Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

[Turha Kaukalo]

No mitäs valheita sitä nyt sitten pitää keksiä. Kertoo vaan, että piti/ei pitänyt elokuvasta. Mites siihen omalla kohtaa yleisön/kriitikoiden mielipiteen pitää antaa vaikuttaa?

Niin, ei sitä perhetutulle viittis kertoa todellista mielipidettään. No, toivotaan että on hyvä elokuva.

 

[El Gordo]

Sanot vaan, että oli mielenkiintoinen tulkinta aiheesta. Ja kysyt sitten jotakin randomia, esim. oliko vaikea saada Mikko Kouki suostuteltua heilumaan munasillaan.

 

[Individual]

Juliste julki ja still-kuvia leffasta mm. maanviljelijä Rokka.
Tältä näyttää uuden Tuntematon sotilas -elokuvan lohduton juliste – katso myös ennen julkaisemattomat kuvat - Viihde - Ilta-Sanomat

 

[Hereworth]

Vähän mentiin nyt metsään tuon julisteen kanssa, Määttä kun tosiaan kantaa kk:ta viimeiseen saakka eikä suinkaan jalustaa. Määtän kk:ta ei hylätty edes perääntymisvaiheessa, kun muut konekiväärit upotettiin lampeen taakan keventämiseksi.

 

[MainMan]

Vähän mentiin nyt metsään tuon julisteen kanssa, Määttä kun tosiaan kantaa kk:ta viimeiseen saakka eikä suinkaan jalustaa.

Hetkinen, ehkä ymmärrän jotain väärin, mutta eikös juuri Määttä lausunut, että: "Otahan mie jalustan." Määtän kk:ta ei hylätty, mutta siinähän on kaksi osaa, jalusta ja "varsinainen".

 

[Hereworth]

Hetkinen, ehkä ymmärrän jotain väärin, mutta eikös juuri Määttä lausunut, että: "Otahan mie jalustan." Määtän kk:ta ei hylätty, mutta siinähän on kaksi osaa, jalusta ja "varsinainen".

Taisi Määttä kanniskella varsinaista sen jälkeen, kun Lahtinen oli kaatunut. Koko konekivääri jäi muuten tuossa viittaamassasi taistelussa viholliselle, mutta se saatiin myöhemmin takaisin. Peräännyttäessä -44, ajankohtaan johon julisteen kohtauksen voi vahvasti tulkita sijoittuvan, Määttä ei enää luovuttanut kk:ta muille.

Mutta vähät siitä, jos leffa toimii muuten kuten odottaa sopii ja jyrää aiemmat tulkinnat alleen.

 

[Rinksu]

Taisi Määttä kanniskella varsinaista sen jälkeen, kun Lahtinen oli kaatunut.

Kanniskeli sodan alusta asti. Jo ensimmäisten taistelujen jälkeenhän Määtästä on kuvaus kaverina, joka kantaa kk:ta väsymättä ja milloinkaan kantovuoron vaihtoa pyytämättä. Seuraava sitten pitkään omantuntonsa kanssa tapeltuaan pyytää torrakkoa Määtältä niin tämä vaan tyynesti vastaa, että no ota, jos mielesi tekee, mutta olisihan tuo mukana kulkenut. Ja varsinainen harteillaan se Määttä porukastakin eksyy keskelle metsää, mutta sitten ryssien partioon ensin törmättyään suunnistelee porukan luo takaisin. Asetta tietysti luovuttamatta.

Linnahan kuvaa, että Lahtisen kuoleman yhteydessä pruutta jää hetkeksi venäläisille, mutta löytyy kuitenkin ruumiin läheltä. Ja siitä eteenpäin Määttä hoitaa asetta kuin perintökelloa. Koskelakin säästää juuri Määtän aseen suohon upottamiselta, osoittaakseen tälle arvostavansa miehen kykyä pitää aseestaan huolen. Kirjassahan tuo kk:sta huolentiminen kuvataan koko Määtän sotimisen keskeiseksi ideaksi.

