Uusi JYP-dynastia – miten se tehdään?

[Vanhapuuma]

Keskustellaanpa välillä isommista linjoista, koska tämän kauden osalta ei henkilökohtaisesti ole mitään suuria odotuksia. Ehkäpä vain se, että JYP on vielä ensi vuonna olemassa.

Nyt on selvä paikka sille, että annetaan nuorille vastuuta ja kokemusta liigatasolta. Tämä vaatii vain aikaa ja hyvää tuuria. Omaan junnutuotantoon pitää alkaa kiinnittämään enemmän ja enemmän huomiota, sekä antaa aitoja mahdollisuuksia lupaavimmille omille kasvateille. Se on varmin tapa kehittää suht halvalla seuraavaa menestyksestä JYP-sukupolvea. Toki se tuuriakin vaatii, koska välttämättä omista junnuista ei vain löydy tarpeeksi hyviä pelaajia, mutta sitä on todella hankala tietää etukäteen.

Samanaikaisesti on pidettävä huolta siitä, että paremmassa tai ainakin kokeneemmassa iässä olevat kiinnitykset tuovat jotakin lisää ainakin potentiaalinsa tasolla. Tappara on ollut erinomainen esimerkki siitä, kuinka ns. nimettömämmistä pelaajista on tullut Liigaan erinomaisia pelaajia, mutta silti ei niin hyviä pelaajia, että pysyvästi siirtyisivät ulkomaille pelaamaan (tietysti selviä NHL-staroja lukuun ottamatta). Myös JYP teki näin ennen menestysvuosien alkua, ja luotti keskeisimpiin pelureihin vaikeinakin aikoina. Näistä meillä pelaa vieläkin(!) muutama esimerkki, vaikka toki ovat ennemmin jäähdyttelemässä ja tuomassa kokemusta (enemmän tai vähemmän onnistuneesti) koppiin.

Tärkeää on sitouttaa pelaajia siten, että he tunnetasolla nimenomaan haluavat tulla pelaamaan JYPiin, vaikka joitakin aikoja viettäisivätkin ulkomailla.

Jälleenrakennuksesta on kyse. Sitten kun potentiaali alkaa realisoitua, omat nuoret pelaajat ja kokeneemmat, luotettavat sotaratsut ovat saaneet pelejä alleen ja yhteistä identiteettiä pelin taktisella puolella, on aika tuoda niitä kovia nimiä täsmähakuina paikalle. Lähtien mieluiten ensin siitä valmentajasta. Toisena asiantuntevasta scoutista. Näiden hankkiminen tosin voi olla tarpeen jo hetkiä (kautta tai paria) aiemmin. Ja kun rakenteet ovat kunnossa, kyse on kultaisesta kolmikosta: liigatasolle erinomaisesta ykkösveskasta, ykkössentteristä ja ykköspakista. Valmentajan pitää saada kaikki nämä nivoutumaan yhteen ja myydä oma pelikirjansa joukkueelle.

JYPissä tätä saadaan jonkin aikaa odotella, koska fyffeä tai realiteetteja tähän ei ole ihan lähivuosina näkyvissä. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole, mutta koska JYPillä rahaa ei varmaankaan ihan heti tule olemaan, meidän pitää vain olla kärsivällisiä. Kyse voi olla 5-10 vuodesta. Kauemminkin siihen voi mennä, mutta sen sijaan sitä aiemmin en usko tämän toteutumiseen. Ja vaikka sitä rahaa olisikin, harvemmin niitä mestaruuksia ollaan ostojoukkueella haalittu meidän kotoisessa liigassamme.

Mitä minä en tekisi. En panostaisi aivan kärkipään NHL-varauksiin nuoressa iässä, elleivät ole omia kasvatteja ja vaikka mahdollisuuksia sellaisten hankkimiseen sattuisi olemaankin. Nämä häipyvät suurimmalla todennäköisyydellä pitkäksi aikaa pois liigakaukaloista. Lisäksi en tekisi epätoivoisia, yksittäisiä "superstara"-hankintoja - varsinkaan ulkomaalaisista, mutta en suomalaisistakaan, ellei JYP-yhteyttä ole kasvattina tai jotakin muuta kautta. Ne maksavat paljon, ja voivat yksittäisinä kausina pitää JYPiä pinnalla, mutta eivät pidemmällä tähtäimellä tuo seuran urheilulliselle tavoitteelle (joka on mestaruus) mitään. Toki, helpommin sanottu kuin tehty, koska paine menestymiselle on kova myös kohtuullisen taloudellisen tuloksen takaamiseksi. Siksi niitä pistenikkareita tuodaan, mutta toisaalta tämä voi olla myös brändäyskysymys: brändätään joukkue paikalliseksi, sympaattiseksi, taistelevaksi, kotimaiseksi jne., eikä paine tuoda näitä yhden tempun poneja olisi niin suuri yleisön keräämiseksi hallille ns. jälleenrakennusvaiheessa.

Ei se niin vaikeaa ole. Noinniinkö paperilla.

 

[Gorbatjovi]

Koko teksti.

