hetkellä.

***

Matthew Wood
LW/C, R, 6-3, 190

Rankkaukset
Elite Prospects: 16
Pronman: 14
Wheeler: 10
McKeens: 10
Button: 11

Matthew Wood teki 16 vuotiaana (2021-22) BCHL:ssä 1,85 pistettä per peli. Lukema oli korkein tällä vuosituhannella BCHL:ssä. Vertailun vuoksi Alex Newhook teki saman ikäisenä samassa sarjassa 1,47 pistettä per peli ja Kent Johnson 0,81 pistettä per peli. Yliopistossa menneellä kaudella Wood teki 0,97 pistettä per peli. Lukema oli korkein tällä vuosituhannella tuon ikäiseltä pelaajalta. Ainoa edes lähelle pääsevä haastaja tuossa on Jonathan Toews (0,93).

Woodin lukemat ovat jopa poikkeuksellisen kovia. Lisäksi hän meni kauden aikana eteenpäin kokonaispelissä ja kehittyi pienissä hyökkäyspään asioissa, jotka avasivat hänelle lisää paikkoja. Woodilta löytyy myös hyvin kokoa ja oikean puolen laukaus. Woodin pelissä kysymys on heikko luistelu, joskin hänen valmentajansa tuntuivat olevan sitä mieltä, että tuossa ei olisi suurempaa ongelmaa tai että se olisi menossa koko ajan eteenpäin.

Woodista sanottua:

“We’ve had this conversation with a lot of teams and people go after his skating and I don’t think it’s fair if you actually watch him go in straight lines a little bit,” Helton said. “I think college hockey’s pretty fast, and our league’s fast, and there wasn’t a game this year where I thought ‘jeez, Matty looks behind or he looks slow’ but there were times where I was like ‘whoa, he blew by that guy.'” / Woodin yliopistojoukkueen valmentaja Tyler Helton

Mahdolliset heikkoudet:

Luistelu on kaikesta huolimatta kysymysmerkki ja tuo vaikuttaa koko peliin. Wood on tuon vuoksi "Boom or Bust" pelaaja. Itse ottaisin kuitenkin riskin hänen kanssaan. Vancouverin pelaajista myös Horvat tai Pettersson eivät olleet luistelijoina kehuttavia varausiässä.

Muuta:

Wood on asunut lapsuutensa ja junioriuransa Vancouverissa (samassa talossa hetken aikaa mitä Connor Bedard) ja hän pyrkii kopioimaan laukaustaan Elias Petterssonilta. Woodin ja Vancouverin välinen liitto näyttäisi ainakin paperilla sovitulta jo etukäteen.

***

Tässä olisi tämän kesän kuvaukset niistä pelaajista, jotka on rankattu Vancouverin vuorolle tulevaan draftiin. Jos noista jonkinlaisen keskiarvolistan (noiden viiden listan kautta vain) tekisi, niin se olisi seuraava:

Dvorsky 8,6
Leonard 9,6
Benson 9,6
Wood 12,2
Moore 12,6
Reinbacher 13,4
Pellikka 14,4
Perreault 14,6
Barlow 15,2
Danielson 17
Sale 17,4
Willander 19,2
Simashev 22

Huomion arvoista noissa keskiarvoissa on Simashevin kohdalla esimerkiksi tuo, että vaikka kolme listaa sijoittaa hänet aina jopa kympin paikkeille, Wheelerin ja Buttonin näkemykset vievät hänet listan hännille. Itse kuulun ennemmin siihen ryhmään, joka uskoo tällä hetkellä isokokoisen ja hyvin luistelevan venäläispakin peliin. Tosin hänestä on sanottava, että minun näkemykset pohjautuvat muutaman luottamani ihmisen näkemykseen.

Jos miettisi draftin kehitystä näiden listojen pohjalta, niin viisi pelaajaa olisi kärjessä joita en näille listoille saanut. Nuo viisi ovat Connor Bedard, Adam Fantilli, Leo Carlsson, Matvei Michkov ja Will Smith. Noiden viiden jälkeen alkaa sitten se mielenkiintoisempi osuus Canucksin kannalta.

Itse kuvittelisin, että seuraavaan ryhmään kuuluisivat Dvorsky, Leonard, Benson ja yksi puolustaja, koska "puolustajan nyt vaan pitää olla top 10 ryhmässä". Edellisen kerran kun pakkia ei olla varattu top viiden joukossa, nähtiin 2003 ja kokonaan ilman top10 pakkivarausta nähtiin edellisen kerran 1983 draftissa. Vai voisiko olla, että kerran 40 vuoteen nähtäisiin drafti, jossa ei olisi yhtään pakkia top10 sijoilla?

No joka tapauksessa itse pistän pakin sinne ja olkoon se Reinbacher, koska on keskiarvolistoilla hieman Pellikan yläpuolella (13,4 vs 14,4). Näin ollen saisin seuraavan listan (ei järjestyksessä, koska tämä ei ole mock drafti):

Bedard
Fantilli
Carlsson
Michkov
Smith
Dvorsky
Leonard
Benson
Reinbacher

Tuossa olisi yhdeksän pelaajaa.

Omat suosikkini Vancouverin vuorolle noiden jälkeen olisivat:

1. Matthew Wood (tämä side nyt vaan tuntuu luontevalta. Lisäksi haluan nähdä Woodin lopputuotteen)
2. Oliver Moore (koska näen pelityylissä vähän samaa kuin Keslerilla ja joukkue kaipaa luisteluvoimaa)
3. Dmitri Simashev (tässä voisi olla sellainen iso, hyvin liikkuva ja puolustuspään osaava puolustaja, jota tämä joukkue kaipaa)
4. Colby Barlow (tässä saattaisi olla hyvä monipuolinen maalintekijä)
5. Tom Willander (minä pidin Willanderin pelaamisesta paljon u18 kisoissa)
6. Axel Sandin Pellikka (ei ole siksi vasta tässä, mutta kuitenkin Pellikka menisi minulla liikaa Hughes-muottiin. Tosin Malloyn sanat pitää muistaa tuossa myös ja ehkä alun pieni pettymys saattaisi kääntyä vielä iloksi)
7. Muut (kaikki hekin hyviä vaihtoehtoja kuitenkin)

Luultavastihan Canucks ei tule juuri minun suosikkeja valitsemaan ja vaikka valitsisi, niin ei lopputulos tuosta nähtäisiin tietysti vasta ajan kanssa. Se on varmaa, että juuri tämän hetken tilanne on erilainen mitä se tulee olemaan jatkossa. Vancouverilla on kuitenkin nyt hyvältä paikalta tulossa varaus ja tuolle paikalle on monia kiinnostavia pelaajia tarjolla. Sitten pitää enää toivoa että se varaus osuu.

 

[nuck]

Canucks: Question of when — not if — Ethan Bear gets shoulder surgery

For the Canucks defencemen, it's almost certainly a question of when, not if, he'll need surgery.

theprovince.com

The Canucks defencemen could undergo surgery in the coming weeks, which would mean he'd start next season on the injured list.

Jo toisena vuonna peräkkäin MM kisat jättivät jälkensä yhden Canucks-pakin kesään ja alkukauteen. Tosin tuosta loukkaantumisesta ei ole tarkempia tietoja vielä tässä vaiheessa. Joka tapauksessa Bear missasi olkapäävamman vuoksi MM kisojen lopun ja nyt on sitten edessä joko leikkaus tai olkapään kuntoutus. Jälkimmäinen saattaa tuoda Bearin mukaan alkukauteen, mutta vamma saattaa ilmetä entistä pahempana myöhemmin.

Bear on rajoitettu vapaa agentti ja tarvitsee uuden sopimuksen. Vancouver näki Bearin loppukaudesta kuuluvaksi yhdeksi joukkueen tulevaisuuden pelaajaksi, kun hänen nimensä oli niiden harvojen joukossa jotka Rutherford nosti esiin kausikorttilaisille kertoessaan joukkueen tulevaisuudesta maaliskuun lopussa. Bearin QO on 2,2 miljoonaa, mutta sitten olisi taas uuden sopimuksen tekeminen edessä ensi kauden jälkeen.

Vancouver tarvitsee ensi kauteen ihan erilaisen startin mitä menneellä kaudella nähtiin ja tuossa suunnitelmassa Bearilla olisi roolinsa. Hän pelasi viime kauden hyvin Hughesin parina ykkösparin oikealla puolella eikä tuohon rooliin ole oikein muitakaan tällä hetkellä. Tai no Hronek olisi, mutta ehkä parempi olisi pistää hänet johtamaan kakkosparia oikealle puolelle. Schenn voisi olla sitten ehkä yksi vaihtoehto, mikäli palaisi Vancouveriin. Myers taas.. no ei.