 

[Mauri-Antero]

Pappani palveli vuonna -55 Oulussa konekiväärikomppaniassa, ja on sanonut että oli kohtuu vittumainen laitos kantaa tuo "varsinainen" olkapäällä. Kun oikein sopivaa kantokulmaa ei tahtonut löytyä konekiväärin muotoilun vuoksi. Silloin oli siis vielä käytössä sotien aikainen konekivääri.

Mutta mitä tulee Määtän tapaukseen, noita on tullut vastaan aika monestikkin. Kaveri, joka hoitaa homman viimeiseen asti väsymättä. Ikäänkuin vastalauseena niille, ketkä koittavat hommasta välillä luistaa. Ja tosiaan sitten se perus rehellinen suomalainen jätkä, ei kaikista paras, eikä kaikista huonoinkaan jonkun ajan itsensä kanssa kamppailee, ja kun levottomuus alkaa saavuttaa huippunsa, tokaisee tämä, no, anna ny ku määkin välillä kannan.

 

[arvee]

Pappani palveli vuonna -55 Oulussa konekiväärikomppaniassa, ja on sanonut että oli kohtuu vittumainen laitos kantaa tuo "varsinainen" olkapäällä. Kun oikein sopivaa kantokulmaa ei tahtonut löytyä konekiväärin muotoilun vuoksi. Silloin oli siis vielä käytössä sotien aikainen konekivääri.

Mutta mitä tulee Määtän tapaukseen, noita on tullut vastaan aika monestikkin. Kaveri, joka hoitaa homman viimeiseen asti väsymättä. Ikäänkuin vastalauseena niille, ketkä koittavat hommasta välillä luistaa. Ja tosiaan sitten se perus rehellinen suomalainen jätkä, ei kaikista paras, eikä kaikista huonoinkaan jonkun ajan itsensä kanssa kamppailee, ja kun levottomuus alkaa saavuttaa huippunsa, tokaisee tämä, no, anna ny ku määkin välillä kannan.

Muistaakseni isäni kertoi varsinaisen ja jalustan juuri päinvastoin (oli muuten JR8 kk-komppanian miehiä..) eli että jalustan kantaminen oli surkeampi urakka sen epämääräisen muodon takia. Normi etenemisessä kookoot olivat hevoskyydissä, toki ne sitten tuliasemaan piti raahata. JR8n hyökkäysvaiheessa tekemä koukkaus jalkamarssina, hyvä jos pitkospuita oli, on ollut melkoinen suoritus: rykmentti rämpii jonossa 30 kilometriä soista maastoa pitkin syyspimeässä. Miehille valkoiset laput selkään, että erottaa edelläkulkijan, siinähän kookoomiehet kantavat. Ja radistitkin, nuo herrasmiehet. Tuo Syväriltä paluusuuntaan tehty rivakka eteneminen on mielenkiintoinen juttu kyllä. Silloin aseita todella heiteltiin lampiin, toki ovat saattaneet olla hyvinkin komppaniakohtaisia tilanteita nuo, mutta joka tapauksessa minua ihmetyttää, missä hevoset kärryjen kera olivat? Syväriltä irtauduttiin hallitusti, mutta pian tuli kuitenkin jumalaton hoppu, hätäiseksi juoksuksi meno muuttui.
Hieman sekavan oloinen opus, mutta sisältää myös tunnelmakuvausta, yksittäisiä episodeja: linkki vaikkapa tuohon antikvaarifirmaan:Tuntemattoman sotilaan rykmentti : JR 8 Jalkaväkirykmentti 8:n historia - Jokipii Mauno ( toim.) - 80,00 EUR | Brahen Antikvariaatti
Yllättävän arvokas näyttää olevan, en perintökirjaa kuitenkaan myy.

Konekiväärikomppaniasta vielä yleisesti: kk-joukkueet oli jaettu jv-pataljooniin, kk-ryhmät vastaavasti alistettu jv-komppanioille. Niinpä kk-miehet olivat oikeastaan läheisempiä "oman" jv-porukkansa kanssa kuin kk-komppaniansa kanssa.

