Tappara kaudella 2015–2016

  • 266 554
  • 796

Jussizip

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Porin Ässät, Chelsea FC
Onnittelut Savinaisesta! Olisi maistunut nähdä myös Ässissä jälleen. Toivottavasti Vellu onnistuu pelaamaan hyvän kauden!
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Savinainen kelpaa hyvin. Mieleen muistuvat tietysti etupäässä kevään 2013 kovat mutta rehdit finaalit ja erityisesti se yksi katkera jatkoaikamaali. Ikääkin on vielä suhteellisen vähän, joten ilman muuta mahdollisuus kirkastaa liigassa otteitaan hieman vaisummin sujuneen ulkomaankierroksen jälkeen.
 

Sardion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nyt kun joukkue on valmis, on aika tehdä pieni leikkimielinen vertailu siitä, kuka astuu kenenkin saappaisiin:

Metsola > Karhunen
Karhunen astuu isoihin saappaisiin, mutta Tuonosen opissa ja hyvin organisoidun puolustuksen takana kaikki onnistumisen edellytykset ovat olemassa.

Kolomatis (Tömmernes) < Plastino
Plastino on lähes varmasti upgrade Kolomatikseen nähden, mutta lopullinen taso on arvoitus. Kolomatis käytännössä korvattiin loppukaudella Tömmernesillä, toivottavasti Nickin kohdalla ei tarvitse tehdä samoin.

Erkinjuntti = Ilomäki
Juntti lähti vaisun viime kauden jälkeen Pelsuihin hakemaan uusia haasteita. Ilomäki perii hyvin todennäköisesti hänen roolinsa kakkosylivoiman pyörittäjänä, vaikka pelaakin luultavasti keskellä. Lähtökohtaisesti EJ on hivenen kovempi pelaaja, mutta Ilomäen ura on noususuunnassa. Taisipa Arttu hetken johtaa KalPan sisäistä pistepörssiäkin viime kaudella ennen loukkaantumistaan.

Palola = Savinainen
Vaikea on verrata kahta hyvin erityylistä pelaajaa keskenään, vaikka kumpikin on kova maalintekijä. Savinainen on tietyllä tapaa monipuolisempi, mutta Opalla on puolestaan enemmän huippuosaamista (laukaus).

Jormakka > Haapala
Haapala perii Jormakan paikan kärkiketjuissa ja pääsee nyt kunnolla näyttämään kyntensä. Jormakka pelasi viime syksynä hyvin, mutta hävisi sitten kuvasta noin puoleksi kaudeksi ennen kuin keväällä pääsi todella liekkeihin. Haapala pääsee toivottavasti nyt täydessä kunnossa tulevaan kauteen.

Malinen < Lajunen
Malinen on erittäin hyvä ja monipuolinen pelaaja, mutta maailman- ja SHL:n mestari Lajunen on silti vahvistus.

Green > Rauhala
Otolla on nyt paikka napata vakipelipaikka joukkueesta ja sen hän myös tehnee. Greenin suorituksiin on tietysti matkaa ja Rauhala on selvästi puolustavampi sentteri kuin Green.

Marjamäki > Honkanen?
Alaketjujen voimalaituria ei varsinaisesti ole hankittu, mutta uusi jukkapeltola tuli. Honkasella on oikeastaan kaikki mahdollisuudet syrjäyttää esimerkiksi Kaksonen kokoonpanosta.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Savinainen tosiaan tuli ja kuten sanottua tekee ihmeitä tälle joukkueelle, koska tähän asti ryhmästä on puuttunut kaikkea mitä hän edustaa. Jos maaleja ei jostain syystä tulekaan, niin auttaa joukkuetta kuitenkin taklauksilla, alivoimapelaamisella, hengenluojana ja niin edelleen. Tuo johtajuutta koppiin ja kentälle mitä on nyt viime vuosina menetetty aina kauden päätteeksi (Nieminen ja Green). Vaikuttaa vähän puolikahelilta tapaukselta, joita menestyviin kiekkojoukkueisiin usein pari mahtuu ja jopa tarvitaan. Etenkin ne kovat taklaukset joita jakeli Tappara-pelaajille keväällä 2013 pistivät v-tuttamaan, joten sitä samaa kiitos nyt kun on oikean joukkueen paita päällä. Tämän hetken hyökkääjistä kunnon taklauksia pystyvät jakamaan Kuusela, Dixon ja Savinainen, joten sille osastolle tarvittiinkin vahvistusta. Lajusella on raameja mutta en tiedä taklaako, aika safetya sentteri-peliä esitti niissä Elitserienin playoff-matseissa mitä tuli nähtyä. Tapola lupaili aggresiivisempaa Tapparaa ainakin kotipeleihin, joten toivottavasti taklaamiseen panostetaan enemmän kuin esim. Rautakorven aikana.

1.ketju 25 Haapala - 24 Lajunen - 71 Kuusela
2.ketju 19 Savinainen - 17 Dixon - 29 Laine
3.ketju 81 Peltola - 44 Järvinen - 22 Ilomäki
4.ketju 27 Kaksonen - 42 Rauhala - 26 Karjalainen
5.ketju 11 Tanus - 91 Tuomisto - 51 Heikkilä
6.ketju 52 Mäkinen - 15 Honkanen - 13 Levtchi

1.pari 12 Kankaanperä - 38 Aalto
2.pari 47 Bonsaksen - 23 Elorinne
3.pari 6 Saravo - 18 Plastino
4.pari 21 Puistola - 24 Mäkinen
5.pari 5 Rouhiainen