 

[secord]

Laadukasta tykitystä sieltä nuckin suunnalta taas.

Sanottua Danielsonista:

“I don’t know if he has the hockey sense to stick as a C in the NHL, but he can flat out fly. I think his skating alone makes him a pretty safe bet to play NHL games.” – Eastern Conference scout, May 2023 / Elite Prospects

“He’s so dangerous on the rush because he has elite speed and great hands. One of the fastest guys in the league on a curve.” – NHL scout, April 2023 / Elite Prospects

Mahdolliset heikkoudet/kysymykset:

Danielson on aika vaikeasti arvioitava pelaaja. Hän ei ole ollut kauheasti mediassa, hän pelasi kehnon tuen ympärillä menneellä kaudella seurajoukkueessa eikä ikänsä puolesta päässyt u18 kisoihin. Edellisellä kaudella Brandon meni puolestaan WHL:n playoffeihin, joskin putosi sieltä aika nopeasti pois. Olisi ollut hyvä nähdä Danielsonilta pelejä kansainvälisellä tasolla esimerkiksi pelisilmää arvioitaessa.

Näin kun tuoreena on muistissa, niin triviaalina nostona Danielsonista mainittakoon Connor Bedardin nostaneen hänet vaikeimmaksi vastustajakseen WHL:stä. Näillä kahdella on ollut ilmeisen kiihkeitä yhteenottoja Dubin puolella.

 

[nuck]

Näin kun tuoreena on muistissa, niin triviaalina nostona Danielsonista mainittakoon Connor Bedardin nostaneen hänet vaikeimmaksi vastustajakseen WHL:stä. Näillä kahdella on ollut ilmeisen kiihkeitä yhteenottoja Dubin puolella.

Andrew Cristall on puolestaan pelaaja, jota Bedard pitää älykkäämpänä pelaajana jonka kanssa on pelannut.

Linkki: https://twitter.com/scottcwheeler/status/1667273952803053575

Nuo kaksi olivat vasta viisivuotiaita kun aloittivat junnukiekon Vancouver Vipersissa. Benson tuli mukaan yhdeksän vuotiaana. Wood ja pakki Dragicevic sitten ne muut entiset Vipersin junnut. Eli aika pienestä saakka Bedard on etenkin Cristallin kanssa matkaa taittanut.

Cristallin isoisällä on ollut Canucksin kausikortti seuran perustamisesta lähtien, joten hänenkin varaaminen olisi hieno tarina mutta en tiedä onko Cristall tuon 11. vuoron arvoinen? Ainakaan u18 kisoissa en ollut oikein vakuuttunut pelistä. Kauden puolivälissä hän oli muutamissa listoissa top10 joukossa, mutta putosi kauden lopulla pois. Siellä oli se loukkaantuminen tosin enkä tiedä sitten kuinka paljon se vaikutti hänen sijoituksiinsa?

Centralin Dan Marr rinnasti Woodia Buffalon Tage Thompsoniin (joskin Wood on ikäisekseen lähempänä ikäluokan kärkeä eikä ehkä ihan yhtä pitkä polku kuljettavana mitä Thompsonilla, jonka lopputuote oli sitten hieno).

Linkki: https://twitter.com/scottcwheeler/status/1667278915079925760

 

[secord]

No niin se on hyvä tietää, että jos Bedardilla ei lähde jostain syystä jääkiekkoilijan ura NHL:ssä etenemään voi hänet siirtää nopeasti amatööri scoutingin puolelle. Todellinen low risk/high reward hahmo tämä Bedard.

Woodista on sanottava, että pidin kovasti näkemästäni U18-kisoissa ja niiden perusteella ottaisin heittämällä ennen Cristallia. Woodin luistelua parjataan tämän tästä ja osittain aiheestakin, mutta oman silmätestin perusteella ei se nyt aivan niin huonoa ollut kuin mitä hfboardsia lukemalla saa ymmärtää.

 

[nuck]

Woodista on sanottava, että pidin kovasti näkemästäni U18-kisoissa ja niiden perusteella ottaisin heittämällä ennen Cristallia. Woodin luistelua parjataan tämän tästä ja osittain aiheestakin, mutta oman silmätestin perusteella ei se nyt aivan niin huonoa ollut kuin mitä hfboardsia lukemalla saa ymmärtää.

Olen ihan samaa mieltä tästä. Äkkiä noissa käy niin että aletaan liikaakin keskittymään johonkin yksittäiseen heikkouteen eikä Woodin luistelu ollut omaankaan silmään niin huonoa mitä siitä jostain luki.

Myös tosiaan iso ero noiden kahden pelissä ja tuosta kertoi myös vastuu kisoissa. Wood pelasi pronssipelissä 25 minuuttia kun Cristall oli kisoissa kakkos-kolmosketjun minuuteilla. Minä en välttämättä niiden pelkkien kisojen perusteella varaisi Cristallia edes ensimmäisellä kierroksella.

Itseäni vähän jäi kauden aikana kuitenkin mietityttämään se, että Cristall oli esimerkiksi McKeensilla kauden puolivälissä seitsemäs. Tuon jälkeen sitten loukkaantuminen ja loppukaudella tuli tikkaita kolisten listalla alas. Kuinka iso vaikutus tuolla mahtoi sitten olla?

 

[secord]

Itseäni vähän jäi kauden aikana kuitenkin mietityttämään se, että Cristall oli esimerkiksi McKeensilla kauden puolivälissä seitsemäs. Tuon jälkeen sitten loukkaantuminen ja loppukaudella tuli tikkaita kolisten listalla alas. Kuinka iso vaikutus tuolla mahtoi sitten olla?

Vaikea sanoa, mutta tavallaan tuntuisi hassulta mikäli tuo 14 ottelua väliin pakottonut loukkaantuminen olisi puhtaasti sijoitusten taustalla. Palasi loukkaantumisen jälkeen jäälle tehden heti ensimmäisessä pelissä neljä maalia ja menikö loppukausi jotain 35 pisteen tahdilla 18 ottelussa?

En osaa varmuudella tietenkään sanoa, mutta kenties sijoituksen taustalla näkyy tuo pienikokoisuus ja siihen nähden keskiverto luistelu? On myös epäilty, että nimenomaan noista syistä hänen on vaikea siirtää pelaamistaan junnuista pro-tasolle. Sitten tietenkin voi kyse olla myös ihan vaan siitä, että tällä kertaa on yksinkertaisesti niin laajalti laadukkaita hyökkääjiä tarjolla, että ranking painuu väistämättä alaspäin. Cristallin runkosarjan pistetahti taisi olla heti Bedardin ja Stankovenin jälkeen WHL:n paras ja hän oli vielä aika yksinäinen susi tuolla Kelownan rosterissa.

 

[nuck]

En osaa varmuudella tietenkään sanoa, mutta kenties sijoituksen taustalla näkyy tuo pienikokoisuus ja siihen nähden keskiverto luistelu? On myös epäilty, että nimenomaan noista syistä hänen on vaikea siirtää pelaamistaan junnuista pro-tasolle.

Kyllä kyllä, täsmälleen noin. Nuohan ne ovat Cristallin kysymysmerkit. Samat kuitenkin siellä olivat koko kauden ja silloinkin jo kun oli esimerkiksi seitsemäs. Elite Prospectissa sanoivat, että heillä Cristall oli ollut ensimmäisessä listassa jopa viides ja pysynytkin top10 ryhmässä pitkään, mutta sitten u18 kisat saivat ryhmässä erilaisia näkemyksiä aikaan ja lopulta putosi 19 sijalle.

Nuo kisat pelattiin sen loukkaantumisen jälkeen. Tosiaan toisaalta hän oli ollut sen loukkaantumisen jälkeen kuitenkin WHL:ssä tehokas. Noin kuukauden pätkästähän tuossa loukkaantumisessa vain puhuttiin lopulta.

Saa nähdä nyt sitten missä kohtaa hänet varataan. Siellä on ”scouteilla sanottua osastossa” ollut, että osan papereissa Cristall ei olisi edes ensimmäisen kierroksen varaus. Osa tuntuu sitten pitävän kovastikin. Mutta niinhän se monella muullakin kun katselee vaikka noiden viiden julkaisun listoja ja keskinäisiä eroja niissä.

