Toinen maailmansota

[MustatKortit]

Miksi et opettanut? Suur-Suomi-ajattelu oli leimallista 20-luvulla ja 30-luvulla Suomen älymystölle. Suur-Suomi-haaveet nousivat välirauhan aikana ja jatkosodan alussa taas uusiin sfääreihin. Akateeminen Karjala seura oli hyvin tärkeä Suur-Suomi-opeissa. Monet merkkihenkilöt olivat seuran jäseniä.
...

Kirjoitin epäselvästi, eli siis kyllä nimenomaan käytiin läpi, mutta kasiluokkalaisille varattu opetusaika toiseen maailmansotaan on sen verran tiukka, että asioissa on pakko edetä. Asiaan ei siis ehditä paneutua vielä täydellisesti, mutta siitä todellakin aletaan puhumaan jo tuolloin.

AKS: ää en silti suoraan liittäisi ääriajatteluun, kyseiseen seuraan kuuluttiin aika paljon myös tavan vuoksi, mikäli taustalla oli nuoruus suojeluskunnassa ja akateemista koulutusta. Uskoisin tuohon itsekin kuuluneeni, mikäli tuolloin olisin elänyt.

 

[Wiljami]

Itärintaman tilannehan ei sinänsä ollut selviö ennen kesää -42. Venäläiset aloittivat kevätoffensiivin talven aikana valmistetuilla panssareilla, mutta sattuivat (Harkovassa?) osumaan suoraan saksalaisten omaa kevätoffensiivia vastaan ja menettivät suurimman osan tuoreesta kalustostaan tuossa. Toisaalta saksalaisilla oli hyökkäyksen painopiste muuttunut edellisestä syksystä/talvesta etelämmäksi ja Moskova jätettiin rauhaan, hyökkäyksen keskittyessä tunnetuin seurauksin Volgogradiin.

Japanilaiset "ryssivät" hommat Itä-Aasiassa, kun eivät lähteneet Manchukuosta haastamaan N-liittoa. Toisaalta olivat saaneet siipeen jo tammikuussa -39 Khalkyn Golin taistelussa Mongolian ja N-liiton yhteisiltä kommunistisilta (Mongoliahan oli alkuperäisiä kommunistivaltioita, jos nyt joku ei sattunut muistamaan) armeijoilta ja tuon taistelun jälkimainingeissa solmittu aselepo sitten piti. Lisäksi Japanilla oli todella huonosti aroille soveltuvaa kalustoa, panssarivaunut olivat vielä sodan lopullakin lähinnä kevyitä (toki saarisodankäynnissä riittäviä kun saarille ei jenkitkään kovin raskaita panssareita saaneet kuljetetuksi ja viidakossa tankeilla ei kuitenkaan hirveitä tee) ja vanhanaikaisia laitteita joiden funktio oli lähinnä toimia jalkaväen liikkuvana tykistönä. Neuvostokalusto oli jo ennen sotaa Japania edellä maavoimien suhteen ja sodan kuluessa ero kasvoi vielä huomattavasti suuremmaksi. Toisaalta jos N-liitto olisi pakotettu kahden rintaman sotaan 1941-42, niin se olisi melko varmasti häirinnyt Euroopan itärintaman neukkutoimia niin paljon että saksalaisten menestys olisi ollut varmuudella suurempaa. Moskovaahan puolusti talvella -41 lopulta Itä-Aasian sijoitetun punakaartilaiset, kun käyttökelpoiset joukot alkoivat neukuiltakin loppumaan hetkellisesti.

Koska olen laiska googlettaja(/wikipedioija), niin voinkin tässä pistää tietokilpailumaisen kyssärin palstatovereille: Kuka (ja minkämaalainen) vakooja onnistui vakuuttamaan Stalinin siitä, että Japani ei hyökkää N-liittoon ja joukkojen siirtäminen idästä Saksaa vastaan on turvallinen veto?

 

[Hereworth]

Koska olen laiska googlettaja(/wikipedioija), niin voinkin tässä pistää tietokilpailumaisen kyssärin palstatovereille: Kuka (ja minkämaalainen) vakooja onnistui vakuuttamaan Stalinin siitä, että Japani ei hyökkää N-liittoon ja joukkojen siirtäminen idästä Saksaa vastaan on turvallinen veto?

