Suomella on sitten tänään paikka näyttää hauista koko maailmalle, jäkiekon, laulukilpailujen ja formuloiden muodossa. No otetaan käsittelyyn vain se ensimmäinen, nuo kaksi muuta ovatkin sen verran marginaali-ryhmän kiinnostuksen kohteena, että eivät isompaa mielenkiintoa ns. massoissa.
Eli:
Suomi lähtee selkeänä altavastaajana, ja tämähän sopii Suomelle. Pelin luulisi muutenkin olevan vapaantuneempaa kuin "kuolemanottelussa USA:ta vastaan. Nummelinin puuttuminen on takaisku, mutta kyllähän Koistinen ollessaan kunnossa paikkaa Petteriä kohtuu hyvin. Puolustuspää vahvistuu, mutta hyökkäyspää hieman heikentyy. Parhaiten Petterin pelaamista kuvasi USA-pelissä tilanne, jos Mikko Koivu tuli ojentamaan jenkkiä maalinedustalla Petterin katsoessa sivussa.
Puolustuspäässä Nummelinilla ei ole mitään käyttöä ja muutenkin sellaista perus paskat housussa pelaamista ja tilanteiden välttelyä tältä kaverilta. Jos Koistinen hoitaa oman roolinsa puolustuksessa, vahvistuu nimenomaan puolustuspää roimasti.
Hyökkäyspäässä onkin sitten pikkaisen visaisempi pulma edessä, hyökkäysten tukeminen ja kiekollinen peli ovat Nummelinin vahvuuksia, tästä näytteenä erinomainen syöttö Kallion maaliin yv:llä. Toisaalta yv:llä on näköjään pakko yrittää pelata sitä kiekko Nummelinille ja tältä avaus Peltoselle-kuviota, vaikka sen kaikki maat jo tietävät ja osaavat pelata pois. Muutenkin Nummelinille annettu älyttömän paljon aikaa yv:llä, tulostakin on tullut, mutta tuohon Apen hehkutukseen en todellakaan lähde.
Petterin puuttuminen vaatii Koistiselta ison roolin ottamista ja yv-kuvio saattaa hieman muuttua, mutta kiekkoa maalille ja vetoja runsaasti, niin eiköhän sieltä pari maalia yv:llä heru. Jos Koistinen on Ville Koistinen sekä puolustus- että hyökkäyspäässä, niin eipä tule Nummelinia ikävä. Koistinen on puolustajana parempi, monipuolisempi ja kovaotteisempi, näitä miehiä tarvitaan tällaisissa peleissä.
Maalivahti-osasto menee Suomen eduksi, Venäjän kaverilla on hirveät paineet niskassa. Tsekki-pelissä kaveri otti ihan hyvin koppeja, mutta tsekkien esitys oli kyllä niin halutonta, että eipä tuota voi kovin kovana mittarina pitää. Edelleen, kiekkoa maalille joka tilanteesta, niin eiköhän sille futaajalle tule kiire.
Puolustus-osasto on kyllä pelottavan ohut, jollei Koistinen ota sitä tarjottua liideri-pakin roolia ja pelaa lähes puolta tuntia pelissä hoitaen ykkös-yv:t yms. Toisaalta hirveästi ei tarvitse enää säästellä ja Laamasta voisi kokeilla kakkos-yv:ssä viivalla. Kaverilla on kohtuullinen laukaus, joten istuta Erkka rohkeasti niitä muita vain penkillä.
Hyökkäys-osasto. Tähän osastoon peli ratkeaa, Ruudut ottavat tahtipuikon. T R heittää vahvalla kansallistunteella kaksi. J R mankeloi yhden venäläisen puhtaalla taklauksella ulos ja herättää muuten pahennnusta olemuksellaan ja virnuilullaan. Mitään ei olisi sitä vastaan, että Malkinille annettaisiin myös oppitunti "vastustajan kunnioituksesta". Kaksi pelaajaa Venäjällä on, joita kannattaa lämmittää heti alusta asti: Ove ja Ilja. Näille kavereille hieman erityishuomiota ja eiköhän sieltä vastakaikua saada. Morozovin poissaolo rikkoo erinomaisen ketjun, ja Brylin on fyysisessä pelissä rukkanen Morozoviin verrattuna.
Todellakin harmi, ettei Pihlström päässyt kentälle asti turnauksessa, tässä pelissä miehelle olisi erityisesti löytynyt "lämmittäjänä" käyttöä. No eiköhän nämä hommat saada muidenkin toimesta hoidettua.
Pakollinen veikkaus loppuun: 3-1 Suomelle.