Eihän noissa lopulta mistään mammuttimaisista eroista pelaajien välillä useinkaan puhuta ja erilaisia näkemyksiä löytyy ammattilaistenkin silmissä paljon. Sitten kun osa nostaa asemiaan kauden aikana (mm. Reinbacher, Simashev, Willander), osa luonnollisesti putoaa. Ja niillä huonoilla kisoilla saattoi olla nyt tässä tapauksessa merkityksensä.

 

[secord]

Se on juurikin näin. Vaikein osuus on kuitenkin ennustaa pelaajan lopullinen taso. Kuten jo useasti on tullut todettua, niin varsinainen varausjärjestys ei lopulta ole pelaajien paremmuusjärjestys. Cristallia on joidenkin tahojen puolelta verrattu mm. Claude Girouxiin. No nähtäväksi jää millaisen urakehityksen Cristall saa aikaan. Kisat jättivät kyllä toivomisen varaan, mutta sitten taas toisaalta itse antaisin enemmän painoarvoa otteille seurajoukkueessa.

 

[nuck]

Athleticin Harman Dayalin mukaan Canucks olisi lounastellut Buffalossa pidetyssä combinessa ainakin Tom Willanderin, Colby Barlown ja Nate Danielson kanssa.

Teams will often take the few prospects they’re more seriously considering out for dinner in Buffalo (or during the week of the draft). It may not be as useful of an indicator for a team drafting top-five because the few legitimate candidates are already obvious, but when you’re outside the top 10, it can be a sign of which names to keep an eye on. For example, Montreal informally met or had dinner with all of Shane Wright, Juraj Slafkovsky and Logan Cooley last year in Buffalo, which didn’t provide any clues for who they might select at No. 1. But in 2019, it was well publicized that they took Cole Caufield out for dinner during combine week in Buffalo, and he was eventually taken by them at No. 15.

Tom Willander, Nate Danielson and Colby Barlow are three players the Canucks took out for dinners last week in Buffalo. It’s possible there were others as well, but these are the names The Athletic confirmed directly with the respective players after we heard buzz about them meeting separately with the Canucks.

Axel Sandin Pellikka, on the other hand, was not taken out for dinner with the Canucks. He did not have contact with Vancouver this week beyond the standard combine interview. That’s noteworthy because Sandin Pellikka’s lack of size and billing as an offensively tilted defenceman with power-play quarterback upside was starting to make us wonder if the Canucks might prefer a different style of player.

Koko artikkeli löytyy tästä.

En tiedä pystyykö tuosta vielä muuta sanomaan kuin että ainakin nuo kolme ovat Canucksia kiinnostavia pelaajia. Paljonhan tuossa riippuu luonnollisesti siitäkin, miten draft heitä ennen menee.

Viime vuonna Lekkerimäki sanoi “I had some talks with them with the combine. But I didn’t thought it was coming.“ Tosin en tiedä sitten oliko viime vuonna sellainen tilanne, että Canucks ei uskonut Lekkerimäen olevan enää vapaana 15. vuorolla? Bob McKenzien listalla hän oli kahdeksas. Toisaalta siellä scoutit olivat rankanneet hänet neljänneltä sijalta aina 17. vuorolle saakka, joten sinänsä tuo 15. varaus oli täysin mahdollinen.

Nyt nuo Willander, Danielson ja Barlow ovat monissa listoissa rankattu vasta Vancouverin jälkeen jälkeen toisin kuin Lekkerimäki viime vuonna, mutta noissakin on aina se, että erilaisia mielipiteitä löytyy paljon ja kuten tuosta Lekkerimäen varauksestakin (noiden scouttien rankkausten hajonnasta) pystyi päättelemään, aika auki tuo kuitenkin on.

Willander olisi noista kyllä sellainen, joka ei yllättäisi yhtään. Ruotsalainen oikean puolen pakki (onkohan sielläkin vielä Pettersson suosikkipelaaja vaikka Willander pakki onkin?). Mutta samalla pitää sanoa, että pidin Willanderin pelistä paljon u18 kisoissa, joten ei tuota huonona varauksena voisi pitää. Ihannetilanteessa fantasymaailmassa vuoroa voisi ehkä pari sijaa kaupata alaspäin (jos nyt ihan listojen keskiarvojen mukaan menisi) ja ottaa sitten hänet, mutta olisiko enää vapaana, sitä on mahdoton sanoa.

 

[nuck]

Linkki: https://open.spotify.com/episode/6pXJWBiw7e0E1d5f6GbOgy?si=Om40r2LcSICkLgLV1bMssA&context=spotify%3Ashow%3A2WzkrFzq3zIjCZLNFd1GcJ

Lisätään ainakin Benson siihen listaan joiden kanssa Canucks oli pitänyt lounaan combinessa.

 

[nuck]

Linkki: https://twitter.com/DhaliwalSports/status/1668693577982156800

Eli Benson, Wood, Willander, Barlow ja Danielson olivat niitä pelaajia, joiden kanssa Vancouver lounasteli combinessa. Noista mahdollisesti ainakin pari on vapaana vielä Canucksin vuorolla.

***

Canucks: Ethan Bear to have shoulder surgery, agent confirms

Bear is a pending restricted free agent and is due a qualifying offer from the Canucks before the end of June.

theprovince.com

Bearin loukkaantuminen ja olkapääleikkaus pitää Rick Dhaliwalin mukaan pakin sivussa neljästä viiteen kuukautta. Kova hinta parista MM kisojen pelistä. Bearin kanssa pitäisi tehdä jatkosopimus tänä kesänä.

 

[nuck]

Canucks buy out Oliver Ekman-Larsson

NHL teams can buyout contracts off their roster from June 16 to 30. The Canucks will gain nearly $8 million in cap relief for 2023-24.

theprovince.com

OEL ostettiin ulos. Massiivinen liike ja avaa nyt uusia mahdollisuuksia tälle kesälle. En olisi uskonut tähän tässä vaiheessa ja olisi ollut mielenkiintoista nähdä manageriportaan ja seurajohdon keskustelut. Ulososto auttaa nopeassa aikataulussa, mutta 2025-26 ja 2026-27 kausina ulososton vaikutukset tuntuvat noin 4,5 miljoonan verran / kausi, mikä on tuntuva haitta tuossa vaiheessa.

Palkkakaton noususta tulevat hyödyt tulevina kausina menevät osaltaan nyt sitten noihin OEL:n sopimuksen ulosostoihin. Ensi kauden jälkeen palkkakatosta vapautuu 13,5 miljoonaa (Myers, Pearson, Beauvillier), mutta Petterssonille ja Hronekille tulee palkkakorotuksia. Tuossa vaiheessa kun nuo OEL:n 4,5 miljoonan maksut tulevat mukaan, Benningin aikojen sopimuksista irtoaa Poolmanin 2,5 miljoonaa eli noin kaksi miljoonaa on se tuntuva negatiivinen vaikutus tuolloin (kaksi kautta).

Saa nyt sitten nähdä siivotaanko siellä enemmänkin vielä noita Benningin aikojen roskia pois. Harmi että tämä sopimus vanheni näin nopeasti. OEL on kaikesta päätellen hyvä persoona ja olisihan sitä toivonut erilaista onnistumista. Liikaa tullut noita vammoja uralle ja hänen tapauksessa ilmeisesti vakavia sellaisia.

 

[nuck]

Tuo seiskakierros ei sinällään ole mitään (vaikka toki joskus sieltäkin pelaajia löytää), mutta siltikin;

Linkki: https://twitter.com/Hockey_Robinson/status/1669817788746039298

Toisaalta kun manageri kerran näki arvon erilailla mitä useimmat muut, niin kai se seiskakierros vaan sitten piti laittaa mukaan?

Linkki: https://twitter.com/TheStanchion/status/1669801398819766274

 

[Arto Kilponen]

Tuo seiskakierros ei sinällään ole mitään (vaikka toki joskus sieltäkin pelaajia löytää), mutta siltikin;

Linkki: https://twitter.com/Hockey_Robinson/status/1669817788746039298

Toisaalta kun manageri kerran näki arvon erilailla mitä useimmat muut, niin kai se seiskakierros vaan sitten piti laittaa mukaan?

Linkki: https://twitter.com/TheStanchion/status/1669801398819766274

Minusta tässä nähdään asia täysin väärinpäin. Arvo oli tuo seiskakierroksen varaus, mutta jostain syystä sinne eksyi nuo pari muuta varausvuoroa mukaan myös ja niitä minä tässä ensimmäisenä ihmettelisin, että miksi.

edit. OEL:n leiri oli yllättynyt tästä ulosostosta, joten siellä puolella oli selkeästi joku visio siitä, miten tämä kannattaisi mieluummin hoitaa.