Yksi toisen maailmansodan kuuluisimmista ja menestyksekkäimmistä vakoojista, Richard Sorgehan se. Välitti tiedon sekä Barbarossan alkamisajankohdasta, että Japanin hyökkäyksestä Pearl Harboriin ja hyökkäämättömyydestä Stalinille. Nimestään huolimatta kysymys oli Venäjän keisarikunnassa syntyneestä kaverista.

 

[Rommeli]

Stalin ilmeisesti jätti tiedon Barbarossan alkamisen ajankohdasta vaille huomiota, kunnei käytännössä tehnyt mitään asian eteen. Jokunen kenraalihan oli tuolloin sillä kannalla, että Neuvostoliiton pitäisi itse hyökätä saksalaisten ryhmittyessä omaan offensiiviinsa. Stalin tyrmäsi nämä aikeet täysin ja meikit yllätettiin käytännössä housut kintuissa.

 

[Hereworth]

Käviköhän Neuvostoliitossa muuten edes mielessä välittää tietoa japanilaisten hyökkäysaikeista Yhdysvaltoihin? Tuolloinhan maat eivät vielä liitossa olleet ja Yhdysvallat virallisesti sodan ulkopuolella, mutta kuitenkin. Tietysti täytyy myös muistaa, että amerikkalaisten omatkin tiedustelutiedot tulossa olevasta hyökkäyksestä jätettiin USA:n sotilasjohdossa vaille huomiota, ja sitten nämä yllätettiinkin ns. housut kintuissa. Vakoojatoiminta on kyllä mielenkiintoinen osa toista maailmansotaa, johon olen ehtinyt perehtyä vain hyvin pintaa raapaisten.

 

[Barnes]

Stalin ilmeisesti jätti tiedon Barbarossan alkamisen ajankohdasta vaille huomiota, kunnei käytännössä tehnyt mitään asian eteen. Jokunen kenraalihan oli tuolloin sillä kannalla, että Neuvostoliiton pitäisi itse hyökätä saksalaisten ryhmittyessä omaan offensiiviinsa. Stalin tyrmäsi nämä aikeet täysin ja meikit yllätettiin käytännössä housut kintuissa.

Stalinhan masentui todella pahasti, kun Barbarossa eteni neukkujen kannalta huonosti, ja hän mietti jopa jättävänsä Neuvostoliiton johtajan tehtävät. Jostain syystä "Isä aurinkoinen" päättikin jatkaa johtaen Zukovin ja Molotovin kanssa Neuvostoliiton voittoon. Stalinin ero olisi hyvin todennäköisesti aiheuttanut totaalisen sekasorron Puna-armeijassa ja NL:n valtionjohdossa, tämähän oltaisiin jopa voitu tulkita jonkinlaisena luovutuksen eleenä. Toki voidaan miettiä, oliko Stalin tosissaan miettinyt eroa, sehän saattoi olla joku testi valtionjohdolle, jolla tarkistettiin, kuinka uskollisia johtajalle oltiin.

Stalin oli ajoittain niin vainoharhainen, etten pidä mitenkään mahdottomana sitä, että hän vain halusi vahvistaa asemaansa/testata häneen kohdistuvan luottamuksen.

 

[Wiljami]

...
Stalin oli ajoittain niin vainoharhainen, etten pidä mitenkään mahdottomana sitä, että hän vain halusi vahvistaa asemaansa/testata häneen kohdistuvan luottamuksen.

Toisaalta jos datsalle saapunut delegaatio olisi tullut pidättämään Stalinia maanpetostuomioistuimeen vietäväksi (tai suoraan sorakuopan laidalle, kuten osa lähteistä väittää Stalinin pelänneen), niin siinä olisi enää ollut isä-Aurinkoisen turha selittää että tämä oli vaan testi ja nyt jokainen dissedantti ottaa syanidikapselin jos ei tahdo hirteen.

