NLA finaalit: Fribourg Gotteron - SC Bern
Tuli lueskeltua noi sun viestit kännykällä, ja tarkoitus oli tulla kommentoimaan myöhemmin koneelta.. No sehän sitten vähemmän yllättäen unohtui. Finaaleja en ole valitettavasti katsonut ainuttakaan, joten kommentit peleistä ovat enemmänkin kuin tervetulleita! Muutenkin mielenkiinto Euroopan kiekkosarjoja kohtaan on nousussa, kun SM-liigan käyrä osoittaa vastaavasti alaspäin.
Hauska kuulla, että edes joku on kiinnostunut näistä mun höpinöistäni. Yritän nyt tehdä tällaisen pikaisen yleiskatselmuksen viidestä ensimmäisestä finaalimatsista. Kuten edellisistä viesteistäni voi varmasti päätellä, niin en ole yhtään matsia nähnyt vielä paikan päällä. Jokainen on kyllä tullut seurattua televisiosta.
Ennen finaalipelejä oli mediassa arvioita, että SCB on jo varma mestari. Joidenkin juttujen mukaan Fribourg oli jopa "peloissaan" saadessaan SCB:n vastaansa. Nämä kommentit hämmästyttivät mua jonkin verran, sillä ainakin runkosarjassa ottelut olivat kohtuullisen tasaisia. Joukkueet kohtasivat toisensa kuudesti runkosarjassa seuraavin tuloksin:
15.09.2012 SCB-FG 4-1
02.10.2012 FG-SCB 3-1
30.10.2012 SCB-FG 6-2
02.12.2012 FG-SCB 4-3
11.01.2013 FG-SCB 0-6
19.01.2013 SCB-FG 2-3 VL
Eli wanhan kaavan mukaan otteluvoitot SCB:lle 3-1-2 - maalit 22-12
Lehdissä ja mediassa on ollut usein kuitenkin puhetta siitä, että Fribourgin voitto olisi nimenomaan jääkiekkoilun voitto. Useammankin arvion mukaan Antti Törmänen peluuttaa Ant(t)i-Hockeya. Toisin sanoen SCB:n peli on liian puolustusvoittoista, ei näyttävää, ei hyvää jääkiekkoa. Tavallaan Suomi-valmentajasta voin hyvin tuollaisen uskoakin, mutta ainakaan omaan silmääni SCB:n peli ei ole lähellekään mitään tyypillistä SM-liigan kahvakiekkoa.
Törmäsen edeltäjä Larry Hurashan sai nimenomaan potkut siitä syystä (syksyllä 2011?), että hänen kiekkonsa ei ollut riittävän näyttävää. Se oli liian puolustusvoittoista - vaikkakin voitollista. SCB:n omistusportaan mukaan 17.000 berniläistä ei jaksa tulla katsomaan kotipelejä, jos niissä ei tapahdu mitään. Kansalle pitää tarjota olutta, leipää ja sirkushuveja! Mä tykkään tuosta asenteesta. En muista oliko se nyt ennen finaaleita vai finaaleiden aikana tosin jopa SCB:n legendaarinen maalivahti
Renato Tosio sanoi toivovansa Fribourgin voittoa - nimenomaan jääkiekkoilun kannalta ajateltuna.
Noh, ensimmäinen finaalipeli Fribourgissa lähti käyntiin aika mitäänsanomattomasti. Ensimmäisessä erässä SCB ei päässyt kontrolloidusti keskialueen yli oikeastaan ollenkaan. Fribourg puolusti todella ärsyttävästi ja löi keskialueen todella tukkoon. Pelityyli yhdistettynä puna-mustiin pelipaitoihin toi erehdyttävästi mieleen SM-liigasta JYP:n paskakiekon. Lisäksi Fribourgin vastahyökkäykset ja ylivoima (1kpl ensimmäisessä erässä) olivat todella vaarallisia. Siellä on Andrei Bykovia ja Simon Gamachea pyörittämässä ylivoimaa - vastaavasti Julien Sprungeria, Benjamin Plüssia ja Greg Mauldinia takomassa kiekot reppuun. Ensimmäiselle erätauolle lähdettiin kuitenkin 0-0 lukemista.
Toiseen erään SCB sai todella tärkeän avausmaalin. Wanha herra Ivo Rüthemann kiskaisi limpun verkon perukoille näyttävästä vastahyökkäyksestä. Ottelun puolivälissä SCB:n kultapoika Joel Vermin tekaisi tilanteeksi jo 2-0 Byron Ritchien syötöstä ja johan alkoi Fribourgin kilpikonnapuolustuskin aueta. Heidät yksinkertaisesti pakotettiin hyökkäämään. Ottelu näytti jo ratkeavan kolmannen erän alussa, kun NLB:sta pudotuspeleihin nostettu Jeff Campbell teki jo ratkaisevan tuntuisen 3-0 osuman. Fribourg oli vielä kerran eri mieltä, ja kolmannen erän puolivälissä Julien Sprunger teki kavennusosuman. Paljoa tämän lähemmäksi Fribourg ei kuitenkaan ottelussa päässyt. Lopussa vielä SCB:n kapteeni Martin Plüss (Fribourgin Benjamin Plüssin veli) teki vielä tyhjiin loppulukemat 4-1.