 

[nuck]

Linkki: https://www.nhl.com/canucks/video/news--gm-patrik-allvin/t-277437438/c-17716031?q=allvin

Allvin tuli median eteen OEL:n ulososton jälkeen.

On sanonut jo tulostaan lähtien sitä, että joukkueen saamisessa raiteille on paljon töitä edessä ja toisti tuota jälleen. OEL:n ulososto oli tähän hetkeen Allvinin mielestä sopiva laajemmassa kuvassa kun tarkoituksena on pyrkiä parantamaan joukkuetta. OEL:sta totesi, että arvostaa Ekman Larssonia ihmisenä, mutta hän ei vain sopinut joukkueeseen.

“Oliver is a very classy person. I have a lot of respect for him as a person and what he brings here and brought here for the two years when he was here. Sometimes it’s just not a great fit when trades happen and this team wasn’t a great fit for Oliver coming in here. I don’t know what his expectations were. I know it’s been tough playing for two different coaches and it was just the right time for us to move on.”

Ekman Larsson sanoi puolestaan Expressenille, että aikoo todistaa otteillaan Vancouverin olleen väärässä.

"It's still a bit exciting for myself to be a free agent on the first of July. I never have been. So it's clear that it's tense and expectant and every emotion you can think of really. But as I said before, I feel a great desire for revenge and want to show that they made the wrong decision. I want to show that I am a good player and I know what I can do"

Henkilökohtaisesti minulle ei ole väliä, vaikka Ekman Larsson tekisi ensi kaudella 50 pistettä ja pelaisi unelmakauden jossain toisessa seurassa. Vancouverissa hänellä oli kyllä aikaa näyttää tasoaan ja se ei vaan ollut oikein, että tuollaisella taustalla ja sopimuksella pelaava puolustaja mm. heittäytyi alivoimalla kiekkojen tieltä pois ja näytti huonoa esimerkkiä jäällä.

Ekman Larssonin uraa arvostan itsekin ja toivon hänelle vain hyvää jatkoon. Hänellä on varmasti myös mahdollisuus olla jossain hyvässä seurassa hyvän pelisysteemin alla edelleen hyvä puolustaja, etenkin kun tämä ulososto varmasti saa miehelle erityistä latausta jatkon suhteen näyttää tuo virhe Vancouverille. Vancouverissa jatkaessaan tuo tilanne olisi ollut erilainen, joten OELn ensi kausi jossain toisessa seurassa ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen siihen, että hän olisi jatkanut Vancouverissa.

***

Kauppahuhujen kohteina olevista Boeserista ja Myersista totesi molemmista, että näkee heidän kuuluvan ensi kauden joukkueeseen. Kummankin osalta totesi, että he paransivat peliään loppukaudesta valmentajien vaihdon jälkeen;

Boeser;

“There was definitely a significant improvement in Brock’s game and how we played. He definitely made it clear to myself and the coaching staff that he was excited about the the vision and the path of this team and wanted to make sure that from his standpoint that he wanted to be part of it,” he said. “I’m excited to see Brock in September.”

Myers;

“I think Tyler was one of those players that really played and performed a lot better since working with Adam Foote and Sergei Gonchar, having a better understanding of how and where the puck was going to go. As we stand here, I anticipate Tyler to be part of this team moving forward.”

Näistä voi molemmista sanoa vain, että katsotaan taas tekoja enemmän kuin sanoja. Boeser sanoi kauden jälkeen uskovansa joukkueen uuteen systeemiin ja kertoi myös, miten löysi takaisin rakkauden lajiin ongelmien jälkeen. Myers pelaa ensi kaudella sopimuskautta, joten tuo saattaisi ehkä lupailla parempaa? Toisaalta hänen kohdalla on samoja isoja kysymyksiä, mitä olisi ollut OEL:n kanssakin menneen kauden jälkeen. Myersin jatkoa ainakin lyhyellä tähtäimellä voi kyllä puoltaa toisen oikean puolen pakin Bearin loukkaantuminen.

***

Joukkueen venäläispelaajista Mikheyevista, Kuzmenkosta ja Podkolzinista Allvin totesi, että he ovat pysyneet Vancouverissa tämän kesän. Syykin on luonnollinen. Heistä Mikheyev on parannellut polvivammaansa ja pääsee aloittamaan luistelun elokuussa.

Nuorten venäläispelaajien suhteen Allvinilla ei ole huolta esimerkiksi varausten suhteen. Vancouver aikoo haastatella vielä Simashevia erikseen draftin yhteydessä. Simashevin ja Michkovin saapuminen ylipäänsä draftiin kertoo siitä, että kummallakin on varmasti tahto pelata NHL:ssä lähitulevaisuudessa (Michkovilla sen sopimuksen loppumisen jälkeen).

***

Draftissa Allvin hakee mahdollisuutta kaupata vuoroaan ylöspäin.

“I’m looking at options if we’re going to trade up, if that’s something we have a chance to do, to get a player that the scouting staff has identified to be a more intriguing player than the one we’re going get at 11,” he said.

“I was told by former GM Brian Burke that you can always move up in the draft,” he joked.

Burke onkin niitä harvoja, jotka kykenivät kunnolla mylläämään aikanaan draftissa saadakseen molemmat Sedinit. Noita vastaavia ei vaan nähdä, mutta jos esimerkiksi Michkov putoaa kansalaisuuden ja pelipaikan vuoksi (en usko siihen, että putoaisi kuitenkaan lähelle kymppisijaa noilla taidoilla), niin toki Canucks on ainakin siinä tapauksessa varmaan kiinnostunut kyselemään tuota mahdollisuutta.

***

Pettersson olisi periaatteessa valmis tekemään jatkosopimuksen ensi kuun 1. päivä ja tuo onkin Allvinin tämän kesän ykkösprioriteetti varmasti. Välttämätöntä kiirettä hän ei kuitenkaan näe.

“His performance over the last season put him in the top, I would say, top 10 to 15 players in the league. He has a great future. I want to have him part of this organization moving forward, and am looking forward to continue the conversation with him,” Allvin said. “The good thing is there is no rush. We still have his rights for another two years. So we’ll see where it goes from here.”

***

Tanner Pearsonista kuuluu sikäli hyviä uutisia, että käsivamma on ilmeisesti lopulta menossa parempaan suuntaan. Pearson loukkasi kätensä marraskuussa ja ensimmäisten arvioiden mukaan tuolloin olisi ollut muutaman viikon tauko, mutta tuo venyi sitten koko loppukauden mittaiseksi. Jopa koko uran päätöstä spekuloitiin, kun Pearson joutui käymään läpi useamman operaation. Nyt Pearson saatetaan kuitenkin nähdä syksyn leirillä mukana.

“The indication I have got is that Tanner Pearson’s hand is healing and he’s preparing to be part of training camp,”

 

[nuck]

Bob McKenzien kauden viimeinen lista tuli toissapäivänä. Tuohan on usein sellainen lista, jolla on jo merkittävää painoarvoa varsinaisen draftin suhteen, koska tuossa on kyselty NHL-seurojen scouteilta näkemyksiä. Toki pitää tuossakin huomioida esimerkiksi viime kesän vastaava lista, jossa Kemell oli seitsemäs (varattiin numerolla 17.) ja Lekkerimäki kahdeksas (15.). Pienikokoisilla laitureilla on etenkin riskiä pudota varsinaisessa draftissa.

Tämän vuotinen lista on joka tapauksessa seuraava:

Intrigue and excitement in the Year of Connor Bedard at the NHL Draft | TSN

The 2023 NHL Draft is about so much more than just the phenom who will go first overall to the Chicago Blackhawks in Nashville, Bob McKenzie writes. Scouts are very enthused about the depth of this year’s class.

www.tsn.ca

Nyt kun tuo Bobin lista tuli julki ja samoin on tullut muutaman muun sivun viimeisiä listoja ja combinetkin pidetty, niin voisi vähän kerrata tuon McKenzien listan kautta noita mahdollisia Vancouverin varauksia (tulee vähän kertausta tuohon edelliseen tänne tekemään rankkaukseen, mutta nyt sitten supistetummin). Rankkaan tähän tuolta Bobin listalta sijojen 11-13 pelaajat, kun tuon listan mukaan nuo voisivat tulla kyseeseen Canucksin vuorolle:

11. Matthew Wood

Wood oli Connecticutin yliopistojoukkueen pistepörssin voittaja nuoresta iästä huolimatta menneellä kaudella ja u18 kisoissa kauden lopussa hän teki 13 pistettä seitsemään peliin. Hänet valittiin u18 kisoissa Kanadan kolmen parhaan pelaajan joukkoon ja yliopistossa tulokkaiden tähdistöön. Wood on erittäin mielenkiintoinen prospecti. Hän on kookas (190 senttinen ja 86 kiloinen), älykäs, taitava ja oikealta ampuva hyökkääjä, joka kykenee pistetuotantoon. Heikkoutena pidetään luistelua (polvikulma), mutta minun mielestä tuo ei ole ihan niin huonoa kuin joissakin paikoissa on sanottu.

