Tapaturmat/muut kohellukset Suomen armeijassa?

  • 31 679
  • 100

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Meillä ei onneksi varsinaisessa palveluksessa sattunut mitään elämää suurempaa katastrofia. Voi kyllä johtua siitä, että meillä todella vain leikittiin sotaa, muiden kokemuksia lueskelleena on tullut realistinen kuva meidän paikan meiningistä. Itse vähän kohelsin kerran traktorilla, mutta seurauksena ainoastaan vekki muutenkin poistovuorossa olevaan ambulanssipakettiautoon (sellainen ghostbusters-malli, hymyilyttää muuten aina, kun näkee sellaisen vielä liikenteessä). Henkilövahingoilta siis sen osalta todellakin vältyttiin.

Kuitenkin kokonaisuutta ajatellen meiltä poistui yksi taistelija ennen aikojaan. Se oli valitettava liikenneonnettomuus lomilla. On sanottava, että ei ollut sinä kertana sunnuntai-illan bussissa kovin voittajafiilikset, kyllä siellä tippa tuli silmään eritoten niille, jotka kyseisen henkilön paremmin tunsivat. Mutta täytyy sanoa, että kyllä se kosketti minuakin, vaikka emme nyt mitään todella tuttuja olleet keskenämme, hän oli minua seuraavaa saapumiserää.
 

forrest

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Blue Jackets, Panthers
Olimme Pahkajärvellä loppuleirillä (siis kait loppusodassa), jossa muistaakseni viimeisenä päivänä tuli jonkin sortin hälytys kun joltain alikessulta tai autokuskilta oli rynkky hävinnyt. Myöhemmin selvisi, että eräs tupakaveri oli sen vienyt ja piilottanut metsään yhdessä patruunalaatikon kanssa. Ilmeisesti hänen tarkoituksena oli yrittää hakea ne sieltä myöhemmin.

Sen tarkemmin en tiedä, miten miehen lopulta kävi, mutta ainakin putkaan veivät saman tien kun tapaus paljastui.
 

Jii

Jäsen
Suosikkijoukkue
musta & valkoinen
1994 syys-lokakuussa oli RUK204:lla alkamassa Yhteistoimintaleiri, jossa jäksterien mukaan tuli tulenjohtoa ja muita "vieraita". Olin siinä ryhmässä, jossa oli tarkoitus lähteä ennen muuta porukkaa tarkistamaan ja katsastamaan majoitussammaleita ja muita leiripaikkoja. Meitä oli Pasissa yksi värvätty ylikessu, KymItR:n kuljettaja ja n. 7 uo:ta. Marssikäskyssä yksi huomio, oli että annettiin määräys ajella rauhallisesti, kun sade oli pehmittänyt pikkutiet.

Pääsimme jonnekin päin Haminan metsiä ja alkoi loppulähestyminen. Jossain kohdissa kun Pasin mittari näytti n. 80-90 km/h tien penkka sortui alta ja Pasi alkoi kyntää ojaan. Lopulta vauhti pysähtyi mutaan ja 7 uo:ta teki voltteja Pasin sisällä. 6 kaveria (allekirjoittanut mukaanlukien), jotka istuivat penkeillä selvityivät pienillä ruhjeilla ja mustelmilla, mutta 7. kaveri joka taisi istua lattialla reppunsa otti vähän enemän vaurioita. Kaveri törmäsi Pasin takaosan etuseinässä olevan laatikon tai pöydän (?) terävän kulmaan. Päässä oli jumalaton haava, joten paikkailimme ennen ambulanssi tuloa, jottei kaveri vallan kuivuisi siihen paikkaan. Lisäksi saimme kuulla jälkeen päin, että kaverilta oli murtunut rintalasta ja jotain muuta pientä kivaa. Taisi loppua palvelus siihen.

Siinä ambulanssi lähdettyä aloimme tutkia Pasin vaurioita ja huomasimme, että n. 5 metrin päässä Pasin edessä oli n. 3 kuution kivi. Onneksi muta pysäytti meidät ennen sitä, koska siihen osuminen sellaisessa vauhdissa oli varmasti tarkoittanut sotilashautajaisia.