Olisi aika valaa JYP perusta ihan peruskiveä myöten uusiksi. Vaikka olisi miten hankalaa niin silti täytyisi lähteä ihan nollista ja vakaasti edetä kohti parempia aikoja. Tehdä koko joukkue vuosien saatossa saman suunnitelman puitteissa jotka keskittyisivät sinne junnujen kehittymiseen. Minusta ei enää näitä sekavilla periaatteilla toteutettuja joukkueita JYP -organisaatioon, joista kukaan ei oikein ota selvää. Taas olisi aika missiolle ja kaikille iskostettaisiin ne arvot mitä vaaditaan ja mentäisiin samalla sapluunalla katkeraan loppuun saakka eikä muutettaisi suunnitelmia paniikinomaisesti kenenkään vaatimuksesta. Voi kun olisi opittu menneiden vuosien harharetkistä ja palattaisiin siihen omaan tekemiseen mitä se sitten ikinä olisikaan. Tahdon Traktorikiekon takaisin päivitettynä versiona nykykiekon vaatimuksiin. Kaikki JYP fanit tietäisivät mitä saavat ja että palkinto odottaa jossakin.

 

[Vanhapuuma]

Olisi aika valaa JYP perusta ihan peruskiveä myöten uusiksi. Vaikka olisi miten hankalaa niin silti täytyisi lähteä ihan nollista ja vakaasti edetä kohti parempia aikoja. Tehdä koko joukkue vuosien saatossa saman suunnitelman puitteissa jotka keskittyisivät sinne junnujen kehittymiseen. Minusta ei enää näitä sekavilla periaatteilla toteutettuja joukkueita JYP -organisaatioon, joista kukaan ei oikein ota selvää. Taas olisi aika missiolle ja kaikille iskostettaisiin ne arvot mitä vaaditaan ja mentäisiin samalla sapluunalla katkeraan loppuun saakka eikä muutettaisi suunnitelmia paniikinomaisesti kenenkään vaatimuksesta. Voi kun olisi opittu menneiden vuosien harharetkistä ja palattaisiin siihen omaan tekemiseen mitä se sitten ikinä olisikaan. Tahdon Traktorikiekon takaisin päivitettynä versiona nykykiekon vaatimuksiin. Kaikki JYP fanit tietäisivät mitä saavat ja että palkinto odottaa jossakin.

Juuri tätä haen takaa. Tämän hetken JYPissä en näe kuin joitakin kauniita muistoja menneistä ajoista, ja kaikki muu on oikeastaan epämääräistä touhuilua.

Mitä en tullut maininneeksi on se, että kaikkien junnujen ei tarvitse olla tietysti omia, mutta nuorena JYPiin hankittuja. Mielestäni Viitanen on sinänsä tehnyt oikeita ratkaisuja, ja esim. Jurmo, Helenius ja Puistola ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tietenkään en sano, että kaikista näistä tulisi huippupelaajia, mutta kaikki mahdollisuudet heillä siihen on. Silti, he eivät välttämättä myöskään kehity niin hyviksi, että pelaisivat loppu-uransa ulkomailla. Lambertia en tarkoituksella maininnut, koska todennäköisesti Bradia ei tulla JYPissä parin vuoden jälkeen viimeistään näkemään.

 

[snake70]

ja esim. Jurmo, Helenius ja Puistola ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tietenkään en sano, että kaikista näistä tulisi huippupelaajia, mutta kaikki mahdollisuudet heillä siihen on. Silti, he eivät välttämättä myöskään kehity niin hyviksi, että pelaisivat loppu-uransa ulkomailla. Lambertia en tarkoituksella maininnut, koska todennäköisesti Bradia ei tulla JYPissä parin vuoden jälkeen viimeistään näkemään.

Veikkaan että ketään noista ei nähdä jyväskylässä pelaavan kahden vuoden päästä, ainakaan kotijoukkueen paita päällä

 

[HOOLIGAN_]

Veikkaan että ketään noista ei nähdä jyväskylässä pelaavan kahden vuoden päästä, ainakaan kotijoukkueen paita päällä

Tuskin muutenkaan, jos kehittyvät odotetusti pelaavat ihan muissa sarjoissa, ovat kuitenkin juurikin niitä lupaavimpia junnuja porukassa Lambertin ohella.

 

[-pasi-]

Tuskin muutenkaan, jos kehittyvät odotetusti pelaavat ihan muissa sarjoissa, ovat kuitenkin juurikin niitä lupaavimpia junnuja porukassa Lambertin ohella.

Joo ja tämäkään ei olisi ihan huono asia välttämättä, pelaajista kertyy kasvattajakorvauksia ja jos esim. vuotta 2030 miettii niin ovat parhaimassa peli-iässä jos joskus maitojunalla takaisinpäin tulisi. Tietenkin sillä oletuksella että kukaan ei karkaa esim. jos lomautukset liigan keskeyttämisen takia jossain kohti tulisi eteen. Tietenkin olisi hyvä jatkossa saada enemmän myös omia kasvatteja kokoonpanoon, niistä ihan jo tuo kasvattajaraha tulee isompi osuus kun lasketaan neljältä edelliskaudelta.

