Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

[PieceOfCake]

Jotenkin hauskaa nähdä Kariya kolmosen laidassa ja Svatos viltissä. Onko tämä joku väliaikainen ratkaisu, vai enemmän sellainen "lähe menee ku vielä pääset"-tilanne? Luulisi ainakin Svatosilla olevan jonkinlaista vaihtoarvoakin.

Hyvä pointti ja nyt täytyy kyllä myöntää, etten ihan itsekään ymmärrä minkä takia tuo Svatos on tuonne vilttiketjun puolelle unohtunut. Taisin alkukaudesta peluuttaa kyseistä herraa tuossa kakkosketjun laidassa, mutta mitä ilmeisimmin suutuspäissäni tuli sitten heivattua hänet tuppea imeskelemään alkukauden vaikeina hetkinä. Tällä mun rosterilla nyt ei kuitenkaan hirveästi ole varaa pitää tuon tasoista pelaajaa viltissä, eli enköhän mä yritä istuttaa Marekia johonkin kakkos-/kolmosketju-akselille ainakin näin ensalkuun.

 

[eagle]

Ja ihan yleisesti muillekin, kuinka tasaista teillä on hyökkäysketjujen peluutus? Nyt pelatessa olen huomannut, että hyökkääjien peliajat ovat vaihdelleet siinä 10-22 minuutin välillä, siinä missä joskus NHL10:n aikaan esimerkiksi nelosketju saattoi unohtua koko otteluksi vilttiin.

Kaverin kanssa pelattu LA:lla nyt sellainen 1 kokonainen kausi ja toista kautta n.25peliä. Ensimmäisen kauden ja cupin jälkeen oli ikävä ylläri kun Smyth päätti lopettaa kannuun. Oli ollut meidän pelissämme merkittävä maalinedustapelaaja. Teki ohjauksilla varmaankin sellaiset 15-20 maalia n.30 maalistaan ja pleijareissa varmaankin kymmenkunta ohjausmaalia myös. Piti sitten paikata häntä Franzenilla. Eli ketjut on nyt:

Franzen-Datsyuk-P.Kane
E.Kane-Kopitar-T.Ruutu
Ponikarovsky-Loktionov-Byfuglien
Koci-Halpern-Laraque

Puolustus:
Volchenkov-Doughty
J.Johnson-Voynov
Valabik-Greene

yv:llä pakkiparit on sitten Doughty-Kopitar ja Byfuglien-JJ, joten jokainen varmaankin arvaa että puolustajien kautta haetaan aika paljon ratkaisuja yv:llä.

Pelataan niin että vuorotellen toinen pelaa aina matsin vasentalaituria ja toinen muita pelaajia. Aika kiva näin vaihtelunkin vuoksi.

Sitten päästään itse lainaukseen. Meillä ollut tapana niin että itse vaihdan kenttiä, kun tuo ohjain omassa kädessä vähän enemmän tuttu kuin kaverin. Ollaankin sitten sovittu että kentät pelaa tyyliin 40-30-25-5 jaolla. Ja pakit 45-35-20 jaolla. Jokainen varmaan arvaakin miksi tuo nelonen ei paljoa pelaa... vaikka on sieltä Laraque ja Koci tainneet tehdä maalin jo tällä(kin) kaudella. Kunnot on säädetty niin että liikaa ei voi kuormittaa vain yhtä kenttää, mutta toisaalta kolmellakin melko hyvin pärjää, nelosen vain käyden vetämässä 1-2 vaihtoa erässä. Tietenkin otteluiden lopussa aina välillä karkaa mopo ja nelonen tulee "pelaamaan".

On muuten harvinaisen ärsyttävää että kone itsestään heittää tässä pelaajia junnuihin/AHL:n. Varsin mukavaa oli kun meiltä loukkaantui yksi pelaaja ja kone sitten päätti heittää Schennin junnuihin josta häntä tällä kaudella sitten saa takaisin.

Treidien tekeminen on kyllä yli helppoa, mikäli vähänkin tajuaa käyttää älliä. Jokainen pelaaja on siirrettävissä joukkueesta toiseen, kuten tuosta ylläolevasta rosterista sen huomaa. Varausvuoroilla tossa pelissä ei helvettiäkään tee, joten niitä kannattaa muille vaihtaa. Aloitin uran fantasy draftilla, ilman palkkakattoa tietenkin.

Mitäköhän haastetta on pelata ilman palkkakattoa? Yli puolet pelin suolasta tulee siitä, kun koitat tasapainoilla capin sisällä, samalla saaden mahdollisimman iskukykyisen joukkueen. Tällöin myös niiden varausvuorojen merkitys tulee siksi mitä se oikeasti on. Varsinkin jos peliä pelaa "manageripelinä", niin luulisi että koittaisi sitten hakea siihen haastetta, eikä vain mennä sieltä mistä aita on matalin.

 

[kesäesa]

Mitäköhän haastetta on pelata ilman palkkakattoa? Yli puolet pelin suolasta tulee siitä, kun koitat tasapainoilla capin sisällä, samalla saaden mahdollisimman iskukykyisen joukkueen. Tällöin myös niiden varausvuorojen merkitys tulee siksi mitä se oikeasti on. Varsinkin jos peliä pelaa "manageripelinä", niin luulisi että koittaisi sitten hakea siihen haastetta, eikä vain mennä sieltä mistä aita on matalin.

Tätä en pysty itsekään ymmärtämään. Mulla ainakin menisi peli-ilo täysin jos ei palkkakattoa olisi. Tuo sopivaa haastetta kikkailla palkkakaton kanssa, ja monta lupaavaa junnua jäikin ilman sopimusta kun ei vaan raha riittänyt heitä pitämään. Nytkin taitaa olla capissa noin neljä miljoonaa tilaa, ja ajattelin siirtorajan kynnyksellä katsella itselleni vahvistusta laituriosastolle, sillä tuppaa aika ohut olemaan.

 

[moge]

Niin, no mulla on kolme tallennusta, missä kahdessa on palkkakatto päällä. Helppoa ne treidit on siltikin.

Tuli vaan nyt mieleen yrittää kerätä kunnon dream team ilman palkkakattoa. Pahoittelen.

 

[Teloch]

Tsuppadui.
Menikin hieman kauemmin kauden jatkamiseen kuin alunperin ajattelin. Tarkoitus oli rykäistä runkkari kerralla loppuun, mutta Edmontonia vastaan käydyn ottelun jälkimainingeissa oli aivan pakko ottaa pieni tauko. Perättäisissä vaihdoissa Martin (2-3 vk) ja Crosby (4-5 vk) lasarettiin. Onni ja autuus.

Trade deadline tuli ja meni. Alkuperäisten kaavailujeni mukaan raivosin ympäri liigaa huonojen tarjousteni kanssa, tähtäimessä kolmosparin pakki. Loppuviimein pääsin Chicagon kanssa yhteisymmärrykseen. Robert Bortuzzo ja tulevan draftin 3rd rounder lähtivät Blackhawksiin vaihdossa Chris Campoliin. Nyt ei auta kuin toivoa että Campoli ei tee ns. Campoleja kun playoff-aika koittaa.

Ja kyllä! Playoff-aika tulee koittamaan! Crosby roihahti iloiseen liekkiin ja ykkösketjun uskomaton lento on siivittänyt joukkueen 70 pelin jälkeen vakuuttavaan 46-19-5 -saldoon. Ainoa huoli on se, että ne harvat tappiot tulevat aina samoja joukkueita vastaan (Habs, Flyers) ja nuo joukkueet pitäisi sitten pleijareissa kyetä kampeamaan selälleen tavalla tai toisella. Saa nähdä miten runkosarjan loppu nyt sitten menee. Ilman Crosbya tulee varmasti orpo olo.