Ja eikun korjausta: Rykmentin kookoo-osasto muodostui kolmesta kk-komppaniasta, jotka olivat jv-pataljoonille alistettuja. Eli 1.KKK oli 1. Pataljoonan tukena jne. Kk-joukkue oli siten jv-komppanian tukena ja kk-ryhmä edelleen jv-joukkueen mukana. Käsittääkseni kk-ryhmässä oli kaksi konekivääriä eli ryhmän johtaja/toisen kiväärin johtaja tähystämässä, ampuja, syöttäjä ja lippaiden kantajia muutama.

 

[Individual]

Koko roolimiehitystähän ei vielä ole julkaistu? Mietin vain, että onkohan tuossa trailerin loppupuolella tankin edessä maassa makaava sotilas sitten Eversti Karjula. Edelleen sanon, että Mollen versiossa Karjulan rooli kelpaa leffapahiksissa ihan kansainväliseenkin vertailuun. Noin muuten hieman off topicina, niin muistan isäni sanoneen, että Emma pikakivääri oli myös toinen hyvin hankala kannettava. Ei hän toki sodassa ollut, mutta 1955 armeijaan meni ja silloin kai noita vielä oli kalustona.

 

[arvee]

@Individual ja muut, sori, mulla lähti ohvitopikoinniksi. Tuo Karjula on melkoinen tapaus, mutta ilmeisesti ja valitettavasti hänenkin hahmossaan enemmän kuin kirjailijan luomisvimmaa, eli ei savua ilman tulta. Linna ei ollut enää mukana kujanjuoksussa kohti kotia, mutta kertomuksia vanhoilta veljiltä yhdisteli.
Toivottavasti Louhimies Karjula-näkemyksensä tuo esiin, toisaalta häntä ei peruseverstiksi tai majuriksi ole syytä leimata.

Tuo promokuva, juliste, onhan se hieno. Lupauksia antava. Parempaa kuin Mollbergin poliittinen manifesti on ehkä tulossa.

 

[Mauri-Antero]

Muistaakseni isäni kertoi varsinaisen ja jalustan juuri päinvastoin (oli muuten JR8 kk-komppanian miehiä..) eli että jalustan kantaminen oli surkeampi urakka sen epämääräisen muodon takia. Normi etenemisessä kookoot olivat hevoskyydissä, toki ne sitten tuliasemaan piti raahata.

Eikun juu, oikeassa olet. Noinpäin se menikin, jotenkin onnistuin sekoittamaan muistini väärin. Tuohon aikaan ei vielä tunnettu sellaisia asioita kuin; ergonomia, komposiitti, muovi... Oli vain raahattava painavaa ja muodotonta häkkyrää olkapään ja milloin mitenkin selän varassa.

Mitä muutoin tulee noihin perääntymis- vaiheen asioihin, niin laittaahan se yhä enemmän sapen kiehumaan toi helvetin puppelointi. Minkä vuoksi ei alettu välittömästi asemasodan alkaessa varustaa kunnon asemia useisiin portaisiin? Miksi asehankinnat ja linjojen teko jätettiin vasta viimeiseen hetkeen, kun se oli jo myöhäistä? Suurhyökkäys ei voinut tulla yllätyksenä, ja viimeistään Stalingradin jälkeen olisi edellämainittuihin asioihin pitänyt panostaa. Aina muistetaan urheat torjuntataistelut Tali-Ihantaloineen, mutta asia on vähän sama, kun kaadat paskaläjän lattialle, ja sitten sinua juhlitaan sankariksi, kun olet pessyt lattian oikein viimeisen päälle.

Meni nyt aika rajusti ketjun aiheen ohi, mutta pakko oli purkaa mietteitä.