 

[Marcus Juslin]

Kyllähän tämän päivän JYPistä löytyy jonkin verran pelaajia, joita on jauhettu JYPin juniorimyllyssä ja joilla on jo tukevasti jalka Liiga-ympyröissä. Nopeasti listaamalla näitä olisi Salmio, Salonen, Ruusu ja Turkulainen, heidän perässään sitten Allen ja Honka. Muutaman vuoden päästä voidaan katsoa, ovatko Kalajanniska, Kakkonen, Valkeejärvi ja Kuusela myös listalla. Monella toki se kasvattajaseura on jossakin Mikkelissä, Rovaniemellä tai Jämsässä, eli se seura, joka opetti pojat luistelemaan. Itse olen niitä, joiden mielestä omia junnuja tulisi säännöllisesti testauttaa miesten puolella ja kieltämättä on ollut jopa hieman koomista, että viimeisen kymmenen vuoden sisällä esim. Kärpissä omien junnujen pyörittäminen on ollut huomattavasti aktiivisempaa kuin Jyväskylässä, vaikka täällä oli hommaa varta vasten kehitetty oma systeemi, eli JYP Akatemia.

 

[Nelfor]

Tämän ketjun idea on hyvä, mutta otsikko ei. Menee mielestäni hieman turhan pessimistiseksi, jos menestystä odotellaan "alkaen 2030", eli vähintään 10 vuotta pitäisi tässä rakennella tulevaa. Itse katson aina tulevaisuutta optimistisesti, vaikkakin yritän löytää realismia mukaan. Onhan se organisaatiollekin aika erikoinen lähtökohta, jos lähdettäisiin siitä, että kymmeneen vuoteen ei tulla menestymään.

Valitettavaahan se on, että hyvien vuosien jälkeen on romahdettu niin alas, että uudelleenrakennusta on pakko lähteä tekemään. Nyt laatukoutsi penkin taakse, järkevää joukkueenrakennusta ja 2-3 vuotta hieman maltillisemman budjetin kautta taloutta kuntoon, jonka jälkeen toivottavasti päästäisiin uusitun hallin kanssa hakemaan menestystä ihan tosissaan.

Joku "Missio 2025" saattaisi olla hyvä. Eli siihen mennessä tavoitteena olla taistelemassa mitaleista. Siis viimeistään silloin. Ei siinä välttämättä täysin ajallaan onnistuta, kuten kävi edellisen mission kanssa, mutta pienellä viiveellä sieltä menestystä saavutettiin. Tavoitteet täytyy kuitenkin olla korkealla, että voidaan jotain saavuttaa.

 

[Marcus Juslin]

Veikkaan että ketään noista ei nähdä jyväskylässä pelaavan kahden vuoden päästä, ainakaan kotijoukkueen paita päällä

Itse olen oikeastaan koko ajan käsittänyt, ettei näiden nuorien lahjakkaiden pelaajien hankkimisen tarkoitus ole ollut toimia tulevaisuuden JYPin peruskivenä, vaan enemmänkin halpoina vahvistuksina parille seuraavalle kaudelle.

 

[HOOLIGAN_]

Tämän ketjun idea on hyvä, mutta otsikko ei. Menee mielestäni hieman turhan pessimistiseksi, jos menestystä odotellaan "alkaen 2030", eli vähintään 10 vuotta pitäisi tässä rakennella tulevaa.

Joku "Missio 2025" saattaisi olla hyvä. Eli siihen

Tai vain Uusi JYP-dynastia - Miten se tehdään?

Hyvää tekstiä ja pohdintaa ketjuun jo tullut, itsellä ei juuri nyt ole oikein mitään annettavaa, mutta pitää ehdottomasti itsekin tähän paremmalla ajalla tekstiä tuottaa.

 

[Nelfor]

Tai vain Uusi JYP-dynastia - Miten se tehdään?

Ketjun otsikoksi tuo olisi erinomainen. Mainitsemani missio ei ollut ehdotus otsikoksi, vaan organisaation uudeksi missioksi.

 

[Vanhapuuma]

Ketjun otsikoksi tuo olisi erinomainen. Mainitsemani missio ei ollut ehdotus otsikoksi, vaan organisaation uudeksi missioksi.

Kunhan heitin jotakin otsikoksi. Tässä kävi itse asiassa niin, että kirjoitin aloituksen alun perin toiseen ketjuun ja se lähti vähän lapasesta, joten kopioin tekstin uudeksi ketjuksi - vastaavaa ketjua kun ei ollut vielä olemassa.

Pyytelen moderaattoreita vaihtamaan otsikkoa, minustakin tuo on parempi otsikko kuin nykyinen.

