Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

[Danko]

Alusta: PS3
Peli: NHL 10
Taso: Supertähti-vaikea

Joukkueena on Edmonton Oilers ja menossa on vasta toinen vuosi öljymiesten pomona. En itse pelaa yhtäkään ottelua, tyydyn täysverisen managerin rooliin. Ensimmäisellä kaudella lähdin lähinnä uudistamaan kokoonpanoa kovalla kädellä. Hankintoina mm. Morrow, Gaborik ja Vlasic. Runkosarjassa voittoja kertyi 46 kappaletta ja lähtö tuli playoffien ensimmäisellä kierroksella. Se ekasta kaudesta, ei jäänyt paljon kerrottavaa jälkipolville.

Toiselle kaudelle lähdin jälleen suurten muutosten kautta. Hankin Ryan Keslerin, Wojtek Wolskin, Marc Staalin ja viimeiseksi lukoksi Jaroslav Halakin. Tällä kaudella taistelisin tosissaan kannusta! Kausi pyörähtikin hienosti liikkeelle kun runkosarjavoittoja napsui kuin liukuhihnalta. Muutoksia en joukkueeseen kesken kauden tehnyt, eikä niihin löytynyt tarvettakaan sillä Oilers kiisi liigakärjessä pitkin vuotta. Lopulta runkosarjan saldoksi kertyi komeat 57 voittoa (57-22-3)! Olin ykkönen sekä konferenssissani että koko runkosarjassa. Tästä oli hyvä jatkaa playoffeihin, joissa ensimmäiseksi vastaan asettui Detroit Red Wings. Oilers kyykytti heidät vaivattomasti otteluvoitoin 4-1. Toisella kierroksella tuli vastaan Chicago Blackhawks, joka koitui tällä kaudella Edmontonin kohtaloksi. Sarja päättyi 2-4 ja suvereeni runkosarjanvoitto oli vaihtunut karvaaseen pettymykseen.

Wolski 86 - Kesler 86 - Gaborik 90
Morrow 85 - Horcoff 84 - Penner 84
Moreau 80 - Chipchura 79 - Pisani 79
Pouliot 79 - Pouliot 77 - Stortini 79

M.Staal 84 - Vlasic 85
Schultz 81 - Kindl 81
Peckham 79 - Smid 79

1. Halak 86
2. Enroth 81

Farmissa Oilersilla on yhden kentällisen verran priimatalenttia.

VL Backer 78
KH Steiner 79
OL Höglund 77
HP Kasparaitis 78
HP Pitkanen 78
MV Sumal 76


Nyt offseasonilla katselen rauhassa mihin suuntaan lähden joukkuetta viemään, edessä on kolmas ja sopimuskauteni toistaiseksi viimeinen vuosi joten tähtäin on kannussa. Hirveästi muutoksia en lähde tekemään, mutta muutama jannu vaihtuu. Laitan sitten päivitystä kun kolmas vuosi etenee.

 

[Blasph]

10. ja viimeinen kauteni Coloradossa tähänastisen urani aikana alkaa tämän viestin myötä. Kokoonpano pysytteli läpi kesän hyvällä mallilla ja sopimusasiat menivät nappiin. Ainoa (heh) sopimus solmittiin Kirk Maddenin kanssa, 3 vuotta ja 2,3 miljoonaa. Commodore ei joukkueessa jatkanut ja Smabyn palkkapyyntö nousi vähän turhan korkealle.

Vapailla markkinoilla lähdettiinkin vahvistamaan erityisesti puolustusta. Uutena pelaajana joukkueeseen liittyikin lupaava Pete Kobayashi, joka sai 3 vuoden ja 2,5 miljoonan arvoisen paperin. Lisäksi varapelaajiksi hankittiin hyökkäysosaston stuntti Dave Steckel ja puolustuspään vastaava Milan Jurcina, molemmat edullisilla kaksisuuntaisilla sopimuksilla. Lupaava maalivahti Matt Davis liittyi myöskin joukkueeseen kolmivuotisella ja kaksisuuntaisella sopimuksella. Mathieu Carlen uhkaavasti pudotessa kohti kolmosparia ja erityisesti puolustuksen ollessa vailla ikänestoria, päätin vaihtaa miehen päittäin Ottawaan, josta vastineeksi saapui kokenut Dan Hamhuis. Uutena tulokkaana puolustukseen nousee pari vuotta farmissa kypsynyt Brent Keith. Kokoonpano näyttää nyt valmiilta.

Ovechkin (96) - O'Reilly (93) - Olson (90)
Sakic (89) - Duchene (94) - Perry (87)
Schaefer (84) - Ellis (89) - O'Neill (84)
McLeod (80) - Madden (80) - Byfuglien (81)

Godfrey (86) - Cumiskey (86)
Burns (85) - Pete Kobayashi (82)
Hamhuis (82) - Brent Keith (81)

Stephens (93)
Hartnell (85)

Hartnell laskettiin viimekaudella alas farmiin peliajan perässä, kun Stephens urakoi suurimman osan otteluista. Saa nähdä, miten Stephens pelaa tänä vuonna, että liikeneekö Hartnellille enemmän tilaa. Byfuglien vähän nerokkaasti nelosketjussa, O'Neill on suurin kysymysmerkki hyökkäyksessä. Roikkui läpi viimekauden trade blockilla, muttei kelvannut minnekään. Katsotaan nyt otteet kentällä ja arvioidaan sitten uudestaan. Schaefer pelasi todella hyvin playoffeissa, joten ansaittu paikka tuossa.

 

[Blasph]

Voiko parempaa päätöstä ollakaan, kuin molemmat joukkueeni ottivat mestaruuden, Coloradolle neljäs ja Lake Erielle ensimmäinen mestaruus. Uskomaton suoritus Monstersilta, hieman kaksijakoisesti mennyt runkosarja huipentui komeasti playoffeihin, joissa ei ollut pysäyttämistä. Kesällä vapaista signaamaani maalivahti nuori Matt Davis otti heti omansa pois ja teki sen, johon moni muu maalivahtini ei ole pystynyt. Avalanchessa taasen kauden aikana tehty suuri kauppa ja muutama pienempi ketjumuutos varmastikin aiheuttivat mestaruuden.

Runkosarja alkoi muutamalla tappiolla Stephensin haparoidessa taas kerran kauden ensimmäisissä peleissä. Takaa tullut Hartnell otti kuitenkin onneksi miehekkäästi vastuuta ja voittoja alkoi tulla. Kuitenkin Hart väsyi ja muutaman hukatun johtoaseman ja sitä myötä tulleen tappion myötä Stephens takaisin maalille ja siitä eteenpäin meno oli vahvaa.

Kuitenkin kauden puolessa välissä oli havaittavissa kauden alla ennustelemiani puutteita, Perry eikä kolmosketjun O'Neill ottanut tarpeeksi vastuuta niskoilleen. O'Neill ja Byfuglien vaihtoivat lopulta paikkaa keskenään. McLeodin loukkaannuttua apumies Steckel päätti yllättää pelaamalla hyvää peliä nelosessa, joten edelleen flegmaattinen O'Neill päätyi hetimmiten katsomoon McLeodin tervehdyttyä. Perryn istutin tammikuun alkupäivinä kolmosketjun vasempaan laitaan, Schaefferin noustessa kakkosen oikeaan. Perry alkoi tehdä hieman enemmän maaleja kuin aiemmin kaudella, mutta takaisin kakkoseen nostaminen taas laski tehoja. Sitten tulikin trade deadline.

Takarajalla lähdin jälleen kokeilemaan riskejä, joten rohkeasti vain katselemaan Perrylle korvaajaa. Kunnes NY Islanders ja Kyle Okposo sattuivat kohdalle. Parin tunnin suostuttelun jälkeen saatiin paketti kasaan ja vaihtokauppa oli syntynyt. Lännestä itään matkasivat Perry, O'Neill ja ihan ok kautta pelannut Pete Kobayashi ja takaisin siis Okposo. Tämä jos mikä lopulta kannatti. Farmista nousi edelliskauden Dan Sweeney paikkaamaan Kobayashin lähtöä ja hyvin pelasikin. Läpi runkosarjan koko ykkösketju oli huikea, jokainen nakutteli yli sata tehopinnaa, kun Olson saalisti tehot 56+58, Ovechkin 49+55 ja O'Reilly 28+75. Aika hurjat luvut, kun miettii että montamo tärkeää maalia noilla tehtiin.

Playoffeihin tultaessa runkosarjan tilasto oli huikea 61-16-5, joten selvänä ennakkosuosikkina lähdettiin viimeistä kertaa hakemaan mestaruutta. Loppu hyvin kaikki hyvin, kun matkalla kaatuivat Vancouver otteluvoitoin 4-2, Dallas 4-1, Columbus suoraan 4-0 ja lopuksi finaalissa Tampa Bay luvuin 4-3.