Tilastoja tuijotellessa otti silmään muutama haaste viimeiseen 12 otteluun. Malkinilla on vain lyhyt matka viiteenkymppiin, Neal on hyvinkin lähellä uransa ensimmäistä 30 maalin kautta ja Kovalev olisi yhtä lähellä tuoda joukkueelleen jo viidennen 20 maalin rajapyykin rikkoneen.

Loukkaantumisia paikanneet pelaajat ovat myös olleet "ihan hyviä" tässä viimeisimmän pätkän aikana. Letestu ja etenkin Conner ovat taikoneet sellaisia pisteitä, että ehkä ei tarvitsekaan kauden jälkeen katsella UFA-markkinoille. Tokihan esimerkiksi Conner tuli nakattua suoraan Malkinin paikalle ykköseen, mutta pitäähän sitä hattua nostaa jos varamies nakuttaa melkein pari pinnaa peliä kohti.

Statistiikan puolella ainoastaan Pens-paidassa pelatut ottelut. Tämän johdosta ihan näppärään alkukauteen taipunut Campoli alempana kuin mitä kauden kokonaispisteet oikeuttaisivat.

		[B][U]GP	 G	 A	 P	PIM	+/-	  S	  S%[/U][/B]
Evgeni Malkin	66	46	32	76	 24	 44	207	22,2
Sidney Crosby	66	31	39	70	 35	 52	204	15,2
Kris Letang	68	11	54	65	 33	 29	145	 7,6
James Neal	70	27	23	50	 66	 47	153	17,6
Alex Kovalev	68	17	24	41	 24	 14	137	12,4
Mike Comrie	70	14	27	41	 25	 11	119	11,8
Chris Kunitz	70	20	19	39	 25	 13	 99	20,2
Paul Martin	62	 2	25	27	 39	 32	 78	 2,6
Jordan Staal	70	11	15	26	 32	 11	101	10,9
Matt Niskanen	59	 4	22	26	 36	 26	 87	 4,6
Zbynek Michalek 61	 3	16	19	 32	 24	 75	 4,0
Matt Cooke	70	12	 6	18	 46	  8	 92	13,0
Brooks Orpik	70	 0	17	17	158	 28	 32	 0,0
Tyler Kennedy	65	 6	 9	15	 19	 12	 79	 7,6
Maxime Talbot	67	 8	 4	12	 30	  4	 91	 8,8
Eric Tangradi	31	 4	 3	 7	 11	 -1	 29	13,8
Chris Conner	 4	 3	 4	 7	  2	  2	  4	75,0
Garnet Exelby	47	 0	 7	 7	 64	 10	 22	 0,0
Mike Rupp	43	 2	 4	 6	 38	 -1	 37	 5,4
Pascal Dupuis	59	 3	 2	 5	 10	 -3	 47	 6,4
Chris Campoli	 8	 1	 4	 5	  2	  3	 12	 8,3
Ben Lovejoy	26	 1	 4	 5	  9	 -2	 17	 5,9
Mark Letestu	 3	 2	 0	 2	  2	  0	  3	66,7
Steve Wagner	 9	 0	 0	 0	 11	  0	  5	 0,0
Arron Asham	18	 0	 0	 0	 13	 -3	 21	 0,0

Deryk Engelland 10	 0	 0	 0	 12	 -7 (Waivers -> CAR)

Muualla liigassa trade deadline ei aiheuttanut juurikaan mitään mainitsemisen arvoista. Waiversin kautta seuraa vaihtoi kolme maalivahtia : Lalime (BUF -> CAR), Theodore (MIN -> BUF) ja Harding (MIN -> BUF). Jotenkin hauskaa, että Sabres kelpuutti parikin maalivahtia Wildista muutaman päivän erolla. Kaipa siellä sitten loukkaantui jossain vaiheessa enempikin sakkia luukulta.

Itse deadline-päivänä lävähti muutamat vaihdot ruutuun. Alla olevien kauppojen lisäksi Devils ja Flyers vaihtelivat läjän varausvuoroja ja farmipelaajia.

			[B]CHI[/B] <->	[B]CGY[/B]
	  Ivan Vishnievskiy	Steve Staios
	 Niklas Hjalmarsson	Brett Carson
				Matt Pelech

			[B]STL[/B] <->	[B]MIN[/B]
	         Ben Bishop	Eric Nystrom

			[B]NJ[/B] <->	[B]EDM[/B]
            David Clarkson	Gilbert Brule
                 Adam Mair	Ladislav Smid
                 Jay Leach

 

[Ralph]

Ja kuudes Stanley Cup putkeen Coloradoon. Finaaleissa vihdoin oli haastetta ja Game Sevenkin vaadittiin.

Colorado - NY Rangers 2-3 OT
Colorado - NY Rangers 3-1
NY Rangers - Colorado 4-2
NY Rangers - Colorado 5-4 OT
Colorado - NY Rangers 3-1
NY Rangers - Colorado 4-5 OT
Colorado - NY Rangers 2-1

Illan mittaa teen ensikauden joukkueen valmiiksi ja ilmoitan sen tähän viestiin.

 

[eagle]

Ja kuudes Stanley Cup putkeen Coloradoon. Finaaleissa vihdoin oli haastetta ja Game Sevenkin vaadittiin.

Colorado - NY Rangers 2-3 OT
Colorado - NY Rangers 3-1
NY Rangers - Colorado 4-2
NY Rangers - Colorado 5-4 OT
Colorado - NY Rangers 3-1
NY Rangers - Colorado 4-5 OT
Colorado - NY Rangers 2-1

Illan mittaa teen ensikauden joukkueen valmiiksi ja ilmoitan sen tähän viestiin.

Niin jos sitä haastetta ei löydy, niin ainahan sieltä voi pistää sen vaikeimman vaikeustason ja muutenkin vaikeuttaa peliä... ihmettelen mikä ilo siinä on jos voittaa kokoajan ja ei häviöitä tule. Itselle ainakaan urheilupeleissä se voittokaan tunnu miltään, jos ei välillä myös tule kitkeriä tappioita ja tunnu että oikeasti on tehnyt jotain voittamisen eteen.

Itsekseen ei kyllä tätä jaksa pelata, mutta kahden eri kaverin kanssa on pelattu vähän Franchisea. Toisen kanssa LA:lla ja nyt toisen kanssa aloitettiin Edmontonilla. Sopivan haasteellisia porukoita, samalla kun toinen kaveri on pelannut viimeksi joskus ennen 2000-lukua enemmän NHL-pelejä... kun kahdestaan pelaa, niin ihan kiva vuorotellen pelata yksittäistä pelaajaa ja toinen sitten on loput pelaajat.

LA:ssa kyllä nuo kentät vähän turhankin kovat, joten katsotaan jos ei tule menestystä, niin saaneet katsoa peiliin. Kentät ovat siis:

Heatley-Datsyuk-P.Kane
E.Kane-Kopitar-Franzen
Ponikarovsky-Loktionov-Byfuglien
Koci-Halpern-Laraque

Pakit:

Volchenkov-Doughty
J.Johnson-Voynov
Valabik-Greene

Maalissa:

Luongo
Emery

Heatley kyllä tipahti aika kivasti, kun SJ oli laittanut trading blockiin Heatley, Thornton ja Marleau... sitten kun vaihdossa meni T.Ruutu&.2.kiekan varaus, niin aika hyvä kauppa. SJ vielä tuon jälkeen pisti Boylen trading blockiin...