Omat vauriot tapahtumasta oli revähtäneet nivelsiteet ja valtionkonttorin ilmoitus että olen 0% invalidi.
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Rovajärvi -97. Leirin yhteydessä komppaniastamme muodostettiin kunniakomppania ottamaan vastaan silloista puolustusvoimain komentajaa Hägglundia ja Saksan armeijakunnan komentajaa, joka oli vierailulla Suomessa.
Herrojen oli määrä saapua helikopterilla leirialueelle, jolloin komppaniamme seisoisi kolmirivissä everstimme johdolla. Tätä tilaisuutta varten vaihdoimme pistimet rynkkyihimme.

No, muodostelmassa edessäni seisoi eräs kovan onnen alikessu. Hieman ennen arvioitua h-hetkeä eversti kysyi kapteeniltamme, että olisiko syytä harjoitella eteenviemistä vielä kerran. Tuumasta toimeen. Kapteeni komensi eteen-vie, jolloin Hartiapankin rynkyn liikerata teki hieman liian ison kaaren ja pistin sivalsi edessä seisoneen alikessun korvaan syvän haavan. Paljon ei olisi tarvinnut että hänestä olisi tullut kokonaan korvapuoli.
Alikessu vajosi kumaraan ja voihki kipuaan, minä myös hätääntyneenä mitä tuli tehtyä. Aika oli kuitenkin kortilla eikä kapteeni juurikaan korvaansa lotkauttanut tapahtuneelle, vaan annettiin jonkinlainen ensiapu että kaveri pystyi joukon jatkona toimimaan. Hetken päästä isot kihot saapuivatkin ja vastaanotto sujui suurin piirtein ongelmitta.

Alikessun (jos tätä luet, anteeksi vielä kerran!) korva sidottiin leiripaikalla. Leirin aikana sitten sai kuulla Viiltäjä-Jack-kuittailua sun muuta. Joka tapauksessa ikävä tapahtuma, toki jotkut näkivät siinä koomisiakin piirteitä...
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Hyvän ystäväni oli tarkoitus aloittaa palvelus Vekaralla tammikuussa 2001. Noh, hän unohti asian. Sai kutsunnuista lapun ja laittoi sen johonkin laatikkoon. Muistaakseni toukokuussa oli kaveri alkanut ihmettelemään että koskas se lähtö olikaan ja löysi lapun. Ei ollut kukaan tullut hakemaan, ei soittanut perään, ei mitään. Otti sitten yhteyttä ja aloitti hommat pari viikkoa ennen kuin itse aloitin heinäkuun alussa. Mainittakoon ettei kyselty AUK:uun, tosin ei hänelle tullut mitään muitakaan isompia sanktioita.

Eli se on varsinainen tornari, että muka poliisi tulisi hakemaan. MOT.

Intissä tapahtui kaikennäköistä pientä kommellusta ja tapaturmaa, lähimpänä vaaratilanne ehkä oli kun eräs alikersantti huomasi erään venäläisen vehkeen akkua huoltaessaan, että heittämällä metallisen kiintoavaimen napojen väliin saa hienot kipinät aikaiseksi. No, me muut sitten naurettiin että olipas mageeta ja kaveri jatkoi temppuilua. Kunnes se avain jämähti kiinni siihen napojen väliin. Tuli hieman kiire huitasta se siitä pois, navat ehtivät jo sulaa ja avain näytti uudenvuoden tinalta, mutta akku pysyi kasassa. Sisällä olisi ollut määrä X rikkihappoa.
 

Analyytikko_

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, QPR, ManU, Hertha BSC
St. Pat kirjoitti:
Samana talvena muuten PsPr:n vartija (SPol) teloitti "tyhjällä" laukauksella kaverinsa päävartioon.

Multa on mennyt tällainen täysin ohi. Missä ja milloin tällainen tapahtui? Itselle tulee mieleen vain se Santahaminan tapaus, mutta en muista, kuoliko se kaveri vai miten sille kävi?

Omasta inttiajasta on jäänyt mieleen se, kun ajettiin Pasilla keskelle ammuntoja (maalitaulujen eteen n. 120metriä ampujista) ja luutnantti totesi kuskille: nyt sitä kaasujalkaa peliin! Ilmeisesti olivat juuri laittamassa vasta lippaita kiinni aseisiin, joten emme päässeet toteamaan Pasin luodinkestävyyttä.