Siinä mielessä Stalinin puhdistukset olivat siis tepsineet, kun edes N-liiton heikoimmalla hetkellä, maasta ei löytynyt uskottavaa haastajaa nappaamaan vallan käsiinsä. Ennen vainojen alkua olisi todennäköisesti maassa ollut useampi tusina riittävän häikäilemätöntä opportunistia, että maahan olisi saatu aikaa saksalaisinvaasion lisäksi sisällissota.

 

[Barnes]

Toisaalta jos datsalle saapunut delegaatio olisi tullut pidättämään Stalinia maanpetostuomioistuimeen vietäväksi (tai suoraan sorakuopan laidalle, kuten osa lähteistä väittää Stalinin pelänneen), niin siinä olisi enää ollut isä-Aurinkoisen turha selittää että tämä oli vaan testi ja nyt jokainen dissedantti ottaa syanidikapselin jos ei tahdo hirteen.

Erittäin hyvä pointti. Oli miten oli, jotain Stalin tolla erouhkauksellaan meinasi. En oikein jaksa uskoa, että niin vallanimoinen setämies kuin Stalin oli olisi valta-asemastaan ihan helposti luopunut.

 

[Rommeli]

Masennuksen jälkeen Stalin myös ymmärsi erään tärkeän seikan, jota vastapeluri ei koskaan hoksannut. Stalin tajusi jättää sodankäynnin koukerot ammattilaisten käsiin. Hitler sen sijaan vain otti lisää naruja käsiinsä sodan edetessä ohittaen täysin maansa kenraalit, jotka olivat vieläpä pääsääntöisesti alansa parhaita miehiä. Muutamat typerät "ei tuumaakaan periksi" -käskyt kenraalien vastustuksesta huolimatta kävivät todella kalliiksi. Malliesimerkkinä olkoon Stalingrad.

 

[Jack of Spades]

..Revanssihenkeä 1940 kesästä alkaen ymmärrettävästi varmaan olikin, mutta miksi tämä valloittava hyökkäyssoturien joukko ei sitten kuitenkaan lähtenyt katkaisemaan Muurmannin rataa, puhumattakaan viimeisten naulojen lyömisestä piiritettyjen leningradilaisten lasten arkkuihin?Miksi inha lahtarijoukkio toimi vastoin bestiksensä Natsi-Saksan toiveita? Miksi yritettiin miellyttää brittejä ja jenkkejä? Ei kovin hyvä hyökkääjä ollut Suomi. Ajopuu se oli.

Kannattaa edelleen katsoa vaikka youbesta 18- osainen videosarja Talvi- ja Jatkosodan kielletty historia. Näissä kerrotaan mm. se asia, kuinka Stalin ja Mannerheim olivat sopineen ennalta, mille tasalle Suomi jatkosodassa hyökkää.. Toin nämä aikoinaan esille " Miksi Suur-Suomea ei syntynyt threadissa. Res. majuri, opetusneuvos Erkki Hautamäen luento pohjautuu sotamarsalkka C.G.E. Mannerheimin peiteltyyn ja kiistettyyn S-32 kansioon.

Talvisodan ja jatkosodan kielletty historia osa1 - YouTube

 

[Remy Martin]

Myös suoranainen natsi-ihailu oli ominaista osalle älymystöä. Paras esimerkki on Rolf Nevanlinna.

Kaikkihan nykyään tuomitsevat natsit ja ihmetellään niitä pahoja ihmisiä jotka natseja kannattivat silloin vajaat 80 vuotta sitten. Pitää kuitenkin muistaa että ennen natsien hirmutekoja he saivat Saksan talouden jaloilleen ja muutenkin Saksalla näytti menevän hyvin.

Joskus on kiva pelata ajatusleikkiä ja miettiä että minkäläaiset ihmiset natseja joskus lähtivät tukemaan. Olen tullut siihen tulokseen että nykyään maahanmuuttoa kritiikittä kannattavat ihmiset ja siitä jopa elantonsa saavat, ovat ihmistyyppiä jotka olisivat 30-luvulla paljastaneet naapurissa piileskelevän juutalaisen. Tämä mietintöni pohjaa siihen että iso osa haluaa tehdä "oikein" ja he ottavat vaikutteita yleisestä mielipideilmastosta jolloin joihinkin asioihin ei voi puuttua.

