Jatkoajan ollessa kaatunut? heitin tämän jo kp:ään, mutta:
<BR>
<BR>Juhani Tamminen (gigantus egous), tuo metsiemme iloinen visertäjä:
<BR> Tamminen on luonnostaan liikkuvainen eläin, mutta ylenmääräinen sirkutus usein häiritsee alueen muita eläimiä. Tästä syystä tamminen muuttaa pesimäaluettaan melko usein ja pitkiäkin matkoja.
<BR> Tammisen saapuminen uuteen elinympäristöön otetaan yleensä kuitenkin ilolla vastaan. Tämä kun tuo mukanaan monenlaisia muita loisia (esim. journalistit), jotka virkistävät alueen eliöstöä ja saavat sen hetkeksi kukoistamaan. Tämä uusi eliöstö toimii kuitenkin tehoviljelyn tavoin ja köyhdyttää maaperän. Siksi tammisesta kannattaakin hankkiutua eroon ennen lopullisia vaurioita.
<BR> Pesänsä tamminen rakentaa usein jäähalleihin. Se saattaa kuitenkin asua lyhyitä hetkiä poissa kotipesästä. Tammista on tavattu mm. konferenssihotelleista, kisastudioista ja ruotsinlaivoilta. Tamminen palaa kuitenkin pian kotiinsa häätämään mahdolliset pesänvaltaajat.
<BR> Tammisen kosiorituaaleista tiedetään varsin vähän ja onkin toivottavissa, ettei se kykene lisääntymään lainkaan.
<BR> Tamminen metsästää usein lauman mukana. Se pyrkii iskemään haavoitettuun saaliiseen ja tappamaan sen nopealla ylemmyydentunteella. Jos metsästys ei onnistu, niin tamminen löytää nopeasti syyn muista metsästykseen osallistuneista.
<BR> Muutenkin tamminen on sekaravintoinen. Raatojen lisäksi sille kelpaa ruuaksi trendiruoka. Harvinaisen ruoansulatusjärjestelmänsä vuoksi se pystyy myös ruokkimaan itseään muiden huomiolla.
<BR> Väritykseltään tamminen muistuttaa etäisesti valkoselkätikkaa, mutta on huomattavasti tätä energisempi. Tammisen päälaki alkaa myös kaljuuntua meko aikaisessa vaiheessa. Tästä syystä sille onkin annettu kansanomaisempi nimi, kaljuselkätikka.
<BR> Tällä hetkellä tammista tapaa lähinnä Oulun poronhoitoalueelta. Odotettavissa on kuitenkin pian muutto, joten etelä-suomen ornitologit kilpaa arvailevat missä tammisen sirku(tu)sta seuraavaksi kuullaan.
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>
<BR>Juhani Tamminen (gigantus egous), tuo metsiemme iloinen visertäjä:
<BR> Tamminen on luonnostaan liikkuvainen eläin, mutta ylenmääräinen sirkutus usein häiritsee alueen muita eläimiä. Tästä syystä tamminen muuttaa pesimäaluettaan melko usein ja pitkiäkin matkoja.
<BR> Tammisen saapuminen uuteen elinympäristöön otetaan yleensä kuitenkin ilolla vastaan. Tämä kun tuo mukanaan monenlaisia muita loisia (esim. journalistit), jotka virkistävät alueen eliöstöä ja saavat sen hetkeksi kukoistamaan. Tämä uusi eliöstö toimii kuitenkin tehoviljelyn tavoin ja köyhdyttää maaperän. Siksi tammisesta kannattaakin hankkiutua eroon ennen lopullisia vaurioita.
<BR> Pesänsä tamminen rakentaa usein jäähalleihin. Se saattaa kuitenkin asua lyhyitä hetkiä poissa kotipesästä. Tammista on tavattu mm. konferenssihotelleista, kisastudioista ja ruotsinlaivoilta. Tamminen palaa kuitenkin pian kotiinsa häätämään mahdolliset pesänvaltaajat.
<BR> Tammisen kosiorituaaleista tiedetään varsin vähän ja onkin toivottavissa, ettei se kykene lisääntymään lainkaan.
<BR> Tamminen metsästää usein lauman mukana. Se pyrkii iskemään haavoitettuun saaliiseen ja tappamaan sen nopealla ylemmyydentunteella. Jos metsästys ei onnistu, niin tamminen löytää nopeasti syyn muista metsästykseen osallistuneista.
<BR> Muutenkin tamminen on sekaravintoinen. Raatojen lisäksi sille kelpaa ruuaksi trendiruoka. Harvinaisen ruoansulatusjärjestelmänsä vuoksi se pystyy myös ruokkimaan itseään muiden huomiolla.
<BR> Väritykseltään tamminen muistuttaa etäisesti valkoselkätikkaa, mutta on huomattavasti tätä energisempi. Tammisen päälaki alkaa myös kaljuuntua meko aikaisessa vaiheessa. Tästä syystä sille onkin annettu kansanomaisempi nimi, kaljuselkätikka.
<BR> Tällä hetkellä tammista tapaa lähinnä Oulun poronhoitoalueelta. Odotettavissa on kuitenkin pian muutto, joten etelä-suomen ornitologit kilpaa arvailevat missä tammisen sirku(tu)sta seuraavaksi kuullaan.
<BR>
<BR>
<BR>