Eräs kaveri, josta oli puuttuvan asenteen ja täydellisen kusipäisyyden vuoksi jatkuvaa harmia omalle joukkueelle, päätti jättää maastoharjoituksen lopuksi muodossa latausliikkeet suorittamatta ja ampui vain "tyhjän laukauksen" sillä seurauksella, että aseessa ollut räkäpää räjähti sysäriin. No, onneksi kukaan ei ollut poistanut vielä kuulosuojaustaan, mutta kyseinen velliperse oli kohtalaisen hikinen tullessaan takaisin komppaniaan "muutama" tellu ja Apilas selässä ja repussa. Jätti sitten palveluksen myöhemmin kaikkien onneksi kesken.

Tupakaveri lähti myös Tilkkaan hoitoon, kun kuppikuulosuojaus oli hieman päässyt löystymään kypärän takia, eikä hän tätä täysin käsittänyt kuin vasta paukkeen loputtua. Lausui aika legendaarisesti: Hra Luutnantti, vasemmassa korvassa soi, kuulosuojaus ei ollut kohdallaan.

Taisi mennä minuutti, niin herraa vietiin jo Tilkkaan.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Tässäkin ketjussa on jo moneen otteeseen puhuttu kuulosuojauksesta ammuntojen aikana.

Jaapa jaa. Mikäs se sellainen on? Kun itse olin 1976 76-millisen tykin sivusuuntajana, niin en voinut pitää minkäänlaista kuulosuojainta vasemman korvani suojana, koska siinä vasemmassa korvassa oli kiinnitettynä sellainen "hauska" rintapuhelinsysteemiin liittyvä läpyskä (kuinkahan moni täällä edes tietää millainen oli rintapuhelin?), jonka kautta sain tulenjohdosta tykin suuntaamiseen tarvittavat tiedot. Istuin tykin putken oikealla puolella, joten se minun vasen korvaparkani oli noin kymmenen sentin päässä siitä tykin putkesta. Ei sen puoleen, ihan sama kummalla puolella tykkiä siinä sattui olemaan - kun se 76-millinen kranaatti lähti, niin asemassa koko tykkiryhmältä naaman röörit kyllä tyhjenivät paineiskun voimasta ja jokaisen kallossa soi.

Minkähänlaisia kuulosuojaimia veteraanit käyttivät rintamalla pelikaudella 1939-1944? Eipä tainnut tositilanteessa tulla ihan ensimmäisenä mieleen se kuulon suojaaminen?
 

TommyT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Meillä rannikkojalkaväessä noita kuulohommia oli ja meni, mutta yks pahempi case oli kun kaveri sai lähietäisyydeltä valopistoolin kuulan kylkeensä. Siinä oli palovammat ja hoidot aika pahat.

Syynä tähän se, kun toiselta oppilaalta oli jäänyt ladattu valopistooli tetsariin kiinni ja tämä kovaonninen oppilas nappasi "haavoittuneen" kaverin palomiesotteella kantoon irtautuessa, ja ase tietysti laukesi. Aikamoinen ajatuskatko oppilaalta pitää ladattua valopistoolia liiveissä, varmistintahan kyseisessä aseessa ei ole.

-TommyT-
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
TommyT kirjoitti:
Meillä rannikkojalkaväessä

En tiedä sinun ikääsi, joten on ihan pakko kysyä että palvelitko Varsinaisten Miesten Joukoissa Upinniemessä, vai oletko saavuttanut sen vihreän baretin Dragsfjärdin Leikkikoulussa?

Jos nyt yleensä tarkoitat että palvelit rannikkojääkäreissä?
 

JWill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teppo Winnipegs
Oman armeija-aikani (2001) aikaisia muistoja värittävät kyllä muistikuvat siitä, että jos alikersantit ja kokelaat jotain jäynää alokkaille ja sotamiehille keksivät, niin nämä morkulat eivät tyytynee kohtaloonsa vaan valittivat loppujen lopuksi miltei kaikesta. Se ohjesääntökirjanen oli luettu aika tarkasti ja harvase viikko joku alikessu oli ojennettavana päällikön tai jonkun kouluttajan toimistossa. Nykyajan nuoret ovat niin valveutuneita ja tietävät oikeuksistaan paljon paremmin...