 

[Rinksu]

Mitä muutoin tulee noihin perääntymis- vaiheen asioihin, niin laittaahan se yhä enemmän sapen kiehumaan toi helvetin puppelointi. Minkä vuoksi ei alettu välittömästi asemasodan alkaessa varustaa kunnon asemia useisiin portaisiin? Miksi asehankinnat ja linjojen teko jätettiin vasta viimeiseen hetkeen, kun se oli jo myöhäistä? Suurhyökkäys ei voinut tulla yllätyksenä, ja viimeistään Stalingradin jälkeen olisi edellämainittuihin asioihin pitänyt panostaa. Aina muistetaan urheat torjuntataistelut Tali-Ihantaloineen, mutta asia on vähän sama, kun kaadat paskaläjän lattialle, ja sitten sinua juhlitaan sankariksi, kun olet pessyt lattian oikein viimeisen päälle.

Olihan siellä Kannaksella muistaakseni 3 vai neljä puolustuslinjaa, mutta joukkojen päävoimat oli sitten keskitetty Laatokan pohjoispuolelle. Taisi olla vain yleinen käsitys sodanjohdossa, että Neuvostoliitto ei tule yrittämään voimalla Kannaksen kautta. Mikä sitten juuri tapahtui. Onhan se aikamoista luettavaa, millaisen tulimyrskyn keskelle nuo miehet Kannaksella aikanaan joutuivat. Vielä hämmästyttävämpää, että jotkut selvisivät vielä hengissä ja pysyivät järjissään. Kyllähän Puna-armeija sellaisen tulivalmistelun järjesti tuolla.

 

[molari]

Pappani palveli vuonna -55 Oulussa konekiväärikomppaniassa, ja on sanonut että oli kohtuu vittumainen laitos kantaa tuo "varsinainen" olkapäällä. Kun oikein sopivaa kantokulmaa ei tahtonut löytyä konekiväärin muotoilun vuoksi. Silloin oli siis vielä käytössä sotien aikainen konekivääri.

Ikäviä kannettavia molemmat, mutta enemmän kuin hauskaa tuolla oli ampua. Kuului vielä kalustoon v. 1980, kun kävin intin, eikä ollut ainut sodanajan kapistus, RAUKissa koulutusaseena v. 1931 ilmatorjuntakanuuna ja suorasuuntaustykki (sotasaalista molemmat) sekä 152 mm kanuuna.

Ehkä ikävin kannettava kuitenkin kranaatinheittimen jalusta.

 

[Hereworth]

@Mauri-Antero useampi porras olisi todennäköisesti ollut yhtä tyhjän kanssa, kun puna-armeijan taktiikkaan sodan loppupuolella kuuluivat massiiviset tykistökeskitykset, joilla syvätkin puolustusasemat jauhettiin olemattomiin hyökkäyksen valmisteluna. Esimerkkejä löytyy myös keskiseltä Saksan itärintamalta, joissa kymmenien kilometrienkin syvyiset asemat tuhoutuivat noissa keskityksissä.

Apua oli vasta oikeasti kauempana olevista asemista, kuten Aunuksen rintamalla U-asemasta Nietjärvellä. Toki tuokin asema oli vielä kesken hyökkäyksen tullessa, eli sikäli kritiikkisi osuu maaliin.

 

[Uuhis #97]

Lisäksi useiden Kannaksen divisioonankomentajien havaittiin olevan liian mukavuudenhaluisia ja ylioptimistisia, kuten eversti Valo Nihtilä havainnoi jo 1943. On tosin totta että etulinja olisi tuskin kestänyt millään puna-armeijan tulivoimaedun edessä, mutta läpimurron pysäyttämistoimetkin olisivat voineet olla tehokkaampia. Tähän osaltaan on ainakin tohtori Lasse Laaksosen mukaan syypää IV Aremeijakunnan komentaja Taavetti Laatikainen, joka ei johtanut divisiooniaan tarpeeksi aktiivisesti ja suoraan taktisesti väärinkäytti Laguksen panssaridivisioonaa pilkkomalla sen kahdeksi eri hyökkäysosastoksi, jolloin panssaridivisioonan kokonaisiskuvoima heikkeni liikaa.