1.mv 33 Karhunen
2.mv 35 Noronen
3.mv 1 Hrachovina
 

Luke72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva mestari
Tuo Greenin hukkaaminen vähän korpeaa, vaikka sen toisaalta hyvinkin ymmärtää. Mies oli kuitenkin värikäs soturi, joita ei liikaa ole tässä sarjassa. Lisäksi keväällähän hirvi äityi ihmeelliseen lentoon, vaikka talven oli enempi tai vähempi jumissa. Sääliksi käy jos mies lopettaa uransa Kouvolassa. KooKoo on ihan ookoo, mutta se kylä ei niinkään. Kiitoksia kumminkin Greenille! Hieno äijä!
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei siinä kevään lennossa mitään ihmeellistä ollut. Hirvi oli vaan alkukauden jumissa fyysisesti, mutta kyllä ongelmiin vaikutti myös koko joukkueen hukassa ollut pelaaminen. Ei mitään yhteispeliä tai punaista lankaa ollut ryhmän pelaamisessa, ja tätähän se oli hyvän matkaa joulukuulle asti. Tapolan potkujen täytyi olla hiuskarvan varassa koska mies ei tuntunut saavan hommasta mitään otetta. Jopa perikanadalaisen kohteliaasti mediassa omistaan puhuva Green peräänkuulutti julkisesti johtajuutta valmennukselta, tässä vaiheessa epäiltiin jopa että lähteekö päävalmentaja vai Green, mutta onneksi kumpikin lopulta jäi. Keväällä Green olikin sitten joukkueen tärkeimpiä hyökkääjiä ja viime kauden tapaan maaleja tuli myös finaalisarjassa. Kyllä tätä miestä ikävä tulee, ei voi mitään.
 

Sardion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
1.ketju 25 Haapala - 24 Lajunen - 71 Kuusela
2.ketju 19 Savinainen - 17 Dixon - 29 Laine
3.ketju 81 Peltola - 44 Järvinen - 22 Ilomäki
4.ketju 27 Kaksonen - 42 Rauhala - 26 Karjalainen
5.ketju 11 Tanus - 91 Tuomisto - 51 Heikkilä
6.ketju 52 Mäkinen - 15 Honkanen - 13 Levtchi

1.pari 12 Kankaanperä - 38 Aalto
2.pari 47 Bonsaksen - 23 Elorinne
3.pari 6 Saravo - 18 Plastino
4.pari 21 Puistola - 24 Mäkinen
5.pari 5 Rouhiainen

1.mv 33 Karhunen
2.mv 35 Noronen
3.mv 1 Hrachovina

Muutoin näyttää ihan hyvältä, mutta Ilomäki ei varmasti pelaa laidassa, jos valmennus on yhtään harrastanut tilastoskouttausta. Hän on kuitenkin Dixonin ohella selvästi joukkueen paras aloittaja. Lisäksi Plastino on toivon mukaan top 4 -tasoa puolustuksessa, muuten näyttää aika heikolta pelin avaamisen suhteen.

Tässä vielä aloitusprosentit viime kaudelta:

Dixon 53,7%
Ilomäki 52,0%
Lajunen 47,15% (SHL)
Järvinen 45,5%
Rauhala 44,8%
 

Borre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Muutoin näyttää ihan hyvältä, mutta Ilomäki ei varmasti pelaa laidassa, jos valmennus on yhtään harrastanut tilastoskouttausta.
Ei olisi ennenkuulumatonta, että laitaan merkitty pelaaja kävisi hoitamassa aloitukset. Tuolla tavalla saataisiin kätisyydet kuntoon joka ketjuun, joten itsekin puoltaisin Ilomäen peluutusta oikeassa laidassa.
 

hcp27

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM-Liiga
Metsola > Karhunen
Karhunen on iso kysymysmerkki, ei yhtään täyttä kautta alla jolloin olisi vakuuttanut 100% mutta sitten taas hyvät päivät on helvetin hyviä.

Kolomatis (Tömmernes) < Plastino
Kolomatis pelasi pirun hyvän pre-seasonin ja jatkoi hyviä otteita syksyllä. Jotain tapahtui ja joutui Tapolan koirankoppiin. Ennen uutta vuotta oli enemmän pisteitä kasassa kuin Bailenillä samaan aikaan edellisellä kaudella. Ei saanut enää mahdollisuutta jostain syystä.

Erkinjuntti = Ilomäki
Erkinjuntti on hitaampi mutta omaa erinomaisen pelisilmän jota taas Artulla ei vielä ole. Artulla on tosin jalkojen lisäksi EJ:n tapaan käsiä, tää on aika 50/50 korvaus.

Palola = Savinainen
Savinainen on 100x parempi yleispelaajana kuin Palola, Opan suurin heikkous oli puolustus. Tarkemmalla tuomarilinjalla Palola olisi istunut 100min pelkästään huitomisista jäähyllä, HIFK sarja taisi olla ainoa missä hänen mailankäyttöön puuttuttiin. Mutta toisaalta Palolan laukaus on Euroopan top 10:ssä heittämällä. Täten myös mies oli kiekollisena aivan saatanan vaarallinen aina kun oli hyökkäysalueella. Hyvä hankinta kuitenkin, helpottaa ainakin muiden ketjussa olevien pelaamista kun ei tarvitse paikata niin paljoa Opaa omissa mutta toisaalta hyökkäyksessä muiden pitää tehdä astetta enemmän.

Jormakka > Lajunen
Lajunen korvaa yks yhteen Jormakan, ei ole ehkä niin nopea mutta maalivainua löytyy, Lajunen on varsinkin poffeja ajatellen loistohankinta. Lajunen korvaa ehkä hyökkääjistä parhaiten juurikin Jormakan jättämän aukon.

Malinen >
Korvattavissa omilla pelaajilla, pelasi todella upean kauden mutta johtui pitkälti erinomaisista ketjukavereista. Sentterinä hyvä paitsi että hävisi lähes kaikki tärkeät aloitukset 100-0.

