Tähän tartun siksi että miksi kotioloissa ei voisi nähdä ihmisiä? Kyllä sä esim allekirjoittaneen kanssa voisit Tampereella muutamissa paikoissa käydä ilman stressiä.
Sopikaapas treffit :)
Tähän tartun siksi että miksi kotioloissa ei voisi nähdä ihmisiä? Kyllä sä esim allekirjoittaneen kanssa voisit Tampereella muutamissa paikoissa käydä ilman stressiä.
On vaikee lähteä kotoa mihinkään ja jännittääkin. Sitä sitte jää neljän seinän sisälle helposti. Välillä myös ihmisjoukot ahdistaa jostain syystä. Mutta mistäpä sitä tietää jos joskus sun kanssa jossain pyörähtää, mutta mitään ei uskalla luvata.Tähän tartun siksi että miksi kotioloissa ei voisi nähdä ihmisiä? Kyllä sä esim allekirjoittaneen kanssa voisit Tampereella muutamissa paikoissa käydä ilman stressiä.
On vaikee lähteä kotoa mihinkään ja jännittääkin. Sitä sitte jää neljän seinän sisälle helposti. Välillä myös ihmisjoukot ahdistaa jostain syystä. Mutta mistäpä sitä tietää jos joskus sun kanssa jossain pyörähtää, mutta mitään ei uskalla luvata.
On vaikee lähteä kotoa mihinkään ja jännittääkin. Sitä sitte jää neljän seinän sisälle helposti. Välillä myös ihmisjoukot ahdistaa jostain syystä. Mutta mistäpä sitä tietää jos joskus sun kanssa jossain pyörähtää, mutta mitään ei uskalla luvata.
@vilperi voi kertoo millainen ensi tapaaminen oli. Ujo myös oli mut mun kanssa pystyy oleen sellainen kun on eli ymmärrän ottaa toisen 'erilaisuuden' hyvin. Ei musta terapeuttia saa mut sellaisen tyypin kyllä jonka kanssa ei tarvii olla täydellinen.
Minulle jäi @peksa meidän tapaamisesta kyllä hyvä fiilis. Olin itse tosiaan ujo, se lienee minulle tyypillistä etenkin kun kohtaan minulle "uusia" ihmisiä eli ihmisiä joiden kanssa en ole ollut tekemisissä ennen ja olihan tuo lähtökohta tapaamiselle sellainen että minun kaltainen arempi ihminen sitä voi ujostella. Eli että tapaa ihmisen jonka kanssa on ennen ollut yhteyksissä vain netissä.
Mutta ei tuo ujous nyt hirveästi haitannut vaan juttua kyllä riitti. Peksaa voi kyllä luonnehtia ihmiseksi joka on avoin, tuttavallinen ja on aika sosiaalinen myös. Sekä hän osaa mielestäni kyllä ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden. Minuakin kohtaan oli varsin ystävällinen vaikka meidänkin luonteissa on eroavaisuuksia. Kyllä minä tällaisen nettituttavuuden kuin peksa uskaltaisin tavata ihan todellisessa elämässäkin.
@vilperi voi kertoo millainen ensi tapaaminen oli. Ujo myös oli mut mun kanssa pystyy oleen sellainen kun on eli ymmärrän ottaa toisen 'erilaisuuden' hyvin. Ei musta terapeuttia saa mut sellaisen tyypin kyllä jonka kanssa ei tarvii olla täydellinen.
Kyllä tuota näkemistä voisi harkita tässä kevään aikana. Kahvillahan olisi mukava turista menemään @peksa . Tekee itelle vaan hyvää tutustua uusiin ihmisiin.
Sama 'kaffetarjous' koskee myös @godspeed sinuakin.
En koeta tässä millään tavalla vältellä, joskus hetki vaan vaatii oikeaa tilaisuutta. Kävi mielessä, että @Päätykiekko mukaan ja ollaan porukalla?
Kun itselle ja elämälle merkitykselliset asiat pikku hiljaa menettävät mielenkiintonsa voi sanoa että asiat alkavat olla huonosti. Entä sitten kun ne heräävät uudelleen henkiin? Ollaanko toipumisen tiellä?
Tervehdys @Kuuppa Jumissa,
Jokin liikuntamuoto on hyvä, mutta siitä ei parane ottaa itselleen taakkaa - se käy yllättävän helposti.
Liikunta on tietysti jo lähtökohtaisesti hyvä kenenlle tahansa ja masnnuksesta kärsivälle/toipuvalle se antaa myös mielekästä tekemistä niin kropallle kuin aivoillekin ja ryhtiä elämään eli aikatauluttaa päivää.Liikuntaa aina suositellaan masentuneelle. Minä en siitä mitään positiivisia asioita ole huomannut. ...
Hienoa, että sopi sinulle. MInä en tiedä mikä sopisi minulle. Ei vissiin mikään. Toki siellä diagnoosissakin lukee krooninen vaikea masennus niin tiedä sitten muuttuko tämä enää koskaan miksikään vai mennäänkö näillä?Liikunta on tietysti jo lähtökohtaisesti hyvä kenenlle tahansa ja masnnuksesta kärsivälle/toipuvalle se antaa myös mielekästä tekemistä niin kropallle kuin aivoillekin ja ryhtiä elämään eli aikatauluttaa päivää.
Kävin itsekin sauvakävelylenkillä päivittäin, joka sopi kyllä minulle oikein hyvin.
Toki siellä diagnoosissakin lukee krooninen vaikea masennus niin tiedä sitten muuttuko tämä enää koskaan miksikään vai mennäänkö näillä?
Noh, reilu parikymmentä vuotta tässä olen itsekin diagnosoituna mennyt, vaihtelevasti, joskin nykyisin olen ehkä voinut "tasaisemmin", ihan ilman lääkkeitäkin, vaikka tuo itänaapurin vitopään edesottamukset pahasti järkyttivätkin turvallisuudentunnettani.Hienoa, että sopi sinulle. MInä en tiedä mikä sopisi minulle. Ei vissiin mikään. Toki siellä diagnoosissakin lukee krooninen vaikea masennus niin tiedä sitten muuttuko tämä enää koskaan miksikään vai mennäänkö näillä?