Paras muisto armeijasta liittyy epäsiveelliseen käytökseen sotkun alakerrassa. Tarkemmin paikallistettuna kyseessä olivat tyttöjen pukukopin vessassa suoritetut aktit. Ja ei, kyseessä ei ollut homoeroottinen tapahtuma. Ginestupaan asteleminen hymy huulessa on kyllä hyvä tunne.
 

repe_joke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim
Paitselo kirjoitti:
Minkähänlaisia kuulosuojaimia veteraanit käyttivät rintamalla pelikaudella 1939-1944? Eipä tainnut tositilanteessa tulla ihan ensimmäisenä mieleen se kuulon suojaaminen?

Niin käsittääkseni nyt kuitenkin eletään rauhan aikaa. Ja tuskin armeijan tarkoitusperiin kuuluu tarkoituksellinen kuulonheikentäminen.
Noissa tapauksissa mitä täälläkin on käsitelty, voi huonolla tuurilla lähteä kuulo.

Mutta eihän siinä. Hyvähän näitä on verrata sota-aikaan. Aseetkin on samoja, ja silleen.
 

Kalmari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, LäKi, KK-V, PaRa, Suomalaiset NHL:ssä
Paitselo kirjoitti:
Minkähänlaisia kuulosuojaimia veteraanit käyttivät rintamalla pelikaudella 1939-1944? Eipä tainnut tositilanteessa tulla ihan ensimmäisenä mieleen se kuulon suojaaminen?

Itseä on myös ihmetyttänyt, kuinka helposti joiltain voi kuulo mennä yhdestäkin rynkyn laukauksesta.

Viime kevään Rovalla tuli tykki ammuttua (sunntaja olin, välillä tykinjohtaja) ilman kuulosuojausta, omaa huolimattomuuttaan. Hetken korvissa soi, mutta meni nopiaan ohi. Lisäksi Lampalla, myös viime keväänä, pari heppua veti räkäpäillä pari sarjaa ilman kuulosuojausta :)

Voisin vielä todeta tähän loppuun, että intissä yhdestä kaveristani on tullut todellinen kusipää. On tällä hetkellä kokelas, ja on niin täynnä itseään, että hänestä tulee reservin vänrikki. Kaikki hänen kaverit, joilla ei ole rautaa kaulassa, ovat pelkkiä mmmosia hänelle. (siis ihan armeijan ulkopuolellakin)
No, tammikuussa kun tulee pois sieltä, järkyttyy aika pahasti "tosielämässä", kun ei voikaan pompottaa herroja työpaikkalla sen perusteella, paljonko on rautaa kaulassa
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
repe_joke kirjoitti:
Hyvähän näitä on verrata sota-aikaan. Aseetkin on samoja, ja silleen.

En minä mitään vertaa. Se oli vain pohdiskelua yleisellä tasolla - miten sota-aikana uhrauduttiin moni eri tavoin. En minä sitä tarkoitattanut, että nyt pitäisi jokaisen varusmiehen ruveta räsikimään rynkyllä tai tykillä ilman kuulosuojaimia - että sitten VASTA "ollaan kovia jätkiä". En todellakaan tarkoita tätä.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Paitselo kirjoitti:
Minkähänlaisia kuulosuojaimia veteraanit käyttivät rintamalla pelikaudella 1939-1944? Eipä tainnut tositilanteessa tulla ihan ensimmäisenä mieleen se kuulon suojaaminen?

Esimerkiksi nämä "ohiampujat" eivät voineet käyttää kuulonsuojausta, sillä eivät olisi kuulleet lähestyviä koneita ja niiden suuntaa. Nykyään se suihkukone kun tulee, niin alkaa olla jo myöhäistä.

Eikö suun auki pitäminen ole yksi keino tasata korvien paineita ammunnoissa. Vai olenko nyt aivan hukkateillä? Myöskään oma rynnäkkökivääri ei taida korviin ottaa, vaan lähinnä sen vierustoverin. Ja toiset ovat herkempikorvaisia kuin toiset. Meilläkin joutui kessu jättämään Lohtajalla sergeillä ampumiset kesken tuplakuulosuojauksesta huolimatta korvien alkaessa tinnittää. Oli melko vittuuntunut kaveri puomivartiossa.

