To 28.2.2008 Tappara-SaiPa

[Murmeli]

Sitten viivalta joudutaan vetämään, mutta kun sekin kestää lähes ikuisuuden.

Kahden miehen ylivoimalla ensimmäisen 26:n sekunnin aikana Ville Snellman laukoi kolmesti (Hackerin selkään, Nikkilän torjuntaan ja ylärimaan) kohti Tapparan maalia. Kai se sitten kesti ikuisuuden.

Ymmärrän toki, että tällä kaudella ollaan pelattu heikkoa ylivoimaa mutta tuo lausahdus tämän pelin yhteydessä on aivan samaa kuin Pauli Levokarin haukkuminen joka matsin jälkeen peliesityksistä riippumatta.

 

[ahal]

Kahden miehen ylivoimalla ensimmäisen 26:n sekunnin aikana Ville Snellman laukoi kolmesti (Hackerin selkään, Nikkilän torjuntaan ja ylärimaan) kohti Tapparan maalia. Kai se sitten kesti ikuisuuden.

Ymmärrän toki, että tällä kaudella ollaan pelattu heikkoa ylivoimaa mutta tuo lausahdus tämän pelin yhteydessä on aivan samaa kuin Pauli Levokarin haukkuminen joka matsin jälkeen peliesityksistä riippumatta.

Huomasin Snellun aktiivisuuden, mutta se olikin niitä harvoja valopilkkuja. Jos niitä viivapelotteita ei ole kuin yksi, on sekin helppo kärkikarvaajan eliminoida. Tai ainakin häiritä. Eniten ihmetyttää, kun yv:lläkin pitää seisoskella ja ihmetellä minne syöttää, ikään kuin kuviot eivät olisi selvillä. En äkkiä muista yhtään kertaa, että olisi kaveria selkeästi haettu takatolpalta nopealla poikkisyötöllä tms. Toisaalta Tapparan pakit pelasivat hyvin vastustajat pois maalipaikoilta, se on myönnettävä.

Mutta ei tää nyt tän illan ilmiö ainoastaan ollut. Parempaa tuuria lauantaille. Tsempistä se tuskin kiinni jää.

 

[Ziege]

Olen pitkin kautta arvostellut tuomareita siinä määrin että koen olevani velvollinen antamaan myös positiivistä palautetta, silloin kun siihen on aihetta. Tom Laaksonen ja Teemu Salminen viheltivät tänään todella hyvin. On myönnettävä että suhtauduin kyseiseen tuomarikaksikkoon vähintään epäilevästi, mutta he todistivat epäilyni turhiksi. Hyvä pojat, jatkakaa samaan malliin, niin usko suomalaiseen tuomaritoimintaan voi vielä herätä henkiin.

Eipä eilisessä tuomarikaksikossa ollut mitään hyvää. Oikeastaan mitään ei vihelletty. Pari pakollista jäähyä annettiin. Jonkun muun tuomarin (nykylinjan mukaisen) viheltämänä olisi jäähyjä tullut kolminkertainen määrä. Varsinkin keskialueella sai kiekottomia pelaajia estää niin paljon kuin halusi.

Teemu Salmisella tulee muutenkin olemaan ongelmia SM-Liigassa jos jatkaa tuolla linjallansa pelaajien ja valmentajien kanssa kommunikoinnissa. Eikä hänellä sujunut kommunikointi edes Tom Laaksosen kanssa. Ensimmäisen erän lopussa viheltämättä jätetty Lehtosen selästä taklaaminen käytiin läpi Laaksosen ja Grönvallin kanssa. Laaksonen myönsi Retelle että olisi pitänyt viheltää ja sanoi siitä Salmiselle, koska Salminen oli ollut tilanteen vieressä. Salminenhan otti tästä nokkiinsa, karjasi jotain Laaksoselle ja lähti koppiin. Uutena tuomarina pelit loppuvat lyhyeen, jos hänen kanssaan ei mistään voi keskustella.

 

[polvipetteri]

Eilen oli ehdottomasti tämän kauden paras ottelu Hakametsässä ml. Ilveksen ja kaikkien höntsysarjojen pelit. SaiPa oli erittäin hyvä; kiekot pysyivät lavassa, joukkue luisteli ja Tappara kahvasi SaiPan pelaajien luistellessa kiiruusti pakoon. SaiPa oli kiekollisesti hallitsevampi osapuoli, kun taas selkeästi altavastaajana otteluun lähtenyt Tappara joutui rikkomaan.

Tappara kuitenkin yritti; raastoi ja repi, koukki vastustajia ja roikkui näissä kaksin käsin keskialueella kiinni ja piti vastistajien mailoista kiinni välillä kahden miehen voimalla jotteivät liukkaat Saimaan Pallon edustajat olisi päässeet alati vyöryneisiin maalintekopaikkoihinsa.

Ottelun tuomarinelikko oli illan hengen mukaisesti tasokas. Kaikki koukkimiset, mailalla estämiset, roikkumiset, vastustajan mailasta kiinnipitämiset ja estämiset vihellettiin pois. Ihan kuten liigakauden alussa sovittiin. Nollatoleranssi toimi ensi henkäyksestä lähtien. Tuomari löysi tilanteissa aina syntipukin ja siksi vierailikin alituiseen enemmän rikkoneen joukkueen vaihtoaition edessä. Keskustelu valmennusjohdon ja pelaajien kanssa oli aina jämäkän asiallista, eikä missään tapauksessa ylimielistä ja ammattitaidotonta.

Minä ainakin olisin kaikille ottelutapahtuman järjestämiseen osallistuneille kiitollinen, jos olisin ajanut satoja kilometrejä katsomaan eilisen kaltaista tiivistä pleijarien kenraaliharjoitusta. Harmi, kun satun asumaan Tampereella, joten en voi kuvittella miltä tuntui ajella kotiin rinta täynnä hyvää jääkiekkohenkeä ja suonisto adrenaliinia valloillaan. Kuinka se matka suorastaan suli alta pois ja kotona oltiin ennen kuin huomattiinkaan.

Looppuun vielä yksi toteamus: on se kumma, että ammattilaisliigassa löytyy yksi taho, jota suojellaan järjestysmiesten ja liigajohdon toimesta kuin pop-tähtiä, kukaan seurajoukkueen edustaja ei saa sanoa tästä tahosta poikkipuolista sanaa ilman taloudelllista sanktiota, eikä tämän tahon mistään edesottamuksista keskustella avoimesti missään. Tämän tahon ympärillä pyörii sellainen salaseuran meininki, jota vapaamuuraritkin kadehtivat. Salaliittoteoreetikot ison veden toisella puolella varmasti kaivaisivat tästä polkuja valtion johtoon asti, jos vain saisivat vihiä siitä, kuinka hämärästi tämä taho asioitaan hoitelee. Ei mitään, näin sitä suomalaista jääkiekkoilua viedään eteenpäin. Eihän Neuvostoliitossakaan nevoteltu mistään. Ukot laitettiin vain tottelemaan ja homma toimi. Siksi minäkin käytän munattomasti ilmaisua "taho", jottei minuun päästä kohdistamaan minkään valtakunnan oikeustoimia. Tässä maassa on ennenkin kadonnut tätä tahoa arvostelleita ihmisiä jäljettömiin...

Välillä vaan pieni ihminen miettii, ketä varten tätä lajia pelataan; yleisöä vai liigan johtoa.

 

[Franz]

Huomasin Snellun aktiivisuuden, mutta se olikin niitä harvoja valopilkkuja. Jos niitä viivapelotteita ei ole kuin yksi, on sekin helppo kärkikarvaajan eliminoida. Tai ainakin häiritä. Eniten ihmetyttää, kun yv:lläkin pitää seisoskella ja ihmetellä minne syöttää, ikään kuin kuviot eivät olisi selvillä. En äkkiä muista yhtään kertaa, että olisi kaveria selkeästi haettu takatolpalta nopealla poikkisyötöllä tms. Toisaalta Tapparan pakit pelasivat hyvin vastustajat pois maalipaikoilta, se on myönnettävä.

Snellmanin peluuttaminen viivamiehenä on hyvä variaatio valmennukselta. Vedot lähtivät napakasti ja nopeasti verraten muihin "pelotteisiimme". Olemme hieman eri linjoilla SaiPan ylivoimasta, sillä minun mielestä SaiPa ei seisoskellut ylivoimissaan. Itseasiassa Tapparan aktiivinen nelikko loi lähes joka SaiPa-ylivoimalla painetta niin lujasti, ettei seisoskelu ollut edes mahdollista. SaiPa ei ainakaan eilen todella pelannutkaan ylivoimaa syötöillä maalinedustalle. Ymmärtämykseni mukaan esimerkiksi sössitty, joskin varsin pienestä kiinni ollut 5-3-tilanne, pelattiin jatkuvasti ja tarkoituksella yksinkertaisesti viivavedon kautta.