Wood on pelannut laiturina, mutta koko ja taitopankki saattaisi parhaassa tapauksessa tehdä hänestä vielä sentterinkin. Pitää antaa myös arvoa sille, että hän olisi voinut valita myös toisenlaisen tien, sillä hän oli Connor Bedardin joukkueen Reginan varaus pari kautta sitten, mutta valitsi yliopiston. Pelaaminen Bedardin kanssa enemmän oman ikäisiä vastaan olisi voinut hyvinkin sementoida varauksen top10 ryhmässä, kun taas tuo yliopistopolku oli tuntemattomampi. Itse pidän tuota valintaa rohkeana ja määrätietoisena oman uran luomisen liikkeenä.

“I wish he went to Regina but I’ll give the kid credit, he went to the NCAA and produced.” - NHL scout, March 2023

"I'd take a chance on him really early. A lot of folks kicking themselves over missing out on Jason Robertson should make this a top 15 pick...it's on merit too, in my opinion." HP Scout, Michael Farkas, May 2023

Wood oli yksi viidestä pelaajasta, jota Vancouver haastatteli draftin yhteydessä lounaalla, joten sitäkin kautta hyvin mahdollinen varaus mikäli on vielä vapaana.

12. Colby Barlow

Barlow on fyysisesti hyvin kehittynyt kahden suunnan voimahyökkääjä-tyylinen hyökkääjä, jolla on pelissä hyvä moottori ja erinomainen laukaus. Joukkueensa kapteeni, joten johtajan ominaisuuksiakin löytyy paketista. Kauden aikana OHL:ssa 46 maalia tehnyt Barlow oli OHL:n ykköstähdistöön valittu pelaaja samoin kuin kaikkien Kanadan junnusarjojen (CHL) Scholastic Player -tittelillä valittu pelaaja (eli pelaaja joka yhdistää pelaamisen ja opinnot parhaiten).

Ikäistään huomattavasti vanhemmalta näyttävä Barlow pelaa kovaa ja on tästä ikäluokasta lähelle NHL:ää kehittynyt hyökkääjä. Kysymysmerkkejä löytyy vähän luistelusta ja katosta. Barlow ei ole kaikkein dynaamisin pelaaja, vaan enemmän kovan työnteon kautta pelaava pelaaja. Mahdollisesti Woodilla saattaa olla vielä Barlowia parempi katto, mutta ehkä sitten huonompi lattia. Molemmat ovat voimahyökkääjä-tyylisiä pelaajia, vaikka ovatkin vähän eri tyylisiä sellaisia.

“I know he looks like he’s already 40 years old but he is a stud. He can play next year. How many players do what he does? He’s a Tkachuk type of player…not as much of a pest but a better skater and better scorer.” - NHL Scout, March 2023

Itse pidin lyhyen haastattelun pohjalta Barlowin persoonasta Canucks Centralin haastattelussa (Barlowin haastattelu alkaa noin 24. minuutin kohdalta):

Linkki: https://open.spotify.com/episode/43p6Jq7JyU4PYtsWjPOW3V

Barlow oli Woodin tapaan myös yksi niistä viidestä pelaajasta, joita Vancouver haastatteli lounaalla combinessa joten myös hän on täysin mahdollinen varaus tuota kautta.

13. Oliver Moore

Moore jäi u18 kisoissa Jenkkien ykkösketjun varjoon, mutta on hänkin prospectina erittäin kiinnostava ja lupaava. Huomion arvoinen asia Mooren pelissä on etenkin luistelu. Elite Prospect rankkasi Mooren tämän ikäluokan parhaaksi "Best Straight-Line Skateriksi". Moore oli lisäksi Elite Prospectilla kakkosena "Best Four-Way Mobility", "Best Transition Forward" ja "Best Two-Way Forward" luokissa.

Pelityylin kautta Moore tuo mieleen minulle Ryan Kesleria, jonka peli kehittyi vasta myöhemmin uralla monipuolisemmaksi kovan työmäärän kautta. Nähtäväksi jää sitten, aikooko Moorekin mm. paukuttaa päivittäin muutama sata kiekkoa laukausta harjoittaessaan, mutta tuo luistelu luo hyvän pohjan nykyajan kiekossa. Jotkut veikkaavat Moorea tulevaisuudessa laidalle, mutta on hän tehnyt ainakin sentteripeliin töitä ja oli tuon kautta mm. u18 kisojen USA:n paras aloittaja yli 61% lukemilla.

Mooren pelissä junnutasolla tuo hänen eliittitason luistelunsa on tuonut vähän ongelmia, kun ketjukaverit eivät ole pysyneet mukana. Tuo on samalla asettanut vähän kysymyksiä pelisilmän suuntaan joissakin paikoissa. Tuohon puoleen on ehkä löydettävissä jatkossa kehitystä, kun Moore oppii mahdollisesti ajan kanssa lukemaan peliä ketjunsa mukaan enemmän. Työmoraali Moorella on kuitenkin erinomaisessa kunnossa ja tuo on tärkeä asia kun tästä mennään eteenpäin kehityksessä.

Mooren haastattelut combinessa saivat paljon kehuja, mutta Vancouver ei pitänyt lounasta Mooren kanssa. Tuo saattaisi mahdollisesti kertoa, että hän ei ole Canucksin listoilla ihan niin korkealla kuin esimerkiksi Wood ja Barlow?

Elite Prospect kirjoitti Mooresta;

"Here’s the thing: Moore is going to play. We know this. The foundation in place with his speed, tenacity, puck skills, and two-way diligence make him among the safest bets to secure a full-time NHL job in this draft. His tools’ advantage will diminish as he rises the ranks, but they won’t disappear entirely.

Whether Moore’s flashes of high-end playmaking will become a more consistent element of his game will determine who wins this bet – the true believers or the skeptics. Now begins the fun part – finding out who’s right."

Tuossa olisi siis kolme Bob-sedän sijoitettua noille 11-13 vuoroille. Noista kolmesta ehkä lähemmin Canucksia olisivat Wood ja Barlow, jos noista combinen lounaista voi yhtään päätellä mitään. Ja nuo molemmat sopisivat hienosti kumpikin. Kumpaakin pidetään voimahyökkääjä-tyylisinä prospecteina, vaikka tosiaan vähän eri tyylisinä.

Barlowin pelissä korostuu kova työnteko, erikoisominaisuutena erinomainen laukaus ja johtajuudesta pitää antaa plussaa sinne. Woodilla taas tuo koko/taito/pelisilmä -yhdistelmä saattaa poikia hänestä vielä tulevaisuuden isokokoisen sentterin, mikäli saa luisteluaan kehitettyä. Woodilla voi olla noista kahdesta vielä parempi katto, mutta myös vähän enemmän kysymyksiä. Kummallakin heistä on hyvät mahdollisuudet kehittyä tulevaisuudessa joukkueen kärkipelaajien ryhmään.

Jos tuosta Bobin listasta jotain muuta omasta mielestäni mahdollisesti realistista poimisi, niin voisi heitäkin käsitellä vielä lyhyesti. Itse en pidä realistisina esimerkiksi McKenzien listan kahdeksantena olevaa kärkipakki Reinbacheria, vaikka onkin joissakin listauksissa ollut Vancouverin vuoron jälkeenkin sijoitettuna. Samoin uskon Bobin listan kuudennen ja seitsemännen Dvorskyn ja Leonardin menneen. Toki aina pitää jättää mahdollisuus yllätyksille, mutta noin minä tuon nyt tällä hetkellä näkisin.

Itseäni kiinnostaisi paljon yhdeksäntenä oleva Zach Benson, joka saattaa pienikokoisena laiturina pudota. Benson oli Elite Prospectilla jopa viides ja varmasti tuo Bobin listan yhdeksäs sija pitää jo sisällään tuon pudotuksen, mutta joka tapauksessa Bensonin kohdalla nuo eliittitason pelisilmä ja kilpailullisuus tuovat yhdistelmänä sellaisen paketin (luonnollisesti pelitaitojen lisäksi), että häntä voisi olla pienestä koosta huolimatta erittäin vaikea ohittaa mikäli on vapaana.