On muuten aikamoista tasapainoilua tuon capin kanssa. Samoin meni hermot, kun olut tuo "assistant changes lines" oli säädöllä "minimal". Aina kun joku loukkaantui niin assistant sitten tiputti meiltä kakkosveskan waiversiin(ensin Theodore, sitten Osgood) ja tämän lisäksi lähetti Schennin sitten vielä junnuihin. Noh onneksi tajusin muuttaa tuon säädön kokonaan "OFF" asentoon. Kannattaa jokaisen muuten tehdä tuo, koska itseäni tuo ärsytti.

Pakko sanoa että vähän olen vieläkin pettynyt näihin rostereihin. 2k12:sta odotan kovasti, jos tulee vielä. Siellä kun sai netistä hakea ne kunnon rosterit ja draft-ukotkin. Nyt kun tuolta puuttuu kaikki KHL-kaverit ja USA-kaverit, niin siellä ei sitten ole esim. Kuznetsovia, jne. Eli melkoisen kovia prospecteja puuttuu. EA:n peleihinkin voisi kaikkiin laittaa ne fighter share-tyyppiset palvelut(ilmaisiksi) joissa sitten voisivat käyttäjät jakaa omia tiedostojaan. 2k:lta voisi hyvinkin ottaa mallia.

 

[Ralph]

Niin jos sitä haastetta ei löydy, niin ainahan sieltä voi pistää sen vaikeimman vaikeustason ja muutenkin vaikeuttaa peliä...

Äskeinen kauteni oli ensimmäinen vaikeimmalla vaikeusasteella. Ei tämä vielä ole kyllästyttänyt.

 

[eagle]

Äskeinen kauteni oli ensimmäinen vaikeimmalla vaikeusasteella. Ei tämä vielä ole kyllästyttänyt.

Noniin. Sittenhän siellä on vielä se "difficult modifier" ja vielä voi myös laittaa omia taitojaan pienemmälle.

Itseäni kyllä kyllästytti FIFA:ssakin aika nopeasti kun tuli pari kolme mestaruutta ja joku CL-mestaruuskin putkeen.

 

[Teloch]

Runkosarja on saatu päätökseen ja nyt pitäisi kai alkaa ihan oikeasti pelailemaan. Vastaan asettuu ensimmäisellä kierroksella Boston. Runkosarjassa Bruins pysyi kurissa ihan kiitettävästi, mitä nyt sarjan kenraaliharjoitus jäi hieman vajaaksi omalta osaltani. Runkosarjan kokonaissaldo jäi alkukankeudesta huolimatta varsin mukavaksi (54-23-5) ja runkosarjan voitto 6 pisteen erolla Vancouveriin on tosiasia. Joukkue teki runkosarjassa 279 maalia, joka oikeutti liigan piikkipaikkaan yhden maalin erolla Tampaan. 181 kertaa kolisi omissa ja myös tämä oli liigan kärkitulos, hieman suuremmalla raolla seuraavaan (216, Philadelphia).

Aiemmin mainostetut maalisaldot tietyillä pelaajilla jäivät suurimmilta osin saavuttamatta, sillä kuten arvata saattaa, Kovalev ja Neal lähtivät eri vammojen vuoksi sairastuvalle. Loppusaldot jäivät toki sen yhden tuuripompun päähän tasakympeistä. Malkin sentään jatkoi valitsemallaan linjalla kauden loppuun asti. Maurice Richardin pokaaliversio matkaakin venäläisen kaappiin selvällä kahden maalin erolla seuraavana tulleeseen Kovalchukiin. Pistepörssin voitto valitettavasti karkasi noiden muutaman menetetyn pelin takia. Simon Gagne vei pytyn kotiin 95 pisteellään.

Runkosarjan perusteella ensi kauden joukkuetta varten saa vedettyä jo muutamia suuntaviivoja. Comrie saanee lähtöpassit suht varmasti, samoin ylikallis Kovalev. Staal nostetaan kakkosen keskelle ja samaisen ketjun oikeaan laitaan on sitten taiottava uusi mies jostain. Nelosketjusta rakennetaan ajantappoketjun sijaan iskukykyinen nuori ketju, Tangradi-Letestu-Conner. Kolmoseen sitten suht normaali Cooke-Talbot-Kennedy.

Näiden ajatusten saattelemana tässä vaiheessa kohti playoffien ensimmäistä kierrosta. Saas nähdä jos mieli vielä muuttuu tässä kevään mittaan.

[B][U]		GP	 G	 A	 P	PIM	+/-	  S	  S%[/U][/B]
Evgeni Malkin	78	52	39	91	 28	 47	256	20,3
Kris Letang	80	14	63	77	 43	 30	170	 8,2
Sidney Crosby	66	31	39	70	 35	 52	204	15,2
James Neal	76	29	26	55	 76	 42	172	16,9
Mike Comrie	82	17	33	50	 31	 16	145	11,7
Alex Kovalev	73	19	28	47	 28	 16	150	12,7
Chris Kunitz	82	24	21	45	 27	 18	115	20,9
Jordan Staal	82	17	18	35	 38	 11	125	13,6
Matt Niskanen	71	 6	28	34	 36	 31	103	 5,8
Paul Martin	69	 3	29	32	 41	 35	 91	 3,3
Zbynek Michalek 73	 4	22	26	 40	 26	 92	 4,3
Brooks Orpik	82	 0	21	21	173	 29	 35	 0,0
Matt Cooke	82	12	 7	19	 59	  9	104	11,5
Maxime Talbot	79	10	 7	17	 34	  5	112	 8,9
Tyler Kennedy	77	 6	10	16	 21	 15	 97	 6,2
Eric Tangradi	37	 6	 9	15	 13	  5	 46	13,0
Pascal Dupuis	71	 7	 5	12	 14	 -2	 64	10,9
Chris Campoli	20	 3	 9	12	  2	  7	 36	 8,3
Garnet Exelby	52	 0	 9	 9	 68	 14	 23	 0,0
Chris Conner	 4	 3	 4	 7	  2	  2	  4	75,0
Mike Rupp	55	 3	 4	 7	 50	 -1	 47	 6,4
Mark Letestu	15	 5	 0	 5	  4	  2	 28	17,9
Ben Lovejoy	26	 1	 4	 5	  9	 -2	 17	 5,9
Arron Asham	25	 4	 0	 4	 13	 -1	 30	13,3
Steve Wagner	 9	 0	 0	 0	 11	  0	  5	 0,0


Deryk Engelland 10	 0	 0	 0	 12	 -7 (Waivers -> CAR)

Ja Bostonia vastaan mentiin runkosarjassa siis näin:

10.11.10 : Boston @ Pittsburgh 2-3
10.1.11  : Boston @ Pittsburgh 0-4
15.1.11. : Pittsburgh @ Boston 3-1
5.3.11.  : Pittsburgh @ Boston 1-2

 

[Ralph]

2016-17 Colorado Avalanche

Viime kauden päätteeksi tein henkilökohtaisen 3-vuotisen jatkosopimuksen Coloradon omistajan kanssa ja näin ollen jatkan Coloradon managerina.

