Valehteletko? Mitä kaikkea olet valehdellut, välttänyt/saavuttanut valehtelemalla?

[Osmo Rapeli]

Banzai vaan ja Yoho Ahoy.

Olemme taas elämän perimmäisten kysymysten äärellä - ts. haluaisin taas raottaa loputtomasti mieleeni juolahtavilla kyssäreillä kirjoittajien salaisuuksien verhoa heittämällä peliin yet another yksityishenkilömaailmaa kiikaroivan sosiaalipornoketjun.

Valehteletko?

Kuinka rehellinen ylipäänsä olet? Toisilla valehtelu, liioittelu ja asioiden lievä vääristely kuuluu koko imageen, varsinkin nettitouhuissa joissa on vara kynän liukkaudesta ja mustepullon koosta riippuen väritettyä väristyskirjaa paksuine kansineen ihan huoletta, niin kauan kunnes paketti pysyy koossa eikä kiepsahda toisten omistukseen. Entäs kotona, työelämässä? Sanooko suu luonnostaan joskus mitä sattuu haluamaan, vai luiskahtaako patologisen kusetusmafian puolelle? Täh.

Mitä kaikkea olet valehdellut, mitä kaikkea olet välttänyt valehtelemalla, mitä kaikkea olet saanut valehtelemalla?

Tulee mieleen luonnollisesti ensimmäisenä onko joku joskus tekeytynyt jääkiekkoilijaksi tms. päästäkseen paineskelemaan? Oletko joskus päässyt VIP-tilaisuuksiin, backstagelle, ylipäänsä jonnekin rajoitettuun paikkaan valehtelemalla mahdollisesti muutakin kuin ikäsi? Ketä huijasit, kuinka montaa ihmistä huijasit? Paljastuiko juonesi jossain vaiheessa, jäitkö kiinni, tuliko lasku tai kipeä silmäkulma?

Sitten se syvällisempi osio - oletko valehdellut esim. syntisestä käyttäytymisestä tai pettämisestä? Helpottiko, mites loppujen lopuksi kävi, tunnontuskia, ero, vai "oli parempi jättää kertomatta"?

Väittäisin että kaikkien meistä pitää valehdella joskus. Vaikka kuinka perustaisi elämänsä rehellisyydelle tai avoimmuudelle, niin joskus on pakko sanoa jotain epärehellistä esim. välttääkseen satuttamasta toisen tunteita (esim. "onks mulla oikeesti iso perse?"), välttääkseen lähtemisen baariin ("mullon tooosi aikanen herätys"), saadakseen ihan pikkuisen paremmat mahdollisuudet haettuun työpaikkaan, antaakseen hiukan luotettavamman kuvan itsestään, luodakseen uskoa epätoivoon vaipuneen läheisen mieleen ("kyllä me tästä selvitään - pleijareihin/ henkisesti tai rahallisesti kuiville")...

Kattellaas herääkö mitään mieleen, onko onnistunut valhe jälkeenpäin taakka, kerskailun aihe, rautaristi rinnassa vai puinen risti kannettavana?

Saa myös tilittää muista valehtelijoista.

~Ah wooden tit be larvelly?

 

[Osmo Rapeli]

Tuli muuten hakutoimintoa käyttäessä huomattua mielenkiintoinen juttu...sanalla "valehtelu" avautuvista ketjuista suurin osa on kiekkopuolelta...ymmärrettävästi, loukkaantumisista, sopimuksista, peleistä, sopupeleistä ja dopinginkäytöstä syntyy paljon tilanteita joissa totuutta vääristellään. Kuuluu urheilun luonteeseen kusettaa!

Ja kuka meistä ei olisi valehdellut ikäänsä päästäkseen baariin? Menikö pelkällä tuimalla ilmeellä vai isosiskon henkkareilla? Mites Alkossa?

 

[Erling]

Huh, tulipahan aihe.
Kyllä, olen valehdellut viimeisimpien vuosien aikana hyvinkin paljon.
Lähinnä kuitenkin perheelleni ja kavereilleni.
En vältämättä mitään tärkeää, mutta aina välillä tulee jotenkin väkisinkin valehdeltua. Vaikka voisi ihan hyvin sanoa totuuden niin päädynkin valheeseen, yleensä ihan vain huvin vuoksi.
Lisäksi olen pariin otteeseen illanvietossa tutustunut täysin tuntemattomiin henkilöihin ja aloittanut alusta alkaen syöttämään pajunköyttä itsestäni.
Ja jatkanut sitä niin pitkälle kunnes on ollut lähellä tulvia yli äyräiden eli siihen vaiheeseen kunnes puheet alkavat sotia tekoja vastaan.
Ihan vaan vinkkinä, että jos ruotsi sujuu hyvin niin vähän aksenttia vääntämällä ruotsalaista opiskelijapoikaa esittämällä saa Helsingin yöelämästä hyvin helposti naista (ja varmasti myös miestä jos sitä haluaa).

