Esitän kysymyksen mieluummin täällä kuin sähkökeskustelun seassa, vaikka aihe myös sähköä erittäin läheisesti koskettaa. Eli kyse on mahdollisesta lämmitysmuodon muuttamisesta.
Talo on rakennettu alun perin 1890-luvulla ja laajennus on tehty heti perään 1997-2000 välillä. Lämmitettäviä neliöitä on 140, kahdessa kerroksessa. Talo on rossipohjalla eli lattiat ovat kylmät n. aina. Laajennuksen yhteydessä (ennen tätä ko. torppa oli sähkötön mökki) lämmitysmuodoksi valikoitui suora sähkölämmitys eli pattereita vähän siellä sun täällä. Lisäksi on varaava takka paraatipaikalla sekä pönttöuuni perimmäisessä nurkassa.
Ensi töikseni tänne muuttaessani asennutin aurinkopaneelit katolle sekä tuohon korkeaan (n. 5 metriä) oleskelutilaan ilmalämpöpumpun. Viime vuoden sähkönkulutus oli n. 16MWh, josta valtaosa meni lämmitykseen. Ajoin ilpistä raportin, jonka mukaan se on käyttänyt lämmitykseen vuodessa n. 1100 kWh ja viilennykseen 400 kWh energiaa. Hyvin maltillisia lukuja, mutta ongelmana on se, että se yksi ilppi ei riitä lämmittämään koko kämppää, kun pohjaratkaisu alakerrassa on jotakuinkin sokkeloinen. Takkahuone (se korkea tila), kodinhoitohuone ja eteinen lämpeävät kyllä, mutta keittiö jo selvästi huonommin ja perimmäisenä oleva työhuone, jossa on huonosti vetävä pönttöuuni, ei sitten enää sitäkään vähää. Tosiaan, sokkeloinen rakenne sekä kapeita oviaukkoja senaikaista rakennusperinnettä kunnioittaen, koska eihän renkien missään hulppeissa kartanoissa kuulu asua. Laajennuksen yhteydessä on asennettu myös sähkökäyttöistä lattialämmitystä, jossa ei ole rossipohjan kanssa n. mitään järkeä. Tuota olen pitänyt päällä vain kylpyhuoneessa sekä paskakeleillä eteisessä, että kengät ja ulkovaatteet kuivuvat paremmin.
Käyttösähköä kuluu siis ns. normaali määrä, koska kodinkoneet ovat liettä lukuun ottamatta uusia, eli päivitin kaiken muun muuton yhteydessä tälle vuosikymmenelle. Pois lukien sitten se suurin syöppö eli lämminvesivaraaja (300 litraa), joka alkaa olla teknisen käyttöikänsä jo jopa ylittänyt.
Eli jos haluaisin nyt vaihtaa lämmitysmuotoa sellaiseen suuntaan, että olisin vähemmän riippuvainen ostosähköstä, niin mitä vaihtoehtoja olisi? Ja tässä kohtaa mietin lähinnä sellaisia ratkaisuja, joissa lattiaa ei tarvitse avata ja yläkertaan ei tarvitse tehdä mitään, koska lämpö on kyllä riittänyt sinne hyvin tähänkin asti, kiitos fysiikan lakien.
- Toinen ilmalämpöpumppu peräkammariin a.k.a. työhuoneeseen. Edullinen investointi ja ratkaisee käytännössä näiden ongelmahuoneiden lämmityshaasteen. On myös käytännössä vastakkaisella seinustalla kuin tuo jo olemassa oleva, eli pistäisi ilman myös kiertämään paremmin. Tuossa huoneessa kuitenkin myös nukutaan toisinaan, joten pieni kysymysmerkki leijuu ilmassa.
- Maalämpöpumppu vesikiertoisilla pattereilla. Selvästi kalliimpi investointi, lähinnä sen porauksen vuoksi. Patterit olisi helppo päivittää itsekin ja putkivedot vetää pintoja pitkin. Ammattilainen sitten viimeistelemään ja tekemään kytkennät sekä kotivakuutuksen että mielenrauhan vuoksi. Käytännössä pattereita tulisi kolmeen huoneeseen ja keittiöön. Edelleenkään yläkertaan ei tarvitsisi koskea, paitsi jos se olisi esim. järjellä perusteltavissa. Tämä ratkaisu houkuttelee energiaomavaraisuuden lähtökohdasta, mutta vastapainona sitten tuo 6-7 -kertainen alkuinvestointi ilppiin verrattuna.
- VILP. En keksi mitään syytä, miksi päätyisin siihen.
Puoltaako käytännössä mikään maalämpöä toiseen ilppiin verrattuna? Oman arvioni mukaan jo tuo toinen ilmalämpöpumppu tekisi sen, että työhuoneen ja keittiön patterit voisivat olla kiinni kaiken aikaa. Ja jos oikein kylmää tulee, niin täräyttää tulipesiin valkeaa ja hyödyntää niiden varaavia ominaisuuksia.
On se ratkaisu mikä hyvänsä, niin maksaa itsensä kyllä takaisin näillä sähkön hinnoilla. Ajattelen toki myös jonkin verran jälleenmyyntiarvoa, jonka joka tapauksessa luulisi kasvavan, kun sähköpattereita ei tarvitse käyttää.