Sitten joukkue seuraavaan kauteen. Yksi hauska treidi, järkevä treidi ja järkevä UFA-hankinta tuli tehtyä. Joukkue on taas kerran liian hyvä liigaan mutta ei voi mitään. Katotaan jaksanko pelata tämmöisellä ylivertaisella jengillä seitsemännen kauden:

Rick Whitaker (78) - Matt Duchene (94) - Marian Gaborik (92)
Peter Mueller (88) - Ryan O'Reilly (83) - Zach Parise (93)
Joel Armia (80) - Mike Richards (88) - Ryan Stoa (81)
Cody McLeod (79) - David Steckel (80) - Daniel Winnik (79)

Christian Ehrhoff (84) - Mike Green (89)
Duncan Keith (89) - Anton Strålman (81)
John-Michael Liles (81) - Matt Gilroy (79)

Henrik Lundqvist (92)
Petteri Similä (78)

 

[Kummeli]

Sain tänään huikean idean ja tein oman joukkueen, jonka pelaajien yläikärajaksi asetin 20 vuotta. En nyt muista lähellekään kaikkia pelaajia, mutta kyllä sinne sai koviakin nimiä mukaan, kirkkaimpina nyt ainakin Stamkos, Duchene, Doughty ja Hedman. Täytyy katsoa, jos huomenna ehtisi kopsaamaan kokoonpanon tänne, niin saisin vähän esiteltyä työni tulosta. Yllättävän kovatasoisen joukkueen kuitenkin sai noinkin.

---

Tuossa on joukkue: (ikä suluissa)

E.Kane (19) - Stamkos (20) - Wilson (20)
Hall (18) - Duchene (19) - Eberle (20)
Pääjärvi (19) - Tavares (20) - Bailey (21)
Clifford (19) - Skinner (18) - Oma pelaaja (17)

Doughty (20) - Hedman (19)
Karlsson (20) - Bogosian (20)
Kulikov (19) - Schenn (20)

Janus (21)
Ortio (19)

Osa pelaajista on jo täyttänyt 21, mutta pelaavan kokoonpanon keski-ikä on silti 19,4! Eli 20 pelivuotta vielä jäljellä. ;)

Kolmen ottelun jälkeen recordi on 1-2-0, joukkueen paras pistemies on Kane tehoilla 2+3=5. Duchenella on 4+0.

 

[punasydän]

Tuossa PSN:n ollessa poissa käytöstä pelailin muutamalla joukkueella lukuisia kausia be a gm:ää simuloimalla ei niin hyvällä menestyksellä, about 20 kautta tuotti yhden Stanley Cupin ja nyt sitten päätin aloittaa kauden fantasia draftilla New York Islandersilla. Joukkueeksi muodostui seuraavanlainen:

Brunette - Stamkos - Havlat
Hall - Seguin - Recchi
Rolston - Legwand - Bertuzzi
Ruutu - Madden - Laperriere
(+Shelley, Pääjärvi, Nichol, Niederreitter, Grabner - neljä viimeistä farmin puolelle kauden alussa)

Jovanovski - Weber
Rivet - Subban
Sutton - Franson
(Salei, Nikitin, Lashoff)

Quick
Gerber

Tarkoituksena oli siis antaa kakkosketjussa todellinen näyttöpaikka Seguinille ja Hallille, puolustuksessa nuorista paikkansa kokoonpanossa otti Subban ja Franson. Maalille otettiin pitkällä ja halvalla sopimuksella oleva talentti, joka onnistuessaan voisi torjua joukkueen pitkälle. Kausi lähti hyvin käyntiin, kun 20 ottelun jälkeen joukkue pysyi mukana taistelussa pudotuspelipaikasta puolessa välissä kautta oltiin konferenssissa sijalla 9 ja juuri tuohon kauden puolivälin molemmin puolin ajoittui selkeä notkahdus joukkueen pelissä, kun 13 ottelusta tuloksena oli vain 4 voittoa. Tuon putken käännyttyä suunta oli selkeästi ylöspäin ja kun joukkueet sijoilla 4-10 oli vain muutaman pisteen sisällä toisistaan, runkosarjan hyvä loppu toi tulokseksi 4. sijan ja kotiedun pudotuspeleihin. Pudotuspeleissä vastaan asettui Boston Bruins, jonka kanssa oli tiukkoja vääntöjä, lopulta Islanders voitti sarjan 4-2, jokaisen ottelun päätyttyä vain maalin erolla, kaksi ottelua meni jatkoajalle. Toisella kierroksella tuli vastaan Philadelphia, vaikka sarjaan lähdettiin kotiedun turvin, Philly murskasi heti ensimmäisessä ottelussa meidät 6-2, he menivät ottelussa jo kahden erän aikana 6-0 johtoon. Kun toinenkin ottelu päättyi Phillylle 2-1, niin jatkoon meno näytti vaikealta, kuitenkin hieno henkinen kantti ja Brunetten maalit nostivat Islesin neljään perättäiseen voittoon ja sarja katki 4-2. Seuraavaksi samaa kohtelua sai runkosarjan ylivoimainen voittaja New York Rangers, joka kaatui myöskin kuudessa ottelussa ja Stanley Cupin finaalit olivat tosiasia! Vastaan tuli Sidney Crosbyn johtama Edmonton, jolla ei ollut sanan sijaa, ensimmäisessä kolmessa ottelussa Edmonton sai tehtyä yhteensä 2 maalia ja ottelusarjan 3-0 oli liikaa, viimeisessä ottelussa Edmonton murskattiin ja Stanley Cup matkasi kotiin lähes 30 vuoden odotuksen jälkeen.

Muutokset pelaajistossa kauden aikana:

Steve Staios, vapaa agentti
Nichol <----> Holös
Rintoul <---> 2rnd pick Washington

Parhaat pistemiehet:

Stamkos 33+47=80
Havlat 29+42=71
Brunette 20+42=62
Hall 21+39=60
Weber 21+39=56

Pudotuspelien parhaat pistemiehet (22 ottelua/Havlat 16 ottelua):

Hall 11+12=23
Stamkos 6+12=18
Jovanovski 6+10=16
Rolston 8+7=15
Havlat 7+8=15


Farmin puolelta erikoismaininta Grabnerille, Pääjärvelle ja edelliskesän draftissa 3 kierroksella varatulle Mats Huseliukselle, jotka miehittivät AHL:n neljän parhaan pistemiehen sijoista kolme (1., 2., 4.). Grabnerin lopullinen pistesaldo oli 98.

Palkinnot kaudella:

Stanley Cup: New York Islanders
Presidents trophy: New York Rangers
Clarence S. Campbell: Edmonton Oilers
Prince of Wales: New York Islanders
Art Ross: Dustin Penner, New York Rangers
Hart: Johathan Quick, New York Islanders
James Norris: Nicklas Lidström, Ottawa Senators
Lady Byng: Marian Gaborik, Detroit Red Wings
Calder: Ondrej Pavelec, Buffalo Sabres
Conn Smythe: Jonathan Quick, New York Islanders
Vezina: Jonathan Quick, New York Islanders
William M. Jennings: Rick DiPietro, Atlanta Trashers
Bill Masterton: Travis Zajac, Vancouver Canucks
Frank J. Selke: Milan Lucic, Buffalo Sabres
Ted Lindsay: Marian Gaborik, Detroit Red Wings
Maurice "Rocket" Richards: Marian Gaborik, Detroit Red Wings

 

[Teloch]

Suoritamme pikaisen nostotapahtuman, jaarittelun saattelemana.
Pleijarit tuli ja meni, Stanley Cup-finaaleihin asti riitti lento, mutta tappiohan se siellä sitten tuli. Ensimmäisellä kierroksella Boston kaatui suht varmasti voitoin 4-2, eikä Islandersilla ollut toisella kierroksella sen enempää sanottavaa ja 4-1 siitäkin selvittiin. Konferenssifinaaleissa Tampa oli täysin vastaantulija ja lähtikin kesälomille sweepattuna. Finaaleissa sitten oma maalivahtipeli romahtikin täysin (ja nimenomaan maalivahti- eikä puolustuspeli). Neljä ottelua kuudesta livahti jatkoajalle, jossa Canucks vei kolme peliä, mukaanlukien heille mestaruuden varmistaneen Game 6:n.