Aivan kolmannen erän viimeisillä sekunneilla aloitettiin vielä oikein kunnon nyrkkihipatkin. Ajassa 59:57 Fribourg laittoi kentälle sellaisia pelaajia, jotka eivät ikinä kuuluisi kentälle ottelun ratkaisuvaiheissa. Oliko siellä peräti joku puolustaja aloittamassakin? Kovimpina nyrkkisankareina Fribourgista kunnostautuivat Shawn Heins ja Sebastian Schildt. Koulutettavana oli eritoten SCB:n Tristan Scherwey ensimmäisen erän tapahtumista (seuraava kappale). Melkoisen huvittava näky oli mm. se, kun SCB:n Pascal Berger ei suostunut millään tiputtamaan hanskojaan Schildtin uhitellessa ja takoessa. Uskomatonta itsehillintää! Lopputulos: Schildt 2+20min, Berger 2min. Tappelutuomiot ovat ilmeisesti hieman erilaiset kuin Suomessa - Schildt ainakin tiputti hanskansa, mutta Berger ei. Miten tuo olisi Suomessa mahdettu merkitä?
Ottelun puhuttavin tapahtuma sattui kuitenkin jo ensimmäisessä erässä. SCB:n Tristan Scherwey taklasi keskialueella puun takaa Benjamin Plüssia osuen osittain päähänkin. Olin aivan varma, että tuosta tulee ulosajo, mutta mitä vielä... ei edes kahden minuutin rangaistusta. Jälkeenpäin Scherwey sai kuitenkin yhden ottelun pelikiellon taklauksestaan. Juuri ennen kolmatta matsia luin, että hänelle oli langetettu vielä yhden ottelun pelikielto. Neljännessä matsissa ihmettelin kesken matsin, että miksiköhän Scherwey ei ole tänäänkään kokoonpanossa: hänelle oli langetettu vielä kaksi ottelua pelikieltoa. Eli ottelussa ei edes kakkosta; sitten jälkikäteen 1+1+2 ottelun ottelurangaistukset. Osataan sitä näemmä muuallakin kuin Suomessa...
Toinen finaalipeli Bernissä alkoi aivan eri tavalla kuin ensimmäinen Fribourgissa. SCB oli kaikessa parempi ja jo neljän peliminuutin jälkeen taululla olivat kotijoukkeen 2-0 lukemat. Maalintekijöinä kunnostautuivat Jeff Campbell ja Ryan Gardner. SCB:lla oli todellinen lentokeli koko ensimmäisen erän ajan. Näytti jo vahvasti siltä, että tämä sarja pistetään neljällä pelillä poikki. Toiseen erään sitten osat vaihtuivat täydellisesti. Fribourg hallitsi peliä mielinmäärin ja alle kymmenessä minuutissa 0-2 tappioasema vaihtui 3-2 johtoasemaksi. SCB:n maalivahti Marco Bührerilla ei todellakaan ollut mikään paras erä, mutta eipä sitä kenttäpelaajiltakaan mitään apuja tullut. Vain pari minuuttia Fribourgin johto-osuman jälkeen kapteeni Martin Plüss tempaisi todella tärkeän tasoitusmaalin 3-3. Näistä lukemista lähdettiin myös toiselle erätauolle.
Fribourgin Julien Sprunger otti toisen erän loppuun todella typerän hyökkäyspään kostojäähyn poikittaisesta mailasta. Kosto tuli heti kolmannen erän alkuun, kun SCB:n Philippe Furrer lämäsi kiekon siniviivalta verkon perukoille ylivoimalla. Finaalisarja oli tilanteessa 2-0 SCB:lle ja Fribourg näytti lyödyltä.
Ottelusarjan kolmas ottelu pelattiin jälleen Fribourgissa. Tämä oli varmasti tylsin näkemäni jääkiekko-ottelu Sveitsissä. Fribourgin strategia onnistui täydellisesti, ja SCB pääsi ensimmäisten 25min aikana hädin tuskin hyökkäyssinisen ylitse. Tämä oli mielestäni pahinta anti-hockeya, jota olen nähnyt, mutta sitä ei esittänyt SCB vaan Fribourg. Sitten tapahtui jotain. Kesken Fribourgin pitkähkön pyörityksen SCB:n Franco Collenberg antoi todella pienen poikittaisen Fribourgin Shawn Heinsin selkään aivan Marco Bührerin maalin edustalla. Heins ajoi pää edellä yhteen joukkuetoverinsa Greg Mauldinin kanssa ja retkahti jäähän. Pitkälliset (~10-15min) hoitotoimenpiteet kentällä ja Heins vietiin täysin liikkumattomana paareilla pois kentältä. Collenberg sai tilanteesta 5min ja ulosajon. Jälkeenpäin kaikki ovat kritisoineet Fribourgin valmentajasta lähtien, että kyseessä ei todellakaan ollut mikään ulosajon arvoinen temppu. Tuomarit vain yksinkertaisesti paskoivat housuunsa.
Heinsin epäselvästä tilanteesta ja silminnähden vakavasta loukkaantumisesta johtuen Fribourgin peli kuitenkin sekosi aivan täysin. 5min ylivoimalla vaarallisemmat paikat tulivat ehdottomasti SCB:lle ja ylivoima jopa loppui todella tarpeettomaan estämisrangaistukseen (Joel Kwiatkowski). SCB ei saanut kuitenkaan momentumiaan hyödynnetyksi, vaan kolmanteen erään lähdettiin 0-0 lukemista. SCB:n painostuksesta huolimatta Fribourg teki jatkuvasti vaarallisia vastahyökkäyksiä. Parhaimmat paikat siunaantuivatkin Julien Sprungerille sekä nenänsä ensimmäisessä ottelussa murtaneelle Benjamin Plüssille, joka pelaa tärskynsä jälkeen kokomaskilla. Hieman ennen kolmannen erän puoliväliä Sprunger sitten sai survottua kiekon Marco Bührerin selän taakse. Tiukasta painostuksesta huolimatta SCB ei saanut kaivattua tasoitusta aikaiseksi ja näin lopputulokseksi jäi 1-0 Fribourgille. Finaalisarja oli tilanteessa 2-1 SCB:lle, ja kaikki oli jälleen auki.