Patologinen valehtelija olen tai en, niin kyllä täytyy myöntää että välillä nautin aivan suunnattomasti valehtelusta. Ehkä se on vähän sairasta.
Oikeastaan on vain yksi henkilö itseni lisäksi, joka tietää kaiken totuuden ja kaikki valheeni.
Jos asiat paljastuisivat tai taipumukseni valehdella tulisi julki niin voi olla, että kovin moni ei minuun enää luottaisi tai edes tänne päin katsoisi.

Mutta kivaa se on, jos osaa katkaista siteet ajoissa. Joko sitten ihmiseen tai valheeseen.

 

[puuha-pete]

Olenpas paha ihminen, kaikkiin paitsi yhteen tuli ruksi! Ei saa tuomita..

 

[Bandana]

Golden AWelta jälleen mielenkiintoinen ketjunavaus. Aika hyvä sattuma myös sinällään, että koulussa uskonnon kurssilla oli aiheena valehtelu. Kuulemma ihminen valehtelee keskimäärin kaksi kertaa päivässä.

Nuorempana tuli valehdeltua aika useinkin. Tai en mä nyt sitä valehtelemiseksi sanoisi, kun sana valehteleminen kuulostaa niin vakavalta. Huijaaminen, narraaminen, puijjaaminen, kusettaminen... ihan miten vaan. Ihan perinteiseen ja klassiseen tyyliin on tullut liioiteltua asioita ja tekemisiä, ja toki valkoisia valheitakin on joutunut tosi usein päästämään suustaan.

Mitä valehtelulla on tullut saavutettua? Eipä mitään elämää suurempaa. Kesäkuussa pääsin monacolaiseen yökerhoon lisättyäni muutaman vuoden ikääni. Meni läpi. No jesh. Tainnut olla ainoa kerta kun on valehtelulla jotain "konkreettista" saavuttanut, ellei lunttaamista lasketa.

Enää ei kyllä tule valehdeltua kovinkaan usein, mitä nyt joskus ihan huvin vuoksi. Loppukaneettina siteeraan vielä erästä fiksua miestä, jonka nimeä en häpeäkseni nyt muista:

"Onneksi on olemassa valhe, sillä Jumala meitä siunatkoon jos kaikki sanottu olisi totta"

 

[Osmo Rapeli]

Ihan vaan vinkkinä, että jos ruotsi sujuu hyvin niin vähän aksenttia vääntämällä ruotsalaista opiskelijapoikaa esittämällä saa Helsingin yöelämästä hyvin helposti naista (ja varmasti myös miestä jos sitä haluaa).

Patologinen valehtelija olen tai en, niin kyllä täytyy myöntää että välillä nautin aivan suunnattomasti valehtelusta. Ehkä se on vähän sairasta.
Oikeastaan on vain yksi henkilö itseni lisäksi, joka tietää kaiken totuuden ja kaikki valheeni.
Jos asiat paljastuisivat tai taipumukseni valehdella tulisi julki niin voi olla, että kovin moni ei minuun enää luottaisi tai edes tänne päin katsoisi.

Mutta kivaa se on, jos osaa katkaista siteet ajoissa. Joko sitten ihmiseen tai valheeseen.

"Ok, lupaan olla kertomatta siskollesi miten se lemmikkipapukaijanne oikeasti kuoli, Michael."

Kun miettii omaisia tai treffattavia tyttöjä, niin on vaikea olla valehtelematta edes hiukan. Asiasta ei ole koskaan keskusteltu, eivätkä he ole siitä minulta kysyneet, mutta en ole ollenkaan varma tunnustaisinko vanhemmilleni esimerkiksi pössytelleeni paljonkin pilveä. En jaksa uskoa että he olisivat täysin samaa mieltä aineesta kanssani kuitenkaan. En näe että haluaisin heitä huolestuttaa turhaan tuollaisella asialla - siksi mieluummin valehtelisin asiasta.

Toinen juttu on treffit, etenkin ne kuuluisat ensimmäiset. Tai toisetkin, tai prkl neljännet. Tapanani ei ole ollut luoda uutta imagoa, koska olen näissä hommissa aina täysillä, mutta jos tytöllä on vaikka kissa, niin totta perkeleessä esitän olevani oikeasti kiinnostunut hänen kissastaan...koska sellaiseen asiaan ei homma kuitenkaan kaadu pidemmänkään päälle. Ja minähän oikeasti inhoan kissoja. Täytyy aina asettaa asiat tärkeysjärjestykseen..."hmmm, inhoanko kissoja vai haluanko pillua...jaahas, kyllä minä inhoan kissoja!" MIETI.