Nyt sitten astutaan johonkin uuteen rebuild-joukkueeseen, vielä ei ole hajuakaan, että mihin sitä kätensä tuikkaa. Osuuko se paskaan vai jopa piilevään kultaan...?

 

[Apmp-]

Teki mieleni aloittaa uusi, täysin simuloitava Be a GM. Arvonnan jälkeen joukkueeksi valikoitui Colorado ja päätin myös suorittaa fantasiavarauksen. Arvoin myös varausjärjestyksen ja varausnumeroksi osui 11.

TOP 10 varaukseni:
#11 Pavel Datsyuk
#50 Patrick Marleau
#71 Craig Anderson
#110 Christian Ehrhoff
#131 Dustin Penner
#170 Andy McDonald
#191 Victor Hedman
#230 Michael Ryder
#251 Joseph Corvo
#290 Michal Neuvirth

Draft


COL: Bill Guerin <-> LA: Scott Lehman (salary-dump)
#3 Stephan Leclaire (CAN)
#33 Johan Bergström (SWE)
#63 Sergei Safronov (BLR)
#93 Dennis Knight (SRB, mitä helv..)
#123 Miroslav Sagat (SVK)

Loistavasti onnistunut drafti! Kaikki tulokkaat ansaitsivat entry-level sopparit.

Stephan Leclaire C 78 overall SNP A, B, B
Joskus ennenkin on draftattu tämä drafti ja Leclaire oli listalla ylimpänä joten nappasin kaverin..

Johan Bergström D 75 overall OFD B, B, B-
Kaveri näytti ihan hyvältä. Vaihtoehtoina oli Bergstrom tai Antti Pitkänen. Päädyin jostain syystä Bergströmiin

Sergei Safronov C 76 overall PLY B-, A, B
Pakko olla tästä hausta ylpeä. Yleensä kolmoskierrokselta löytyy enää pelkkiä turhakkeita. Tällä kertaa osui kovaa. Voitaneen kutsua stealiksi.

Dennis Knight LW 73 overall PLY C, C, B-
Pistetään poika farmiin rouhimaan kolme kautta ja katsellaan tuleeko tulosta. Epäilen

Miroslav Sagat LW 71 overall GRN B-, B, C
Yllättävän hyvä osuma vitoskierrokselta. Katsellaan miten käy. Kokoa ainakin löytyy pojalta. Kyllähän farmista aina löytyy tilaa.

Eipä ollut UFA-markkinoilla mitään kummoista.

Signasin kaksisuuntaisilla soppareilla Ville Leinon, Viatcheslav Voynovin sekä Tomas Tatarin.

Kauteen lähdetään kentällisillä:

COL:

Patrick Marleau "C" 88 - Pavel Datsyuk "A" 92 - Dustin Penner 84
Cory Stillman 82 - Andy McDonald 84 - Michael Ryder 82
Sean Avery 80 - Chris Taylor 81 - Jere Lehtinen "A" 81
Darcy Hordichuk 77 - Manny Malhotra 78 - Matt Cooke 78

Roman Hamrlik 81 - Christian Ehrhoff 84
Johnny Oduya 80 - Joseph Corvo 81
Jassen Cullimore 77 - Victor Hedman 79
Ossi Väänänen 76

Craig Anderson 85
Brian Boucher 79

LEM:

Ville Leino 75 - Stephan Leclaire 78 - Sergei Safronov 76
Chris Bourque 74 - Julian Talbot 73 - Matt Foy 76
Dwayne Knight 73 - Miroslav Sagat 71 - Tomas Tatar 71
Kevin Deveriglio 68 - Dan Charleston 68 - Kyle Rank 68

Alex Pietrangelo 77 - Johan Bergström 75
Brendan Bell 74 - Tomas Kudelka 74
Brian Salcido 73 - Viatcheslav Voynov 72

Michal Neuvirth 77
Nolan Schaefer 75

Tavoitteena 36 voittoa pomon toimesta. Saapa nähdä kuinka käy. Oma tavoitteeni on nostaa joukkue pohjamudista mestariksi, muutamassa vuodessa.

 

[Blasph]

Voihan helevettiläinen sentään kun meni vähän into tuohon uuden joukkueen kanssa vehtailuun. Otin ja solmin Capitalsin kanssa uuden sopimuksen rebuildingin merkeissä, mutta vittu soikoon kun osaa olla tuskaista taivaltaa. Kymmenen kauden jälkeen alkaa olla minun makuuni "vähän" liikaa noita draftissa arvottuja nimiä, ilman näitä nykyajan kiekkoilijoita. Jurppii hieman yrittää rakentaa joukkuetta, kun ei yhdestäkään pelaajasta osaa sanoa juuta tai jaata ja nimikin on aivan yhdentekevä ilman minkäänlaista mainetta. Tästedes otan vain 10 kauden mittaisia Be a GM -kausia, sitä enempää ja pidemmälle ei jaksa random-pelaajilla pyörittää.

Aloittelen uutta tuossa jossain välissä kuitenkin, joukkueesta ei tosin ole vielä mitään hajua, mutta tutkaillaan. Viimeisimmät 10 kautta olivat kuitenkin mainioita, tai no viimeisimmät viisi ainakin. Niitä onkin sitten mukava muistella uutta aloitellessa.

 

[Apmp-]

draftissa arvottuja nimiä.

Pakko myöntää, että nämä alkaa aika äkkiä kyrsimään. 8 pelatun kaudenkin jälkeen liigasta löytyy 3 (Boris, Sergei, Alexander) Ovechkinia, 2 (Boris, Pavel) Datsyukia, sekä monenmonta Nashia. Noista Boris Ovechkin on muistaakseni 88 tai 89 overall ja ei tietenkään ole kotoisin Venäjältä vaan Kazakstanista. Kyllähän sekin tuo ihmettelyn aihetta kun kirgisialaisia, serbialaisia, virolaisia tai kroatialaisia varataan saman verran kuin tsekkiläisiä. Ja miksi Tanskasta löytyy pelkkiä "amerikkalaisia" nimiä, kun Ruotsista kuitenkin löytyy svenssonit ja Suomesta virtaset. Tottakai myös keksittyjen jamppojen taidot ovat päin vittua. Tuntuu että jotain noppaa olisi heitetty ja katsottu mitä tulee. Nopeus 70 ja kiihtyvyys 99? Lyöntilaukauksen voima 94 ja rannelaukauksen voima 72? Toivottavasti EA parantaa näitä keksittyjä jamppoja hieman. Onhan nuo nykyisin aika naurettavia.

 

[Blasph]

Toivottavasti EA parantaa näitä keksittyjä jamppoja hieman. Onhan nuo nykyisin aika naurettavia.

Ihan okei systeemi tämä on jo sinänsä nytkin, mutta äkkiähän ne samat nimet lopulta sieltä kiertää uudelleen ja uudelleen. Jonkin sortin nimirekisteri voisi olla aika jees, mutta miten se sitten käytännössä toimisi, siitä en mene varmuuteen. Suht. asiallisesti pysyvät kuitenkin kontrollissa, ettei tule juuri näitä Ville Nashejä joka vuosi. Muistan aikanaan NHL 2005:ssa, kun joka vuosi draftista löytyi Marcel Petrovicky -niminen pelaaja. Mitä vittua, mistä tuokin muka on keksitty? Voi vain kuvitella, että minkälainen meno on 25 kauden Be a GM:ssa viimeisillä kausilla, jos kymmenen kauden jälkeen jo alkaa kyrpiintymään =).

 

[Rapala]

Meneillään ollut kausi loppui juuri ja tuloksena finaalitappio voitoin 4-2 Penguinseille. Vähänhän tämä nyt kaivertaa, ettei saanut neljän kauden aikana kannua Los Angelesiin, mutta tästä päästään kyllä yli. Jatkoa olisivat tarjonneet 3 vuotta, mutta nopeasti kyllästyvänä miehenä päätin ottaa kiinni Detroitin 4 vuoden sopimuksesta. Tavoitteeksi asettivat sen 42 voittoa..

Sopimustilanne paljastui vähintäänkin erinomaiseksi ja joukkue muutenkin kokonaisuudeltaan paljon kovempi kuin Los Angeles, josta lähdin hienon kokemuksen rikkaampana.