 

[rosba70150]

Koko roolimiehitystähän ei vielä ole julkaistu? Mietin vain, että onkohan tuossa trailerin loppupuolella tankin edessä maassa makaava sotilas sitten Eversti Karjula. Edelleen sanon, että Mollen versiossa Karjulan rooli kelpaa leffapahiksissa ihan kansainväliseenkin vertailuun. Noin muuten hieman off topicina, niin muistan isäni sanoneen, että Emma pikakivääri oli myös toinen hyvin hankala kannettava. Ei hän toki sodassa ollut, mutta 1955 armeijaan meni ja silloin kai noita vielä oli kalustona.

Olin avustajana tässä tulevassa Tuntemattomassa ja voin kertoa että Emma on kyllä ärsyttävävä vehje. Päivän ajan sitä vittusaatanaa raahasin eikä kyllä jäänyt ikävä

 

[Vaughan]

Olihan siellä Kannaksella muistaakseni 3 vai neljä puolustuslinjaa, mutta joukkojen päävoimat oli sitten keskitetty Laatokan pohjoispuolelle.

Suomella oli Kannaksella periaatteessa kolme puolustuslinjaa: 1. etulinja, 2. VT-asema (pääasema) ja 3. VKT-asema (johon lopulta hyökkäys pysähtyi).

Pääasema oli ilman muuta liian edessä - koska ei haluttu luovuttaa "ryssille" maata liian helpolla. Järkevämpää olisi ollut rakentaa pääasema kauemmaksi etulinjasta, tai tehdä erillinen viivytyslinja väliin. Nämä valmistelut laiminlyötiin joko liiallisen optimismin tai epäselvän komentorakenteen takia (kukaan ei käskenyt valmistella). Mallia olisi ollut: venäläiset olivat jo kesällä -43 pysäyttäneet saksalaiset Kurskissa pääasiassa syvän puolustusasetelmansa ansiosta.

On myös totta, että Suomen armeijan painopiste oli liikaa Aunuksen Karjalassa, ja merkit suurhyökkäyksestä pysähtyivät johonkin tiedusteluhavaintojen ja ylipäällikön välille...

 

[Hereworth]

Olin avustajana tässä tulevassa Tuntemattomassa ja voin kertoa että Emma on kyllä ärsyttävävä vehje. Päivän ajan sitä vittusaatanaa raahasin eikä kyllä jäänyt ikävä

Vielä vittumaisemman siitä tekee, kun kannoin vasenkätisenä sitä ns. väärältä puolelta, jolloin niistä vähäisistäkään ergonomisista ratkaisuista Emmassa ei ole hyötyä. Virityskahva kylkiluissa jne. Onneksi tuo oli itselläkin vain muutaman päivän Vekaralla.

 

[Tuen Vety]

Mitä muutoin tulee noihin perääntymis- vaiheen asioihin, niin laittaahan se yhä enemmän sapen kiehumaan toi helvetin puppelointi. Minkä vuoksi ei alettu välittömästi asemasodan alkaessa varustaa kunnon asemia useisiin portaisiin?

Edelleen off-topicia. Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia ja ajankuvauksia niin rivisotilaan näkökulmista aina kenraalinkuntaan Ylen Elävän arkiston kuunnelmista "Sotilaiden äänet". 10 osaa on kuunneltavissa Ylen sivujen kautta. Tässä ensimmäinen osa, jossa käsitellään suurhyökkäyksen käynnistymistä Valkeasaaressa Sotilaiden äänet 1: Suomalaisten asemat murtuvat Valkeasaaressa | Elävä arkisto | yle.fi
Erittäin mielenkiintoisia kertomuksia, joita kuunnellessa saa tunnin jos toisenkin vierähtämään.

 

[mjr]

Mitä muutoin tulee noihin perääntymis- vaiheen asioihin, niin laittaahan se yhä enemmän sapen kiehumaan toi helvetin puppelointi. Minkä vuoksi ei alettu välittömästi asemasodan alkaessa varustaa kunnon asemia useisiin portaisiin? Miksi asehankinnat ja linjojen teko jätettiin vasta viimeiseen hetkeen, kun se oli jo myöhäistä? Suurhyökkäys ei voinut tulla yllätyksenä, ja viimeistään Stalingradin jälkeen olisi edellämainittuihin asioihin pitänyt panostaa.