Kjeh. Vai että ruotsalaisella aksentilla...siitäköhän se on ollut aina meikäläisellä kiinni.

Golden AWelta jälleen mielenkiintoinen ketjunavaus. Aika hyvä sattuma myös sinällään, että koulussa uskonnon kurssilla oli aiheena valehtelu. Kuulemma ihminen valehtelee keskimäärin kaksi kertaa päivässä.

Nuorempana tuli valehdeltua aika useinkin. Tai en mä nyt sitä valehtelemiseksi sanoisi, kun sana valehteleminen kuulostaa niin vakavalta. Huijaaminen, narraaminen, puijjaaminen, kusettaminen... ihan miten vaan. Ihan perinteiseen ja klassiseen tyyliin on tullut liioiteltua asioita ja tekemisiä, ja toki valkoisia valheitakin on joutunut tosi usein päästämään suustaan.

Jätetään nyt lainaukseen tuo viestin alkuosakin egoni pönkittämiseksi, vaikka kommenttini koskee toista osaa.

Hyvä huomio. Puijaamalla ei yleensä mitään hengenvaarallista aiheuteta ja siksi pieni hassuttelu kuuluu aina asiaan. On tietty tärkeää että jossain vaiheessa paljastaa kauniille tytölle, joka on niin hämmentynyt että takaraivo näkyy, notta kyse oli pikku huijauksesta. Vältytään loukkaamasta tämän tunteita pahemmin. Jos odottaa tunninkin, voi saada aamulla tekstiviestin tyyliin "OISPA NE LESBOT HAKANNU SUT", nim. "kokemusta on".

Olen ehkä kertonut tämän ennemminkin mutta ulkomaalaisten huijaaminenhan kuuluu asiaan, kun kyse on rakkaasta kielestämme. Eräitä Tanskan aikojeni kohokohtia oli se kun espanjalainen rumpalimme opetteli miten sanotaan suomeksi "I'M THE CRAZY DRUMMER"...kaveri hoki lausetta "OLEN HINTI RUNKARI".

Senkin edelle meni kun kolme litukkaa (liettualaista typyä) huusi futisreenikenttämme laidalla yhteen ääneen suomeksi lausetta "I LIKE TO PARTY"..."OLEN LÄÄHÄTÄVÄ LUTKA".

Samalla laillahan he meitä kusettavat kuitenkin!

 

[puuha-pete]

Olen valehdellut uskottomuudestani-kysymystä kohtaan koen väsyneessä mielessäni taistelua siitä, mitä se tarkoittaa? Valaiskaa minua, oi te Kurusuon viimeisen mutakuopan vartijat?

 

[Osmo Rapeli]

No se ei tällä kertaa ollut mikään vääntäen langetettu, oksilla peitetty sudenkuoppa nurkan takana - periaatteessa kysytään oletko pettänyt ja jättänyt kertomatta. Mietitkö jo valmiiksi missä raja menee, tai syvällisempiä tyyliin "eihän kerta homoksi tee"?

Kjeh.

 

[puuha-pete]

Eihän kerta homoksi tee, ei helevata! No näillä näppäimillä voi siis vähentää uskottomuus-kohdasta x:n pois.

 

[palle fontän]

En ole ikinä tätä ennen valehdellut paitsi saadakseni pillua. Sullon söpö mirri. Kalju pukee sitä.

 

[Cougar]

Ruksin laitoin joka kohtaan.

Cougar.

PS. Tarkoitinko sitä? Satavarmasti :D.

PPS. Ai mitä?

 

[RtSn]

En valehtele. En nytkään.

 

[Osmo Rapeli]

En ole ikinä tätä ennen valehdellut paitsi saadakseni pillua. Sullon söpö mirri. Kalju pukee sitä.

Ruksin laitoin joka kohtaan.

Cougar.

PS. Tarkoitinko sitä? Satavarmasti :D.

PPS. Ai mitä?

En valehtele. En nytkään.

Kertokaa! Kerskailkaa, tehkää paljastuksia, kaivakaa niitä kipeitä, tiukkoja tilanteita esille, mitä, kenelle, saiko se plikka tietää? Entäs sen mies? Kuka sinut paljasti vai paljastuitko ollenkaan? Tuntuiko paremmalta kuin normaalisti?