Ketjut:

Zetterberg(88) - Datsuyk (91) - Doan (86)
Morrow (85) - Plekanec (82) - Lehtonen (81)
Leino (81) - Ott (81) - D'agostini (81)
Pohl (78) - Peverley (79) - Sjöström (79)

Kronwall (85) - Ehrhoff (82)
Meszaros (85) - Svitov (81)
Gorges (80) - Jurcina (77)

Price (92)
Theodore (79)

Omia värväyksiä tässä kokoonpanossa:
UFA: Doan ja Ott
Treidit:
Ritola + 2. kierros varaus <-> Lehtonen
Bouchard <-> Plekanec

Omana tavoitteeni Detroitin kanssa nyt vaatimattomat kaksi Stanley Cuppia neljään vuoteen ;)

Päivittelen kun olen kerennyt yhden kauden loppuun asti pyörittämään.

 

[anatsu]

Eihän tässä ny jumalauta millään sunnybeach-joukkueella jaksa pelata. Otin sitten Montreal Canadiensin johdettavaksi, jotta jotain inspiraatiota olisi. Ensimmäisenä tietenkin on vastassa maalivahtikysymys, kuten Pierre Gauthierillä ikäänsä. On se, niin pirun hankala. Mutta otan riskin ja treidaan Pricen pois, koska miehellä on suurempi treidiarvo. Voi olla virhe, voi olla ettei ole.

Mitä olisitta mieltä treidistä

MTL: Price+Pacioretty+Palushaj <-> LA: Loktionov+Hickey+Ersberg?

Ehkä tulee turpaan treidissä, mutta kyllä Loktionov ja Hickey olisivat aika kovia nimiä "prospect chartiin". Toinen mahdollinen treidi voisi olla:

MTL: Price+Pacioretty+Palushaj <-> STL: Pietrangelo+Sonne+Conklin.

Tai sitten vaihtoehto C.

MTL: Price+Pacioretty+Palushaj <-> PHI: Giroux+Parent+Backlund.

Mikä olisi teidän valintanne? On nimittäin sen verran tasaisia vaihtoehtoja kaikki. Ehkä tuo Philadelphian paketti alkaa olla kovin, tosin itse tykkään Loktionovista ja Hickeystä. Pirun vaikea päättää.

Ketjut nyt todennäköisesti kumminkin ovat kauden avaukseen, jos en tee treidiä sitä ennen:

Cammalleri-Gomez-Gionta
A.Kostitsyn-Plekanec-S.Kostitsyn
Moen-Lapierre-Pouliot
Metropolit-Moore-Laraque

Spacek-Markov
Bergeron-Hamrlik
Gorges-Gill

Halak
Price

 

[Apmp-]

Suosittelisin pitämään Paciorettyn. Kaveri on aikamoinen maalihai. Palushaj kannattaa ison vaihtoarvon takia treidata. Noista treideistä tekisin LA:n kanssa jos se Pacioretty pitää treidata.

 

[Blasph]

Viimein sain valkattua sopivalta tuntuvan joukkueen, josta voisi saada aikaiseksikin jotain. Eli Carolina Hurricanesilla lähdetään suoraan runkosarjasta yrittämään onneaan. Alhaalla on kypsymässä mielenkiintoisia pelaajia, joista voi odotella ihan hyvääkin tulosta, ainoastaan puolustus on todella heikko. Wardilla päästäneen pitkälle maalivahtiasioissa. Kokoonpano on vielä aika original, muutamilla nostetulla ja lasketulla pelaajalla. Josh Godfreyn otin tulevan varalle kehittymään, ensikesänä kun puolustuksessa loppuu todella monelta jampalta sopimus. 3 vuotta ja kaksisuuntainen diili on todella hyvä sopimus, varsinkin kun on saanut nähdä kristallipallosta tulevan kehityskaaren. Hurricanes lähtee 1. kaudelle siis näin:

J.Jokinen - E.Staal - T.Ruutu
R.Whitney - B.Sutter - S.Samsonov
J.Tlusty - R.Brind'Amour - E.Cole
T.Kostopoulos - M.Ryan - C.Larose

T.Gleason - J.Pitkänen
B.Pothier - C.Borer
J.Godfrey - A.Picard

C.Ward
M.Legace

Aika perussettiä siis, epäilyttää hyökkäyksen leveys, playoffeihin tuskin on asiaa. Mutta katsotaan nyt, että mihin mopolla pääsee, kyllä tästä tilanteesta vielä parannetaan, sen voin taata. Takaa on tulossa mm. Boychuk, Osala, Chris Terry, Drayson Bowman ja muita kumppanuksia.
---

E: anatsulle: Kings-diili kuulostaa minun korviini parhaimmalta.

 

[Blasph]

Menipähän tosissaan aika pitkälti vituiksi koko ensimmäinen kausi, joukkueen statsit 37-37-8 ja idän 13. Eipä siinä kuitenkaan, ihan odotettu tulos. Albany pelasi kuitenkin hienoa kiekkoa läpi kauden, vasta playoffien kolmannella kierroksella tuli pataan tulevalta mestarilta Portlandilta. Albanyn ykkösketju Bowman-Boychuk-Samson teki tuhojaan ja kauhistutti vastustajia, muttei kuitenkaan pystynyt viemään joukkuetta yksin loppuun saakka.

Canesilla oli kyllä outo rytmi läpi kauden, ensin saattoi tulla neljän, jopa useammankin ottelun voittoputki, jota seurasi aina vähintään yhtä monen ottelun tappioputki, kuin oli putki voittojakin. Syyttävä sormi osoittaa manaamaani puolustusta, mutta siihen on tulossa parannuksia kauden, parin sisällä.

Kauden aikana tuli muutama hyväkin treidiehdotus, ensinnäkin Phoenixin tarjoama Brett MacLean ja Adrian Aucoin <-> Tim Gleason, Tim Conboy oli mielestäni todella loistava kauppa. MacLeanista saa tulevaisuudessa ykkös/kakkosketjuun snaipperin, Aucoinista kokemusta loppukaudeksi. Toinen merkittävämpi ehdotus oli Oilersin tarjoama Hemsky + Aaron Johnson, vaihdossa Eric Coleen ja Chad Laroseen. Ainoastaan Larosen menetys oli hieman enemmän harmillinen, mutta Hemskystä uskon olevan apua hyökkäyksessä. Toisin kävi, tuo kauppa romahdutti joukkueen kokonaan ja todellinen alamäki alkoi. Täytyy koittaa draftin aikoihin kaupitella miestä vaikka vaihdossa puolustajaan.

Waiversista tuli poimittua ainakin Niittymäki, joka vietti kauden Legacen paikalla penkin päässä, Ville Leino, joka oli mukana siivittämässä Albanyn lentoa ja Brandon Prust, jolle löytyi sopivaa käyttöä Hemsky-kaupan jälkeen Larosen paikalla nelosketjussa.

Nyt siis matka jatkuu kohti draftia, jossa taas pyritään vähän muokkaamaan joukkuetta oikeaan suuntaan.

 

[anatsu]

Suosittelisin pitämään Paciorettyn. Kaveri on aikamoinen maalihai. Palushaj kannattaa ison vaihtoarvon takia treidata. Noista treideistä tekisin LA:n kanssa jos se Pacioretty pitää treidata.

Sitten Paciorettyn tilalla joutuisi antamaan S. Kostitsynin, josta pidän itse enemmän kuin Paciorettystä.

 

[Blasph]

Canes-hyökkäys on kesän aikana kokenut hieman nuorennusleikkauksia, puolustukseen tosin hankittiin lähinnä kokemusta. Draftista jäi käteen kaksi nuorukaista, monen täälläkin kehuma Teemu Ahonen, josta varmastikin tulee ykköspuolustaja parin vuoden aikana ja lisäksi vasemman laidan nopea snaipperi Nelson Anderson. Pelaajakauppoja saatiin draftissa aikaiseksi yksi, mutta sitäkin hyödyllisempi, kun Hemsky vaihtoi maisemaa Nashvilleen, vaihdossa Dan Hamhuis. Vähän jäin kaupassa alakynteen, mutta Hemskylle ei olisi ollut kaavailuissani enää käyttöä, puhumattakaan neljän vuoden sopimuksestaan.

Sopimuksia sorvaillessa jatkosopimukset lätkäistiin ainakin Tlustylle (3v, 1,5 milj), Jerome Samsonille (3v, .800 milj), hyvät pisteet tehneelle Brian Pothierille (4v, 1,1 milj) ja Brian Rodneylle (3v, .875 milj). Dan Hamhuis meinasi alkaa pokkuroimaan hylätessään ensimmäisen ehdotuksen sillä verukkeella, että ei ole tyytyväinen joukkueen viimeaikaiseen menestykseen ja kokeilevansa onneaan muualla. Parisataatuhatta lisää rahaa pöytään, niin johan kelpasi.