Bensonin haastattelu Canucks Centralilla (alkaa noin 11. minuutin kohdalta):

Linkki: https://open.spotify.com/episode/6pXJWBiw7e0E1d5f6GbOgy

Benson oli myös niiden viiden joukossa, joita Vancouver oli lounastellut combinessa joten Canucksin side tuntuisi olevan sitä kautta Bensoniin korkealla.

16. Nate Danielson

Danielson olisi listasijoituksiin nähden vähän korkealta tullut varaus, mutta kuitenkin minua paljon kiinnostava pelaaja. Kun eri pelipaikoilla on tiettyä eroa tärkeydessä, niin sentterit ja pakit ovat yleisesti niitä eniten arvostettuja paikkoja. Sitten jos pelaajat sattuvat olemaan vielä enemmän yksisarvisia oikean puolen pelaajia, kiinnostavuus kasvaa entisestään. Juuri näistä arvoista on kyse Danielsonin kohdalla. Hän on hyvän kokoinen oikealta ampuva sentteri. Kysymysmerkkinä hänellä on katto, mutta parhaassa tapauksessa Danielsonista saattaa kasvaa oikean puolen kakkossentteri. Joukkueensa kapteeni, joten tuokin puoli olisi kunnossa.

Danielson oli myös yksi niistä viidestä, joita Canucks haastatteli erikseen lounaan kanssa combinessa.

19. Dmitri Simashev

Tämäkin olisi useimpia listoja korkeampi varaus, mutta erinomaisesti liikkuva kookas venäläispuolustaja olisi myös erittäin kiinnostava pelaaja. Kasvoi kauden aikana kiekollisessa pelissä ja voisi olla Sergei Goncharille mieluisa projekti tehdä työtä. Vancouver aikoo haastatella Simashevia draftin yhteydessä ja hänen tulonsa draftiin kertoo hyvää kieltä tulevista NHL-suunnitelmista. Toisi Canucksin pakkipuolelle parhaassa tapauksessa arvokkaan isokokoisen puolustajan.

20. Tom Willander

Kauden aikana hurjasti listoilla nousseen Willanderin kehityskäyrä lupaa hyvää. Oikean puolen pakki jonka kilpailullisuus, liike ja pelisilmä on hyvällä tasolla. On minulla tällä hetkellä aika lailla samoissa Pellikan kanssa, mutta Willander on kookkaampi. Katto on kysymysmerkki, mutta jos hänestä kasvaisi luotettava hyvin liikkuva top4-pakki, tuo varaus 11. sijaltakin voisi olla kannattava.

Vancouver lounasteli combinessa myös Willanderin kanssa, joten tuo kertoisi kiinnostavuudesta.

Nämä kolme viimeistä ovat kokonaisuutena sellaisessa ryhmässä, että heidät olisi ehkä mahdollista saada varattua myös tuota ensimmäisen kierroksen vuoroa hieman alaspäin kauppaamalla. Allvinin mukaan tässä draftissa top15 ryhmä olisi häntä kiinnostava, joten ehkä esimerkiksi kauppa draftin kotijoukkue Nashvillen kanssa (11. -> 15.) saattaisi olla mahdollinen? Mutta kirjoittelen tuosta mahdollisuudesta vielä ennen draftia.

 

[nuck]

Allvin sanoi saaneensa useampia soittoja tuosta draftin 11. vuorosta.

https://thehockeynews.com/nhl/vancouver-canucks/news/canucks-getting-plenty-of-calls-on-11th-overall-pick-in-next-weeks-nhl-draft

Allvin näkee draftissa ensimmäiset 15 pelaajaa kiinnostavan enemmän ja toisaalta taas pyrkii löytämään kaupalla mahdollisuuden vielä kaupata vuoroa ylöspäin. Noita top10 ulkopuolelta tulleita kauppoja sinne top10 sijoille ei vaan juuri koskaan näe, joten itse pidän mahdollisempana enemmän tuon vuoroa kauppaa vähän alaspäin kuin ylöspäin. Mutta ehkä juuri tuossa 15. sijalla on sitten se raja minkä taakse ei kauppaa tulla näkemään.

Joukkue varaa parhaan tarjolla olevan pelaajan noilta sijoilta, mutta mahdollista on esimerkiksi se, että Canucks näkee Simashevin parhaana ja uskoo kansalaisuuden pudottavan häntä vähän. Tai sitten, että näkee Willander/Pellikka -akselin samalle tasolle esimerkiksi Reinbacherin kanssa tulevaisuudessa (juuri nyt Reinbacher on noista mielestäni lähimpänä NHL:ää, mutta noilla ruotsalaispakeilla voi olla vastaava katto) ja uskoo toisen noista olevan vapaana 15. vuorolla.

Noilta 10-12 sijoilta on nähty paljon kauppoja tässä vuosien aikana yleisesti. Useammin kuin joka toisessa draftissa viimeisten 20 vuoden sisään on tullut sieltä kauppoja joko valmiisiin pelaajiin tai sitten vuorojen kauppoja. Nyt siellä olisi esimerkiksi draftin kotijoukkueella Nashvillella pick-pääomaa hyvin ja Nashville mahdollisesti olisi valmis antamaan yhden pelaajan (esimerkiksi Coquitlamista kotoisin oleva Fabbro voisi olla sellainen?) vuorojen ohessa kaupassa, mikäli siellä nähtäisiin riittävää kiinnostusta kaupata ylöspäin.

Tein lyhyen kertauksen listan joissa viimeisten 20 vuoden sisään on nähty kauppoja noilta 10-12 sijoilta. Tuo ehkä avaa hieman sitä, millainen paketti voisi tulla kyseeseen vuoron kauppaamisella vähän alaspäin. Osassa noista kauppa alaspäin on voinut olla kannattava ja osassa taas ei ehkä niinkään.

2003 (Nashvillessa)

Phoenixiin/Arizonaan: Daymond Langkow
Philadelphiaan: 2003 ykköskierros (11./Jeff Carter) + 2002 kakkoskierros (52./Dan Spang/San Jose)

Langkow oli noin 50 pisteen kahden suunnan sentteri kun Phoenixin manageri Mike Barnett hankki hänet vaihdossa varausvuoroihin. Kaupan jälkeen hän pelasi Arizonassa kolme kautta ennen siirtoaan Calgaryyn (Lee Stempniak).

Philadelphia sai vuorollaan 2003 varaustilaisuudesta Jeff Carterin, josta kasvoi kahden varauksen jälkeisen junnukauden jälkeen Philadelphialle erinomainen hyökkääjä ja joka teki parhaalla kaudellaan Flyersissa 46 maalia. Tie vei kuuden Flyers-kauden jälkeen Columbukseen kaupassa, jossa Flyers sai Jakub Voracekin, ykköskierroksen varauksen (Sean Couturier) ja kolmannen kierroksen varauksen (Nick Cousins).

Kaupassa saatua kakkoskierroksen vuoroa Flyers käytti osana kauppaa varatessaan Joni Pitkäsen 2002 varaustilaisuuden neljäntenä pelaajana.

Langkow oli hyvä pelaaja tuohon aikaan, mutta kyllähän tuo 2003 draftin 11. vuoro oli paria astetta parempi. Flyers osasi hyödyntääkin tuon juuri oikein, sillä ennen Carteria varattiin Andrei Kostitsyn ja Carterin jälkeen tuon varaustilaisuuden floppi Hugh Jessiman. Flyersilla olisi ollut lisäksi vaarana mennä varaamaan jo vuotta aikaisemmin, jolloin vuoro olisi ollut 23. vuoro (Ben Eager).

2005 (Ottawassa)

San Joseen: 2005 ykköskierros (8./ Devin Setoguchi)
Atlantaan: 2005 ykköskierros (12.) + 2005 toisen kierroksen varaus (49. Chad Denny) + 2005 seitsemännen kierroksen varaus (207. / Myles Stoesz)

Atlantaan: 2005 ykköskierros (Alex Bourret) + 2005 toisen kierroksen varaus (41./Ondrej Pavelec)
Rangersiin: 2005 ykköskierroksen varaus (12./Marc Staal)

San Jose nousi draftissa neljä sijaa ja sai varatttua Setoguchin, jonka NHL-uran alku oli hyvä (65 pistettä), mutta josta ei sitten kuitenkaan koskaan kehittynyt alun odotusten mukaista pelaajaa. Kolmella kaudella tuli kuitenkin yli 20 maalia.