 

[Stolk-2]

Näkemyserojahan nämä, mutta kyllä mielestäni tärkein yksittäinen tekijä jalkaväen toiminnan lisäksi oli tykistön uudistettu toiminta, jonka avulla saatiin vihollisen hyökkäysryhmitykset sekaisin ja joskus jopa tuhottua. Ja mikäli jalkaväkeä ei olisi ollut, niin eipä panssarikauhuiilla ja Kuhlmeyn -osaston toiminnalla olisi ollut mitään merkitystä. Tosin ilman Kuhlmeyn -osastoa ja panssarikauhuja vihollisen tehtävä olisi helpottunut huomattavasti, mutta eihän jalkaväen osuuttakaan voida noin vain sivuuttaa ratkaisutaisteluissa.

Ei kai kukaan ole viemässä jalkaväen kunniaa, mutta esimerkiksi osasto Kuhlmeyn vähättely on epäreilua. Osasto pudotti vähän vajaa 600 tonnia pommeja ratkaisutaisteluissa ja tuhosi parisataa neuvostopanssaria, siltoja huolto-osastoja ja vihollisen ryhmityksiä.

Suomen ilmavoimien pommikoneiden ns. uloskirjoittaminen ratkaisutaisteluista on todellista vähättelyä. Ratkaisutaisteluissa pudotettiin neuvostojoukkojen keskityksiin ratkaiseva määrä pommeja. Unohtamatta muita pommituksia. Samoin ilmavoimien panos oli myös merkittävä. Sen panosta on vähätelty, mutta ratkaisevan osan he myös tekivät.

Ei olisi torjuntavoittoa tullut, jos tuosta yhtälöstä olisi puuttunut joku osa tekijä.

Vastaan kysymykseen ratkaisevasta vakoojasta Richard Sorge saksalainen.

 

[Major Julli]

Arvaa kuinka kävi niille rohkeille sotilaille, jotka ilmoittivat, että he eivät vanhaa rajaa ylitä ja lähde valloitussotaan? He saivat kuolemantuomion.

Lähde tälle? Yleensä rangaistus oli linnaa ja sotilasarvon menetys. Tosin näitäkään ei pantu yleensä käytäntöön, vaan niskuroijat siirrettiin toisiin joukkoyksiköihin.

 

[TomiP]

Lähde tälle? Yleensä rangaistus oli linnaa ja sotilasarvon menetys. Tosin näitäkään ei pantu yleensä käytäntöön, vaan niskuroijat siirrettiin toisiin joukkoyksiköihin.

Isäni kotikylällä asunut vähän vasemmalle kallellaan ollut isäntämies kieltäytyi vanhan rajan ylityksestä. Hänet tuomittiin kuolemaan, jota ei kuitenkaan täytäntöön pantu.

 

[Major Julli]

Isäni kotikylällä asunut vähän vasemmalle kallellaan ollut isäntämies kieltäytyi vanhan rajan ylityksestä. Hänet tuomittiin kuolemaan, jota ei kuitenkaan täytäntöön pantu.

Luin muuten vähän väärin tuon alkuperäisen postauksesi, koska kuolemantuomioita tosiaankin jaettiin, niitä ei vain pantu käytäntöön. Sisäistin aluksi niin että väitit porukkaa ammutun rajan ylittämisestä kieltäytymisen takia.

 

[Zalmonella]

Kannattaa edelleen katsoa vaikka youbesta 18- osainen videosarja Talvi- ja Jatkosodan kielletty historia. Näissä kerrotaan mm. se asia, kuinka Stalin ja Mannerheim olivat sopineen ennalta, mille tasalle Suomi jatkosodassa hyökkää.. Toin nämä aikoinaan esille " Miksi Suur-Suomea ei syntynyt threadissa. Res. majuri, opetusneuvos Erkki Hautamäen luento pohjautuu sotamarsalkka C.G.E. Mannerheimin peiteltyyn ja kiistettyyn S-32 kansioon.