Green, Marjamäki >
Näitä jätkiä ei ollakkaan sitten korvattu millään, tälläisiä isoja kolmosen ja nelosen ryminäosaston jätkiä onkin oikeasti aika helvetin vaikea korvata. Ei löydy omista samanlaisia pelaajia, tai saa nyt nähdä onko Laine kasvattanut munat, oppinut luisteleen sekä saanut voimaa kesän aikana. Taitanee olla ainoa joka voi korvata edes toisen näistä.

<-Honkanen ja Tuomisto
Tälläisiä hankintoja joita ei vain voi ymmärtää. Miksi? Samaa kategoriaa kuin Miika Heikkilä joka oli Mestiksen tyyliin kuumin pelaaja jolla ei kuitenkaan Tapparan tasoiseen organisaatioon ole mitään annettavaa.


Tällä hetkellä on kaks ja 1/3 ketjua kovaa hyökkäyksessä, yks kakkosketjun jätkä olisi tervetullut sekä sinne neloseen sitä ryminää.
Olishan tossa vaikka Lucenius vapaana ;)
 

Kiakonsyöjä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Onssimouhot
<-Honkanen ja Tuomisto
Tälläisiä hankintoja joita ei vain voi ymmärtää. Miksi? Samaa kategoriaa kuin Miika Heikkilä joka oli Mestiksen tyyliin kuumin pelaaja jolla ei kuitenkaan Tapparan tasoiseen organisaatioon ole mitään annettavaa.
"Edelleenkin strategia on kasvaa menestykseen – ei pyrkimys ostaa sitä." Suora lainaus Tapolan kirjeestä.
Eihän sitä muutama vuosi sitten ymmärretty paloloiden, ja järvisten hankintaa. Uskoisin että näistä olisi tarkoitus tulla juuri näitä paloloita, ja kumppaneita.
 

hcp27

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM-Liiga
"Edelleenkin strategia on kasvaa menestykseen – ei pyrkimys ostaa sitä." Suora lainaus Tapolan kirjeestä.
Eihän sitä muutama vuosi sitten ymmärretty paloloiden, ja järvisten hankintaa. Uskoisin että näistä olisi tarkoitus tulla juuri näitä paloloita, ja kumppaneita.
Molemmat saapuivat Tapparaan 2011-12 kaudella, tällöin ei ollut kolmea hopea mitalia pohjilla jonka myötä jokainen odottaa sen mitalin kirkastuvan ensi kaudella. Suoraan sanoen hyökkäyksen hankinnat on erittäin vajavaiset lähtökohtiin nähden.
 

~POSEIDON~

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, HIFK, Panthers,
Molemmat saapuivat Tapparaan 2011-12 kaudella, tällöin ei ollut kolmea hopea mitalia pohjilla jonka myötä jokainen odottaa sen mitalin kirkastuvan ensi kaudella. Suoraan sanoen hyökkäyksen hankinnat on erittäin vajavaiset lähtökohtiin nähden.

Ootko todellakin sitä mieltä ettei tämmösiä hankintoja kannata tehdä menestyvän joukkueen?
Sillä minusta jatkuvan menestyksen edellytys on että tällaisia kehitettäviä pelaaja hankintoja tehdään tukemaan junnu tuotantoa ja kilpailuttamaan pelipaikkoja, sillä kai ymmärrät että budjettia ei ole varaa käyttää täyttämällä joukkuetta pelkillä kokeneilla Liigapelaajilla.

Honkanen: Verrattu jopa Peltolaan, asenne pelaaja joka kilpailee lähtökohtasesti neloskentän paikasta kuin paikasta.
Tuomisto: Mestiksen parhain fysiikka, taistelee 2-4 kentän paikoista.
 

Fordél

Jäsen
Metsola > Karhunen
Karhunen on iso kysymysmerkki, ei yhtään täyttä kautta alla jolloin olisi vakuuttanut 100% mutta sitten taas hyvät päivät on helvetin hyviä.

En luokittelisi Karhusta isoksi kysymysmerkiksi. Pääosin Karhusen peli on kuitenkin ollut uomissaan viime Liigakausilla ja nykyiseen Liigaan on aika vaikea saada paljoakaan Karhusta vakuuttavampia nimiä ykkösveskaksi. Seuraava taso onkin jo selkeät EHT-tason ukot, jotka pelaavatkin sitten pääosin KHL:ssa. Lisäksi eipä siellä vastustajillakaan ole täysin 100 % varmoja veskoja. Omat ongelmat on niin Hussolla, Tarkeilla, Zapolskilla kuin Lassilalla.

Mitä tulee noihin hankintoihin ja kuka on korvannut kenetkin niin näkisin niiden menevän hyökkäyksen keskeisten pelaajien osalta näin:

Palola ja Erkinjuntti -> Savinainen ja Laine
Jormakka -> Haapala
Malinen ja Green -> Lajunen ja Ilomäki

Eli osaksi on hankittu korvaajia, mutta osaksi korvaajat tulevat joukkueen sisältä. Esimerkiksi kun Haapala on saanut ilmeisesti nyt olla terveenä pidemmän jakson putkeen ja lähtee tulevaan kauteen vakiokokoonpanon miehenä, voidaan olettaa hänen ottavan Jormakan paikan yhden tulosvastuullisen kentän laidalla. Palolan ja Erkinjuntin myötä joukkueesta lähti paljon taitoa ja maalintekokykyä. Osaksi taitovajetta esim. ylivoimalla tullee korvaamaan Ilomäki, kuten listasit. Pelipaikkakohtaisesti näkisin kuitenkin, että nimenomaan Savinainen ja junnuista nouseva Laine tulevat ottamaan nämä kaksi vapautuvaa laitahyökkääjän tonttia.