Kortelaiselta tuli osuva arvio kommentaattorina SaiPan pelaajameteriaalista. Viivalta puuttuu pelote. Vaikka tämä ei tietysti yhdellekkään SaiPan otteita aktiivisesti seuraavalle yllätys ole, mutta silti lausuma on totisinta totta. Esimerkiksi J. Tuominen on mukiinmenevä kiekollisena, mutta riskialtis. Lisäksi pelityylitään sellainen, että paljon pitää tapahtua ollakseen todellinen pelote ja ylivoiman kapelimestari viivalla. Sama koski jo osoitetta vaihtanutta Opaa. Tässä suhteessa esimerkiksi Snellmanin peluutus viivalla on vähintäänkin perusteltua.

Jottei viesti olisi pelkästään kielteinen, on mainittava pelissä olleen paljon hyvääkin. Värilasein eli ei, SaiPa oli pelillisesti Tapparaa parempi ja se on paljon se. Tilanteita luotiin, taklaaminen ynnä muu karvauspeli oli aktiivista ja röyhkeää. Lisäksi Tappara pidettiin "nollilla" ja edes kohtuullisella onnella toinen kehikoihin osuneista vedoista olisi mennyt sisään. Typerää jossittelua tietysti, mutta mikäli SaiPan olisi onnistunut rikkoa kuparinen, olisi peli ollut aivan toinen.

 

[ahal]

...Itseasiassa Tapparan aktiivinen nelikko loi lähes joka SaiPa-ylivoimalla painetta niin lujasti, ettei seisoskelu ollut edes mahdollista. SaiPa ei ainakaan eilen todella pelannutkaan ylivoimaa syötöillä maalinedustalle. Ymmärtämykseni mukaan esimerkiksi sössitty, joskin varsin pienestä kiinni ollut 5-3-tilanne, pelattiin jatkuvasti ja tarkoituksella yksinkertaisesti viivavedon kautta.

Esimerkiksi J. Tuominen on mukiinmenevä kiekollisena, mutta riskialtis. Lisäksi pelityylitään sellainen, että paljon pitää tapahtua ollakseen todellinen pelote ja ylivoiman kapelimestari viivalla. Sama koski jo osoitetta vaihtanutta Opaa. Tässä suhteessa esimerkiksi Snellmanin peluutus viivalla on vähintäänkin perusteltua.

Jottei viesti olisi pelkästään kielteinen, on mainittava pelissä olleen paljon hyvääkin. Värilasein eli ei, SaiPa oli pelillisesti Tapparaa parempi ja se on paljon se. Tilanteita luotiin, taklaaminen ynnä muu karvauspeli oli aktiivista ja röyhkeää. Lisäksi Tappara pidettiin "nollilla" ja edes kohtuullisella onnella toinen kehikoihin osuneista vedoista olisi mennyt sisään...

Vaikka jo seuraava peli painaa päälle, heitetään vielä kommentti eiliseenkin. Eli sitä tarkoitinkin, että monet joukkueet ovat nykyään erittäin aktiivisia alivoimalla ja estävät rauhallisen pelinrakentelun. Näin tuppurakin teki. Samalla kaverin vedot jäävät heiveröisiksi tai estyvät. Mutta kun SaiPa on muuten aktiivinen, niin miksi se av:lla sitten jähmettyy neliöön? Kaveri saa aika rauhassa pyörittää ylivoimaa reunoilla ilman sanottavaa häirintää.

Toisaalta yv:ssa puuttuu tulivoimaa ja ideaakin, mutta myös uskallusta mennä sota-alueelle. Eilen jäi mieleen, ettei mitään selkeää peruskuviota joukkueella ollut yv:ssa. Tai sitten kahvarat eliminoi sen tehokkaasti. Ehkä se on tyyppikysymys, sopivia ei löydy. Jonnea on aiemmin käytetty maskimiehenä ja voisi kai jatkossakin enemmän. Ehkä asiaa voisi jossitella loputtomiin, että ketkä pelaa yv:ssa? Muuten peluutuksesta puheen ollen: olisiko Atu hieman Mälliä hitaampi reagoimaan...

Muutoin mallikas peli, ei siinä mitään. Mitä nyt Tuomiseen tulee, on ollut yksi suosikkejani jo vuosia, mutta välillä menee kummaksi säheltämiseksi. Ajatus ja jalat eivät pelaa yhteen.