Talvisodan ja jatkosodan kielletty historia osa1 - YouTube

Tuossa samassa saagassa kerrotaan se mitä tuossa viime tai edellisellä sivulla kerroin Mannerheimin ja Stalinin kirjeenvaihdosta saada menetetyt alueet takaisin mikäli Suomiu pyäyttäisi Saksan SUomen rajalle.

 

[sampio]

Seuraavaksi voisit @TomiP selventää tietojasi partisaaneille altistetuista suomalaisista pohjoisessa. Heititkö senkin osatotuuden varassa vai mikä oli tarkoituksesi?

 

[TomiP]

Seuraavaksi voisit @TomiP selventää tietojasi partisaaneille altistetuista suomalaisista pohjoisessa. Heititkö senkin osatotuuden varassa vai mikä oli tarkoituksesi?

Väitteeni perustuu vuosia sitten näkemääni TV-dokumenttiin, jossa haastateltiin kylien asukkaita ja uhrien omaisia.

 

[sampio]

Ok. Toisaalta vaakakupissa on se fakta, että valtionjohto reagoi partisaanivaaraan perustamalla jahtiin erikoistuneita yksiköitä, joista tunnetuin lienee osasto Törni. Lisäksi ainakaan Erkkilän Vaiettu sota ei vahvista tuota mainitsemaasi dokkarin tietoa. Erkkilän tuoreempi kirja Viimeinen aamu on hyllyssä myös, mutta vielä lukematta. Jos joku on sen jo lukaissut, voisi vahvistaa, onko siinä mitään erityistä mainintaa kommunistikylien tapattamisesta.

 

[MustatKortit]

Masennuksen jälkeen Stalin myös ymmärsi erään tärkeän seikan, jota vastapeluri ei koskaan hoksannut. Stalin tajusi jättää sodankäynnin koukerot ammattilaisten käsiin...

Tuli tästä hoksaamisesta ihan aasinsiltana mieleen eräs toinen asia, joka on mielestäni varsin kiehtova: kuten Beevorkin jonkun verran aiheesta kirjoittaa, niin on mielenkiintoista kuinka erilaiset johtopäätökset Hitler ja toisaalta liittoutuneiden johto tekivät Kreetan (onnistuneesta) maahanlaskuoperaatiosta.

Hitlerillehän tuosta jäi jopa pientä traumaa, eikä Saksa enää käyttänyt laskuvarjo-joukkoja laajassa mielessä sodan aikana. Liittoutuneet taas vetivät aivan erilaiset johtopäätökset ja käyttivät maahanlaskujoukkoja enenevissä määrin. Tuloksena oli onnistumisia, tosin myös epäonnistumisia (Operaatio Market Garden).

 

[Pipolätkä]

Tuli tästä hoksaamisesta ihan aasinsiltana mieleen eräs toinen asia, joka on mielestäni varsin kiehtova: kuten Beevorkin jonkun verran aiheesta kirjoittaa, niin on mielenkiintoista kuinka erilaiset johtopäätökset Hitler ja toisaalta liittoutuneiden johto tekivät Kreetan (onnistuneesta) maahanlaskuoperaatiosta.

Hitlerillehän tuosta jäi jopa pientä traumaa, eikä Saksa enää käyttänyt laskuvarjo-joukkoja laajassa mielessä sodan aikana. Liittoutuneet taas vetivät aivan erilaiset johtopäätökset ja käyttivät maahanlaskujoukkoja enenevissä määrin. Tuloksena oli onnistumisia, tosin myös epäonnistumisia (Operaatio Market Garden).

Olisiko asiaan vaikuttanut myös liittoutuneiden ilmaherruus joka mahdollisti tällaisten operaatioiden suorittamisen ilman suurempaa pelkoa joukkojen kuljetuksesta?

Jännä kyllä että Saksa ei käyttänyt laskuvarjojoukkoja etenkin itärintamalla. Olisi voinut olla toimivakin keino puna-armeijaa vastaan.

 

[MustatKortit]

Olisiko asiaan vaikuttanut myös liittoutuneiden ilmaherruus joka mahdollisti tällaisten operaatioiden suorittamisen ilman suurempaa pelkoa joukkojen kuljetuksesta?