Pelaajien puolelta Kovalev ja Neal loukkaantuivat pahaan saumaan ja näin ollen sitä kaivattua tulivoimaa puuttui ihan finaalipelejä myöten. Paikkaajat kuitenkin pelasivat varsin hyvin ja näin ollen tämänkin tuloksena syyttävä sormi on käytännössä kokonaan Fleuryn suuntaan finaalien tappioista.

Nakkikattilat jaettiin kauden jälkeen tähän malliin:

Stanley Cup		  : Vancouver Canucks
Presidents' Trophy	  : Pittsburgh Penguins
Clarence S. Campbell Bowl : Vancouver Canucks
Prince of Wales Trophy	  : Pittsburgh Penguins

Art Ross Trophy    : Simon Gagne	Tampa Bay
Hart Trophy	   : Marty Turco	Chicago
Norris Trophy	   : Kris Letang	Pittsburgh
Lady Byng Trophy   : Marian Gaborik	NY Rangers
Calder Trophy	   : Taylor Hall	Edmonton
Conn Smythe Trophy : Roberto Luongo	Vancouver
Vezina Trophy	   : Henrik Lundqvist	NY Rangers
Jennings Trophy	   : Fleury / Johnson	Pittsburgh
Masterton Trophy   : Mike Richards	Philadelphia
Selke Trophy	   : James Neal		Pittsburgh
Ted Lindsay Award  : Evgeni Malkin	Pittsburgh
M.Richard Trophy   : Evgeni Malkin	Pittsburgh

Seuraavan kauden kokoonpanojen alustavat suunnitelmat eivät toteutuneet kovinkaan tehokkaasti. Kennedy vaati päälle kolmen miljoonan lappua, joten pistin vain minimitarjouksen sisään ja ryhdyin kaupittelemaan miestä ympäriinsä. Loppuviimein pääsin Sharksin kanssa yhteisymmärrykseen, sielläpäin kun haluttiin eroon hintaan nähden alisuorittavasta Heatleysta. Kunitz ja Kennedy pakettiin, Heatley meikäläisen ykkösketjuun, kits.

Exelbyn sopimuksen ostin ulos. Kovalev, Comrie, Campoli, Rupp ja Dupuis saivat poistua sopimusten päätyttyä, joten hieman paikattavaakin jäi. Tarkoitus oli katsella nuoria hemmoja näille paikoille, mutta WBS:n rosterista ei juurikaan valmista tavaraa tuntunut löytyvän. Näin ollen UFA-listalta metsästettiin pari ok-tason pelimiestä vuoden papereilla. Teemu "One More Year" Selänne lähti heittämään limppuja reppuun 1v / 0.690M -sopimuksella ja Jarkko Ruutu vastaavalla sopparilla 13. hyökkääjän ruutua (heh) täyttämään. Nelosketju muodostui omien poikien ketjuksi (Tangradi-Letestu-Johnson) ja Campoli/Exelby-tandemin jättämälle paikalle lätkäisin nuoren Simon Despresin. 7. pakin paikkaa hoitaa joku WBS:n miehistöstä tarpeen vaatiessa, lähinnä Carl Sneep.

Seuraavasta kaudesta lisää, jahka suoriudun siellä jotakuinkin trade deadlinen tuntumaan. Ei sekään enää kaukana olisi.

E: Draftistakin piti olla jotain muistiinpanoja, mutta olen tainnut deletoida ne epähuomiossa.

 

[saster]

Exelbyn sopimuksen ostin ulos.

Mitenhän tämä homma oikeen toimii? Jos menee samaan tyyliin kuin oikeasti, niin eihän tossa ole mitään järkeä? Jos pelaaja ei miellytä, niin viskasee farmiin ja se on siellä. Ei vie capista tilaa ja jos joku ottaa, niin eikös se ole hyväksi vain? Toki en tiedä onko kaverilla yksi-vai kaksisuuntainen sopimus?

 

[Teloch]

Mitenhän tämä homma oikeen toimii? Jos menee samaan tyyliin kuin oikeasti, niin eihän tossa ole mitään järkeä? Jos pelaaja ei miellytä, niin viskasee farmiin ja se on siellä. Ei vie capista tilaa ja jos joku ottaa, niin eikös se ole hyväksi vain? Toki en tiedä onko kaverilla yksi-vai kaksisuuntainen sopimus?

Tuosta on sen verran aikaa, etten nyt ihan tarkkaan muista mitä sanktioita tuossa oli. Sen verran muistan, että lähinnä EA:n rautakankimaisen jouheaa tekniikkaa vastaan tuossa taistelin ja lopulta oli pakko vain pistää buyout kun ei muukaan auttanut. Olisiko ollut sopimuskaton kanssa kikkailua tahi vastaavaa.

 

[Plair]

Ainakaan ei tuolloin pelaaja vie paikkaa siitä 50 pelaajan kapasiteetista, mikä maksimissaan saa joukkueella olla.

 

[Teloch]

Exelbystä huolimatta pyörähti siis toinen kausi käyntiin. Sopimuskattoa vastaan painetaan, joten taisi olla puhtaasti tuon takia tuo poisto. Samapa tuo, nyt on palikat suurinpiirtein kohdillaan.

53 ottelua (35-15-3) on runkosarjasta takana ja idän piikkipaikalla keikutaan, tasapisteissä Tampan kanssa. Jotenkin on jäänyt fiilis, että paremminkin olisi voinut mennä, vaikka saldo muuta näyttääkin. Tasaisen tappavalla tahdilla mennään kirkkaasti pleijareihin, mieluusti kotiedun turvin. Trade deadlineen on noin kuukausi aikaa ja olen jo alustavasti pohtinut lähteväni vahvistamaan puolustusta yhden hemmon verran, viime kauden malliin. Kolmosparissa huseeraava Despres on pelannut täysin yli odotusten, mutta heikko ja hidas junnu ei välttämättä ole se paras vaihtoehto pleijarikiekkoon. Michalekin pitkää huilia paikkaava Carl Sneep on ollut hyvä, mutten ehkä häntäkään otteistaan huolimatta vielä playoff-kokoonpanoon laittaisi. Joku viimeistä sopimusvuottaan pelaava veteraanipakki kolmospariin olkoon siis tilauksena tämän vuoden deadlinelle. Hyökkäys ei kaipaa vahvistuksia, sikäli kun pysyy kasassa (Heatley, Crosby, Neal) ja maalivahtien puolelle on nyt ihan turha ketään hommata - siellä ei kukaan saa mitään kiinni kuitenkaan.

Näillä eväin kohti loppusuoraa. Saa nähdä miten suunnitelmat pitävät deadlinella. Koskaan ei tiedä kuinka pahasti innostuu ja siinä sitten myydäänkin kaikki mahdollinen pelaajista pukukopin irtaimistoon.