 

[Gorbatjovi]

Nyt voidaan lakata vääntämästä otsikosta, hyvä. Minäkin ajattelen noiden junnujen osuutta tässä sitä kautta että olisi jotenkin pysyvämpää kasvattamista eikä niin että ulkopuolelta pariksi vuodeksi messiin ja heti nostetaan kytkintä kun tilanne sopii. Mutta ei voi enää ryssiä yhtään omaa junnua muualle kuten menneinä vuosina oli tapana, mitä nyt Turkulainen jäi jostakin solidaarisuudesta tänne pidemmäksi aikaa. Mistä sitten saadaan omia junnuja suuria määriä?, Akatemia on haudattu joten se väliaskel A -nuorten ja edustuksen välillä puuttuu. Olisiko KeuPa hyvä porras tähän?. Muutoin joukkueen rakenne sellaiseksi että jokainen pelaaja on jotain kautta ansainnut paikkansa kokoonpanossa eikä oteta mitään nevöfogetteja mukaan ihan ottamisen ilosta. Se luo yhtenäisyyttä kun jokainen on tehnyt samankaltaisen työn päästääkseen joukkueeseen, olisi ikään kuin sellainen "aivopesu" jossa kaikille tulisi tietoon se tapa millä toimitaan. Eiköhän alkaisi pelitapa tulla selkärangasta kun sitä olisi hangattu jo vuosia ennen liigajäitä. Perkele, tämähän alkaa kuulostaa ihan punakoneelta, kyllä kiitos!.

 

[Kapo 00]

Tämä kausi toivon mukaan tulee olemaan pohjakosketus, siis jos tästä selvitään ilman konkurssia. Tällä hetkellä JYP on SM-liigan huonoin seura ja se ei kyllä käy! Eli kauden jälkeen on tehtävä kipeitäkin pelaajaratkaisuja ja aloitettava uudelleenrakennus. Siinä toivossa että kun meillä on -23 syksyllä? käytössä ”uusi” halli, niin meillä on myös joukkue joka voi menestyä.

 

[Baldrick]

Helpoin tapa tarttua kehityskohtiin oli itselleni jakaa ne pitkän ja lyhyen aikavälin tarpeisiin.

Pitkän aikavälin kehityskohdat pitkäjänteisen korkean suoritustason mahdollistamiseksi:

1. Arvojen ja tavoitteiden uudelleenmääritys, ns. uusi alku
Tätähän on jo tehtykin Viitasen ja kumppanien johdolla eli JYPin tarkoitus on toimia parhaan kehityspolun paikkana isompiin liigoihin eteenpäin pyrkiville pelaajille, missä JYP tarjoaa kehitystä tukevan ja kilpailullisen ympäristön. Tämä vaatii vielä selkeyttämistä ulospäin ja varmasti sisälläkin työnsarkaa riittää, ennen kuin niin sanottu kasvattamo hyrskyttää ja kaikki palaset on paikallaan.

JYPin pitäisi kuitenkin mielestäni selkeästi asettaa myös tavoitteet olla pudotuspelijoukkue, joka kamppailee paikasta parrasvaloista. Se pitäisi tehdä selväksi organisaatiossa, että millä pieteetillä voittoa tavoitellaan, koska se vaikuttaa myös moneen muuhun tekijään, kuten rosterin junnupainotteisuuteen. Mikä on perfect balance point, jossa JYP on voittava ympäristö ja samanaikaisesti kasvualusta.

2. Valmentaja- ja junioripolku
Liittyen ylläolevaan ja tähänkin varmasti rattaat pyörii par'aikaa parempaan suuntaan ympäristön (korona) mahdollistamissa määrin.

JYP on kuitenkin ottanut askelia oikeaan suuntaan siinä määrin, että junnuille tarjotaan mahdollisuuksia, heitä on hankittu vahvistamaan myös junnujoukkueita ja jotain ryöstökalastuksia on tehty. Tähän päälle on tarjolla vielä Talenttitalli, joissa sitoutuneiden ja lupaavien pelaajien on mahdollista saada suurempaa yksilöllistä valmennusta. Suunta on oikea ja Viitasen tausta JYPin junioritoiminnan kehittäjänä ja keskiössä jättää minulle hyvin vähän varaa huoliin tämän saralla - nähdäkseni oikea mies on puikoissa. Jatkossa kuitenkin haluaisin nähdä JYPin poimivan aktiivisesti näitä muualla ulosjääviä "Arttu Ruotsalaisia", jotka jäävät Kärpistä ja Tapparasta "ylimääräisiksi lupauksiksi" kirkkaampien tähtien taakse. Jos homma rullaa oikein, JYPin on myös mahdollista mielestäni tulevaisuudessa antaa kärkiroolejakin yllättäjille, kun varaa ei ole nimismiehiä raahata paikalle läpsyttelemään, eikä kyllä tarvitsekaan määräänsä enempää, koska se sotisi tätä projektia vastaan. Mikäli Liigassa ei vielä paikka ole, on KeuPa-yhteistyötä ja tietysti nämä olisivat varmasti merkittäviä vahvistuksia A-junnuihin.

Yksi kehityskohta, missä mielestäni JYPin tulisi kuitenkin parantaa on voittavien ympäristöjen luominen myös junioreihin. Fakta on se, että menestyvät junioriputket tuottavat menestyviä pelaajia. Mielestäni yksi parhaista KPI-luvuista JYPin onnistumisen arvioinnissa on nimenomaan junnujen menestys eri ikäluokissa, tärkeimpänä tietysti A-junnut. Pidetäänhän mielessä, että esimerkiksi se rosteri, jolla JYPin A-junnut voittivat mestaruuden kymmenisen vuotta sitten on täynnä nimiä, joista löytyisi niin runkopelaajia kuin tähtiä nykyiseen JYPiin, mm. Määttä, Kemiläinen, Palve, Nenonen, Jormakka, Roine, T. Nättinen ja tietysti jo JYPissä olevat Salonen ja Salmio.