Jännä kyllä että Saksa ei käyttänyt laskuvarjojoukkoja etenkin itärintamalla. Olisi voinut olla toimivakin keino puna-armeijaa vastaan.

Ilman käsillä olevaa lähdettä asiaa en pysty nyt sen tarkemmin analysoimaan, mutta Beevor kirjoittaa muistaakseni kyllä juurikin siitä, että Kreetan kokemukset saivat Hitlerin varomaan ja väistämään maahanlaskujoukkojen käyttöä, sellaisissakin tilanteissa missä niiden käyttö olisi ollut mahdollista.

Se on tietysti selvää, että liittoutuneiden myöhempiä maahanlaskuoperaatioita edesauttoi ilmaherruus. Oli tuo silti aikamoinen hyppy (heh) tuntemattomaan, siis Normandia.

 

[Pavlovin Koira]

Jännä kyllä että Saksa ei käyttänyt laskuvarjojoukkoja etenkin itärintamalla. Olisi voinut olla toimivakin keino puna-armeijaa vastaan.

Tai sitten ei. Maahanlaskuja tehdään tyypililsesti osana maihinnousu-operaatioita tai muiden vaikeakulkuisten maastojen valloitusta helpottamaan. Laskuvarjojoukot kärsivät suuria tappioita jos ne joutuvat puolustuskannalle aukeilla alueilla raskaasti aseistettua vihollista vastaan. Tähän kaatui liittoutuneiden Market Garden kun tiedustelu ei ollut saanut selville että laskeutumisalueelle oli siirretty saksalaisten panssarijoukkoja.

Tuosta Kreetasta: tosiaan saksalaiset odottivat tappioiden jäävän huomattavasti pienemmiksi. Yksi syy oli sielläkin se, että pudotuksia tehtiin alueille joissa laskuvarjojoukot olivat helppoja maaleja vihollisen tulitukselle. Toisaalta myös paikallisen väestön sitkeä vastarinta oli saksalaisille yllätys ja aiheutti suuttumusta mikä johti rankaisuteloituksiin ja kyilen hävityksiin.

Onnistuneempi laskuvarjo-operaatio saksalaisilta sen sijaan oli kesän 1940 hyökkäyksen yhteydessä Hollannissa suoritettu operaatio Fall Gelb.

Wikipediassa muuten todetaan: "Väitetään että Adolf Hitler olisi kauhistunut laskuvarjojoukkojen tappioita ja kieltänyt maahanlaskuoperaatiot jatkossa. Tämä ei tunnu todennäköiseltä, sillä operaation jälkeen perustettiin uusia laskuvarjodivisioonia ja suunniteltiin maahanlaskuja Maltalla ja Kyprokselle sekä suoritettiin maahanlaskuoperaatioita. Todennäköisempää on, että maahanlaskujen yllätysmomenttiin ei enää uskottu ja Saksan ilmakuljetuskapasiteetti oli rajallinen."

 

[Uuhis #97]

Tai sitten ei. Maahanlaskuja tehdään tyypililsesti osana maihinnousu-operaatioita tai muiden vaikeakulkuisten maastojen valloitusta helpottamaan. Laskuvarjojoukot kärsivät suuria tappioita jos ne joutuvat puolustuskannalle aukeilla alueilla raskaasti aseistettua vihollista vastaan. Tähän kaatui liittoutuneiden Market Garden kun tiedustelu ei ollut saanut selville että laskeutumisalueelle oli siirretty saksalaisten panssarijoukkoja.

Tuosta Kreetasta: tosiaan saksalaiset odottivat tappioiden jäävän huomattavasti pienemmiksi. Yksi syy oli sielläkin se, että pudotuksia tehtiin alueille joissa laskuvarjojoukot olivat helppoja maaleja vihollisen tulitukselle. Toisaalta myös paikallisen väestön sitkeä vastarinta oli saksalaisille yllätys ja aiheutti suuttumusta mikä johti rankaisuteloituksiin ja kyilen hävityksiin.

Onnistuneempi laskuvarjo-operaatio saksalaisilta sen sijaan oli kesän 1940 hyökkäyksen yhteydessä Hollannissa suoritettu operaatio Fall Gelb.