Atlanta heikensi draftin kasivuoroaan aina 16. vuorolle saakka saadakseen pari toisen kierroksen varausta ja yhden seitsemännen kierroksen vuoron. Ykkösvaraus Bourretista ei koskaan tullut NHL-pelaajaa, mutta toisen kierroksen Pavelec pelasi NHL:ssä yhteensä noin 400 peliä. Muista kaupoissa saaduista vuoroista ei tullut NHL-pelaajia.

Rangers kauppasi vuoronsa ylöspäin ja varasi sillä monivuotisen puolustajansa Marc Staalin, joka pelasi edelleen menneellä kaudella. Yhteensä Staalilla on 1100 peliä NHL:ssä, joten kunnioitettavan uran hän on tehnyt.

2007 (Columbuksessa)

San Joseen: 2007 ykköskierroksen vuoro (9./Logan Couture)
St. Louisiin: 2007 ykköskierroksen vuoro (13./Lars Eller) + 2007 toisen kierroksen vuoro (44./Aaron Palushaj) + 2008 kolmannen kierroksen vuoro (87./Ian Schultz)

Ellerista ei St. Louisille ollut pitkää iloa, kun hänet kaupattiin heti NHL-uran alussa Montrealiin yhdessä tuon kolmannen kierroksen varauksen Ian Schultzin kanssa maalivahti Jaroslav Halakiin. Palushaj'sta tuli farmikiertolainen. Couturesta tuli San Joselle seuran nykyinen kapteeni ja yli 1000 NHL-pelin hyökkääjä. Kauppa kannatti San Josen tehdä.

2008 (Ottawassa) -> Senators kauppasi 18. vuoronsa 15. vuorolle saadakseen Erik Karlssonin)

Edmontoniin: Dustin Penner (RFA)
Anaheimiin: ykköskierros 2008 (12.) + kakkoskierros 2008 (43./Justin Schultz) + kolmoskierros 2008 (73.)

Anaheimiin: 2008 ykköskierros (17./Jake Gardiner) + 2008 ykköskierros (28. -> 2xtoisen kierroksen vuoro)
Los Angelesiin: 2008 ykköskierros (12. -> Buffaloon)

Buffaloon: 2008 ykköskierros (12./Tyler Myers)
Los Angelesiin: 2008 ykköskierros (13./Colten Teubert) + 2009 kolmannen kierroksen varaus (74./Ryan Howse)

Kevin Lowen offer sheet Dustin Pennerille toi Anaheimille varausvuoroja. Tuon kolmannen kierroksen vuoron Ducks käytti Marc-Andre Bergeroniin, mutta hänet pistettiin loppukauden lainan jälkeen nopeasti eteenpäin (Ducks hävisi kaupalla 12 sijaa kolmannella kierroksella).

Ykköskierroksen vuoronsa (12.) Ducks kauppasi kahteen heikompaan ykköskierroksen vuoroon (17. ja 28.) Los Angelesille. Tuolla paremmalla vuorolla Anaheim varasi Jake Gardinerin ja myi sitten tuon huonomman vuoronsa (28.) kahteen toisen kierroksen vuoroon (35./Nicolas Deschamps) ja 39. Eric O'Dell), joista ei tullut NHL-pelaajia.

Gardinerin kauppa toi pari kautta draftin jälkeen Ducksille hyvän puolustajan Francois Beaucheminin (Lupul, Gardiner ja neljännen kierroksen vuoro toiseen suuntaan), joten se jäi Ducksille saamispuoleksi tuosta Pennerin offer sheetista. Justin Schultzin varaus toiselta kierrokselta olisi voinut olla toinen, mutta Oilers vei Pennerin lisäksi hänetkin (vapaa agentti).

Buffalo sai kaupalla ylöspäin Myersin, joka joskus näytti hyvältä puolustajalta muidenkin kuin Jim Benningin papereissa. Los Angelesille ei tässä varausvuorojen vaihdossa suurta hyötyä tullut suoraan, mutta pitää muistaa että Los Angeles oli saanut tuon kaupassa käytetyn 17. vuoron vaihdolla Mike Cammelleriin ja siinä kaupassa tulleella toisen kierroksen vuorolla Kings hankki vuotta myöhemmin Justin Williamsin, joka oli Los Angelesin kahdessa mestaruudessa isossa roolissa (etenkin 2014 kun voitti Conn Smythen).

2009 (Montrealissa)

Minnesotaan: 2009 ykköskierros (16./Nick Leddy) + 2009 kolmoskierros (77./Matt Hackett) + 2009 seitsemäs kierros (181./Erik Haula)
Islandersiin: 2009 ykköskierros (12./Calvin de Haan)

Islandersin ykkösvarauksesta de Haanista kasvoi saarelaisille NHL-tason puolustaja, mutta hän siirtyi myöhemmin vapaana agenttina Carolinaan.

Minnesota sai varaustilaisuudesta Leddyn, mutta meni myymään tämän yhdessä Kim Johnssonin kanssa Chicagoon vaihdossa Cam Barkeriin. Barkerista ei ollut Minnesotalle juuri minkäänlaista iloa. Leddy voitti Chicagon kanssa yhden mestaruuden. Seitsemännen kierroksen varauksesta Haulasta kasvoi odotusten vastaisesti sinne kuitenkin pelaaja.

2011 (Minnesotassa)

St. Louisiin: Kevin Shattenkirk + Chris Stewart + toinen kierros 2011 (32./Ty Rattie)
Coloradoon: Erik Johnson + Jay McClement + ykköskierros 2011 (11./Duncan Siemens)

Pelaajakauppa, jolla Colorado sai pitkäaikaisen puolustajan Johnsonin riveihinsä joka oli voittamassa Stanley Cupia '22 keväänä. Ykköskierroksen vuoro hassattiin kodinkonepuolelle. McClementistakaan ei juuri pitkäaikaista iloa tullut.

Shattenkirkista tuli Bluesille arvokas puolustaja ja hänellä saatiin myöhemmin mm. ykköskierroksen vuoro takaisin (myytiin eteenpäin osana Stanley Cupin voitossa tärkeää Brayden Schennin hankintaa). Stewart oli hyvä voimahyökkääjä, mutta ura St. Louisissa jäi kolmeen kauteen. Rattie oli erinomainen junnupelaaja (121 pistettä WHL:ssa), mutta ei noussut pysyväksi NHL-pelaajaksi.

Molemmat kaupassa liikkuneet puolustajat olivat mukana tai osana Stanley Cupien rakennusta myöhemmin.

2012 (Pittsburghissa) -> Pittsburgh hankki mm. draftin 8. vuoron Jordan Staalin kaupassa)

Washingtoniin: ykköskierros 2012 (11./Filip Forsberg) + kakkoskierros 2012 (54.)
Coloradoon: Semyon Varlamov

Varlamov oli 23 vuotiaana nouseva nimi maalivahtimarkkinoilla ja Washingtonilla Holtby/Neuvirth -kaksikko mukana, joten seurassa katsottiin mahdollisuus kaupata yksi kolmesta hyvästä nuoresta maalivahdista. Ykköskierroksella Washington onnistui saamaan lupaavan Forsbergin, mutta hänet kaupattiin vaihdossa Martin Eratiin. Erat oli kaupan aikaan pelaamassa uransa tehokkainta kautta. Forsberg oli ollut puolestaan Hockey Newsin listoilla 21. parhaaksi rankattu prospecti ennen kauppaa.

Varlamovin kauppaaminen Eratiin oli lopulta huono liike. Forsbergilla tilanne olisi ollut toinen. Kakkoskierroksen varaus Cody Eakinin kanssa vaihdettiin Dallasiin (Mike Winther), josta Washingtoniin tuli Mike Ribeiro. Ribeiro pelasi Washingtonissa vain yhden kauden, eli kauppa oli lopulta Varlamovin ja Eakinin vaihto Eratiin. Yksittäiset huonot liikkeet eivät kuitenkaan estäneet mestaruutta myöhemmin.

2014 (Philadelphiassa)

Ottawaan: Bobby Ryan
Anaheimiin: Jakob Silfverberg + Stefan Noesen + ykköskierros 2014 (10./Nick Ritchie)

Ottawa hankki Anaheimista tuntuvalla maksulla isoja ongelmia elämässään kokeneen voimahyökkääjän, joka oli tehnyt kauppaa ennen neljällä kaudella yli 30 maalia. Ryanin kanssa Ottawa oli kaupasta neljän kauden päästä periaatteessa valmis voittamaan Stanley Cupin, mutta mestari Pittsburgh pudotti joukkueen Itäisen konferenssin finaalien seitsemännen pelin jatkoajalla. Ryania varjostaneet päihdeongelmat nousivat kunnolla esiin uran lopulla.