"ei paljo naarata ku o akka järvesä"

 

[mauri]

Olen valehdellut Jatkoajassa välttääkseni loukkaamasta muiden tunteita...Joopajoo. ;p

 

[Blackie]

En ole ikinä tätä ennen valehdellut paitsi saadakseni pillua. Sullon söpö mirri. Kalju pukee sitä.

Olen myös valehdellut saadakseni pillua. VITUIKS meni. No, toisaalta se olikin ainut oljenkorsi.

Valkoisia valheita tulee heitettyä silloin tällöin ja joitakin tapahtumia liioiteltua, mutta todellakin joskus on pakko puhua potaskaa, ettei vaan loukkaisi kenenkään tunteita. Valitettavasti olen sen verran myötätuntoinen ihminen, etten pysty loukkaamaan toisen tunteita kertomalla totuuden, vaikka tämä niin vaatisi. Joskus totuus nimittäin voi satuttaa, enkä halua tahallani satutta ketään.

 

[Vincent]

No niin...

Tässä tulikin mieleeni,että jos jättää jotakin sanomatta, niin onko se valehtelemista?

 

[Osmo Rapeli]

Tämä on näköjään muuten jo ainakin kolmas ketju jossa vähän ajan sisään huomaan kertoneeni tuon läähättävä lutka-jutun. Mitä, minäkö huomiohuora?

Tässä tulikin mieleeni,että jos jättää jotakin sanomatta, niin onko se valehtelemista?

Ei minun mielestäni. Asiasta puhuttiin uskottomuusketjussa ja siellä oltiin puolesta ja vastaan siitä, voiko jokin jota ei tiedä vahingoittaa, mutta on myös muita aiheita ja tapahtumia joissa pettämistä selkeämmin on parempi jättää tavallaan sanomatta jotain mitä toisen/toisten ei ole pakko tietää. Toisen on tosin hyvä osata arvostaa yksinkertaisilta ja pepsodentiltä näyttävien asioiden vaatima työmäärä, mutta kun kyse on esim. viihteestä tai mainonnasta, tuotteen tai tekojen esittäminen uudelle yleisölle, on usein erikoisen turhaa änkeä mukaan ja rehvastella kaikkea sitä vaivaa, hikeä ja työtä mitä kulissien takana ja tuotannossa tapahtuu vain siksi että yleisö ja asiakas saavat mitä haluavat, oli se työ ja vaiva sitten käytetty tuotteen kehittämiseen tai vanhan paskan kiilloittamiseen. Ts. hymyillen myyty tuote, oikein tarjoiltuna, toimivana löytää kohteensa JA myös rahoituksensa jos se on tehty tarpeeksi hyvin...näin tuotteesta saa myös omansa pois, kun on taitoa ja pokkaa pyytää.

 

[JuVii]

Kyllähän sitä tulee puhuttua paskaa usein, aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Ainoa vaan, että läheiset ihmiset/tutut huomaavat jos pienissä asioissa kusetan.

 

[ms.qvist]

Jollain tapaa kiehtovia nämä ketjut joissa saa tilittää omasta elämästään, tai olla tilittämättä. Siinä sopii sitten lukiessa miettiä sitä, että mikä onkaan loppujen lopuksi totta ja missä kohdin viestin kirjoittaja on lasketellut luikuria pahemman kerran.

Tuskin kukaan on täysin rehellinen - en minä ainakaan, vaikka pyrinkin rehellisyyteen niin löytyy elämästäni "mustia" kohtia jolloin olen valehdellut joko pelastaakseni oman nahkani tai suojellakseni jotakuta toista. Eräänä esimerkkinä valehtelemisesta voisin mainita partion jota kävin muutaman vuoden verran, ennen kuin lopetin sen kokonaan (jotain kymmenen vanhana) niin minua kiusattiin siellä (olikohan se sittekään partio jossa olin?) ja jotta vältin tämän jätin menemättä partioon mutta valehtelin vanhemmilleni syksyn ajan käyväni siellä säännöllisesti kunnes sitten lopetin koko touhun.

Omalla kohdallani valheet ovat pääsääntöisesti olleet pieniä valkoisia valheita, koskaan ei ole esim. tarvinnut valehdella ikäänsä päästäkseen ravintolaan tms. koska minua ei tuohon aikaan kiinnostanut ravintoloissa käyminen koska urheileminen oli niin paljon tärkeämpää. Muutenkin olen viettänyt varsin tylsää elämää joten suurempiin konnuksiin ei ole tullut syyllistyttyä joita sitten pitäisi valhein sun muin keinoin ryhtyä peittelemään.