Keskushyökkääjäosastolle tuli iso aukko, kun hyvät kahden suunnan pelaajat Malinen ja Green lähtivät Kouvolaan. Tilalle tulevat Lajunen ja Ilomäki, jotka eivät ole kokonaisuutena ihan samaa tasoa, etenkään suoritusvarmuudessa ja puolustuspelaamisessa. Toisaalta Ilomäkeen liittyy hyvin paljon kiekollista potentiaalia, enemmän kuin lähteneeseen kaksikkoon. Jos se realisoituu tasaisesti läpi kauden, Tapparan hyökkäyksessä ei pitäisi olla taitovajetta. Eli sentteriosastolle on tullut vähän erilaiset korvaajat, mutta kokonaispanoksena voivat nousta samalle tasolle.

Kaiken kaikkiaan Tapparan hyökkäyspään hankinnat ja joukkueen sisältä nousevat korvaajat voivat hyvinkin paikata menetykset, mutta se vaatii ehdottomasti kaikilta hyvää onnistumista ja tason nousua. Kuitenkin esim. Haapalalla on täydet mahdollisuudet nousta kovaan rooliin ensi kauden hyökkäyksessä. Harmi kun hän ei löytänyt tietään KooKooseen.
 

Sekera

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, prosessit ja yrittäminen
Keskushyökkääjäosastolle tuli iso aukko, kun hyvät kahden suunnan pelaajat Malinen ja Green lähtivät Kouvolaan. Tilalle tulevat Lajunen ja Ilomäki, jotka eivät ole kokonaisuutena ihan samaa tasoa, etenkään suoritusvarmuudessa ja puolustuspelaamisessa. Toisaalta Ilomäkeen liittyy hyvin paljon kiekollista potentiaalia, enemmän kuin lähteneeseen kaksikkoon. Jos se realisoituu tasaisesti läpi kauden, Tapparan hyökkäyksessä ei pitäisi olla taitovajetta. Eli sentteriosastolle on tullut vähän erilaiset korvaajat, mutta kokonaispanoksena voivat nousta samalle tasolle.

Lajunen oli SHL:n mestarin parhaita puolustavia hyökkääjiä. Växjön sisäisessä pörssissä playoffeissa taklauksissa ykkönen, blokattuja laukauksia hyökkääjistä toiseksi eniten ja av-minuutteja hyökkääjistä eniten ja runkosarjassa käytännössä samat sijoitukset. Suoritusvarmuus oli siis melkoisen korkealla tasolla läpi kauden. SHL:n tilastosivut

Ilomäki teki kaudella 11-12 Tapparassa vahvan vaikutuksen loppukauden esityksillään, mutta sen jälkeen on ollut ainakin omasta tutkastani ulkona. Kiekollinen peli varmasti sai harjoitetta KalPa-lainalla ja kädentaitoja lienee yhtä lailla kuin Malisella, erona lienee se, että Ilomäki saa ne taidot todennäköisemmin käyttöön.

Green oli kahden kauden aikana erinomainen omassa roolissaan, korostuen viime kaudella yv-spesialistina ja nelossentterinä. Runkosarjassa sekä playoffeissa hyökkääjistä toiseksi eniten yv-pisteitä, mutta tasakentällisin pisteiden valossa hiljaisempaa. Greenin suoritusvarmuus etenkin syyskaudella oli täysin kadoksissa eikä miehestä ollut hyötyä vaikeuksien kanssa painineelle joukkueelleen.

Malisenkaan suoritusvarmuutta en voi kehua, koska mies katosi sitä enemmän kuvasta mitä pidemmälle kevätkausi eteni. Heti vuodenvaihteen jälkeen osui parempi jakso, mutta sitten tapahtui Maliselle ominainen tasonlasku ja kiekon kanssa ei saanut enää käytännössä mitään aikaiseksi. Malinen oli siitä hyvä, että virheet olivat tosi vähissä, mutta toisaalta itsevarmuus/itseluottamus/pelirohkeus katosi liian helposti kevään edetessä.

Sentteripähkimisessä pitää muistaa sekin, että Tapparalla on niitä nyt "ylimäärä". Dixon-Järvinen-Lajunen-Ilomäki-Rauhala - jonkun heistä on pakko olla laidalla roolituksen aikaansaamiseksi ja mielestäni laiturirooli voisi osua Ilomäelle, että saadaan Kuuselan lisäksi toinen helposti tulosuskottava rightin laituri.

Joukkue on aina osiensa summa ja mielestäni kaksikko Lajunen-Ilomäki tarjoaa kokonaisvaltaisempia työkaluja sommitella ketjukoostumuksia kuin kaksikko Malinen-Green, joista ensimmäinen oli hyökkäyspelissään ns. melkein-tasolla ja toinen oli tasakentällisin pienessä roolissa. YV tosin menetti Greenin lähdön myötä olennaisen osan vastustajan maalin edestä ja AV varman perussuorittajan Malisen muodossa.

Kaiken kaikkiaan Tapparan hyökkäyspään hankinnat ja joukkueen sisältä nousevat korvaajat voivat hyvinkin paikata menetykset, mutta se vaatii ehdottomasti kaikilta hyvää onnistumista ja tason nousua. Kuitenkin esim. Haapalalla on täydet mahdollisuudet nousta kovaan rooliin ensi kauden hyökkäyksessä. Harmi kun hän ei löytänyt tietään KooKooseen.