Hyvän ja menestyvän junioripolun mahdollistaa osaltaan laadukas valmennus eri ikäluokissa ja tämä synkkaa hyvin myös Viitasen mainitseman valmentajapolun kanssa. Nämä kaikki Pennaset, Mannerit ja Ahokkaat ovat verrattain tuoreita koutseja, jotka kulkevat pelin aallonharjalla. Olisi upeaa, jos JYP olisikin pelin kehityksen aallonharjalla ja putkessa olisi useita uudistushalukkaita valmentajia, joille JYPillä on tarjota myös selkeää kasvupolkua seurassa. Nämä pelinedistäjät voisivat myös yhdessä sopia tiettyjä perusteesejä, jotka jalkautuvat kauttaaltaan JYP-polulle ja näin tuubissa eteneminen on kivuttomampaa niin pelaajille kuin koutseillekin, kun tietyt pelitavalliset perusteesit on naulattu Hippoksen oveen. Näin saataisiin osaltaan edistettyä voittavan ja sitoutuneen ympäristön luomista junioripolulla, eikä sitä pidä stressata, jos joku piipahtaa SaPKo:ssa tai Leijonien U20-valmennustiimissä välissä, sillä jos ympäristö on hyvä ja mahdollisuudet riittäviä, niin koutsia tuskin mikään estää tulemasta takaisin, kun fiilis organisaatiosta on hyvä. Nyt tietty on akuuttia jo tulevalle kaudelle löytää laadukas koutsi, mutta pitkällä tähtäimellä näitä olisi myös hyvä luoda itse. Otetaan huomioon, että Tirkkonen on JYPin historian toinen koutsi, jolla on aiempaa Liiga-päävalmentajan kokemusta takanaan. Meillä on ollut Erkkaa, Aravirtaa, Dufvaa ja Ahoa tekemässä debyyttejään Liiga-tasolla ja omalla toiminnalla on täysin mahdollista vaikuttaa siihen, että JYP kasvattaa oman Mannerin tai Pennasen tulevien vuosien aikana, miksei muutamankin.

3. Ulkoinen tulonlähde ja talouden tasapainotus
JYPin suurin ongelma nyt päättyneeksi julistetun minidynastian kohdalla oli odotetusti talous. Tällä hetkellä JYPin kokoisella seuralla ei riitä pelkällä jääkiekkoliiketoiminnalla tuottaa luotettavasti vuodesta toiseen euroja kassaan niin, että heikomman menestyksen hetkellä pitää alkaa lompakon nyörejä merkittävästi kiristämään. Tähän päälle vielä varmasti JYPille muodostuu alati kasvavia velkoja koronan ja halliprojektin myötä, mikä vain vaikeuttaa tilannetta. Tämä ei ole salaisuus, että Kärpät, Tappara ja Lukko pystyvät jatkuvasti haalimaan Liigan kärkibudjetteja menestyksen määrästä huolimatta nimenomaan ulkoisten tulonlähteiden voimin. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että voidaan tai kannattaa törsätä rahaa, mutta se toimii turvaverkkona silloin, kun urheilullinen menestys ja sitä myötä urheilupuolen tulot jäävät pienemmiksi kuin odotettu. Tahkotaan hyvää tulosta silloin kun menestytään (Tappara ja Kärpät tehneet miljoonia viime vuosina), mutta tasoitetaan tappioita sitten, kun kynnetään hetkellisesti. Myös tämä kasvattamo-organisaatio timantiksi hiottuna ei ole ilmainen ja kulurakenteeltaan kevyin mahdollinen. JYPillä on kuitenkin seuraan sitoutuneet ja toivottavasti pitkäjänteiset sijoittajat, jotka luultavasti olisivat valmiita uhraamaan muutaman vuoden ja pienet lisäinvestoinnit uskottavan suunnitelman toteuttamiseksi, jos tulevaisuudessa kimmeltää edes lähes kahden aiemmin mainitun seuran tilinpäätösten kaltaiset lukemat. Pelaajabudjetti voidaan puolestani jäädyttää alempaan keskikastiin muutamaksi vuodeksi ja kaikki viivan alle jäävä pumpataan siihen, että JYP pystyy tulevaisuudessa pitämään kilpailukykyistä pelaajabudjettia ajasta ikuisuuteen.

Siihen en osaa vastata, että mikä tämä ulkoinen tulonlähde olisi, joka taloutta tasapainottaa. JYPillä on kuitenkin runsaasti verkostoja ja erilaista osaamista käsillään, joten eiköhän markkinasta tilaa löydy uusillekin toimijoille varsinkin koronan jälkeen, kun joillakin toimialoilla kilpailua on varmasti siivoutunut tai jotkin yrityksen voivat olla pienissä vaikeuksissa ja hyvinkin ostokelpoisia.

4. JYPiläinen seutu- ja seurarakkaus
Vaikka tällä hetkellä näyttää, että tällä saralla on ammuttu yli mm. pelaajaomistajien ja sen tuomien lieveilmiöiden kohdalla, tämä myös mahdollisti osaltaan JYPille aiemman menestyksen. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin JYP-taustaisia osaajia meillä ja muualla. Oli kyse sitten tulevista vuosista tai pitkälläkin aikavälillä, niin palkan perässä hiihtäjät eivät useimmiten ole avain onneen. Varsinkin nyt pelaajapolku-teeman edetessä on tärkeä tuottaa ponnistavista pelaajista myös sitoutuneita, jotka muistavat lämmöllä JYPiä ja ovat valmiita mahdollisuuden auetessa tulemaan takaisin. Tämä kyrvähti erityisesti 2010-luvulla, kun monet JYPin pelaajat eivät halunneet tulla takaisin niin kauan, kun eräs tai eräät nimeltämainitsemattomat henkilöt vaikuttivat JYP-organisaatiossa.

Sitoutuneisuus seuraan on voimavara, jota ei kuitenkaan tule käyttää häikäilemättä hyväksi. Menestystä saadaan, kun luodaan iso pooli osaajia niin kentälle kuin penkin taakse ja toimistolle asti, joista voidaan valita parhaimmat palvelemaan joukkuetta. Vaikkakin ikävää, niin se on tavallaan hyvä merkki, että meillä olisi tilanne, jossa JYPillä ei riitä antaa paikkoja kaikille hurrikaanisydämen omaaville pelaajille. Viime vuosina heistä on pidetty ehkä turhankin kovaa kiinni ja tämä pitää ymmärtää toimistolla, mutta erityisesti myös kannattajayhteisössä. Itse ainakin olin kovaa huutelemassa myös luokkakokouksen perään, mutta tässä osana organisaatiota ja yhteisöä voisi myös fanit ottaa oppia, että kaikkia ikäloppuja vanhojen mestarijoukkueiden pelaajia ei tarvitse raahata takaisin, varsinkin jos palkka ei ole erittäin suotuisa ja muodostu myöhemmin potentiaalisesti ongelmaksi. Tapparakin päästi Konnan menemään, jossa oli riski, jota toimisto ei halunnut katsoa. Pitkällä tähtäimellä tämä toiminta on prosenttipeliä, jossa aina ratkaisu ei näytä parhaalta, mutta isolla otannalla linjakas toiminta on voittavaa.

Lyhyen aikavälin kehityskohdat lähikausien tulosten maksimoimiseksi:

1. Vanhat henget pois hönkimästä
Ei kiitos jatkoja enää Tuppuraiselle, Immoselle, Kaltevalle tai muille ghosts of the days pasteille. Uudistusta ei ole ajettu loppuun vielä vanhat haamut kummittelevat - niistä on päästävä lopullisesti eroon, jotta uusi ja uljas huominen voi alkaa. Nenosille ja muille parhaassa peli-iässä oleville JYP-taustan omaajille ovet on pidettävä tietysti auki, mutta siimaa ei saa menneillä näytöillä enää yhtään antaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että en haluaisi tuoda uudelleen Jyrki Ahoa tänne tekohengittämään vanhaa romua, vaan tänne tarvitaan myös tuoreita johtajia! Veikko on osoittanut olevansa uudistushenkinen ja tulevaisuuteen katsova tekijämies, ja sellaiset saavat jäädä. Yksi iso pelko minulla on, että joku Hytönen on parinvuoden päästä kiihdytyskaistalla valmennustiimissä ilman näyttöjä ja silloin on kyllä kannattajakunnan aika repiä pelihousut.

2. Valmennus
Potentiaalisista valmentajista minulla ei niinkään ole tietoa, mutta raamit on mielessä. Enää ei tarvita mitään jyrkiahoja tai ei pidä ajatellakaan, että kyseessä olisi mikään transitiovaihe ensi kaudella. Tämän kauden loputtua toivottavasti pöytä on putsattu ja voidaan aloittaa pitkäjänteinen tekeminen. Onko se sitten jo heitelty Kivi-Juujärvi-tandem vai mikä, sillä ei ole väliä, kunhan vain 3 kohtaa täyttyvät: 1) Valmennustiimissä on tuoretta pelitaktista osaamista 2) Sieltä löytyy myös tunnejohtajaa 3) Valmennus sitoutuu pitkäjänteisempään projektiin. Tuosta tandemista sinänsä itsellä hyvä fiilis ja jos vain Kivelle kelpaa, että hän olisi puikoissa 2-3 vuotta ja suunnitelmissa olisi nostaa Juujärvi ykköseksi hänen jälkeensä. Sopimukset mallia 2+1 ja katsellaan sitten kahden vuoden päästä, että mikä boogie. Itselläni ei palstalaisten hajakommentteja lukuunottamatta näistä ehdokkaista Kiveä lukuunottamatta hirveää käryä ole, joten minua viisaammaat näistä nousevista talenteista valmennuksen saralla saavat kommentoida sitten heitä tarkemmin. Tärkeää olisi kuitenkin, että nyt hieman valmista osaamista, mutta taakse myös eteenpäinpyrkivää voimaa, jolle on latu auki muutaman vuoden päästä aloittaa oma polkunsa ottamaan paikkansa Liigan kärkivalmentajien joukossa.

3. PAPP ja pakisto
Vähän semmonen "I told you so"-fiilis, kun katselee taas JYP-pakistoa tälläkin kaudella. Tästä nyt on pari vuotta jo tullut paasattua ja samaan kiveen hakataan kirvestä tylsäksi. Maalinedusta on vapaata tonttia vastustajille lapioida kiekkoa sisään, kamppailuvoima ei omissa riitä ja jatkuvasti sijoittuminen päin prinkkalaa, sekä kiekollinen taito on siinä määrin rajallista, että ilman suorastaan symbioottista viisikkopeliä nämä meidän Liiga-tasolla nippanappa pärjäävät mikkihiiret eivät omista pois pääse.

Jos halutaan oikeasti kiekollinen mikkihiiripuolustus pitää, niin budjetissa pitäisi olla tilaa kuudelle Vataselle. Mutta koska näyttää siltä, että budjetti tulee olemaan lähivuosina maksimissaan puolivälissä Liiga-joukkueiden keskinäisessä vertailussa, on syytä keskittyä hyökkämisen sijaan menestymään puolustamisella. Tällä en tarkoita, että siellä pitää rosteri täynnä tilan tukkivia puukäsiä, mutta rajallisilla kiekollisissa taidoilla varustettu puolustus, joista ei tunnu edes YV:lle löytyvän sopivaa osaajaa, on mielestäni pelkkä vitsi, kun viisikon pitäisi pelata kiekollisesti. Siksi jo ensi kaudesta alkaen toivoisi, että näitä mikkihiiriä olisi maksimissaan kaksi pakistossa. Muualla kirjoitinkin jo Hongan päästämisestä muualle, jotta hän ottaisi sen seuraavan stepin ja JYP saisi kasvattajakorvauksia - kaikki voittaisi. Meillä on kuitenkin putkessa Jurmoa ja muita lupaavia kiekollisia pakkeja, mutta puolustuksen rungon tulisi kuitenkin palvella sellaista peliä, että maalinedusta kyetään pitämään suht puhtaana ja omissa ei oltaisi jatkuvasti ihan helisemässä. Nykypuolustuksella kiekonhallinnalla puolustaminen on sula mahdottomuus ja Liigassa sellaiseen tarvitaan kärkibudjetti.

Toivoisinkin, että JYP löytäisi ensikaudelle vähän jykevyyttä puolustuskalustoon ja siitä päästäänkin mukavasti seuraavaan kohtaan.

4. Pro scoutit ja joukkueen runkopelaajat
JYP on jo osoittanut löytävänsä lupaavia nuoria, mutta pitäisi löytää potentiaalia omaavia parhaassa peli-iässä oleviakin pelaajia, joille olisi erityisesti tällä hetkellä latu auki onnistuessaan aina kärkiketjuihin asti. JYPin arvoihin olisi syytä lisätä, että seura toteuttaa aitoa kilpailua pelipaikoista ja tänne tulemalla on mahdollista ponnistaa parrasvaloihin, vaikka Tappara tarjoaisikin 10K€ enemmän, mutta tie on tukossa. JYP kuitenkin tarvitsee erityisesti lähitulevaisuudessa, mutta myös pitkällä aikavälillä joukkueeseensa pelaajia, jotka pystyvät täyttämään paikkansa Liiga-tason joukkueessa, mutta homman asettuessa uomiinsa kantamaan isoakin vastuuta. Sitä JYPillä on myös tarjota.

Nyt olisi hyvä paikka jo ensi kautta ajatellen koittaa kalastella jotain vähän piiloon jääviä oman pään spesialisteja, kun kiekollisten mikkihiiripakkien villitys käy kuumana. Pari kappaletta erittäin näkymättömiä pakkeja rosteriin, niin menestysmahdollisuudet nousee. Sitten ei tarvitse myöskään näiden kiekollisempien talenttien tai Salosenkaan tuhlata kaikkea energiaansa omissa painimiseen, vaan hekin pääsevät paremmin keskittymään hyökkäyspään pelaamisen saloihin, kun akuutein ongelma ei ole päästä omista pois tai miten pelataan alivoimaa. Tulevan kauden pakistoon näkymättömyys on hyve, sillä nyt kyllä pakistossa ukkoja pystyy panemaan merkille, mutta eteen on yleisesti laitettava miinus.

Loppusanat:
Koko tässä uudistuksessa on kuitenkin yksi selkeä tarve - go BIG or go HOME! Kun tätä pelaajapolkugeneraattoria lähdetään käynnistämään, niin tavoitteiden ja aikomusten tulee olla korkeita, sekä väen sitounutta tekemään homma isosti. Nyt vaaditaan uhrauksia, kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä ja rohkeutta niin JYPiltä kuin kannattajilta - hyvät suunnitelmat ja pitkäjänteinen toteuttaminen kyllä palkitaan.

 

[Hurraa]

Mitä näin maallikkopohjalta voidaan itse tehdä, on se että rakennetaan sen tason kannattajakulttuuri Jyväskylään, mikä tukee pelaajien halua pelata täällä.

 

[JYP#44]

Kirittäret menestyy ja sykähdyttää – ohikausi sai yhteisön rakentamaan tien yhdessä huipulle!

Naisten superpesiskausi huipentui syksyllä jo kolmannen kerran jyväskyläläisen Kirittärien mestaruusjuhliin, vaikka asiantuntijat esittivät ennakkoon toisenlaisiakin äänenpainoja. Pelaajat tekivät rajusti töitä ja ylittivät itsensä, mutta ennen kaikkea Kirittäret onnistui joukkueena. Voitontahto...

www.superpesis.fi

Siinä oli suht kattava juttu toisen kaupungin suurseuran, eli Kirittärien viime vuosien taipaleesta. Siellä vuoden 2017 puolivälierissä putoaminen toimi hyvänä herättäjänä seuralle, että uudistuksia tarvitaan. Seuran sisällä tehtiin peliliikkeitä ja mm. yhteistyökumppaneita lähdettiin etsimään uudella tavalla. Tuloksena kolme mestaruutta putkeen ja siinä sivussa maksettiin velat pois sekä laitettiin seuran talous kuosiin.

Okei, ei naispesäpallosta voi tietenkään vetää suoria yhtäläisyyksiä jääkiekkoon, mutta kyllä JYP-johdon kannattaisi varmaan istahtaa joskus alas Viljasen ja Kaijansinkon kanssa, ja pohtia mitä JYP voisi oppia Kirittäriltä. Mahdollisesti näin onkin jo tehty.

 

[Kelmu]

Kirittäret menestyy ja sykähdyttää – ohikausi sai yhteisön rakentamaan tien yhdessä huipulle!

Naisten superpesiskausi huipentui syksyllä jo kolmannen kerran jyväskyläläisen Kirittärien mestaruusjuhliin, vaikka asiantuntijat esittivät ennakkoon toisenlaisiakin äänenpainoja. Pelaajat tekivät rajusti töitä ja ylittivät itsensä, mutta ennen kaikkea Kirittäret onnistui joukkueena. Voitontahto...

www.superpesis.fi

Siinä oli suht kattava juttu toisen kaupungin suurseuran, eli Kirittärien viime vuosien taipaleesta. Siellä vuoden 2017 puolivälierissä putoaminen toimi hyvänä herättäjänä seuralle, että uudistuksia tarvitaan. Seuran sisällä tehtiin peliliikkeitä ja mm. yhteistyökumppaneita lähdettiin etsimään uudella tavalla. Tuloksena kolme mestaruutta putkeen ja siinä sivussa maksettiin velat pois sekä laitettiin seuran talous kuosiin.

Okei, ei naispesäpallosta voi tietenkään vetää suoria yhtäläisyyksiä jääkiekkoon, mutta kyllä JYP-johdon kannattaisi varmaan istahtaa joskus alas Viljasen ja Kaijansinkon kanssa, ja pohtia mitä JYP voisi oppia Kirittäriltä. Mahdollisesti näin onkin jo tehty.

Ainakin ahkeruus myynnin osalta olisi opin paikka. En nyt pidä Kaijansinkkoa kaikkein moderneimman yhteistyön rakentajana, mutta henk.koht. hänen ahkeruutta arvostan. Edelleen ihmettelen sitä, miksi tuota Jypin myyntikoneistoa ei saada rasvattua tämän päivän vaatimuksiin. Jypillä kun tuota asiakasdataa ja tutkimuksia kun olisi vaikka muille jakaa, sen hyödyntämisessä ja ymmärtämisessä on ne haasteet.

 

[JYP#44]

Ainakin ahkeruus myynnin osalta olisi opin paikka. En nyt pidä Kaijansinkkoa kaikkein moderneimman yhteistyön rakentajana, mutta henk.koht. hänen ahkeruutta arvostan. Edelleen ihmettelen sitä, miksi tuota Jypin myyntikoneistoa ei saada rasvattua tämän päivän vaatimuksiin. Jypillä kun tuota asiakasdataa ja tutkimuksia kun olisi vaikka muille jakaa, sen hyödyntämisessä ja ymmärtämisessä on ne haasteet.

Kyllä. Ennen playoffeja Kirittäret myi ihan Facebookin kautta mainostilaa omalta "mediakuutioltaan". Siellä oli kaikille avoimena selkeä hintalappu mainokselle ja montako kertaa mainos pyörii näytöllä ottelun aikana. Yhteydenotot Kaijansinkon mailiin. En tiedä montako mainosta tällä kaavalla myytiin, mutta kokonaisuus myynnin osalta oli ainakin hyvä. JYPiltä en ole vastaavaa kosiskelua koskaan nähnyt, vaikka tällä kaudella oli ilmeisesti haasteita saada pienemmän kokoluokan sponsoreita.