En erityisemmin perusnegatiivisena kannattajana suuremmin sympatiseeraa edes kannattamani joukkueen otteita. En keksi montaakaan syytä vihata mitään erityistä pelaajaa tai asiaa missään joukkueessa, joten tämä lajittelu on paha pala. Laitankin siis ketjussa hyväksi nähdyllä tavalla joukkueet jonoon positiivisimpia tunteita herättävistä neutraaleimpaan.
1. Sport
- Näistä kabinetin kautta nousseista joukkueista ainoa, joka herättää aidosti tunteita. Vaasa on kaksinapainen ja hirvittävä kaupunki, jossa toivon mukaan en joudu pakollisia visiittejä enempää koskaan aikaani viettämään... mutta Sport oli todellinen divarjyrä, jonka otteluita eri vuosikymmeninä nähneenä nähneenä toivotan tervetulleeksi Liigaan. Olkootkin, että Sportin kannattajat ovat bipolaarista sakkia: kannustusta kyllä löytyy, mutta välillä mennään KHL-linjalle.
Jollain tavalla yhdistän Sportin Kokkolan Hermekseen vieläkin, joten sitäkin kautta sympatiaa löytyy helvetisti. Vaikea talousalue, hienoa kiekkoa divariaikoina, mutta vain yksi selviytyi.
2. Blues
- Kaikesta muovisuudestaan ja kabinetin epäonnistumisista huolimatta joukkue on kyennyt pitämään nokkansa pinnan yläpuolella kaiken aikaa. Nykyään en osaa yhdistää muovisuutta organisaatioon lainkaan, sillä Kiekko-Espoon nostalgiapisteillä ei pelata tätä liigaa, eikä edesmennyt Kiekko-Espoo koskaan edes yltänyt saavutuksissa Bluesin rinnalle. Juniorityössä paljon samaa Kärppien kanssa: on varaa mistä valita ja hyvää työtä tehdään vuodesta toiseen. Kannattajistakin täällä palstalla on suurin osa jo aikuistuneita, joten se turha uho ja älykääpiöinti on jäänyt kypsymisen myötä menneisyyteen. Juuri tuon orastavan kannattajatoiminnan vuoksi nouseekin minun listallani toiseksi!
3. TPS
- Viihdyttävää seurattavaa, vaikkeivat peliesitykset olisikaan sitä. Aina sattuu ja tapahtuu! En suuremmin ymmärrä alkuasukkaiden puheesta mitään, mutta viittomakielen ja intterwebin avustuksella olen päässyt ymmäryksessä sellaiselle tasolle, että voin nostaa hattuni organisaatiolle. Hyvin paljon muuten samaa kuin Bluesissa, vaikka TPS:lla on niitä mestaruuksia Artukaisesta 1-tielle saakka jonossa. Kasannut jälleen erikoisen ja mielenkiintoisen joukkueen, jolle toivon menestystä.
4. Lukko
- Pienen pieni satama jossain länsirannikolla, jossa on aikanaan tehty pohjatyöt rahoituksen osalta hienosti. Measures, Riihijärvi, Tommila ja Torkki hienoja omia kasvatteja aikanaan. Vaikka RD onkin puikoissa ja oksetusreaktio on automaatio: ei Lukko ole pelkästään tämän projektin tuote. Identiteettiä seuralla on ainoastaan kaupunkinsa joukkueena, vaikka mistä tahansa vinkuintiasta koko joukkue tulisikin, mutta kannatus on vain kasvanut vuosien varrella. Pakko arvostaa.
5. Tappara
- 80-luvun todellinen kestomenestyjä. Tälläkin vuosituhannella voittanut jotain, vaikkakin joskus melkoisella kiekon raiskaamisella. Rauno Korven, Timo Suden ja Janne Ojasen pukukopin ohitse kävellessä Hakametsän käytävillä oikenee ruoto aina kunnioituksesta. Vaikken kahvakiekosta piittaa tippaakaan on Tappara kaikesta huolimatta aina jotenkin herättänyt hyviä viboja joukkueena. Tämän paremmin osaa tätä avata.
6. KalPa
- Kabinettinousijoista se neutraalein. Kuopio on aivan loistava paikka viettää aikaa pitkin vuotta, eikä paikallisista voi olla pitämättä. Kaupungin ja alkuasukkaiden epäterve innostus potkupalloon nostaa arvostusta KalPan taustavoimien työlle, vaikka se kovin epäterveeltä touhulta Klaanin käsissä välillä näyttääkin. KalPa on ja pysyttelee hengissä ja tekee sitä toivottavasti tarpeeksi pitkään, jotta organisaatio uusiutuisi ja KalPa pääsisi todella pelaamaan kaupungin ykkösenä.
7. SaiPa
- Sokea kana on löytänyt jyvän viime vuosina ja edellisen tilikauden tulos on tuota myöten komea. Ikävä kyllä nyt pitäisi toistaa tuo huuma, jolla tuo tulos tehtiin. Lappeenrantalaisilla on onneksi Joensuusta tulossa vahvistuksia kannustajiin, mutta hyvin selvä gloryhunttaus on näkynyt historiassa - aina. JYPin menestysvuosien miniatyyrijoukkue ei enää tällä kaudella yllätä, kuten ei ole suuremmin ehtinyt yllättämään aiemminkaan muunlaisella kiekolla hyvän kauden jälkeen. Tämä pienen kaupungin ongelma ilman vahvaa taloudellista patjaa mille laskeutua varmasti nostaa sympatiapisteitä, joten seitsemänneksi ehti Saimaan rannat.