Vapailta markkinoilta hankin kolmosketjuun laiturin Darren Haydarista ja lähdin koittamaan onneani Brandon Coburnin muodossa. Ei kelvannut Carolina asuinpaikaksi, valitsi Penguinsin. Harmittaa vieläkin, olisi ollut kova lisäys pakistoon. Mutta tähänkin saatiin kompromissi, Dallas lähestyi ehdotuksellaan Stephen Robidas'ta, vaihdokkaina kokoonpanosta putoava Samsonov ja 4th rounder. Tämän hyväksyin, vähän kuitenkin on epäilyksiä Robidas'n kohtalosta parin vuoden sisällä, kunhan mm. Ahonen kehittyy. Lisäksi napsin sieltä täältä vähän varapelaajia ja kehittyviä kavereita farmiin, mm. puolustaja David Phillips vaikuttaa melkoiselta löydöltä.

Kokoonpano näyttää nyt nuorekkaalta, joskin hieman kokonaisuudessaan heikommalta:

Tlusty (80) - Staal (89) - Ruutu (84)
MacLean (79) - Boychuk (81) - Jokinen (81)
Osala (78) - Sutter (79) - Haydar (78)
Blanchard (74) - Brind'amour (80) - Kostopoulos (76)

Robidas (81) - Pitkänen (83)
Pothier (79) - Hamhuis (82)
Godfrey (78) - Smaby (78)

Ward (88)
Pogge (77)

Jokinen on tässä vaiheessa vähän lipumassa ulos kokoonpanosta, tarvitsisin vaihdossa oikeaan laitaan samankaltaisen pelaajan. Voisi lyödä pakettiin Jokisen ja jonkun noista vasemman laidan prospecteista, Terry vaikkapa. Farmin puolella Ahonen pelaa kauden ykkösparissa, ensikaudeksi sitten ylös. Pitkäsellä loppuu sopimus, täytyy tarkastaa tilanne sitten takarajalla, josko kaupittelisi muualle. Riippuen nyt että floppaako Joni-boy ja onko Teukka liian dominoiva farmissa. Farmissa on muutenkin aika ihanteellinen tilanne verraten NHL-miehistöön, sillä juuri oikeille paikoille on vara nostaa sopivia pelaajia. Mm. Staalin ja Boychukin pitkäaikaisloukkantumisen käydessä voi nostaa tilalle uuden pelintekijän vaikkapa Cedric Lalonde-McNichollista, Stafan Chaputista tai Felix Schültzista. Laidoillekin löytyy monta snaipperia varalle jonkun loukkaantuessa. Aijai.

E: Nyt ratkesikin samantien tuo J.Jokisen tapaus. Vancouverista löytyi Jokisen ja Terryn uusi koti, kun vaihdossa itäänpäin matkasi Michael Grabner ja 4th rounder. Näin saatiin siis kehittyvä snaipperi oikealle paikalle ja varausoikeus takaisin neljännelle kierrokselle. Tähän ollaan tyytyväisiä. Lisäksi vapaista pelaajista löytyi lisäyspelaajia, mm. Brock Trotter, Terryn korvaajaksi poimittu Vyacheslav Trukhno ja "Nasty" Mirasty. Mirasty pääsikin suoraan NHL-porukan matkaan penkkipelaajaksi, jos vaikka goonia tarvitaan.

 

[Blasph]

Joo-o, toinen kausi oli sentään reippaasti parempi kuin ensimmäinen, mutta siltikin jäi kaivelemaan. Runkosarja päättyi joukkueelta tilastolla 42-38-8, joka oikeutti divisioonan kärkipaikalle, eli idän kolmanneksi. Meno oli muuten suhteellisen tasaista, poislukien todella outo notkahdus joulukuun alussa, jolloin tuli seitsemän ottelun tappioputki. Kuitenkin playoffeissa toisella kierroksella tuli tulevalta mestarilta Bostonilta kylmää kyytiä ja matka jäi siihen. Ensimmäisellä kierroksella kaatui upeasti Penguinsin tähtisikermä viidessä pelissä, mutta Boston tosiaan löi luun kurkkuun. Eniten tässä kyrsii sikariportaan täysin utopistiset tavoittet, tällä ja viimekaudella olisi pitänyt selvitä konferenssifinaaleihin! Tällä joukkueella se olikin jo aika lähellä, vaikkakin tuntuu, että joukkue pelasi yli kykyjensä pudotuspelinsä, mutta etenkin viimekauden joukkueelta konferenssifinaalit olisivat olleet jotain todella ihmeellistä. Saa nyt nähdä, että tuleeko monoa tästä pestistä, sopimuksen viimeinen kausi alkaa nyt, mutta tällä menolla tuskin jatkoa tarjotaan. Ensikausi on SE näytön paikka.

Mutta se siitä, oli kaudessa kuitenkin jotain hyvääkin. Monta nuorta kaveria nousi isoihin rooleihin, varsinkin hyökkääjissä MacLean, Osala, Grabner ja Tlusty ottivat komeita harppauksia. Staalkin keikkui runkosarjan pistepörssin kärkiviisikossa loppukaudesta, ihan hyvin kun laidoilla olivat "vain" Ruutu ja Tlusty/loppukauden MacLean. Ruudulta kuitenkin hatunnoston arvoinen 91 (32+59) pisteen kausi. Puolustajista Pitkäsen 9+42, Hamhuisin 6+40 ja Pothierin 4+44 olivat nätit lukeamat, Robidas'lta olisi toivonut petrausta pisteisiin, vaikkakin maaleja teki ihan kivasti (10).

Draftiin lähdettäessä yritän varmaankin muutamaa pelaajakauppaa noista puolustajista, vielä ei ole selkeää strategiaa, mutta kehitellään jotain fiksua.

 

[Blasph]

Viimeinen kausi tästä sopimuskaudesta alkaa taas tämän viestin myötä. Off seasonilla oli tarkoitus rakentaa joukkuetta siihen malliin, että loppukaudesta voi lyödä seurajohdolle luuta kurkkuun noista vaatimuksista. Draft oli erittäin huonotasoinen omalta osaltani, vain maalivahti Raymond Marchand (A, A, A-) tarttui mukaan, voikin tuosta herrasta odotella jotain merkittävääkin. Vapaille markkinoille lähdettäessä päätin olla tarjoamatta sopimusta Pitkäselle, vaikkakin ihan ok pisteitä onkin tehnyt parin kauden aikana. Rod Brind'Amour sai parin vuoden jatkopahvin, nelosketjussa oivallinen sentteri loistavien aloitustaitojensa myötä. Ja lisäksi kun halvalla sai, alle miljoona per kausi. Brett MacLeanin kanssa sovittiin kolmivuotinen, 1,8 miljoonainen diili, Osalan kanssa lähes samanlainen, vain hieman halvempi (1,625). Ja eikun heinäkuun ensimmäiseen päivään ja oivoi sentään mikä aarreaitta sieltä paljastuikaan:

Heti ensimmäiseksi todella mottipäinen summa rahaa Kingsin aivopieruilun kunniaksi Jack Johnsonille, josta tulisi loistava ykkösparin puolustavampi pakki. Tarjosin seitsemää miljoonaa per kausi, neljä vuoden ajan ja se tottavie kelpasi (vaatimus oli jotain 5,5 miljoonaa). Arvelin joutuvani tarjoamaan reilusti ylihintaa siksi, ettei joukkueeni välttämättä ole mikään kiinnostavin. Onneksi kävi näin ja todella kova nimi liittyi mukaan. Lisäksi Avs-vuosilta tuttu Kyle Cumiskey oli vapaana, joten Pitkäsen korvaajaksi olisi loistoheppu. Eikun taas ehdottelemaan, hieman laitoin tähänkin ylihintaa, mutta en läheskään niin paljon kuin edelliseen. Cumiskeylle kelpasi nelivuotinen, 2,8 miljoonainen sopimus, hienoa. Nyt alkaisikin puolustuksessa olla asiat hyvällä mallilla, yksi tosin näyttäisi olevan liikaa.

Joten, saadakseni Staalin vierelle maalinnälkäisen pelaajan lähdin katselemaan markkinoita. Ja lopulta muistinkin tämän ketjun ja Max Paciorettyn (kiitosta suosittelijoille). Paketilla Tlusty, Justin Peters ja Stephen Robidas irtosi lopulta Paci, joten oikein miellyttävä lopputulos. Tlusty teki ihan kivasti pisteitä, mutta kehitys takkuili, joten helppo luopua ennemmin kuin Macleanista esimerkiksi. Peters ei vakuuttanut Albanyssä viimekaudella, tai sitä aiemmallakaan, joten helppo valinta ja Robidas nyt lähti palkkansa vuoksi. Kolmospariin en istuta yli kolmen miljoonan kaveria.