EDIT: vaihdettu loppusota Lohtajaksi
 
Viimeksi muokattu:

repe_joke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim
Paitselo kirjoitti:
En minä mitään vertaa. Se oli vain pohdiskelua yleisellä tasolla - miten sota-aikana uhrauduttiin moni eri tavoin. En minä sitä tarkoitattanut, että nyt pitäisi jokaisen varusmiehen ruveta räsikimään rynkyllä tai tykillä ilman kuulosuojaimia - että sitten VASTA "ollaan kovia jätkiä". En todellakaan tarkoita tätä.

Itse ainakin olen siinä "lapsen"uskossa, että tuohon aikaan ei tiedytty koko kuulosuojauksesta mitään.
Eipä sikäli tuskin ne olisivat sitä käyttäneet, vaikka oliskin ollut tiedossa.

Jotenkin vain muistelen isän kanssa käymiäni keskusteluja, ja sitä, että hänen aikaansa ei käytetty mitään kuulosuojausta. Tosin voin olla väärässä. Isä on käynyt armeijan 60 luvulla, tarkkaa vuotta en tiedä.
 

Jii

Jäsen
Suosikkijoukkue
musta & valkoinen
St. Pat kirjoitti:
Samana talvena muuten PsPr:n vartija (SPol) teloitti "tyhjällä" laukauksella kaverinsa päävartioon.

Analyytikko_ kirjoitti:
Multa on mennyt tällainen täysin ohi. Missä ja milloin tällainen tapahtui? Itselle tulee mieleen vain se Santahaminan tapaus, mutta en muista, kuoliko se kaveri vai miten sille kävi?

Ei muuten ollut päävartio vaan Suomen kasarmi. Kaverit olivat vartioimassa Lampan esikuntaa. Tai niin siis ainakin silloin kerrottiin kun itse PsPr:ssä olin I/94.
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Omalla "sotilasuralla" (olin laivastossa) ei onneksi käynyt mitään pahempaa. Vaarallisin tapahtuma oli kun oltiin menossa kiinni laituriin niin kaveri, joka oli ottamassa köyttä vastaan laiturilla soi köyden vasten kasvoja ja horjahti mereen. Hänen onnekseen ei pudonnut laivan ja laiturin väliin vaan sinne puolelle missä oli tyhjää vettä.
Huvittavin tapahtuma taas oli se kun olimme maaliosastona rannikkojääkäreille muistaakseni maaliskuussa. Keli oli aika ikävä, koska lumi oli semmoista märkää lunta joka kasteli kaiken. No me sitten nohevina taistelijoina vedimme sadetakit ja housut päälle ettei kastuttaisi. Tämä taas johti siihen, että jokaisen syöksyn jälkeen liukui hangen päällä muutaman metrin, vähän niinkuin pingviinit laskee mäkeä mahallaan. Eräs alikki sitten päätti syöksyä mättään yli niin, että heilahtaa. Lopputulos oli se, että hän liukui suoraan päin itä-suomalaista mäntyä sillä seurauksella, että poskessa oli kunno vekki. Alik lähti jsp:lle tikattavaksi kun me muut yritimme voittaa taistelun..
 

laituri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hockey Reipas, Charlestown Chiefs
1991 Vekaranjärvellä sattui tuo todella ikävä BTR onnetomuus. Tai siis onnettomuus tapahtui Taipalsaarella harjoituksissa. BTR upposi kesken vesistön ylityksen ja 8 varusmiestä hukkui. Itse olin ollut morttina noin 2 viikkoa tapahtuman aikaan ja hukkuneet olivat siis meidän komppanian edellistä saapumiserää. Voin kertoa, että oli kohtuullisen surullinen tapahtuma hautajaisineen. Ei paljoa BTR:ään ollut luottoa harjoituksissa. Tosin ei onneksi tarvinut meidän aikan testaille sen uintikykyä.

Omalle kohdalle sattui puhdas tapaturma, jossa meni käsi kyynärvarresta poikki ja päähän 6 tikkiä. Ei ollut intin Jalas ja vahattu lattia oikein sopiva yhditelmä. Käsi puukotettiin Tilkassa kuntoon.

YK-hommissa yksi meidän asema sai kolme 155:sen täysosumaa (Iippojen) ja jälki oli kohtuullisen rumaa. Koko aseman majoitustilat tuhoituivat. Onni oli mukana eikä kukaan loukkaantunut. Onneksi ensimmäinen kranaatti putosi noin 50 metrin päähän asemasta ja jätkät ehtivät suojaan ennen täysosumia.
 