8. HPK
- Tavastehusin kyläjoukkue onkin sitten säälipleijarilistan toinen kotiedullinen joukkue. Kova koetus yhtiömuodoilla pelaamisella ei kantanut hedelmää, vaikka ymmärrän kyllä pienen joukkueen tilanteen täysin. Nukkumalähiön joukkueella on valttikorttina muut nukkumalähiöt ympärillään: kyllä sitä vakavaraista muksua löytyy kiekkokouluun. Identiteetitön organisaatio minulle, vaikka Rinkelinmäellä joskus on viihtyisääkin aikaa tullut vietettyä.
9. Ilves
- Eniten mestaruuksia ja mitä vielä. No ei mitään. Perinteitä on ainoastaan korulauseissa ja historiankirjoissa, mutta tämä nykyiseltään tunnetuksi tullut Ilves ei nostata sympatiaa. Ehkä se hallihanke etenisi Tampereella ja ratikkakin rullailisi jo, jos ei epätervettä kilpailutilannetta pitäisi koettaa ylläpitää lähes kokonaan kuolioon menneen raajan vuoksi? Tappara voisi paljon paremmin, jos Ilves myöntyisi vihdoinkin farmijoukkueen rooliinsa.
10. JYP
- Seppäsen panostuksesta arvostus, mutta tavalla miten "dynastia" saavutettiin ehdoton peukku alas. "Suomen Ateena" on kyllä todellakin nimensä veroinen, sillä joskus menneisyydessä laadukasta koulutusta on tarjottu eikä se näy katukuvassa kummassakaan kaupungissa. Seison edelleen mielipiteeni kannalla: Keski-Suomi pitäisi Jyväskylän kohdalta tasoittaa parkkialueeksi Lahti-Oulu 6-kaistaisen moottoritien edeltä. Kukaan ei jäisi kaipaamaan paikallista jääkiekkojoukkuetta, sillä alta pois osaava kansanosa omaksuisi helposti minkä tahansa muun alueen identiteetin, sillä lähtöpaikalla ei ollut mitään identiteettiä. Ainoastaan Seppäsen, Tynin, Pekka Arbeliuksen, Risto Kurkisen ja Sinuhe Wallinheimon kaukalokomiikan vuoksi näinkin ylhäällä.
11. HIFK
- Suuri ja mahtava... todellisuudessa suurelti mahava. Perinteitä löytyy logossa mainitun vuosiluvun verran (katsojamäärissä), jotka eivät näy millään tavalla nykypäivässä. Tylsä ja identiteettinsä hukannut joukkue - ellei voittamisen kulttuuria lainaamista lasketa - ja Ilveksen kannattajien tapaan enimmäkseen menneisyyteen ripustautuvia kannattajia. Juniorituotanto olisi kovaa luokkaa ollut kautta vuosikymmenten, mutta jollakin tavalla pöhöttyneisyys onnistuu ryssimään kaiken. Muutama hyvä kirjoittaja palstalla.
12. Ässät
- Juntein kaikista junteista. Hyvä juoniorityö ja opportunistinen asenne. Opportunistilla tarkoitan Lukon juniorikoulun läpikäyneiden hiomattomien timanttien varastamista ja menestymistä muiden kustannuksella. Tappara ei ollut valmis voittamaan, mutta tuurillahan se Ässätkin seilasi. Hopeakevät taasen oli tuurissaan sekin. Kannattajat ovat ehdottomasti huonointa seuraa heimonsa alueella, mutta älyävät sentään jättää sen pohjalaisilta opitun uhon vieraalla maalla kulkiessaan. Kiistatta puusilmäisimmät kannattajat palstalla, vaikka Jokereiden kannattajat laskettaisiinkin lukuun.
13. Pelicans
- Kabinettipäätöksellä sarjapaikkaansa hallussa pitävistä pahjanpohjimmainen. Ei mitään identiteettiä. Ei muita kuin rämpimisen perinteitä. Kannattajat ovat lähinnä vittumarkoilusta ja FC:n puolelta tuttuja vitsejä. Kaarnasta pisteet.
Erityismaininta edesmenneelle Helsingin Jokereille. Olisin sijoittanut kärkikuusikkoon ehdottomasti. Pienelle ja sympaattiselle pitää aina nostaa hattua, vaikka kannattajat eivät tuota pienuuttaan ole koskaan ymmärtäneet, eivätkä ole mitään tehneet sympatioita ansaitakseen. Tuosta jääräpäisyydestä johtuen olisinkin nostanut ylös, sillä kaikki mahdollinen ja mahdoton - sekä organisaatiosta kannattajiin myös laittomuuksista moraalisesti arveluttavuuteen - on aina koetettu tehdä menestyksen eteen, josta arvostusta ehdottmasti! Ikävä kyllä pienen ja sympaattisen - vaikkakin rahakkaan - rooli on olla se pieni ja sympaattinen. Onnea vaan muoviliigaan.