[B][U]		GP	 G	 A	 P	PIM	+/-	  S	  S%[/U][/B]
Sidney Crosby	46	21	27	48	 25	 27	157	13,4
Evgeni Malkin	53	27	18	45	 16	 31	149	18,1
Paul Martin	53	 9	27	36	 28	 26	 57	15,8
Jordan Staal	53	13	20	33	 21	  9	 93	14,0
Dany Heatley	25	15	16	31	 15	 17	 80	18,8
James Neal	47	15	16	31	 14	 13	 96	15,6
Kris Letang	53	 7	24	31	 18	 17	100	 7,0
Matt Niskanen	53	 5	21	26	 12	 24	 72	 6,9
Teemu Selänne	41	14	10	24	 16	 15	 87	16,1
Simon Despres	53	 6	16	22	 18	 16	 56	10,7
Maxime Talbot	53	13	 6	19	 31	 21	 95	13,7
Matt Cooke	49	 5	13	18	 39	 18	 51	 9,8
Brooks Orpik	53	 3	15	18	 64	 24	 36	 8,3
Mark Letestu	53	 8	 7	15	 28	  8	 73	11,0
Chris Conner	24	 8	 6	14	 12	  5	 35	22,9
Eric Tangradi	53	 8	 5	13	 30	  6	 61	13,1
Arron Asham	53	 6	 7	13	 37	 10	 82	 7,3
Carl Sneep	31	 3	 9	12	 38	 22	 36	 8,3
Nick Johnson	53	 4	 4	 8	  6	  4	 44	 9,1
Zbynek Michalek	22	 1	 5	 6	 12	  6	 31	 3,2
Jarkko Ruutu	26	 2	 2	 4	 28	  1	 16	12,5
Mikko Lehtonen	 7	 0	 3	 3	  4	 -2	  8	 0,0

 

[Jesyy]

Pistetääs tänne piiitkästä aikaa jotain. Eli Dallasin kanssa mennään edelleen, 4. kausi taitaapi olla menossa. Kolme viimeisintä kautta päättyivät Stanley Cup-juhliin. Jengi näyttää nyt tältä:

Bobby Ryan - Marc Savard - James Neal
Shea Weber - Cam Fowler

Quillaume Latendresse - Olli Jokinen - Brenden Morrow
Matt Walker - Marc Streit

Kiril Kabanov - Mikael Granlund - Nino Niederreiter
Marek Zidlicky - Anssi Salmela

George Parros - Marcel Goc - Brett Conolly

Tuukka Rask
Sami Aittokallio

Tarkoitus oli antaa junnuille vastuuta, mutta ennen drafteja tuli niin kova tarjous, ettei voinut kieltäytyä. Martin St.Louisilla sain Calgarystä Jokisen, Wojtek Wolskin, Gocin ja Streitin. Vielä kun St.Luoisilla alkoi ikä painaa päälle, niin kauppa oli hyvä ratkaisu. Saapahan junnut vielä vähän pienemmällä vastuulla kehittyä, sitten ensi kaudella avainpelaajien joukkoon.

 

[kesäesa]

Juuri aloitin uuden Dynasty Moden, tällä kertaa Ducksilla. Heti alkuun yritin kaupata pois inhokkipelaajiani ja joitain kauppoja sainkin tehtyä.

ANA: Jason Blake, Teemu Selänne, 5th round 2012
DET: Mike Modano, Johan Franzén, Patrick Eaves

ANA: Lubomir Visnovsky
ATL: Tobias Enström

ANA: Ray Emery
CGY: Henrik Karlsson, 2nd round 2011

Lisäksi purin pelaajasopimukset Jarkko Ruudun, George Parrosin ja Dan Ellisin kanssa. Koitin päästä eroon myös Saku Koivusta, mutta kukaan ei miestä halunnut. Ajattelin laittaa miehen farmiin, jotta joku poimisi Koivun waivers-listalta, mutta kukaan ei tarttunut täkyyn. Siellä se Saku tekee hirveitä pisteitä AHL:än puolella. Sopimuksen laitoin sisään Sami Vataselle, Emerson Etemille, sekä Lukas Stoopille. Joukkueen kokoonpano näyttää harjoitusotteluissa seuraavalta:

Corey Perry - Ryan Getzlaf - Johan Franzén
Bobby Ryan - Todd Marchant - Patrick Eaves
Matt Beleskey - Mike Modano - Robert Nilsson
Dan Sexton - Kyle Chipchura - Brian McGrattan

Tobias Enström - Toni Lydman
Andreas Lilja - Cam Fowler
Luca Sbisa - Francois Beauchemin

Jonas Hiller (Henrik Karlsson)

Yhden pelin kerkesin jo pelata. Vein kyseisessä kamppailussa San Josen jatkoajalla 5-4. Tasona on tähtipelaaja ja palkkakatto on päällä. Laitetaan myöhemmin tarkempaa analyysiä jengistä.

 

[eagle]

On muuten "hauska" bugi NHL 11:ssä, että jos sulla on loukkaantuneena pelaaja x, jonka ollessa loukkaantuneena hankit pelaajan y:n seuraan ja olet capin alla, noh sitten pelaaja x palaa joukkueeseesi ja menet muuttamaan kenttiä. Noh sitten kun koitat korjailla, niin et saa korjata koska oletkin nyt capin yli. Ok, noh sitten olettaisi että sinun on pakko tehdä treidejä, mutta ei. Peli ei anna sinun tehdä mitään vaan voit vain valita suoraan "best lines" jossa kone sitten heittää jonkun kaverin waiversiin. Mielestäni aina kun se cappi olisi paukkumassa pitäisi pelin vain mennä "seis" ja sanoa että pakko tehdä treidejä jotta voit jatkaa.

Kaikki nämä asiat missä kone väkisin tekee jotain, mitä et voi kontrolloida, tuntuu vähän samalta kun kentällä tapahtuu jotain ei fysiikan lakien mukaista, vaan "skriptin mukaista". Eli syö paljon immersiota ja intoa.

 

[punasydän]

Laitetaan toisesta kaudesta infoa, alkuun täytyy sanoa, että muistiinpanot hävisivät, joten esim. jatkosopparit ja niiden arvot jäävät nyt arvoituksiksi. Muistutetaan vielä, että simuloin ottelut.

Eli mestaruudeen päättyneen edelliskauden jälkeen hokkarit ripustivat naulaan kolme kokenutta pelaajaa, Jarkko Ruutu, Mark Recchi ja Todd Bertuzzi. Muuten joukkueesta ainoastaan Brian Rolston jäi ilman jatkosopimusta. Poistujia koitettiin korvata parhaan mukaan farmissa pelanneista pelaajista ja sieltä päätettiin antaa mahdollisuus lunastaa paikka Michael Grabnerille sekä Magnus Pääjärvelle. Lisäksi Alexander Burmistrov pääsisi kauden aikana kokeilemaan ainakin muutamassa ottelussa. Varauksista sopimuksen saivat Kalle Vikingstad (6th rnd) sekä Kristian Sedin (7th rnd), molemmat kolmen vuoden kaksisuuntaisilla sopimuksilla, joiden arvo oli 795k kaudesta. Vapailta markkinoilta haaviin tarttuivat Marco Sturm (3v. 3milj./kausi) sekä Ethan Moreau (1v./795k) tuomaan leveyttä hyökkäykseen. Kun palkkalattiaan oli vielä matkaa, jätettiin tarjous myös Tyler Kennedylle, joka hyväksyikin tarjouksen, johon ei vastattu ja näin ollen myös Kennedy saapui Long Island kolmen vuoden ja 3milj./kausi sopimuksella. Joukkue oli siis kasassa.

Joukkue siis:

Sturm - Stamkos - Havlat
Hall - Seguin - Brunette
Pääjärvi - Legwand - Grabner
Laperriere - Kennedy - Moreau

Weber - Jovanovski
Franson - Rivet
Subban - Sutton

Quick
Garon

Kauden alussa mestaruuskrapulasta ei ollut tietoakaan, kun ensimmäistä kymmenestä ottelusta ei hävitty kuin yksi ottelu varsinaisella peliajalla. Muutoinkin kausi sujui loistavasti, yhtään yli kolmen ottelun tappioputkea ei tullut ja loppujen lopuksi tuloksena oli konferenssin kärkisija, vain piste matkaa Presidents -trophyyn. Kauden aikana eniten huolenaiheita herätti David Legwand, joka oli läpi kauden ainoastaan kolmenkymmenen pisteen vaudissa, vaikka kolmosketjupaikastaan pääsi tekemään ylivoimalla peliä Stamkosille ja Hallille. Alex Burmistrov ottikin runkosarjan loppua kohden niskalenkin Legwandista ja otti pelipaikan itselleen, kunnes 7 ottelun jaksolla sai kasaan ainoastaan 0+1 tehotilaston näyttäessä -9 ja Legwand kaivettiin takaisin kolmossentteriksi.

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui Carolina Hurricanes, joka kaatui viidessä ottelussa. Toisella kierroksella sitten tehtiinkin NHL-historiaa, kun Floridan ja Islandersin välisessä ottelusarjassa vierasjoukkue voitti jokaisen ottelun ja näin ollen Florida marssi sarjasta jatkoon. Mainittakoon vielä, että Florida otti jokaisen voittonsa vähintään kahden maalin erolla, kun taas Islanders ei voittanut yhtäkään ottelua yli maalilla.

Kauden palkitut:

Art Ross: Jakub Voracek
Hart: Jonathan Quick
Norris: Tom Poti
Lady Byng: Jakub Voracek
Calder: Chris Terry
Conn Smythe: Miikka Kiprusoff
Vezina: Jonathan Quick
Jennings: Tomas Vokoun
Masterton: Sidney Crosby
Selke: H. Sedin
Ted Lindsay: "Geno" Malkin
Rocket Richards: Marian Gaborik

Seuraavakin kausi on jo pelattuna, eli raporttia tulee ehkä vielä tänään.

 

[Teloch]

Pienimuotoista päivitystä tähän väliin. Deadline tuli ja meni, Penguinsin suomalaistuessa taas hieman. Columbus oli pitänyt Sami Lepistöä trade blockissaan jo parisen kuukautta ja päädyin sitten tämän varmaotteisen puolustus-spesialistin kaappaamaan omaan kolmospariini. Vaihdossa luovuin Salmonsson/Rogalski-parivaljakosta, kummallekaan kun en nähnyt tulevaisuutta NHL-kokoonpanossa. Kaupantekijäisinä 4th rounder Columbuksen suuntaan. Alkuperäinen tarkoitus oli napata viimeistä sopimusvuottaan pelaava veteraani, mutta vähäisen tarjonnan ja koneen ylimitoitettujen pyyntöjen takia päädyin sitten tähän ratkaisuun. Onpahan sitten Sneepillä ja Despresillä vuosi enemmän aikaa kehittyä.

Pelillisesti joukkue on ollut aikamoisessa liidossa, vaikka 16 peliin venynyt voittoputki katkesikin "hieman" nolosti 0-7 -tappioon. 48-17-3 oikeuttaa vähemmän yllättäen idän piikkipaikkaan ja viime kauden saldo saattaa jopa parantua, ellei tässä nyt suurempia romahduksia pääse sattumaan. Etenkin viime aikoina maalin voittoja on tullut isolla kädellä, joten kokonaissaldo on todellakin todellisuutta kauniimpaa katsottavaa.

Runkosarjaa on noin kuukausi jäljellä ja (puuta koputtaen) jos ketään ei kauden viimeisissä otteluissa loukkaannu, pleijareihin lähdettäisiin täydellä miehityksellä. Tällä hetkellä lasaretissa viettää aikaansa vain Jordan Staal, jonka paluu on arvioitu aika tarkalleen playoffien ensimmäisen pelin paikkeille.

Statistiikkaa tutkiessa näyttäisi siltä että 50 maalin miestä ei jengistä tänä vuonna löydy, 40 pitäisi mennä Malkinilla rikki. Sid saattaa päästä 30:een ja muut jäävät tämän alle. Toisaalta sitten tällä sektorilla leveyttä viime kauteen nähden on ollut huomattavasti enemmän ja 20 maalin rajapyykki voi mennä kuudellakin pelaajalla rikki, sikäli kun onni on myötä. Pisteissä mitattuna kärkimiesten tehot ovat laskeneet, mutta vastavuoroisesti alempien ketjujen miehet ovat rankaisseet senkin edestä. Perstuntumalta myös harrastamani run&gun-taktiikka on ollut vielä aiempaa enemmän toiminnassa, sillä laukauksia tuntuisi olevan jo nyt enemmän kasassa kuin viime kaudella. Pitänee vertailun vuoksi laskea nuokin yhteen jahka runkosarja päättyy. Mielenkiintoista nähdä mihin lukemat kenelläkin asettuvat viimeisen 14 ottelun aikana.

[B][U]		GP	 G	 A	 P	PIM	+/-	  S	  S%[/U][/B]
Sidney Crosby	59	26	38	64	 25	 34	198	13,1
Evgeni Malkin	68	37	26	63	 20	 39	191	19,4
Dany Heatley	40	21	24	45	 19	 26	131	16,0
Kris Letang	68	11	30	41	 20	 18	151	 7,3
Paul Martin	68	 9	31	40	 32	 40	 75	12,0
James Neal	59	18	19	37	 16	 21	124	14,5
Jordan Staal	62	16	20	36	 29	 12	108	14,8
Teemu Selänne	56	17	16	33	 20	 22	124	13,7
Matt Niskanen	68	 5	26	31	 21	 33	 87	 5,7
Maxime Talbot	68	16	10	26	 35	 27	119	13,4
Matt Cooke	64	 7	16	23	 46	 22	 81	 8,6
Simon Despres	57	 6	17	23	 18	 16	 61	 9,8
Brooks Orpik	68	 4	19	23	 74	 26	 41	 9,8
Arron Asham	68	 9	11	20	 37	 15	112	 8,0
Sami Lepistö	65	 2	18	20	 42	  9	 54	 3,7
Carl Sneep	44	 5	13	18	 40	 33	 55	 9,1
Mark Letestu	68	 9	 8	17	 34	  9	100	 9,0
Chris Conner	24	 8	 6	14	 12	  5	 35	22,9
Eric Tangradi	68	 8	 6	14	 34	  5	 78	10,3
Nick Johnson	68	 6	 4	10	 11	  3	 62	 9,7
Dustin Jeffrey	 8	 4	 5	 9	  4	  6	 19	21,1
Zbynek Michalek	24	 1	 5	 6	 12	  6	 34	 2,9
Steve Wagner	 7	 1	 4	 5	  2	  2	  5	20,0
Jarkko Ruutu	29	 2	 2	 4	 28	  2	 20	10,0
Mikko Lehtonen	 7	 0	 3	 3	  4	 -2	  8	 0,0

 

[Teloch]

Näin on sitten runkosarja saatu päätökseen, 61-18-3 ja ketään ei lähelläkään. Kovin tasaisesti mentiin muualla liigassa. Viimeisen parin viikon peleissä mentiin neljä kertaa jatkoajalle ja siellä jokaisesta tuli napattua voitto, joten jälleen kerran voi todeta kuinka paljon paremmalta kokonaissaldo näyttää, kuin mitä peliesitykset antaisivat myöten.

305-183 oli kauden jälkeen maalisuhde, joten puolustus pysyi suunnilleen edellisen kauden tasolla (181). Hyökkäyksessä tuotettiin rapiat 20 maalia enemmän kuin viime vuonna. Edellisessä viestissä pohdin laukausteni määrää, joten tuli nekin sitten laskettua. Viime kauden 2271 laukauksesta petrattiin 2536:een vetoon. Ihan samalla prosentilla ei limppu uponnut, mutta eiköhän tuo rapiat 250 vetoa enemmän ole suoraan suhteessa lisääntyneeseen maalimäärään...yllättäen.