Wikipediassa muuten todetaan: "Väitetään että Adolf Hitler olisi kauhistunut laskuvarjojoukkojen tappioita ja kieltänyt maahanlaskuoperaatiot jatkossa. Tämä ei tunnu todennäköiseltä, sillä operaation jälkeen perustettiin uusia laskuvarjodivisioonia ja suunniteltiin maahanlaskuja Maltalla ja Kyprokselle sekä suoritettiin maahanlaskuoperaatioita. Todennäköisempää on, että maahanlaskujen yllätysmomenttiin ei enää uskottu ja Saksan ilmakuljetuskapasiteetti oli rajallinen."

Liittoutuneet suunnittelivat jo Normandian jälkitaisteluissa käyttävänsä laskuvarjojoukkoja taktisesti, eli ideana olisi ollut pudottaa Market Gardenin tyylisesti yksi divisioona Saksalaisten linjojen taakse ja panssarimuodostelmien olisi sitten pitänyt hyökätä tämän divisioonan avuksi, mutta Omar Bradley näki jo tuossa vaiheessa tuollaisen operaation riskit ja jätti tuon toteuttamatta.

Kreetalla saksalaisille olisi käynyt valtausoperaation kanssa huonosti jos saaren liittoutuneiden joukkojen komentaja kenraali Freyberg ei olisi jääräpäisesti uskonut että pääisku tapahtuu mereltä käsin eikä siirtänyt tarpeeksi joukkojaan laskuvarjojoukkojen eliminoimiseen. Ironista kyllä Kreetan valtauksen vuoksi liittoutuneet innostuivat laskuvarjojoukoista ja Saksa puolestaan ei sitten enää suuremmin laskuvarjo-operaatioita tehnyt kuin Ardenneilla. Tosin tosiaan isot kuljetuskonetappiot yhdistettynä siihen että kuljetuskoneita tarvittiin itärintamalla myös vaikuttivat tuohon ettei laskuvarjo-operaatioita liiemmin nähty(ja myöhemmin Stalingrad söi Luftwaffen kuljetuskonekapasiteetin)

Masennuksen jälkeen Stalin myös ymmärsi erään tärkeän seikan, jota vastapeluri ei koskaan hoksannut. Stalin tajusi jättää sodankäynnin koukerot ammattilaisten käsiin.

Itseasiassa ei Stalin täysin jättänyt sodanjohtamista vielä alun jälkeen. Saksalaisten ensimmäisen rynnistyksen pysähdyttyä loppuvuodesta 1941 Stalin oletti Wehrmachtin olevan täysin loppu ja yritti laajamittaisella rintamahyökkäyksellä ajaa saksalaiset kokonaan takaisin. Tämä rintamahyökkäys sitten johti muunmuassa Vlasovin iskuarmeijan tuhoon ja Vlasovin vangiksijäämiseen(kyseinen heppu sitten siirtyi saksalaisten puolelle). Tämän jälkeen Stalin tosiaan alkoi uskomaan että hänen kenraalinsa tosiaan saattavat tietää sodankäynnistä häntä enemmän, mitä Hitler ei vuosien 1939-40 menestyksen sokaisemana uskonut.

 

[TosiFani]

Stalin ilmeisesti jätti tiedon Barbarossan alkamisen ajankohdasta vaille huomiota, kunnei käytännössä tehnyt mitään asian eteen. Jokunen kenraalihan oli tuolloin sillä kannalla, että Neuvostoliiton pitäisi itse hyökätä saksalaisten ryhmittyessä omaan offensiiviinsa. Stalin tyrmäsi nämä aikeet täysin ja meikit yllätettiin käytännössä housut kintuissa.

Katselimme juuri historian tunneilla Yle Areenasta Kolmas valtakunta 1933 - 1945 -dokumentin. Dokumentissa sanottiin Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen käsittelyn yhteydessä, että Stalin osti sopimuksella aikaa varustelua varten. Dokumentin mukaan Stalin olisi ollut siinä käsityksessä, että hyökkäys tapahtuisi 1942 - 43.