Wolf Halstin muistelmissa on mielenkiintoisia anekdootteja ja analyysiä tästä kysymyksestä. Ilmeisesti jonkinlainen sekoitus ylimielisyyttä taistelukykymme suhteen (joka pohjoisella havumetsäalueella oli empiirisesti osoittautunut merkittävästi paremmaksi kuin saksalaisten) sekä väärin osunutta laskelmointia siitä, ettei Stalin ehdi kohdistamaan Suomeen mitään huomattavaa erityishuomiota, kun pääkamppailu on ehtimisessä Berliiniin. Mutta vaikka suurhyökkäys yllätti niin siihen vastaaminen alun katastrofin jälkeen osoitti jälleen armeijan ja maan hämmästyttävää taistelukykyä.

 

[rosba70150]

Vielä vittumaisemman siitä tekee, kun kannoin vasenkätisenä sitä ns. väärältä puolelta, jolloin niistä vähäisistäkään ergonomisista ratkaisuista Emmassa ei ole hyötyä. Virityskahva kylkiluissa jne. Onneksi tuo oli itselläkin vain muutaman päivän Vekaralla.

Jep. Itsekin olen ns. pirun kätyri ja ammun vasemmalta

 

[Individual]

Tuntematon sotilas -elokuvasta julkaistiin uusi traileri - musiikki isossa osassa
Ehkä hiven synkempi pohjavire tässä verrattuna aiempaan traileriin plus hääjuhlaa ja muuta parisuhteilua.

 

[Roger Moore]

Ei ole täällä näköjään ollut vielä, mutta Haloo Helsinki on tehnyt tunnarin tuohon uuteen Tuntemattomaan. Varmaan siis lopputeksteissä soiva musiikki, tuskin tuo nyt leffan aikana pärähtää soimaan vaikka mistäs sen tietää. Instrumentaalina miksei menisi siinäkin.

Haloo Helsinki - Tuntematon
Linkki vie Youtubeen.

Ihan ok biisi ja tuossakin näkyy jotain pätkiä elokuvasta. Onkohan tuollainen kohtaus leffassa missä biisiä lauletaan sotilaille järven rannalla, vai onko pelkästään musavideota varten tuollainen tehty? Niitä sotilaiden viihdytysjuttuja taisi kuitenkin sodan aikana jonkun verran olla, joten eihän se ihme olisi jos leffaan olisi tuollainen ympätty mukaan ja HH käy siellä esiintymässä, mutta tuskin tuota biisiä kuitenkaan siinä siis tosiaan vedetään.

En tiedä onko välttämättä sopivin mahdollinen biisi Tuntemattomaan, toisaalta tällaiseen 2010-luvun versioon pitää varmaan saadakin ns. moderni tunnarikin, joten miksikäs ei. Biisinähän tuo on selkeästi Haloo Helsingin viime aikojen tuoantoa keskimääräistä parempi.

 

[Ikävänkantaja]

En tiedä onko välttämättä sopivin mahdollinen biisi Tuntemattomaan, toisaalta tällaiseen 2010-luvun versioon pitää varmaan saadakin ns. moderni tunnarikin, joten miksikäs ei. Biisinähän tuo on selkeästi Haloo Helsingin viime aikojen tuoantoa keskimääräistä parempi.

Eiköhän Tuntemattoman varsinaisena "tunnarina" ole Paula Vesalan ja Jori Sjöroosin versiointi Finlandiasta (Spotifyssa on äänenlaadultaan parempi versio).

Jotenkin tuo hauras, koruton ja kaunis tulkinta tiivistää mielestäni erityisesti ne Tuntemattoman sotilaan viimeiset rivit, jotka olivat aikoinaan Väinö Linna -seteleissäkin (20 mk): "Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan. Aika velikultia." Kun kaiken tuhon ja hävityksen jälkeen laskeutuu hiljaisuus, ja jäljellä on auringonpaiste. Toivo ja lupaus paremmasta huomisesta.