Pelaajien kausikohtaisista saavutuksista oli jännitettävää viimeiseen otteluun asti. Crosbyn loppukauden lihaskramppi heitti miehen jopa 40 maaliin, kun aiemmin mietin että se 30 olisi jo ihan riittävä. Muutoin joukkue punnersi varsin tasaisella teholla eteenpäin. Iloisimmat yllätykset koko kauden mittarilla olivat kenties Talbotin maalimäärä, Despresin pisteet ja Sneepin huikea +/-.

Seuraavana vuorossa pleijarit, jossa ensimmäisellä kierroksella astelee vastaan Carolina. Kovasti tekisi mieli simuloida koko roska pois alta että pääsisi draftailemaan, mutta kaipa tuo on pelattava kunnialla pois, kuten tähänkin asti. Tiedä vaikka pääsisi tällä kertaa jopa siihen Stänlin Kuppiin kiinni.

Josko vielä omaksi huvikseen lähtisi spekuloimaan viime kauden tapaan ensi kauden kokoonpanoa näin pleijareitten alla. Selänne lähtee kakkosen laidasta, joten sinne pitäisi kehitellä jonkinlainen maalilinko. Conner pelasi taas kerran uskomattomasti paikatessaan loukkaantumisia, mutta onko tuo mies oikeasti mikään kakkosketjun peluri? Farmissa ei juurikaan valmista tavaraa ole tarjolla, joten voin olla hyvinkin taipuvainen UFA-miesten suuntaan. Hemsky, Boyes ja Stempniak ainakin kummittelevat listalla, mutta mistäpä noihinkaan rahaa sitten tekisi. Puolustukseen tuskin tarvitsee miettiä ketään, siellä kun on miehiä jo nyt vaikka neljään pakkipariin. Omista miehistä Niskanen, Neal ja Tangradi ainakin kiinnitettävä uusiin sopimuksiin. Asham ja Veilleux fiiliksen mukaan. Asham olisi ainakin mukava pitää mukana jatkossakin.

[B][U]		GP	 G	 A	 P	PIM	+/-	  S	  S%[/U][/B]
Sidney Crosby	73	40	45	85	 39	 52	251	15,9
Evgeni Malkin	81	42	35	77	 24	 55	229	18,3
Dany Heatley	54	30	30	60	 25	 43	174	17,2
Kris Letang	82	14	39	53	 22	 30	178	 7,9
Paul Martin	82	11	40	51	 42	 47	 97	11,3
James Neal	73	20	21	41	 24	 24	157	12,7
Teemu Selänne	70	19	19	38	 24	 23	152	12,5
Matt Niskanen	82	 6	32	38	 29	 40	104	 5,8
Jordan Staal	63	16	20	36	 29	 12	108	14,8
Maxime Talbot	73	17	11	28	 35	 29	131	13,0
Matt Cooke	78	 9	19	28	 61	 23	101	 8,9
Sami Lepistö	79	 2	25	27	 44	 16	 71	 2,8
Brooks Orpik	75	 4	22	26	 80	 34	 47	 8,5
Simon Despres	64	 6	19	25	 22	 19	 65	 9,2
Arron Asham	82	10	14	24	 46	 15	132	 7,6
Eric Tangradi	82	11	 9	20	 40	  6	 97	11,3
Mark Letestu	82	 9	10	19	 38	  8	118	 7,6
Carl Sneep	44	 5	13	18	 40	 33	 55	 9,1
Dustin Jeffrey	21	 9	 5	14	  6	 11	 53	17,0
Chris Conner	24	 8	 6	14	 12	  5	 35	22,9
Nick Johnson	82	 8	 6	14	 13	  4	 79	10,1
Zbynek Michalek	38	 1	11	12	 20	 11	 46	 2,2
Keven Veilleux	 9	 3	 2	 5	  4	  2	 20	15,0
Steve Wagner	 7	 1	 4	 5	  2	  2	  5	20,0
Jarkko Ruutu	29	 2	 2	 4	 28	  2	 20	10,0
Mikko Lehtonen	 7	 0	 3	 3	  4	 -2	  8	 0,0
Nick Petersen	 1	 0	 1	 1	  0	  0	  3	 0,0

E: Eipä jaksanut pleijarit kiinnostaa, joten simuloimalla tipahdin ekalla kierroksella. On se kumma kun oikeasti pleijarit ovat kauden parasta aikaa, mutta näissä peleissä ne tuntuvat täysin pakkopullalta ja kiinnostavat kuin kilo paskaa.

 

[Teloch]

Stanley Cup		  : Tampa Bay Lightning
Presidents' Trophy	  : Pittsburgh Penguins
Clarence S. Campbell Bowl : Columbus Blue Jackets
Prince of Wales Trophy	  : Tampa Bay Lightning

Art Ross Trophy    : Marian Gaborik	NY Rangers
Hart Trophy	   : Roberto Luongo	Vancouver
Norris Trophy	   : Paul Martin	Pittsburgh
Lady Byng Trophy   : Phil Kessel	Toronto
Calder Trophy	   : Alexander Salak	Chicago
Conn Smythe Trophy : J-S Giguere	Tampa Bay
Vezina Trophy	   : Roberto Luongo	Vancouver
Jennings Trophy	   : Fleury / Johnson	Pittsburgh
Masterton Trophy   : Ryan Kesler	Vancouver
Selke Trophy	   : Maxime Talbot	Pittsburgh
Ted Lindsay Award  : Ilya Kovalchuk	New Jersey
M.Richard Trophy   : Marian Gaborik	NY Rangers

Siinä männäkauden pytyt. Draftissa lätkin menemään fiilispohjalta ja sitä myöten käteen ei jäänyt käytännössä mitään, tai siltä ainakin tässä vaiheessa näyttää.

Free agent frenzy oli tiukan cap-tilanteen puitteissa lähinnä kovaa neuvottelua omien UFA/RFA-miesten kanssa ja parin viikon vääntämisen jälkeen paloikin sitten kiinni oikein kunnolla. Neal nosti pyyntiään 6,1 miljoonasta 7,2 miljoonaan, joten päätin pistää ahneen sementtiranteen lihoiksi. Samaan vauhtiin riitti sitten maalivahdille maksaminenkin, sillä sama se on kuka siellä luukulla seisoo ja millä hinnalla, jos torjuntaprosentti on äijästä riippumatta maksimissaan 85. Näin ollen lyötiin sitten kaverukset pakettiin ja Edmontonin postimerkit persiiseen. Vaihdossa vastaavia tontteja täyttämään Pääjärvi ja Gustavsson. Tässä vaiheessa olisi sitten ollut cap-tilaa täyttää Selänteen jättämä aukko kakkosen laidasta, mutta vapaiden listalta ei enää mielenkiintoisia nimiä löytynyt. Päätinkin sitten täyttää tuon tontin väliaikaisesti viime vuoden draftin ykkösvarauksellani, Shane McColganilla. Jos ei toimi, kierrätetään sitten AHL-miehiä tuolla paikalla kunnes saadaan joku joka ruudun täyttää mielekkäästi.

Näin siis kohti uutta kautta:

Heatley  (7.275) 	Crosby	(8.320)		Malkin   (8.320)
Pääjärvi (1.325)	Staal	(3.620)		McColgan (0.765)
Cooke	 (1.420)	Talbot	(2.005)		Johnson  (0.540)
Tangradi (0.850)	Jeffrey	(0.640)		Lehtonen (0.500)

Letang	 (3.120)	Orpik   (3.370)
Michalek (3.620)	Martin  (4.620)
Sneep	 (0.750)	Lepistö (1.000)

Gustavsson (2.240)
Thiessen   (0.960)