Kauden alla kokoonpano on seuraavanlainen:

Pacioretty (85) - Staal (90) - Grabner (83)
MacLean (81) - Boychuk (82) - Ruutu (84)
Drayson Bowman (81) - Sutter (81) - Haydar (78)
Osala (80) - Brind'Amour (78) - Kostopoulos (76)

Cumiskey (81) - Johnson (87)
Godfrey (80) - Ahonen (81)
Pothier (79) - Hamhuis (82)

Ward (89)
Pogge (80)

Puolustuksesta olen todella ylpeä tällä hetkellä, loistavia pelaajia varsinkin TOP-4. Ward pelaa suurimman osan peleistä, joten kakkosvahtina Pogge menee hyvin. Ainoa mikä nyt mietityttää, on oikean laidan tehokkuus. Ruutu on ensimmäisenä liipasimella, mikäli tulosta ei tulekaan oikealla tavalla. Vasemman laidan kirikamppailu käydään MacLeanin, Bowmanin ja Osalan kesken, kuka tahansa voisi pelata millä paikalla tahansa. Nyt kisaillaan siitä, kuka pelaa parhaiten. Tällä hetkellä MacLean on suosikkina, mutta Bowman ei ole vielä saanut NHL-pelejä ollenkaan, joten on varsinainen jokerikortti. Nelosen oikeaan laitaan voisi tarvittaessa etsiä vapaista jonkun tuohon paikalle, jos tarve vaatii, mutta Kosto on ollut tähän asti ihan kelvollinen tuossa roolissa.

Omistajat vaativat taas kovia lukuja, 46 voittoa olisi otettava, mutta kova on luotto tuohon joukkueeseen.

 

[Rapala]

Detroitin kanssa se pärähti. Nimittäin ensimmäinen Stanley Cup ja heti ekalla toimitusjohtajakaudella(Siis detroitissa). Runkosarja alkoi perhanan huonosti ja vielä vaihtorajalla oltiin playoffviivan alapuolella, joten joukkue uudistui siinä vaihteessa harkitusti. Ykkös- ja kakkosketjun välistä tasoeroa tasotettiin ja laajennettiin maalintekijäsektoria.

Vaihdot:

Zetterberg ja Plekanec 2.varaus <-> Andrew Foligno, Steve Cogliano (Minnesotan ehdottama, missähän vaiheessa muuten olivat nämäkin pelaajat hankkineet..)
Mikko Lehtonen, Ville Leino <-> Steve Bernier

Vaihdot lopulta auttoivat ja joukkue nousi huimaan lentoon ja pleijoffeihin lähettiin konferenssin 3. paikalta. Pleijarit aloitettiin näillä koostumuksilla:

Foligno(85) - Datsyuk(91) - Doan(86)
Morrow (85) - Cogliano (85) - Bernier (85)
Pohl (78) - Ott (81) - D'agostini (81)
Ortmeyer (77) - Peverley (79) - Sjöström (79)

Pakit samat kuin alkukaudestakin.

Playoffit:
1.Kierros vs Nashville.. voitot (4-0)
2.Kierros vs Minnesota.. (Zetterberg oli kohtuu pitelemätön, mutta voitot 4-2)
3.Kierros vs Los Angeles.. Vastaan asettui entinen manageroimani joukkue, jolta otettiin turpaan ekat 3 peliä.. Vedettiin lopulta kuitenkin hirmuinen nousu ja voitot 4-3
Finaalit: 4-0 Voitto hyvin vaisusta Carolinasta.

Kauden loputtua Price kauden paras maalivahti ja playoffien paras pelaaja. Meszaros voitti parhaan puolustajan tittelin.

Kauden jälkeen alkoi kiihkein offseasonini ikinä.. Pelaajia vaihdettiin urakalla ja ylimääräiset mestaruuspölyt pyyhittiin nurkista..

Doan lopetti uransa Stanley Cuppiin.
Morrowille sorvattiin kolmen vuoden jatkodiili arvoltaan 3,3 M€
Bernier ja Cogliano 4M€ sopimuksiin
Price pyysi helvetinmoista yli 7M€:n palkkaa, mutta päädyin maksamaan.
Meszarosilta loppui myös sopimus, muttei ollut varaa maksaa.
D'Agostinillä ja Gorgesilla sama kohtalo.

Tässä vaiheessa tajusin, kuinka olinkaan kussut muroihini ja joukkue koki kummia. Ei muuta kuin vaihtokaupoille:

Price <-> Rask tässä tehtiin palkkkattoon tilaa yli 6 miljoonaa
Ott <-> Joku halpa työmyyrä prospecti kaksisuuntaisella sopimuksella. säästöä 1,5 miljoonaa
Ehrhoff <-> Halpa prospecti kaksisuuntaisella sopimuksella.

Näiden diilien myötä palkkakattoon oli matkaa 10M€, jolla tuli hankkia ykkösketjun oikea laituri, Meszarosin korvaaja sekä kolmosen laidalle joku tankki.

UFA:sta hankittiin tulevaisuuden suurlupaus Alex Pietrangelo ja Peter Mueller..

Lopulta joukkue näyttää sitten tältä:

Foligno - Datsyuk - Mueller
Morrow - Cogliano - Bernier
Pohl - Peverley - Sjöström
Ortmeyer - Kirgisialainen drafti - Italialainen drafti

Kronwall - Pietrangelo
Kindl - Svitov
Ronning - Jurcina

Rask
Kovalev (Latvialainen drafti)

Nyt näillä tämä kausi ja katsotaan sitten ensi vuonna, minkälainen rumba edessä. Kindlillä ja Svitovilla kovat tulevaisuudet edessä, mutta todennäköisesti saavat lähteä jo kesken kauden, sillä sopimusten uusiminen edessä. Myös Datsyukilta loppuu sopimus, mutta hänet on pakko pitää. Suostuneekohan jo palkanalennukseen.. :)

Infoillaan taas kauden jälkeen, mitä on tapahtunut.

 

[Blasph]

Canes-urakka olikin jo valitettavasti tässä, kolmen kauden jälkeen en ole pystynyt vakuuttamaan seurajohtoa, enkä näinollen saa jatkosopimustakaan. Kolmannella kaudella matka katkesi taas playoffien toiselle kierrokselle, tavoitteen ollessa konferenssifinaaleissa (kolmatta kertaa putkeen). Harmittaahan tuo, juuri olin saanut hyvin alkuun joukkueen rakennusta, mutta jokin ei vain natsannut. Uskon sen johtuvan todennäköisimmin Cam Wardin haparoivasta vireestä, mutta ihan varmaksi en voi mennä. Kaupoilla se olisi nähty, mutta nyt jäi projekti kesken.

Runkosarja oli taas joukkueelta tosi epätasaista taaperrusta, ainoastaan viimeisten n. 15 pelin hurja voittotahti nosti joukkueen playoff-viivan yläpuolelle. 1. kierroksella kaatui runkosarjajoukkue Capitals komeasti viidessä pelissä, mutta toisen kierroksen Flyers oli parempi, kun tappio koitti vasta seitsemässä ottelussa. Hienosti joukkue nousi kahden tappion jälkeen kolmella voitolla johtoasemaan, mutta sitten viimeiset tärkeät ottelut hävittiin, joten se siitä.

Nyt kuitenkin otin vastaan Tampa Bayn tarjouksen kolmesta vuodesta, jospa tällä kertaa tavoitteet olisivat jo realistisempia. Nyt rakkaan divisioonavastustajan leivissä koitetaan kiusata Canesia mahdollisimman paljon. Pikaisen katsauksen jälkeen totesin joukkueen tarvitsevan pätevää ykkösmaalivahtia ja tehoja hyökkäyspäähän, joten siltä pohjalta eteenpäin. Tampa lähti draftiin 7th overall pickillä, mutta siltikään draftista ei jäänyt käteen kuin luu, ainoastaan yksi vaihtokauppa oli ylitse muiden. Vancouver tarjosi vaihdossa Mason Raymondia ja Cory Schneideria, joista molemmista olisi suurta apua jatkon kannalta. Vaihdokkaiksi kelpasivat kova puolustajani Ty Wishart ja farmipelaajan rooliin ajautuva Matt Walker. Wishart olisi ollut mielenkiintoista nähdä ensikauden miehistössä, mutta eihän tälläistä win-win -kauppaa voi noin vain hylätä. Kakkosketjun laituri ja ykkösmaalivahti löytyivät kertarysäyksellä.

Kuitenkin joukkueen palkkarakennetta oli muokattava rajusti, jotta saataisiin tarpeeksi iskukykyinen joukkue. Vinnie Lecavalierin seitsemän miljoonaa kakkosketjulaiselta olivat nyt vähän liikaa, joten vaihtokaupassa David Krejciin oli järkeä. Nyt onkin helppo rakentaa kakkosketjuakin, kun on keskellä pelinrakentaja Raymondin vieressä. Oikea laita vain tarvitsisi vahvistusta, joten kun vasemmalla oli liikaa tunkua, tapahtui Teddy Purcell <-> Marek Svatos -kauppa. Hävisin tässä vähän, mutta vähääkös noista. Lisäksi vapaista hankittiin tukku hyökkääjiä farmiin ja varapelaajiksi, plus kolmosen laituri David Meckler.