Silfverbergilla meni varauksen jälkeen kolme kautta SHL:ssa ja pari kautta NHL:ssä hieman pienemmässä roolissa, mutta hänestä kasvoi Ducksiin lopulta hyvä pelaaja. Ottawan 2011 kesän ykkösvaraus Noesen oli kaupan aikaan lupaava hyökkääjä, mutta joutui lopulta hakemaan pitkään paikkaansa NHL-kartalla. Menneellä kaudella Noesen teki NHL:ssä ensimmäistä kertaa yli 30 pistettä, kun ikää on jo kertynyt 30 vuotta. Ykköskierroksen varaus voimahyökkääjä Ritchie on rikkonut urallaan kerran 30 pisteen rajan.

2016 (Buffalossa)

Ottawaan: ykköskierros 2016 (11. Logan Brown)
New Jerseyhin: ykköskierros 2016 (12. Michael McLeod) + kolmoskierros 2016 (80. Brandon Gignac)

Ottawa treidasi yhden sijan ylöspäin saadakseen u18 kisoissa hienosti pelanneen isokokoisen sentterin. Varauksen jälkeen Brownilla oli loukkaantumisia eikä kehitys koskaan ollut niin hyvää mitä varauksen aikana toivottiin. Siirtyi myöhemmin isänsä tavoin pelaamaan St. Louisiin. McLeodista tuli hyvä alempien ketjujen aloitusvoittoja napsiva sentteri Devilsiin. Kolmoskierroksen varauksesta Gignacista on tullut farmipelaaja.

2018 (Dallasissa)

Calgaryyn: Travis Hamonic + neloskierroksen varaus (2019, 116. Lucas Feuk)
Islandersiin: 2018 ykköskierroksen varaus (12. Noah Dobson) + 2018 toisen kierroksen varaus (43. Ruslan Iskhakov) + 2019 toisen kierroksen varaus (2019, 57. Samuel Bolduc)

Islanders kauppasi pitkäaikaisen puolustajansa Calgaryyn jo 2017 ehkä ainakin osaksi siitä syystä, että joukkue jäi playoffien ulkopuolelle 2016-17 ja kaipasi muutosta. Lisäksi Hamonicin kerrottiin kysyneen kauppaa lähemmäs kotiaan (Manitoba) perhesyistä. Hamonicin lähdön jälkeen Garth Snow kiinnitti Jordan Eberlen hyökkäykseen.

Hinta oli aika kova lopulta, kun vuoro kääntyi ensimmäisen kierroksen paremmalle puolikkaalle hyvään pakkidraftiin. Calgary oli ollut playoffeissa edellisellä kaudella, joten siellä uskottiin varmaan parempaan menestykseen. Toisaalta kesän liikkeet eivät parantaneet lyhyellä tähtäimellä myöskään Islandersia, joka jäi selvällä erolla ulos playoffeista.

Hamonic pelasi Flamesissa lopulta kolme kautta top4-roolissa. Dobsonista Islanders sai hyvän puolustajan tulevaisuuteenkin. Myös Bolducista saattaa sellainen vielä kasvaa. Pienikokoinen venäläishyökkääjä Iskhakov oli menneellä kaudella farmissa hyvä, mutta NHL:aan ei ole vielä tullut näyttöpaikkoja.

Pidemmän päälle Islanders sai kaupassa kuitenkin parhaan pelaajan varauksen kautta (Dobson).

2019 (Vancouverissa)

Arizonaan: 2019 ykkösvaraus (11. Victor Söderström)
Philadelphiaan: 2019 ykkösvaraus (14. Cam York) + kakkoskierros (45. ->)

Arizona kauppasi ykköskierroksen vuoronsa ylöspäin saadakseen ruotsalaispakki Söderströmin, jonka kehitys draftin jälkeen on ollut vähän pidempää eikä ihan ehjiä kausiakaan ole tullut, mutta josta saattaa kasvaa vielä top4-pakki Coyotesille.

Flyers sai kaupassa Cam Yorkin, joka oli menneellä kaudella Flyersissa nelospakki ja joka pelasi vuoden vaihteen jälkeen joukkueen kolmanneksi eniten peliä kohden (enemmän kuin esimerkiksi Sanheim ja Ristolainen). Juuri nyt näyttää siltä, että Yorkista olisi tulossa kaupan paras puolustaja, mutta nuorten pakkien kohdalla kehitystä on vaikea arvioida.

Tuon kaupassa saadun kakkoskierroksen 45. vuoron Philadelphia kauppasi draftissa ylöspäin Nashvillelle saadakseen varattua toisen kierroksen alussa Bobby Brinkin (34.). Nashville varasi kaupassa saadulla toisen kierroksen vuorolla (45.) Egor Afanasyevin ja kolmannen kierroksen vuorolla (65.) Alexander Campbellin.

Pienikokoinen Brink pelasi upean viimeisen ylipistokauden (mm. NCAA:n kauden paras hyökkääjä), mutta mennyt kausi meni Flyersin farmissa. Isokokoinen Afanasyev pelasi Nashvillessa 17 peliä. Campbellin uran kehityksen suunta ei tällä hetkellä näytä vievän NHL:ään, mutta kokonaisuutena nämä kaikki kolme ovat vielä avoimia kysymyksiä.

2021 (NHL Networkin studiolta)

Chicagoon: Seth Jones + 2021 ykköskierroksen varaus (31. Nolan Allan) + 2022 kuudennen kierroksen varaus (173. Dominic James)
Columbukseen: Adam Boqvist + 2021 ykköskierroksen varaus (11. Cole Sillinger) + 2021 toisen kierroksen varaus (43. ->) + 2022 ensimmäisen kierroksen varaus (6. David Jiricek)

Chicago etsi Stan Bowmanin johdolla epätoivoisestikin uutta kärkipakkia ja sellainen löytyi Columbuksesta. Siirtosumma oli iso ja tuli nyt katsottuna väärään aikaan, kun tilanne muuttui. Tosin Jonesilla on vielä paljon hyviä kausia edessä urallaan ja saattaa olla vielä tärkeäkin lenkki Blackhawksin tulemista jossain vaiheessa.

Columbus sai kaupassa arvokkaita rakennuspalikoita tuleville kausille. Niin Jiricek kuin Sillinger ovat luultavasti ainakin osa sitä tulevaisuuden runkoa. Boqvistin uran suunta on tällä hetkellä hieman kysymysmerkki, mutta kyseessä on kuitenkin vielä nuori kiekollinen puolustaja. Columbus vaihtoi kaupassa saadun toisen kierroksen vuoron puolustaja Jake Beaniin Carolinalta.

2022 (Montrealissa): -> teki kauppaa kolmella ykköskierroksella)

Arizonaan: 2022 ykköskierroksen varaus (11. Conor Geekie)
San Joseen: 2022 ykköskierroksen varaus (27.Filip Bystedt) + 2022 toisen kierroksen varaus (34. Cameron Lund) + 2022 toisen kierroksen varaus (45. Mattias Hävelid)

Arizona kauppasi yhden ykköskierroksen lopun- ja kaksi toisen kierroksen vuoroa saadakseen viime kesän draftista 11. sijan vuoron ja varasi tuolla vuorolla isokokoisen sentterin Geekien. Kaikkien kaupassa liikkuneiden pelaajien tulevaisuus on vielä pahasti auki, joten en lähde arvioimaan heitä sen enempää tässä vaiheessa. Juuri nyt kaupan lupaavimmilta näyttävät pelaajat ovat Geekie ja Bystedt, mutta nähtäväksi jää sitten kummasta kehittyy lopulta parempi ja pystyvätkö Lund ja Hävelid kehittymään NHL-tasolle.

***

Vancouverille voisi ehkä tulla kyseeseen esimerkiksi tuollainen 2019 kauppa millä ykköskierroksen vuoroa hieman alaspäin kauppaamalla olisi mahdollista saada sisään kakkoskierros. Mutta tosiaan isompia pudotuksia en halua nähdä nyt Vancouverin tilanteessa. Samoin jonkun nuoremman pelaajan mahduttaminen sisään (esimerkiksi se Fabbro) saattaisi olla lopulta toimiva liike. Mutta lähtökohta tuossa on se, että tuota vuoroa ei kannata liikuttaa mikäli näkee esimerkiksi Wood/Barlow -kaksikolla isomman eron Simashev/Wallinder/Pellikka/Danielson -ryhmään.