Mr. Penguin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins, Blues, Kärpät, Leksand
Omana inttiaikana ei pahempia tapaturmia päässyt tapahtumaan, mittamiehenä kun korohorokomppanjassa olin "vaan", mutta eräs jääkäri onnistui yhdellä leirillä irrottamaan etusormensa jollain tavalla heittimen kanssa väsyneenä söhlätesään. Erittäin ikävä tapaus, koska kaveri oli rumpali, luulisi jotenkin vaikeuttavan rumpujen soittamista. Sormi kyllä saatiin ommeltua takaisin, mutta toimiiko se enää koskaan, tiedä sitä sitten...

Jos puhutaan kohelluksista, niin nyt tulee mieleen yksi silloin ikävä, mutta nyt lähinnä naurettava nujakka johon jouduin loppusodassa: Leiri oli loppumaisillaan ja kaikki oli väsyneitä ja vittumaisia ja telttapaikkakin oli aivan helvetin paska ja epätasainen. Minä ja yksi toinen jääkäri siinä sitten jouduttiin yhden ison kiven päälle ikävästi, tosin itse sain sen hieman paremman paikan. Noh, kun herätin hänet kipinään ja menin omalle paikalleni nukkumaan, niin hänen kipinän päättyessään tuli siinä sitten minua potkimaan ja syyttämään että olen hänen paikallaan. Totesin siinä sitten vihaisena että "kyllä tää nyt on mun paikka, mee helvetti äitiis potkimaan siitä" tai jotain muuta hölmöä. No tämä jääkäri jatkoi siinä potkimistaan ja vähän ajan päästä potkaisin takaisin. No siitähän se suuttu ja läjäytti nyrkillä täysiä päin näköä. Sitten tietenkin minulla naksahti päässä ja hyökkäsin mokoman ryökäleen kimppuun ja vähän aikaa siinä tapeltiin kunnes herra kokelas heräsi ja raivosi meille koko muun teltan kanssa.
Seuraavana pääivänä saatiin sentään tämäkin riita sovittua ihan aikuisten tavoin...
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
Välikevennys (koominen, ei uhreja)

Tämä on serkulta kuultu. Suoran käden tietoa siis, ei mikään legenda. Taisi tapahtua tämäkin Rovalla. Serkku oli siellä Parolan tykärinä, koheltajina kunnostautuivat lähistölle leiriytyneet huoltokomppanian urhot.

Tarina alkaa siten, että yhtenä yönä serkku herää jumalattomaan räjähdyksen ääneen. Ensimmäinen unenpöpperöinen ajatus tietenkin se, että nyt ovat kääntäneet tykinputkea väärin. Ulostautuvat omasta teltasta ja toteavat että lähellä sijaitseva Hokin poikien teltta on riekaleina, kamina soiroina ja ympäristössä palavia halkoja siellä täällä. Hokin teltassa oli kipinässä ollut kaveri päättänyt sulatella kohmeista ananaspurkkiaan asettamalla sen kaminan päälle. Oli sitten koheltanut jotain ja purkki tippunut kaminaan. Sen verran järkeä kaverilla oli ollut että oli herättänyt teltan muut taistelijat. Serkun kuuleman mukaan ne olivat vielä hyvän tovin neuvottomina tuijotelleet sinne kaminaan, missä se säilyketölkki oli paisunut jo jalkapallon kokoiseksi. Olivat luojan kiitos lopulta ymmärtäneet häipyä teltasta.

Olemme monesti myöhemmin serkun kanssa ihastelleet tuota Parolan eliittijoukko HK:ta. Ne Hockenheimin pojat kun ovat sellaisia tosielämän mcgyvereitä. Vaikka et antaisi niille A-tarvikkeita, ne pystyvät räjäyttämään itsensä elintarvikkeilla.

Ei mulla muuta.
 

Tammerforce

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jaa että saivat ananaspurkilla kamiinan riekaleiksi? Me laitettiin ananaspurkkeja nuotioon, ja ei ne sillon mitään pahempia pommeja ollut. Jospa paine sitten jäätymisen takia olisi noussut?
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
morningstar kirjoitti:
Tämä on serkulta kuultu. Suoran käden tietoa siis, ei mikään legenda. Taisi tapahtua tämäkin Rovalla. Serkku oli siellä Parolan tykärinä, koheltajina kunnostautuivat lähistölle leiriytyneet huoltokomppanian urhot.