Lisäksi aivan kauden alla lähdin vielä muokkaamaan joukkuetta vähän sieltä ja täältä. Ensin Zeta lähti Chicagoon, josta vaihdossa Michael Grabner ykkösen oikeaan laitaan. Zetan paikalle ykkösen vasempaan poimin vapaista Van Riemsdykin, joka ainakin viimekaudella oli Phillyssä vaarallinen. Seuraavana lähtijänä häipyi Muuli-Franzen, vaihdossa hyökkäävään puolustajaan Nathan Oystrickiin. Kuitenkin huomasin puolustajissa olevan liikaakin hyökkääviä ja liian paljon tunkua yleisestikin, joten 2-1 -kauppoja suunnittelemaan, lähtijöiksi valikoituivat Dustin Kohn ja Matt Lashoff. Pittsburghista löytyikin vastaus, muutama vuosi sitten hamuamani Brandon Coburn saatiin vaihdossa noista kahdesta herrasta. Loistojuttu, selkeä ykkösparin puolustaja löytyi Hedmanin vierelle.

Kokoonpano näyttää nyt siis tältä:

Van Riemsdyk (87) - Stamkos (93) - Grabner (85)
Raymond (86) - Krejci (86) - Svatos (82)
Len Berkhoel (78) - James Wright (80) - David Meckler (77)
Raymond Hoffman (79) - Beagle (79) - Downie (81)

Coburn (85) - Hedman (88)
Carlson (83) - Ranger (83)
Mikkelson (80) - Oystrick (80)

Schneider (85)
Smith (83)

Ja näin lähdetään kokeilemaan siipiä ensimmäiselle sopimuskaudelle. Oikean laidan syvyys mietityttää lähinnä, onko Svatosista enää kakkoslaituriksi? Capissa on muutama miljoona vielä tilaa, että on edes vähän liikkumatilaa kaiken varalta, jos vaikka joutuu kaupoille. Schneiderillakin on maalilla näytönpaikka, taitaa olla ensimmäistä kertaa ykkösvahtina.

 

[Blasph]

Nyt alkaa olemaan jo rillailun makua tässä touhussa, todellinen jymy-yllätys tapahtui Stanley Cupin muodossa! Täysin käsittämättön tulos noin heikon (40-37-5) runkosarjan jälkeen, kun joukkue selvisi nipinnapin playoffeihin ollessaan runkosarjassa idän 7. Runkosarja meni ihmeellisen aaltoilevasti, ensin saattoi tulla murskavoitto ihan Capitalsista asti, seuraavassa pelissä sitten reilu tappio jollekkin häntäpään tai oman tason joukkueelle. Kuitenkin hieman ennen siirtotakarajaa alkanut ja siitä eteenpäin kestänyt Mike Smithin herääminen pelastivat tämän kauden selkeästi. Lisäksi alkumetreillä tappioputkessa tehty vaihtokauppa Marek Svatos, Brendan Mikkelsson <-> Marian Hossa oli kullanarvoinen playoffeissa, runkosarjassa niin ja näin. Mutta lopulta halvalla lähti reilusti kokonaisuudeltaan parempi Hossa, Mikkelssonin nappasin nimittäin waiverseista takaisin joukkueeseen ja Chicago jäi nuolemaan näppejään =).

Playoffeissa Smith teki joukkueessa maagisen, 1. kierroksella vastaan asettunut New Jersey pelotteli nuorta Lightningia Kovalchukeilla ja kumppaneilla, mutta lopulta rutiininomainen voitto otteluvoitoin 4-3. Toinen kierros oli kuitenkin makein kaikista, kukas muukaan sieltä vastaan voi asettua kuin... aivan, Hurricanes. Nyt oli siis henkilökohtaisuuksia pelissä reippaasti ja mainekin taisi olla vaakalaudalla siinä samalla, mutta kaikki meni hienosti. Carolina kaatui 4-2 ja iso keskisormi oli nostettu Raleghin suuntaan. Että osasi tuntua hienolta, kun ensin lähestulkoon omin voimin kasattu joukkue oli ensin idän ykkönen, mutta sitten uudella joukkueella koko paska viemäristä alas. BUAHAH. Kolmannen kierroksen vastustaja Pittsburgh oli lopulta aika kesy, Penguins kaatui selkeästi viidennessä pelissä ja finaalit kutsuivat. Finaaleissa oli vuosi sitten draftin aikaan kauppakumppanina toiminut Vancouver, joten tässä oli jälleen toimitusjohtajien perseet vaarassa, kumman kauppa selviäisi voittajana? No omanihan toki, läpi playoffien loistavasti pelannut Mason Raymond ratkaisi kuudennessa pelissä voiton idälle ja Stanley Cup päätyi Amerikan peenikseen, tarkemmin sanottuna Tampaan.

Nyt off seasonilla on vähän suunta hukassa näin kaiken humun keskeltä, cappitilaa ei ole hirveästi, mutta muutamalle pelaajalle olisi saatava sopimusta kehiin. Vaihtokaupoille olisi siis lähdettävä, mutta kuka lähtee? Se on mysteeri...

 

[Blasph]

Nyt alkaa taas paletti muotoutumaan sopivaan muotoon, jolla passaa lähteä uuteen kauteen puolustavana mestarina. Draft oli jälleen surkea, käteen ei taaskaan jäänyt ketään. On surkeat skoutit, kun ei edes ykköskierrokselta löydetä lupaavia pelaajia. Draftissa tosin päästiin muutaman kerran kaupoille, kun Paul Ranger <-> Marc-Andre Gragnani toteutui. Ihan ok hyökkäävä pakki tuo M-A. Lisäksi Philly tarjosi vaihdossa David Krejcistä Claude Giroux'ta. Sinänsä minulle toissijainen kauppa, mutta kun Giroux'lla oli parempi kokonaisuus, muutaman satasen halvempi palkka ja megasuuret pisteet viimekaudelta, niin päätin suostua. En tiedä kannattiko, mutta katsotaan. Jatkosopimuksen solmin vain Michael Grabnerin kanssa, 5 vuotta ja 3,65 miljoonaa. Hyvä sopimus kehittyvästä pelaajasta. Kolmos- ja neloskentissä viimekaudella vaikuttaneet Berkhoel ja Hoffman taas jäivät ilman sopimusta, kumpikaan ei ollut sopimuksen arvoinen, joten vapaita markkinoita katsastelemaan.

Siellä alkoikin hulina, vaihtokauppoja tuli tehtyä muutama saadakseni muutaman millin cappitilaa lisää ja hyökkäyksen rakennetta muokattua.

Wright, Mikkelsson, MacIntyre <-> Andrei Loktionov, Brian Pothier
- Saatiin heikosti pelannut kolmossentteri vaihdossa uuteen ja lisäksi turhaksi jäävän Mikkelssonin cap pois. Pothier on suht. edullinen varapelaaja.

Gragnani <-> Keith Seabrook
- Vuoden tulokas on kehittyvä omanpään pakki, joten yksi ylimääräinen hyökkäävä puolustaja lähti vaihdossa pois. Capissakin säästyi ainakin miljoona.

Lisäksi vapaista pelaajista löytyi uusi kolmosen laituri, kun Christopher Wilsonin kanssa solmittiin kolmivuotinen sopimus, hintaan 1,3 miljoonaa. Cody McLeod löytyi myös uudeksi nelosen laituriksi. Näiden vähän tärkeimpiin rooleihin jäävien herrojen lisäksi muutama varapelaaja ja stuntti tuli palkattua, mm. Kimmo Timonen puolen miljoonan kaksisuuntaiselle.

Kokoonpano on nyt siis tämä:

Van Riemsdyk (88) - Stamkos (94) - Hossa (89)
Raymond (87) - Claude Giroux (89) - Grabner (86)
Christopher Wilson (79) - Andrei Loktionov (81) - Alexander Datsyuk (79)
Cody McLeod (78) - Beagle (78) - Downie (82)

Keith Seabrook (81) - Hedman (89)
Carlson (85) - Coburn (85)
Brett Bellemore (77) - Oystrick (80)

Smith (84) / Schneider (85)

Alex Datsyuk ja Brett Bellemore ovat vuoden takaisia farmiin kehittymään otettuja pelaajia, jotka siis hyvien kausiensa myötä nousivatkin hieman puun takaa NHL-porukkaan. Maalivahtitilanne on täysin auki, kumpi vaan voi saada ykkösen paikan. Smith se todennäköisemmin viimekauden ansiosta olisi, mutta aina voi tulla yllätyksiä.

 

[Kuival]

Tuli sitten lopultakin jatkettua Be a GM:ää.

Edellisessä viestissähän siirryin Philadelphia Flyersin GM:n ominaisuuteen.

Juuri ennen kauden alkua suoritin pienen vaihtokaupan:

Blunden (30 vuotias voimahyökkääjä), 2nd rounder ja Venace (ihan ok Prospect) <---> Wade Correy (88 PLY)

Ketjut muodostuvat siis:

Perron (89) - Weller (91) - Nash (90)
McElhinney (87) - Pelech (88)

Vanek (88) - Legein (90) - Rekis (80)
Laakso (82) - Bartulis (84)

Zeiler (85) - Corey (88) - Berkhoel (76)
Kovalev (81) - Delmore (82)

Siporz (73) - Maroon (81) - Babchuk (77)

Enlund (88)
Murray (79)

Kuten huomataan, perustuu Philadelphian hyökkäys todella kovaan sentterinelikkoon, jonka kyvyillä pitäisi laitureiden tehdä maaleja. Kolme ensimmäistä ketjua on rakennettu muottiin voimahyökkääjä-pelintekijä-snaipperi jollakin lailla. Pisteitä pitäisi tulla.

Tavoitteena 44 voittoa ja kakkoskierrokselle pääsy.

------------------------------------------------------------------------------------------------

Kausi lähti käyntiin todella hitaasti, voitto-tappio-voitto-voitto-tappio-tappio-kaavalla. Ja oikeastaan jatkui samalla tavalla. Vaikeaa oli.

Lopullinen saldo oli 43-37-2 ja itäisen kahdeksas 88 pisteellä. Pleijaripaikkakin varmistui vasta viimeisessä ottelussa, huuh...

Pistepörssi:

1. Vanek 28+42=70
2. Legein 22+43=65
3. Nash 32+32=64
4. Perron 30+33=63
5. Weller 18+45=63

Ensimmäisellä kierroksella asettui vastaan Montreal Canadiens, joka voitti itäisen konferenssin. Lomille lähtö olikin siis edessä kun Montreal eteni voitoin 3-1.

Ongelmia aiheuttivat useat loukkaantumiset, mm. Nash ja Maroon olivat loukkaantuneena osan kautta ja pleijareissa. Tarpeetonta kai sanoakaan että omistaja ei ollut tyytyväinen esitykseen.

Stalneyn voitti NY Islanders ja Calderin Icehogs.

------------------------------------------------------------------------------------------------

Draftissa sija 15 ja hakemaan jotain huikaisevaa.

Legein <---> CHI: Voynov (pakki, 90)

1. kierros: Cavanagh, lupaava pakki

3. kierros: Germyn, riskihaku laiturin paikalle

4. kierros: Koltson, oikea laituri Vejäjältä

5. kierros: Burish, sentteri Kanadasta. Toinen riskihaku.

Sopimukset pistin kaikille.

Jatkodiilejä piti sorvata Wellerille (5,5 miljoonaa ja kuusi vuotta), Zeilerille (3,0 milliä, viisi vuotta), Maroonille (1,8 ja kolme), Rekisille (sama kuin Maroon) sekä Laaksolle (viisi vuotta ja 2,1 milliä). Kaiken jälkeen cappiin jäi tilaa sellainen 5,3 miljoonaa taalaa.

Signasin sitten Stanislav Faikov-nimisen kaverin, 86 ja pätevä laituri.

------------------------------------------------------------------------------------------------

Uuteen kauteen sitten hakemaan 46 voittoa ja paikkaa toiselle kierrokselle. Omistaja oli mukava ja kertoi että kenkää saattaa tulla jos epäonnistun.

Perron-Weller-Nash
McElhinney-Voynov

Vanek-Corey-Faikov
Bartulis-Pelech

Zeiler-Rekis-Berkhoel
Kovalev-Laakso

Giuliano-Maroon-Babchuk

Enlund
Riopel

------------------------------------------------------------------------------------------------

Kausi jatkui siitä mihin edellinen päättyi. Meno ei ollut mitään huikeaa.

Kesken kauden sain hyvän tarjouksen Ottawalta: Corey+2nd <---> Koskinen. Vaihto suoritettiin ja Koskinen kakkosen keskelle.

Onneksi vaihto piristi joukkuetta ja kausi päättyikin mukavasti saldoon 46-30-6 ja idän neljänteen sijaan 98 pisteellä.

Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettui Atlanta Thrashers.

Sarja meni 4-0 Flyersille ja matka jatkui toiselle kierrokselle missä vastaan asettui Boston Bruins. Lomille tuli lähtö kun tuli 4-2 takkiin.

Homma säilyi kun omistaja oli tyytyväinen ja tästä sitten lähdetään rakentamaan uutta kautta.

 

[Sabaton]

Päivitellään vähän omankin kauden tilannetta kun edellisestä on vierähtänyt jo yli 3 kuukautta. Ottawa on edelleen joukkueena ja nyt juuri on saatu päätökseen runkosarja 2015-2016. Se menikin joukkueelta loistavasti: 51-21-5-5 oli saldona ja 112 pistettä, jolla irtosi koko liigan toinen sija ja konferenssin voitto. Runkosarjan voitti Columbus. Ahl:ssä Binghamton oli runkosarjan viidestoista, mutta tuon divisioona pelleilyn takia ei päässyt playoffeihin.

Kokoonpano:

Jevgeni Gratshev (72. 24+46=70 +23) - Phil Kessel (82. 42+69=111 +49) - Marian Gaborik (82. 34+57=91 +35) (Kokonaisuudet 90-91-88)
Ed Schnieder (82. 28+29=57 +10) - Matthew Petersen (82. 36+44=80 +42) - Zack Kassian (82. 29+51=80 +39) 86-90-90
Dustin Penner (80. 29+33=62 +35) - Jerry Pisellini (82. 19+15=34 +6) - Jonathon Kalinski (82. 10+15=25 +10) 84-85-81
Keith Boynton (76. 12+11=23 -11) - Zack Smith (82. 17+15=32 -14) - Jordan Malone (82. 25+11=36 -4) 79-81-82

Johan Bergström (82. 8+53=61 +15) - Braydon Coburn (83. 1+44=45 +26) 84-87
Jared Cowen (82. 11+48=59 +24) - Brian Lee (82. 6+46=52 +25) 87-87
Michael Sauer (82. 0+18=18 +25) - Drew Boychuk (82. 6+19=25 +20) 85-83

Jose Mapletoft (44. 2,72, 91,4%) 86
Alexander Murphy (35. 2,84, 90,7%) 85

Toisin kuin edellisellä kaudella, tällä kaudella joukkueesta löytyi ratkaisijoita melko laajalla rintamalla. Smith esimerkiksi pelasi koko kauden neloskentässä ja silti yli 30 pistettä. Smith sai keskimäärin peliaikaa 8.30 per peli, joten sentteritilanne on erinomainen tulevaisuuttakin ajatellen. Kessel oli pistepörssin toinen häviten pisteellä Vancouverin Nathan Gerbelle. Neljällä kentällä hyökätään ja se on tuottanut sen verran hyvin tulosta (3 Stanley Cupia) ettei puolustusspelialisteja ole tarvinnut hommata.

Kauden aikana tuli muutama muutos tehtyä. Tärkein varmasti oli Tuukka Raskin treidaaminen Mapletoftiin ja kakkoskierroksen varaukseen. Ei harmita kyllä yhtään. Rask oli menettänyt ykkösvahdin asemansa jo ennen treidaamista, joten hänen vaihtonsa halvempaan ja kokonaisuudeltaan lähes yhtä hyvään maalivahtiin oli onnistunut ratkaisu. Hyökkääjistä Penner ja Malone tulivat siirtotakarajalla. Penneristä meni hieman flopannut mutta kuitenkin hyvän kehittyvyyden omaama Alex Kolanos. Malonen hankinnassa tuijotin oikeastaan vain hänen hyvää maalimääräänsä mikä oli ehkä virhe. Loppukaudesta Malonen tehot hiipuivat ja nyt paikka katsomossakin on lähellä. Ennen hänen hankintaansa Malonen +/- tilasto näytti +7, mutta taitaa itseluottamus reppanalla olla nyt aika pohjalukemissa. Pakistossa Coburn tuli alkukaudesta flopanneen Robyn Regehrin tilalle. Kaupassa siirtyi myös Philadelphiaan muutama farmilupaus.

Ottawan kanssa tein kesällä ennen kautta 4.vuoden jatkosopimuksen. Tämän kauden tavoitteina olivat 48. voittoa ja selviytyminen playoffien toiselle kierrokselle. Voittoja tuli siis 51 joten potkuja ei ole tulossa (ainakaan toivottavasti).

Playoffeissa ensimmäisellä kierroksella vastaan asettuu New York Rangers, joka kuitenkin voitti Ottawan kolme kertaa kauden aikana, joten helpolla ei varmasti tänä vuonna Cup irtoa. Seuraava päivitys tulossa playoffien jälkeen.

 

[anatsu]

Pitääpä vähän päivitellä, nyt kauden avauksen jälkeen.

Tein sitten loppujen lopuksi kaupan:

MTL: Price+S.Kostitsyn+Palushaj <-> LA: Hickey+Loktionov+Ersberg

Ja ketjut saatiin näyttämään tältä:

Cammalleri-Gomez-Gionta
Kostitsyn-Plekanec-Pouliot
Moen-Laperrie-Metropolit
Darche-Moore-Laraque

Hamrlik-Markov
Spacek-Bergeron
Gorges-Gill

Halak
Ersberg

Kuten kaikki varmaan huomaa, niin oikeita laitureita pitäisi hankkia. Mielummin, vaikka kaksikin kappaletta. Pouliot on kauppatavaraa, kuten myös Mara, O'Byrne ja pari muuta pakkia. Pakkeja onkin vaikka muille jakaa. Oikeita laitureista on kyllä todellinen pula, sillä AHL:stäkään heitä ei liiemmin löydy. Tein sopparitarjouksen oikealle laiturille nimeltään Yannick Riendau(tjsp. en muista tarkkaan), mutta ei tuo kaveri yksin riitä. Kaverit tyyliin David Backes ja Steve Downie kiinnostavat. Ehkä Backes voisi olla sopiva hankinta. Sitten kakkosessa olisi joku isokin mies. Mies todennäköisesti irtoaa Pouliotilla ja siihen päälle joku pakki.

 

[anatsu]

Vähän päivitystä Montrealin managerointiin.

Lähdin scouttaamaan sitten noita oikean laidan pelaajioita(edit player osioon) ja löytöinä olivat Dan Sexton(Ov. 76, keh. C) ja Chris Lawrence(Ov. 70, keh. B-) Jotenpa tein parit treidit:

MTL: Benoit+Desjardins(ei Eric) <-> ANA: Dan Sexton

MTL: Mara+White+2nd round pick <-> TB: Lawrence+Fedoruk

Tyytäväinen olen molempiin treideihin. Sain turhia pakkeja AHL:stä pois nuorten pakkien tieltä. Vielä tosin jäi muutama pakki kauppatavaraksi kuten Henry ja ehkä O'Byrne. Lisäksi senttereitäkin on vielä kohtuu paljon. Russell ja Trotterin nyt voisi ainakin vaihtaa johonkin hyvään vasempaan laituriin(joka tulisi tuohon Conboyn tilalle).

Hamiltonin kokoonpano näyttää tällä hetkellä tältä:

Pacioretty-Loktionov-Sexton
Abdelkader-Maxwell-Riendau
Conboy-Pyatt-Lawrence
Stewart-Trotter-Stevenson

Hickey-Subban
Carle-O'Byrne
Belle-Weber

Sanford
Lamoureux

Lisäksi Canadiensista sen verran, että tarjosin Petr Sykoralle yhden vuoden sopimusta. Mielestäni hän täydentäisi hyvin hyökkäystä. Lisäksi Fedoruk tulee Darchen tilalle, joten nyt nelosesta löytyy kunnon hanskausvoimaa Laraquen ja Fedorukin toimesta.

E. Löysin laiturin ja tein treidin:

MTL: Russell+Masse <-> DET: Abdelkader

Lisäsin Abdelkaderin tuonne ketjuihin.

 

[Sabaton]

Playoffit ovat nyt takana.

1.kierros

Vastassa siis Rangers joka oli ollut runkosarjassa hankala vastustaja. Se ei kuitenkaan koitunut ongelmaksi, sillä Senators tiputti New Yorkin pojat heti neljässä ottelussa (4-1, 5-1, 4-2, 4-2). Ykköskenttä tehoili hyvin kuten kolmoskenttäkin. Kahdesta tasavahvasta maalivahdista päätin peluuttaa Mapletoftia ja se tuotti tulosta.

2.kierros

Vastaan asettui runkosarjan vitonen, Buffalon 4-1 voitoin ensimmäisellä kierroksella pudottanut Florida Panthers. Hyvin toimineen ylivoiman johdolla Pantterit kaatuivat voitoin 4-1 (2-7, 4-3, 2-1, 6-5, 6-5). Ensimmäisessä ottelussa siis murskatappio ja sen jälkeen 4 niukkaa voittoa, joten voi sanoa, että pieni tuurikin kävi kun jo viidennessä pelissä tuli ratkaisu. Ensimmäisen ottelun jälkeen kakkos- ja kolmospakkipariin sekä 2,3 ja 4- hyökkäysketjuun muutoksia, jotka pysyivät loppuun asti. Hieman taisi tulla taktiikoidenkin kanssa kikkailtua.

Konferenssifinaali

Vastaan tuli idän kolmonen, mutta jonka olin jokaisessa keskinäisessä kohtaamisessa voittanut Carolina Hurricanes. Carolinallakin oli vain kolme häviötä ennen kohtaamistamme, mutta sitten niitä tuli neljä lisää. Ottawa siis matkasi loppuotteluun 4-2 voitoin (4-3, 4-2, 4-9, 1-3, 4-3, 4-3). Kolmaspeli siis hirveää hurlumheitä! Tässä sarjassa myös maalivahdeista Murphy sai mahdollisuudeen, pelasi 3 ottelua, mutta ei onnistunut tarpeeksi hyvin ja Mapletoft aloitti finaalit.

Stanley Cup-finaali

Vastaan asettui vaarallinen Colorado Avalanche. Lännen kakkonen kyseessä ja matkalla finaaleihin oli kaatunut Kings, Canucks sekä Blues. Niinhän siinä sitten kävi, että ei ollut Ottawastakaan vastusta ja näin Colorado mestariksi voitoin 4-1 (2-3, 5-3, 5-6, 0-1, 3-5). Pettymys tietenkin päälimmäisenä mielessä, mutta omistaja ainakin oli tyytyväinen. Katkeraksi tämän tekee ainakin se, että maalissa Coloradolla oli oma varaukseni Lance Salcido.

Ottawan kokoonpano ja tilastot:

Zach Kassian (20. 2+12=14 +1) - Phil Kessel (20. 10+11=21 +7) - Marian Gaborik (20. 7+18=25 +7)
Dustin Penner (20. 6+9=15 +13) - Jerry Pisellini (20. 12+3=15 +11) - Jevgeni Gratshev (20. 10+7=17 +7)
Ed Schnieder (20. 4+2=6 -10) - Matthew Peterson (20. 5+1=6 -10) - Jonathon Kalinski (20. 3+8=11 +3)
Jordan Malone (20. 3+4=7 -7) - Zack Smith (20. 3+4=7 -6) - Keith Boynton (20. 3+2=5 -4)

Jared Cowen (20. 1+14=15 +1) - Braydon Coburn (20. 2+9=11 +0)
Johan Bergström (20. 0+12=12 +1) - Brian Lee (20. 1+7=8 -1)
Michael Sauer (20. 0+4=4 +5) - Drew Boychuk (20. 1+9=10 +2)

Jose Mapletoft (17. 2,95 90.0%)
Alexander Murphy (3. 3,67 89.8%)

Schnieder ja Peterson ehdottomasti suurimmat pettymykset. Schniederistä varmaan yritän päästä eroon draftin yhteydessä.

Palkinnot:

Stanley Cup: Colorado Avalanche
Presidents'-palkinto: Columbus Blue Jackets
Clarence S. Campbell: Colorado
Prince of Wales: Ottawa Senators
Art Ross: Nathan Gerbe (Van)
Hart: Steve Mason (Cbj)
James Norris: Duncan Keith (Col)
Lady Byng: Nathan Gerbe (Van)
Calder: Ric Sumal (Nas)
Conn Smythe: Lance Salcido (Col prkl)
Vezina: Steve Mason (Cbj)
William M. Jennings: Steve Mason (Cbj)
Bill Masterton: Ty Wishart (Col)
Frank J. Selke: Derek Roy (Buf)
Lester B. Pearson: Nathan Gerbe (Van)
Maurice Richard: Dany Heatley (Min)

Gerbe ja Mason siis suurimpina rohmuina. Ei siis mitään iloa tullut tältäkään rintamalta. Seuraavaksi edessä siis drafti ja päivitystä luvassa ennen kauden alkua.