Jos näin jälkikäteen vuoden päätteeksi täällä "oikean" otsikon alla palaisin menneisiin.
Kyllä "kovan" pelaajan pitäisi pelin luonteen ymmärtäen tietään, että ajelleessaan jonkun yli tietyn pelaajan ollessa kentällä vastustajan puolelta, tanssiin kutsu/haku osuu varmasti kohdalle. Kysymys ei ole silloin siitä, tuleeko se hakemaan tanssiin vai ei. Vaan siitä ajaako silloin itse vai ei! Ihme on, jos joku näkee tämän jotenkin toisin? Varsinkin jos kyseessä on pelaaja!
Enkä näen mitään perustetta sille, että väsynyt pelaaja saisi kelata maalivahdin yli ja puolustautua sillä, että nyt juuri on pitkä veto takana. Tai jos joku naputtelee kynällään koko vaihdon pohkeille ja käsille, ja sitten kun joku aivan oikein tulee hakemaan mukaansa sanoo, että on puhki ja ei nyt. Tasonmittaus matseissa tilanne tietysti lähtee ihan eri pohjalta ja silloin lähdön tulisi olla reilu.
Lisää sieltä sun täältä poimittua.
Kyllä pelaaja voi täyttää roolinsa ja auttaa joukkuettaan, vaikka ei vetäisi vaihtoakaan. Ei kaikkien panosta tai roolia voi arvioioda peliajan kautta. Eikä siitä pidä pelaaja syyttää, kuinka vähän tai paljon hän siellä kehässä painaa. Tai missä roolissa vetää. Kyllä valmennus kantaa näistä vastuun, ei pelaajat itse. Ja kyllä tässä vaiheessa kautta, joka jätkä on kuullut moneen kertaan mitä joukkue ja valmennus häneltä odottaa. Ja niitä odotuksia on monenlaisia, kuten valmentajia sekä pelaajiakin.Ja kyllä pelaajakin siellä kopissa tappelun jälkeen, kätten vielä täristessä, varmasti tietää auttoiko joukkuettaan vai rikkoiko valmennuksen ohjeita.
Toporowski-Nickerson. Hyvää sähköä tämäkin ja paljon tuntui keskustelua herättävän vaikka kintaat jäivät käteen. Kai siihen syöttiin on siis tartuttava?
Toporowski kuitenkin omaan kovan rutiinin ja kokemuksen, vaikka tuo halu ja into tuntuu jääneen menneisyyteen ja vanhalla maineella ratsastetaan paljolti näissä keskusteluissakin. Tosin kaveri taitaa itse myös pitää sitä taakkana? Taisi Toporowski ottaa tuon ainoan NHL-runkosarja matsin pelissä, joka näkyi Suomessakin, jos oikein tilannetta muistelen. Ei tosin uskoisi, että veljeksistä juuri Shayne rikkoi aikanaan hetkeksi AHL-liigan yhden matsin jäähyennätyksenkin.
Nickerson kuitenkin sekä pelaajana että tappelijana on nuori ja varmasti vielä raakile, tosin hyvää paloa,oikeaa luonnetta ja itseluottamusta löytyy. Ja itseäni toistaen, monia hyviä piirteitä Nickerson on kaukaloon tuonut ja hyvällä asenteella ottaa roolia illasta toiseen, alkuveryttelystä lähtien. Ehkä seuraavaksi nähdään Dwight Schofield tyylinen alkuveryttelyn varjonyrkkeily pleksiin, nyt se jäi kuulemma hallin käytävälle. Lisää tätä!