Eilen kun näin Heinäluoman haastattelun niin miehestä tuli niin etova mielikuva, että mieleeni valtasi ruusuinen ajatus hänestä, Halosesta ja parista muusta demarista kaltereiden takana. Olisiko Rusi-kirja alkusoittoa valoisalle tulevaisuudelle. Laitetaan nyt totuuskomissio pystyyn, joka selvittää politikkojen mustan menneisyyden. Kaikki Stasi- ja KGB-yhteydet esiin vaikka tulisikin pahaa jälkeä. Nostetaan sitten uudet, nuoremmat kasvot esiin, jos Haloselle, Liikaselle, Jaakko Laaksolle ja kumppaneille kävisi ohraisesti. Toki toivon, että Karalahti saisi seuraa Halosesta, mutta kestän myös sen kuin mies, jos joku demari esimerkiksi osoittautuu nuhteettomaksi. Vaikea kuvitella, että se olisi mahdollista, mutta pettymyksiä on ennenkin koettu.
Olen muuten ollut aika järjissäni ja mielikuvani siitä, että suomalaiset olivat Gorban puolella Reagania vastaan ei ollut mitenkään tuulestatemmattu. Rusi toi eilen saman seikan esille. Yhdysvaltain puolella oleminen kommunismia vastaan oli silloin niin harvinaista, että ainakin itse tunsin oloni melko tukalaksi. Eihän siinä toki mitään yllättävää ole, koska Tehtaankatu tarkasti suomalaiset koulukirjatkin siihen aikaan, mutta silti...
Onhan tässä joulun tunnelmaa taas. Onkin ollut monta vuotta, ettei ole saanut kokea vastaavaa riemua kuin aikoinaan, kun Neuvostoliitto hajosi, SEV lakkautettiin, STS-pankki, Kansa-vakuutusyhtiö, Ilkka Kylävaara jne. ajautuivat konkurssiin. Jatkoa odotellaan.
Kalevi Sorsa olisi pitänyt saada monoa kaikista poliittisista tehtävistä Valtion kuvaputkitehdasskandaalin jälkeen.