Haapala on Tapparassa niin hyvissä ruoissa, että ei kannata muualle lähteä koittamaan: http://www.tappara.fi/liiga/images/stories/artikkelit/Uutiset/Muut/pirkkahalli/ph7.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Jep, suoritusvarmuudella ja puolustusosaamisella viittasin lähinnä Ilomäkeen. Pystyykö pelaamaan hyvää kiekollista peliä illasta toiseen ja voiko hänen ympärille muodostaa yhden tehonyrkin ilman, että omissa soi liikaa? Tietysti mitään pakkorakoa kovalle tasonnousulle ei ole jos Dixon ja Järvinen eivät petä. Tapparan sentteriosasto on parhaimmillaan niin laaja, että Lajusellekaan ei taida tarvita laittaa mitään suuria odotuksia hyökkäyspelin suhteen. Lajunen voi hyvin keskittyä omilla vahvuuksilla pelaamiseen eli pelata puolustuspää edellä, johtaa tärkeää ykkösalivoimaa ja pelata muita tärkeitä erikoistilanteita ottelun sisällä. Siinä sivussa syntyy varmasti noin 20 tehopistettä.

Mielestäni lähtökohtaisesti kuitenkin Malinen-Green kaksikko on oikein roolitettuna ja peluutettuna kokonaisvaltaisesti vielä ennen uuden kauden alkua parempi kaksikko kuin Lajunen-Ilomäki. Lajusen kiekollisessa pelaamisessa on kuitenkin omat rajoituksensä. Ilomäen kohdalla kiekollisen potentiaalin pitäisi realisoitua tasaisesti läpi koko kauden. Vielä näin ei ole tapahtunut, mutta ensi kaudella kaveri voi olla jo selkeä kärkisentteri Liigaan.
 

HA kontio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
[QUOTE="Fordél, post: 5984580, member: 7336]

Malinen ja Green -> Lajunen ja Ilomäki


Keskushyökkääjäosastolle tuli iso aukko, kun hyvät kahden suunnan pelaajat Malinen ja Green lähtivät Kouvolaan. Tilalle tulevat Lajunen ja Ilomäki, jotka eivät ole kokonaisuutena ihan samaa tasoa, etenkään suoritusvarmuudessa ja puolustuspelaamisessa. Toisaalta Ilomäkeen liittyy hyvin paljon kiekollista potentiaalia, enemmän kuin lähteneeseen kaksikkoon. Jos se realisoituu tasaisesti läpi kauden, Tapparan hyökkäyksessä ei pitäisi olla taitovajetta. Eli sentteriosastolle on tullut vähän erilaiset korvaajat, mutta kokonaispanoksena voivat nousta samalle tasolle[/QUOTE]

Pikkuisen ihmettelen tuota kommenttia. Miten lajunen -ilomäki akseli ei ole ihan samaa tasoa? Malinen ei ole voittanut mitään. Greenistä en ole, kun en viitsi varmistaa, ihan varma mutta tapparassa eikä änärissä mitään, vaikka suosikki pelaajiini kuuluukin.

Arttukaan ei ole voittanut, mutta lajunen on, ruotsissa ja majussa. Ruotsissa oli växjöelle tärkeä peluri ja uskon että on sitä täälläkin, lyö saavutuksilla nämä miut eli mielestäni tässä vaihdossa voitettiin.
 

Apheu

Jäsen
Mielestäni Lajunen on edellä sekä Malista että Greeniä. Ilomäki on pieni wild-card, mutta lähtökohtaisesti ennemmin ottaisin Lajunen&Ilomäki kuin Malinen&Green. Green on jälleen vuoden vanhempi ja hitaampi jne. Tietysti paras kaksikko olisi Lajunen&Malinen, mutta Lajusen näytöt SHL:stä ja etenkin playoffeista ovat omaan silmään kovat. Mies on vieläpä melkoisen nuorikin ja SHL on Liigan verrattuna hitusen kovatasoisempi sarja, niin vahva usko siihen on, että Lajunen on kova tekijä. Lähtökohtaisesti hieman Lajunen>Malinen. Greeniä ja Ilomäkeä taas on hankala verrata. Mikäli Green vetäisi koko kauden niinkuin kevään, tilanne olisi aivan eri, mutta viime syksy oli sellaista pakkopullaa, että parempi oli varmaankin antaa nyt vaan miehen mennä.
 

Fordél

Jäsen
Pikkuisen ihmettelen tuota kommenttia. Miten lajunen -ilomäki akseli ei ole ihan samaa tasoa? Malinen ei ole voittanut mitään. Greenistä en ole, kun en viitsi varmistaa, ihan varma mutta tapparassa eikä änärissä mitään, vaikka suosikki pelaajiini kuuluukin.

Arttukaan ei ole voittanut, mutta lajunen on, ruotsissa ja majussa. Ruotsissa oli växjöelle tärkeä peluri ja uskon että on sitä täälläkin, lyö saavutuksilla nämä miut eli mielestäni tässä vaihdossa voitettiin.

Green on voittanut Itävallassa mestaruuden ja Malinen on voittanut Mestiksen mestaruuden, joten tällä logiikalla Green-Malinen -kaksikko olisi vähintään samaa tasoa kuin Ilomäki-Lajunen. Mutta ehkä näitä mestaruuksia ei kannata juurikaan tuijottaa. Itse arvioin mielummin kavereiden otteita kaukalossa. Kaikkia pelaajia kaukalossa nähneenä usean kauden ajan, ovat mielestäni Green-Malinen kaksikko pelillisesti ja kokonaisvaltaisesti edellä kaksikkoa Ilomäki-Lajunen. Ensi kausi voi kuitenkin muuttaa tilanteen, jos esim. Ilomäki kehittyy uudelle tasolle. Veikkaan, että valtaosa muidenkin joukkueiden valmentajista ja faneista ottaisi mielummin kaksikon Green-Malinen joukkueeseensa.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Jep, suoritusvarmuudella ja puolustusosaamisella viittasin lähinnä Ilomäkeen. Pystyykö pelaamaan hyvää kiekollista peliä illasta toiseen ja voiko hänen ympärille muodostaa yhden tehonyrkin ilman, että omissa soi liikaa?