Kuuluu tuonne tornihuhu-osioon.

Kannattaisiko joskus harkita lähdekritiikin harrastamista, vaikka oma serkku onkin kyseessä tai ehkä juuri siksi :)

nm. järeämpiäkin räjähtäviä esineitä kamiinaan laittaneena.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
varjo kirjoitti:
Kuuluu tuonne tornihuhu-osioon.

Kannattaisiko joskus harkita lähdekritiikin harrastamista, vaikka oma serkku onkin kyseessä tai ehkä juuri siksi :)

nm. järeämpiäkin räjähtäviä esineitä kamiinaan laittaneena.
Fair enough. Totean asiasta kuitenkin vielä tämän verran.

Koska serkku oli itse silminnäkijänä, ja koska tunnen hänet riittävän hyvin (ei paskanpuhujatyyppiä), voin todeta että ainakin se osa tarinasta pitää kutinsa, että kaminansa ne olivat saaneet räjähtämään, tai ainakin hajalle. Se, oliko kyseessä sitten ananaspurkki vai jokin muu, jää hämärän peittoon. Onhan mahdollista että tarina on leiripaikalla lähtenyt elämään. Ei siis kuitenkaan mikään täysi tornihuhu.
 

TommyT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Paitselo kirjoitti:
En tiedä sinun ikääsi, joten on ihan pakko kysyä että palvelitko Varsinaisten Miesten Joukoissa Upinniemessä, vai oletko saavuttanut sen vihreän baretin Dragsfjärdin Leikkikoulussa?

Jos nyt yleensä tarkoitat että palvelit rannikkojääkäreissä?

Jea, ikää on niin vähän että se todellinen Rannikkojääkärikoulu, joka Upinniemessä sijaitsi 80-luvun loppuun asti, on minulle vain historian ja perinteiden muodossa tuttu.

Noista perinteistä pääsin kuitenkin nautiskelemaan vuoteen 2004 asti operoineella Rannikkojalkaväkilinjalla Upinniemen Aliupseerikoulussa. Kuuluinpa vielä tuohon viimeiseen erään RannJV-ukkoja.

Dragan bättre folk -kustjägareita tuli nähtyä vain Haminassa RUK:ssa. Eivät muuten vakuuttaneet, joten sitä ymmärtää joidenkin wanhojen partojen puheet rannikkojääkäriperinteiden huonosta vaalimisesta sen jälkeen kun vihreät baretit omittiin Dragsvikiin.

-TommyT-
 

ipa rules

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Packers
vetti kirjoitti:
Tämä ei ole (InSideHockeyn pyynnöstä tämä) mikään urbaanilegenda:

Aikoinaan (-94) Tykkivene Turunmaalla tapahtunutta, itse tosin olin ko aikana nukkumassa: ko. paateissa oli ykköstykkina 120mm Bofors, johon hissin avustuksella AU-skanssin läpi tuli varastosta ammukset. Ammukset lastattiin varastossa päällekkäin, tunnistimien avustuksella. Ylhällä kun edellinen otettiin tunnistimen yli, seuraava tuli kohtuullisen vauhdikkaasti sen kolmisen metriä ylös. No, naapuripaatilta (Karjala oli sinä kesänä lepovuorossa) tuli tykkiAU, joka otti ammuksen hissistä vaan lipsauttaakseen sen takaisin. No, seuraavahan tuli sieltä tietysti ylös ja suoraan ko AU:n lipsauttaman ammuksen kantaan. Siinä kieltämättä olivat kohtuullisen tyytyväisiä ruotsalaiseen laatuun, eli keskipakoisvoimavarmistukset futasivat. Aika pahasti olisi saattanu tietysti käydä, viereenkirjoittanut nukkui varaston ja tykin välimaastossa. En hyvin todennäköisesti olisi tässä mikäli varmistukset eivät olisi toimineet.

Itse palvelin Karjalalla vuosina -97-98 ja täytyy sanoa, että jos tuossa hississä olisi ammus kajahtanut, niin eipähän olis tarvinnu toimia Turunmaan viimesenä miehistönä sen siirtyessä telakalle ja pois käytöstä.

-ipa rules
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös