Jos nämä ylipäätään halutaan asettaa vastakkain, niin silti kannattaa Suomeenkin jäävät eurot käyttää järkevimmällä mahdollisella tavalla (jota kohdistamattomat polttoainesubventiot eivät ole).
En osaa sanoa mikä on järkevintä, sillä en ole asiaa sen enempää pohtinut. Sen vain tiedän, että mikä tahansa Suomeen jäävä euro on järkevämpi kohde kuin kehitysapuun hassattava euro.
Jos nämä ylipäätään halutaan asettaa vastakkain, niin silti kannattaa Suomeenkin jäävät eurot käyttää järkevimmällä mahdollisella tavalla (jota kohdistamattomat polttoainesubventiot eivät ole).
Tämmöinen pensan hinnan könttäsubventointi on taloudellisesti tehotonta ja umpityperää, koska se kohdistuu välttämättömyyksien lisäksi kaikennäköiseen munienrapsutteluajeluun, jota autoa vain välttämättömään tarpeisiin käyttämään pyrkivät sitten rahoittavat veroeuroillaan.
Miksi KD:lle annettiin ylipäänsä siimaa yhdellekään kynnyskysymykselle? Viinipullo Alkosta vai viereisestä ruokakaupasta, ongelmakäyttäjät kyllä hankkivat juomansa joka tapauksessa, mutta keskivertokuluttajaa nykymallissa kiusataan.
Miksi KD:lle annettiin ylipäänsä siimaa yhdellekään kynnyskysymykselle? Viinipullo Alkosta vai viereisestä ruokakaupasta, ongelmakäyttäjät kyllä hankkivat juomansa joka tapauksessa, mutta keskivertokuluttajaa nykymallissa kiusataan.
En nyt ole omaa mielipidettäni polttoaineverosta pohtinut, mutta yleisesti ottaen juuri tämän munienraapustelukulutuksen vähyys on yksi Suomen kansantaloudellisista ongelmista.
Munienraapustelu muuttuu kansantaloudelliseksi ongelmaksi siinä vaiheessa kun se tapahtuu kotisohvalla ilman minkään asteista aktiivisuutta. Suomalaisilla on erilaisten arvioiden mukaan noin 120-140 miljardia euroa rahaa erilaisina talletuksina tai ihan vain sukanvarsissa. Eli se munienraapustelu muuttuu kansantaloudelliseksi ongelmaksi tässä kohtaa kun tämä määrä rahaa ei kierrä markkinoilla tai se ei tee työtä investointien muodossa. Eli toisin sanoen meidät suomalaiset on saatava raapustelemaan muniamme ennemmin julkisille paikoille kuin kotisohville - jos siellä kotisohvilla ei käytetä sijoituspalveluita ja/tai verkkokauppoja munienraapustelun lomassa. Pitkien etäisyyksien maassa ehkä se siirtymän hinta on ollut yksi ongelma.
Jos tämän suomalaisten käteisen rahan määrän laittaa vielä raameihin, niin se on suurin piirtein sama mitä eläkevakuutusyhtiöiden Ilmarinen, Varma ja Elo koko sijoitusvarallisuus on yhteensä. Toivottavasti edes osa tästä rahasta saataisiin jossain vaiheessa oikeasti tuottavaan toimintaan mukaan.
Pointista sinänsä toki samaa mieltä. Meillähän on taloudelliselta toimeliaisuudelta tarkasteltuna Euroopan kuolleimmat pikkukaupungit ja maalaiskylät. Siinä missä muualla Euroopassa maalaiskylissä järjestetään kaikenlaista telttajuhlaa ja markkinaa, Suomessa maalaiskylissä suurin tapahtuma on se kun pystykorva haukkuu jänistä. Pikkukaupungeissa muualla (Ruotsissakin) löytyy paljon enemmän kahvilaa ja kauppaa, kun Suomessa niissä on Prisma neljän kilometrin päässä keskustasta.
Hyviä ideoita tarvittaisiin siihen, miten tämmöiseen toimeliaisuuteen voisi kannustaa.
Olisi kyllä viimeisen päälle kepulehtimista rahoittaa verovaroilla sitä, että Pera pääsee edullisemmin autolla Puolangalta Kajaaniin leffaan.
Hyviä ideoita tarvittaisiin siihen, miten tämmöiseen toimeliaisuuteen voisi kannustaa.
Näinhän se on. Kiittäkäämme tästä suurimmalti osin kieltolakia jonka peruja tämä nykyajan suhtautuminen edelleen on.Kaiketi ajan on edelleen kuluttava. Liian isolle osalle yhteiskunnasta alkoholi on mystifioitu tabu, eivätkä keskieurooppalaiset juomatavat ota istuakseen.
Mikähän vaikutus tällä käytännössä on? Minun tietämykseni mukaan on aika vähän alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on 5,6–8 %. Kaikki tavalliset oluet, lonkerot, siiderit ja limuviinat ovat jo nyt alle tuon 5,6 %:n ja niitä saa ruokakaupasta. Viinit taas ovat lähes poikkeuksetta yli 8-prosenttisia. Ehkä joitain vahvoja erikoisoluita ja hyvin mietoja viinejä tulee nyt kauppoihin, mutta aika pieneltä senkin merkitys tuntuu. Valtava merkitys taas olisi ollut nosto 15 %:iin, jolloin viinit olisivat oikeasti tulleet ruokakauppoihin.STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat päässeet sopuun ruokakaupoissa myytävän alkoholin vahvuudesta. Tulevaisuudessa alkoholin enimmäisprosentti nousisi 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin.
Vahvempiin oluihin ja joihinkin lonkeroihinhan tuo vaikuttaa kuten kirjoitatkin ja tässä nyt on varmaan vaan saatu tällainen kompromissi kristillisten kanssa. Järkeväähän olisi ollut vapauttaa vähintään kaikki viinit, mutta politiikka on valitettavasti tällaista. Ehkä se sitten on tietylle osalle liian suuri harppaus vapauttaa kerralla reilummin, mutta suuntahan tässä on kuitenkin oikea. Ehkä vielä minunkin elinaikanani voi sitten ostaa vahvempiakin tuotteita ruokaostosten yhteydessä tai ainakin niin toivon.Mikähän vaikutus tällä käytännössä on? Minun tietämykseni mukaan on aika vähän alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on 5,6–8 %. Kaikki tavalliset oluet, lonkerot, siiderit ja limuviinat ovat jo nyt alle tuon 5,6 %:n ja niitä saa ruokakaupasta. Viinit taas ovat lähes poikkeuksetta yli 8-prosenttisia. Ehkä joitain vahvoja erikoisoluita ja hyvin mietoja viinejä tulee nyt kauppoihin, mutta aika pieneltä senkin merkitys tuntuu. Valtava merkitys taas olisi ollut nosto 15 %:iin, jolloin viinit olisivat oikeasti tulleet ruokakauppoihin.
Positiivistahan tässä on se, että on hyvin korkean kynnyksen takana palauttaa näitä jo kerran vapautettuja alkoholijuomia takaisin pelkästään Alkosta ostettaviksi.Vahvempiin oluihin ja joihinkin lonkeroihinhan tuo vaikuttaa kuten kirjoitatkin ja tässä nyt on varmaan vaan saatu tällainen kompromissi kristillisten kanssa. Järkeväähän olisi ollut vapauttaa vähintään kaikki viinit, mutta politiikka on valitettavasti tällaista. Ehkä se sitten on tietylle osalle liian suuri harppaus vapauttaa kerralla reilummin, mutta suuntahan tässä on kuitenkin oikea. Ehkä vielä minunkin elinaikanani voi sitten ostaa vahvempiakin tuotteita ruokaostosten yhteydessä tai ainakin niin toivon.
Mikähän vaikutus tällä käytännössä on? Minun tietämykseni mukaan on aika vähän alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on 5,6–8 %. Kaikki tavalliset oluet, lonkerot, siiderit ja limuviinat ovat jo nyt alle tuon 5,6 %:n ja niitä saa ruokakaupasta. Viinit taas ovat lähes poikkeuksetta yli 8-prosenttisia. Ehkä joitain vahvoja erikoisoluita ja hyvin mietoja viinejä tulee nyt kauppoihin, mutta aika pieneltä senkin merkitys tuntuu. Valtava merkitys taas olisi ollut nosto 15 %:iin, jolloin viinit olisivat oikeasti tulleet ruokakauppoihin.
Miten sitten eroteltaisiin huvimatkat ja tarpeelliset matkat esim. Auton kanssa.
Ansiotuloista tehtävän työmatkavähennyksen omavastuu osuuttakin voisi pienentää.Parantamalla ansiotuloista tehtävää työmatkavähennystä. Ihan validi ja hyvä pointti tuokin, mutta ei pelkästään ongelmatonta sekään.
Veroista ja verotuksesta tehtävät vähennykset ovat vähän kiikkerä asia sen takia, että ihmiset tuntuvat tietävän nämä asiat turhan heikosti ja maksavan täten liikaa veroja. Näihin liittyen usuttaisin kaikki tahot paremmin kulttuurinmuutostalkoisiin, jotta verovähennyksiä olisi "soveliaisempi" tehdä ja että ihmiset ylipäänsä tietäisivät mitä voi vähentää ja miten.
Parantamalla ansiotuloista tehtävää työmatkavähennystä. Ihan validi ja hyvä pointti tuokin, mutta ei pelkästään ongelmatonta sekään.
Veroista ja verotuksesta tehtävät vähennykset ovat vähän kiikkerä asia sen takia, että ihmiset tuntuvat tietävän nämä asiat turhan heikosti ja maksavan täten liikaa veroja. Näihin liittyen usuttaisin kaikki tahot paremmin kulttuurinmuutostalkoisiin, jotta verovähennyksiä olisi "soveliaisempi" tehdä ja että ihmiset ylipäänsä tietäisivät mitä voi vähentää ja miten.