Tietty muutaman karran kavereiden pelastaminen on vienyt minut sille rajalle jonka jälkeen olen käynyt itseni kanssa moraalista keskustelua siitä oliko toimintani hyväksyttävää vai ei, nyt en välttämättä pelastaisi työkavereita niistä sotkuista joihin he ovat joutuneet saapumalla esim. humalassa töihin ja tuskin ottaisin omille niskoilleen syytä tapahtuneesta eli siitä ettei ole kyetty suoriutumaan määritellystä työtehtävästä riittävän aikaisin.

Katsotaan tuleeko jatkossa mieleen mitään valehtelun rintamalta, paljastuuko puhtoisen kuoren alta synkeitäkin taakkoja reposteltavaksi.

vlad.

 

[Afan]

Asia selvä - suurin osa valehtelee jopa tähän ketjuun vastatessaan. Vai miten muuten selittyy se, että vaihtoehto rakastan sosiaaliporno-, tilitys- ja möläytysketjuja on saanut vähiten ääniä? Vaikka eihän Kauniita ja Rohkeitakaan kukaan katsonut kymmenen vuotta sitten...

Valehtelu on siitä jännä juttu, että jos joku sanoo puhuvansa aina totta, on helppo tehdä johtopäätökset. Joko kaveri on pahemman sortin paskanpuhuja, koska valehteli kysymykseen vastatessaankin, tai vaihtoehtoisesti yksinkertainen. Sen sijaan jos sanoo valehtelevansa, se ei kerro yhtään mitään.

Itsehän puhun aina totta.

Olen myös valehdellut saadakseni pillua. VITUIKS meni.

Onnittelut.

 

[pettter]

Jos jättää kertomatta, niin ei se ole valehtelemista. Tai no, tietenkin se riippuu mistä on kysymys. Joskus on vaan joitain asioita mitä ei kannata kertoa.

 

[Pavlikovsky]

Valehtelu se on rumaa, mutta kyllähän sitä lähinnä sen verran narsistisesti joskus ajattelee, että omaa oloansa helpottaakseen varsinkin vapaalla on helpompi vain heittää jokin vale tiskiin, mm. yökerhot. Yksi klassinen tilanne jos haluaa jonkun henkilön juttuseurasta kaikota mahd. nopeasti.
Saavutuksista nyt ei voi puhua, mutta päällekkäisinä menoina pitää joskus heittää vähän puuta-heinää toiselle osapuolelle jos on jo valinnut kantansa, tätä monikin tekee. Humala on tietysti asia erikseen, jolloin tulee joristua mitä haluaa, mutta lasken kännin sen verran keskushermostoa lamaannuttavaksi olotilaksi, että en ala niitä sen enempää muistelemaan.

 

[ernestipotsi]

Ruksi joka kohtaan paitsi

tähän
"Olen valehdellut, mutta en pahemmin läheisilleni. Muille huoletta!"

Parempi vain ettei kaikki tiedä ihan kaikkea

ja tähän
"Olen valehdellut välttääkseni satuttamasta toisen tunteita"

Ei, mutta olen valehdellut satuttaakseni toisten tunteita.

 

[Musta Nuoli]

Ja kuka meistä ei olisi valehdellut ikäänsä päästäkseen baariin? Menikö pelkällä tuimalla ilmeellä vai isosiskon henkkareilla? Mites Alkossa?

En minä ainakaan ole valehdellut, ei tällä hentoisella olemuksella olisi edes kannattanut yrittää. Ei alkanut partakaan alaikäisenä kunnolla kasvamaan, ei olisi ollut saumoja päästä alaikäisenä mihinkään baariin. Enkä sen puoleen yrittänytkään, menin baariin ensimmäistä kertaa varmaan joskus yli parikymppisenä kun eivät baarit kiinnostaneet. Silloin eivät papereita kysyneet, mutta kumma kyllä kun menin useita vuosia johonkin lounasbaariin ihan päiväsaikaan ostamaan jotain voileipää ja yhtä kokista niin silloin kysyttiin käsittämättömästi paperit vaikken ostanut edes alkoholia.

Gallupin tulokset ovat outoja:

Olen valehdellut saadakseni seksiä.
44 ääntä 26,2%

Olen valehdellut välttääkseni tapaamisen (seksiä?)
64 ääntä
38,1%

Eli siis selvästi suurempi osa jatkislaisista valehtelee välttääkseen tapaamisen jossa voisi saada seksiä kuin valehtelee saadakseen seksiä?

Ja sitten vielä maristaan naisasiaketjussa lähinnä seksin puutteesta, vaikka valehdellaan sen välttämiseksi.

Valehtelette!

 

[Ollakseni]

Jäihän tuossa muutama klikkaamatta.