Ilomäen kohdalla on ehdottomasti nähtävä pelaako sentterinä vai laiturina, jonka jälkeen voisi miettiä kumpaan vertaa kaksikosta Malinen/Jormakka. Ja mitä suoritusvarmuuteen tulee niin Malinen ja varsinkin Jormakka olivat kaukana suoritusvarmasta pelaajasta. Moni unohtaa Jormakan playoff-kiiman takia, että hän oli runkosarjassa välillä suuriakin pätkiä todella heikko. Jos Ilomäki pelaa laiturina ja "korvaa" Jormakkaa, niin runkosarjan osalta uskallan väittää mahdollisuuden olevan jopa isompaan hyötyyn, sen sijaan mahdollisissa play-offeissa tuskin yltäisi Jormakan urotekoihin. Jos se verrokki pitää etsiä Malisesta, niin kyseessä on kyllä aika erityyppiset sentterit, kiekollinen peli mennee Ilomäelle, mutta puolustuspeli taasen Maliselle, joten vaikea sanoa voittajaa ja häviäjää.

Menetetyistä "kärkipelaajista" Olli Palola oli ainoa kenen peliä ja suoritusvarmuutta voi pitää hyvänä koko kauden. Palolaa on mahdoton korvata yksi yhteen, mutta uskon Savinaisen sen aukon täyttävän kokonaisvaltaisemmalla pelillä ja toivottavasti tekisi 15-20 maalia. Lajunen korvaa kyllä heittämällä Greenin jättämän paikan,

Tapparan kohdalla on ihan pakko odottaa Tapolan aivoitukset kentistä ennen kuin voi isompaa vertailua tehdä. Rauhalan uskon ottavan sen nelosen sentterin hoidettavaksi, kausi näyttää kykeneekö hoitamaan. Mielenkiintoisin jokerikortti on mielestäni Tuomisto, joka ainakin eliteprospectsin mukaan on sentteri ja jos pystyy edes puoliin Lehkosen Ikan puheista, niin laittaisin kylmästi hänelle 3.sentterin roolia, joka näin mahdollistaisi useita eri variaatioita Tapparan ja Tapolan käytettäväksi.
 

Sekera

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, prosessit ja yrittäminen
Mielestäni lähtökohtaisesti kuitenkin Malinen-Green kaksikko on oikein roolitettuna ja peluutettuna kokonaisvaltaisesti vielä ennen uuden kauden alkua parempi kaksikko kuin Lajunen-Ilomäki. Lajusen kiekollisessa pelaamisessa on kuitenkin omat rajoituksensä. Ilomäen kohdalla kiekollisen potentiaalin pitäisi realisoitua tasaisesti läpi koko kauden. Vielä näin ei ole tapahtunut, mutta ensi kaudella kaveri voi olla jo selkeä kärkisentteri Liigaan.

Jos noita kaksikoita vertaa, niin jos Lajusella on kiekollisessa pelaamisessa rajoituksia, sitten on myös Malisella eli siinä suhteessa +/- 0. Ilomäen ja Greenin kiekollisen pelin vertaaminen taas on kyseenalaista, koska Greenillä sitä ei paljoa ollut ylipäätänsäkään. Malinen-Green oikein roolitettuna asettuu ns. eri lähtösuoralle oikein roolitetun kaksikon Lajunen-Ilomäki kanssa, näiden kaksikoiden roolit jälkimmäisten osalta ovat hyvin eriäväisiä. Täten ei mielestäni voida verrata eri peluutusroolien välisiä paremmuuksia, vaan pitäisi etsiä saman roolin pelaajat ja verrata niitä. Ei ole oikein mieltä verrata Greenin viime kauden roolia Ilomäen ensi kauden rooliin, koska kyseessä tullee olemaan hyvinkin erilaiset roolit.

Tämän vertailun voisi tiivistää mielestäni niin, että Green-Malinen oli Rautakorven näköinen kaksikko ja Lajunen-Ilomäki on Tapolan. Kyse on siitä että mitä valmentaja haluaa, mitä vaatimuksia hänen ajamallaan pelitavalla on ja mitkä pelaajatyypit vastaisivat tarvetta parhaiten.

Rautakorpi painottaa kaavamaista kliinisyyttä (hyökkää puolustaaksesi) siinä missä Tapola painottaa runsaampia vapauksia ja luovuutta. Lajunen-Ilomäki tarjoaa Tapolan tarpeisiin mielestäni parhaimmillaan enemmän kuin hidastuva känädäläinen ja pulkannaru savolainen, jotka sopivat Rautakorven kaavamaiseen ja kirjailtuun kulttuuriin. Jos siis pelaajia verrataan näin pareina, niin mielestäni Lajunen-Ilomäki sopii Tapolan ajatusmaailmaan paremmin kuin Malinen-Green, mutta mielestäni Ilomäkeä ja Greeniä ei kannata pistää samaan vertailuun, koska kyseessä on niin erilaiset pelaajat ja jos vielä Ilomäki pelaa laiturina.

Malinen oli suoritusvarma Pentti Peruspelaaja, joka ei tee ketjukavereistaan parempia. Lajunen korvaa Malisen roolin puolustuspelissä ja alivoimalla sekä tarjoaa isokokoisempana (yli 10 kg enemmän massaa) Malisen maratoonari-olemukseen verrattuna paremman palasen fyysiseen peliin.

Greenissä ei ole tasakentällisin paljon korvattavaa, mutta toki tärkeissä yksityiskohdissa (YV-maski, aloitukset, johtajuus) syntyy paikattavaa. Greenillä oli viime kauden puoleenväliin mennessä pisteet 0+4. Green oli eräänlainen jokerikortti viime kauden peluutuksessa, eli mies pistettiin tärkeisiin yksittäisiin tilanteisiin suuremmassa roolissa kuin normaalisti pelissä ja homma sujui. Täten voidaan ajatella, että peluutuksesta poistuu yksi jokerivaihtoehto. Todennäköisesti Green joutui riskianalyysin ja nuorennuksen uhriksi, eli ikääntyvää ulkomaista ei haluttu vaihtelevaan erikoisrooliin kun samaan aikaan on tarjolla oma kasvatti Rauhala selkeälle näytönpaikalle neloskenttään vahvuuksiensa mukaisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Kaivanto

Jäsen
Erkinjuntti = Ilomäki
Erkinjuntti on hitaampi mutta omaa erinomaisen pelisilmän jota taas Artulla ei vielä ole. Artulla on tosin jalkojen lisäksi EJ:n tapaan käsiä, tää on aika 50/50 korvaus.

Nyt en ymmärrä. Ei tietoa, mitä Kuopion aikana on tapahtunut, mutta ainakin edellisellä visiitillä Tapparassa Ilomäen suurin yksittäinen puute oli nimenomaan heikko luistelu, joka ei todellakaan ollut parempaa kuin Erkinjuntilla. Ja sitten taas Ilomäen suurin yksittäinen vahvuus oli nimenomaan pelisilmä.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eilisen Lempäälän treenihöntsyn perusteella arvio tämän hetken rankingista:

1.ketju 19 Savinainen - 17 Dixon - 71 Kuusela
2.ketju 44 Järvinen - 24 Lajunen - 25 Haapala
3.ketju 81 Peltola - 22 Ilomäki - 29 Laine
4.ketju 27 Kaksonen - 42 Rauhala - 26 Karjalainen
5.ketju 11 Tanus - 91 Tuomisto - 51 Heikkilä
6.ketju 52 Mäkinen - 15 Honkanen - 13 Levtchi

1.pari 6 Saravo - 38 Aalto
2.pari 47 Bonsaksen - 23 Elorinne
3.pari 12 Kankaanperä - 18 Plastino
4.pari 5 Rouhiainen - 24 Mäkinen
5.pari 21 Puistola

1.mv 33 Karhunen
2.mv 35 Noronen
3.mv 1 Hrachovina

- Savinainen ja Kuusela pelasivat samassa ketjussa (keskellä Manu Honkanen), Dixon oli eri puolella mutta tämä olisi luontevin kolmikko kun pelit alkavat.
- Järvinen ja Haapala pelasivat Ilomäen kanssa tuon sisäisen treenipelin, mutta Lajunen voisi tuoda pygmien ketjuun fysiikkaa ja puolustusosaamista. Osannee myös laittaa kiekkoja sisään paikoista, ainakin SHL-pleijareiden perusteella.
- Ilomäki oli pirteä, ja voisi muodostaa laadukkaan kolmosketjun rungon Peltolan kanssa. Laidalle sitten vaikka Laine, jos on kehittynyt jo Liigan vaatimalle tasolle ja miksei olisi?
- nelosketjupaikoista onkin sitten kova kilpailu edessä. Kaksonen-Rauhala-Karjalainen olisi tällä hetkellä oma valinta, mutta makuasia on ottaako mukaan Tuomistoa tai Heikkilää.
- pakkiparit taitavat olla valmiit, eli noilla lähdetään treenipeleihin. Plastinon peli ei näyttänyt kovin varmalta ja tyylikkäältä, mutta toisaalta ei Norjassakaan 40 pinnaa mikään helppo nakki ole. Annetaan nyt muutama peli aikaa näyttää.
 

Luke72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hallitseva mestari
Tuo olisikin muuten upea ratkaisu kakkosketjuun, että Jan_Miiikkael onkin laidassa. Nimittäin äijähän on velikulta ja virtuoosi ja veikkaan että tällä kaudella vieläkin parempi, mutta miehen surkea aloitustaito syö usein ketjun tehoja. Nyt jos Lajunen kaapiikin kiekot aloituksissa ja muutenkin puolustaa, Järvinen kyllä tarjoilee Haapalalle herkkupaloja kuten kakkosaaltoon Lajusellekin. Tätä kannattaa kyllä kokeilla.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pika-arviot hyökkääjistä Tampere Cupin perusteella:

1. Savinainen-Dixon-Kuusela
Pelasivat vain lauantain voitokkaan TPS-pelin. Savinainen oli kiekollisesti kesäterässä, mutta availi paikkoja ottamalla muutaman kovan kontaktin pakkeihin 1-1-tilanteissa. Tuo sellaista taisteluilmettä joukkueeseen mikä tarttuu myös muihin. Dixon jatkoi parilla painavalla taklauksella siitä mihin playoffeissa jäi, ohjasi näyttävän ylivoimamaalin ja vapautti Kuuselan laidalta läpi tekemään avausmaalin TPS-peliin. Kuusela oli oikealla laidalla oma luotettava itsensä, teki maalin ja peliä vaivattomasti vaikka kaikki ei pelissä vielä ollutkaan. Kaikkiaan kasassa monipuolinen ja fyysinen ykkösketju.

2. Järvinen-Lajunen-Haapala

Pelasivat vain perjantain Ilves-pelin. Paljon tapahtui kolmikon ollessa jäällä, mutta tehot jäivät puuttumaan. Parhaat paikat osuivat Järviselle, jonka viimeistely ei ollut kunnossa. Lajunen on vahva kahden suunnan sentteri, Järvinen huikea syöttäjä ja Haapala yleisosaaja, mutta kuka tekee maaleja? CHL näyttää.

3. Laine-Ilomäki-Peltola
Voisi kuvitella että tätä ketjua kokeillaan CHL:n ensimmäisissä vieraspeleissä Djurgårdenia ja Zugia vastaan. Laine ansaitsisi Tampere Cupin perusteella näyttöpaikan jopa ylempänä, mutta todennäköisesti valmennus haluaa vielä testata kahta kärkiketjua enemmän ennen muutoksia. Tässä kolmikossa on valmiudet olla todella hyvä kolmosketju Liigaan ja haastamaan lajuset peliaikataisteluun. Kaikki kolme olivat hyvässä vireessä viikonloppuna, ja etenkin Laine teki ison vaikutuksen harvalukuiseen yleisöön.

Loput hyökkääjäpaikat ovat auki, eikä nelosketjua uskalla tässä vaiheessa veikata. Kaksonen iski maalin TPS:ää vastaan, mutta oli muuten hyvin mitäänsanomaton molemmissa peleissä. Voisi kuvitella että takaa tulee nälkäisemmät ohi, jos peleissä ei ala tapahtua jotain. Otto Rauhala teki vaikutuksen yritteliäisyydellään, joka tuotti joitakin tilanteita myös hyökkäyspäähän. Otto lienee kiinni nelossentterin paikassa. Jere Karjalainen taklasi TPS-pakkeja seinille mutta muuten hyökkäysalueen ratkaisut eivät tuottaneet tulosta. Ottanee kuitenkin paikan nelosen laidasta CHL:n alkaessa.

Uusista nimistä Tomi Tuomisto ei saanut kovin paljon aikaan. Luistelu vaikuttaa olevan riittävällä tasolla, mutta sijoittuminen ja kiekollinen peli olivat vielä melkoista hakemista. Pelasi kaksi peliä, keskellä ja laidassa. Myös Manu Honkanen pelasi laiturina ja sentterinä, ja TPS:ää vastaan keskellä oli selvästi enemmän kotonaan kuin perjantain Ilves-pelissä jossa pelasi laidassa. Ei pitäisi kuitenkaan olla vielä asiaa kokoonpanoon Liigassa, koska Otto Rauhala hoitaa nelossentterin tontin tällä hetkellä laadukkaammin.

Miika Heikkilä tuli jo viime kaudella ja on Tapolan vanhoja tuttuja HPK-ajoilta. Lensi perjantaina nopeasti pihalle keihästettyään Tyrväisen, mutta lauantaina sai pelata koko pelin. Periaatteessa voisi syrjäyttää Kaksosen nelosketjusta, mutta varsin näkymätön Heikkiläkin oli. Tällä hetkellä aika makuasia kumman haluaa nelosen laitaan laittaa. Kokoa Heikkilällä on, mutta taklaukset ovat silti hyvin vähissä. Anton Levtchi pelasi myös molemmissa peleissä ja väläytti kiekollista taitoa TPS:ää vastaan, mutta taitaa olla silti aika kaukana pelipaikasta. Kausi mennee LeKissä, mutta Levtchin ei missään nimessä kannata luovuttaa kiekkouran suhteen. Lisää voimaa ja vauhtia luisteluun, niin kaikki on mahdollista. Antti Kauppinen on ollut myös mukana harjoituskaudella, mutta on vielä selvemmin mukana vain täyttämässä paikkoja. Kauppinen on kuitenkin nuori -96 syntynyt kaveri, joka voi pelata ensi kauden A:ssa tai LeKissä, miten kehitys antaa myöden.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Puolustuksen osalta valmennus on halunnut ymmärrettävästi vaalia pysyvyyttä, koska hyökkäysketjut ovat menneet kokonaan uusiksi Palolan, Malisen, Jormakan ja Greenin lähtöjen myötä. Tästä johtuen pakkipareista kaksi on samassa koostumuksessa kuin kevään pleijareissa:

1. Saravo-Aalto
Vanhat herrat vetävät edelleen samoja latuja kuin ennenkin. Aalto on joukkueen tärkein ylivoimapakki, Saravo hoitaa isoa ruutua alivoimalla.

2. Bonsaksen-Elorinne
Viime kevään pudotuspelien tärkein puolustava puolustajapari joukkueelle. Molempien syöttötaito riittää, vaikka mitään tömmernesejä ei voidakaan odottaa. Elorinne haluaa välillä nousta kiekon kanssa syvälle, Bonsaksen varmistelee.

3. Kankaanperä-Plastino
Kankaanperä on Tappara-urallaan erikoistunut katsomaan p-amerikkalaisten perään (Bailen), joten homma käy jo rutiinilla. Kanki on joukkueen henkinen liideri, mutta edelleen erittäin tärkeä myös tasakentällisin ja alivoimalla. Plastino esitti Ilvestä ja TPS:ää vastaan perustason viivapelaamista ylivoimalla, ehkä enempää ei kannata edes odottaa?

19-vuotias Jere Rouhiainen osoitti perusvarman yleispuolustajan elkeitä molemmissa viikonlopun peleissä. Vuotta vanhempi Atte Mäkinen onkin jo vanha tuttu parilta viime kaudelta, mutta hänellä oli edelleen samoja ongelmia kuin ennenkin. Avaussyötön antaminen kestää eikä omia lapoja aina tahdo löytyä. Enpä ihmettelisi jos Rouhiainen olisi tällä hetkellä valmennuksen papereissa Attea edellä. Toisaalta molempien kehitykselle lienee parasta pelata tuleva kausi LeKissä hyviä Mestis-pelejä isolla peliajalla. Siihen rahkeiden pitäisi kyllä riittää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös