solamnic76
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Carlos Tevez... siis punaistako pitää kumartaa?
Suomi on ihme kyllä rankattu useana vuotena peräkkäin maailman kilpailukykyisemmäksi maaksi. Mistä oikein on kysymys?
World Economic Forumin nettiosoitteessa loytää selityksen Growth Competitiveness indeksistä. Herran jestas kuinka keinotekoisia ja hihasta temmattuja komponentit ovat.
Esimerkkinä: Puolet indeksin arvosta määräytyy "technology index'in" perusteella, josta taas 50% on innovaatioindeksiä ja 50% information and communications indeksiä.
Innovatioindeksissä on korkeana painolukuna "Gross tertiary ennrollment rate", ts. prosentti väkiluvusta joka on opiskelemassa korkeakouluissa (tertiary = 12 v+). Totta kai Suomi saa tässä korkean lukeman, kun opiskeluaika korkeakouluissa on tiettävästi (mutuna) pitempi kuin missään muualla maailmassa! Huomatkaa että tutkinnon suorittaneiden määrällä ei ole merkitystä.
Information and communications indeksissä on taas korkealla painoarvolla kännykoiden luku/100 henkilöä ja internetin käyttäjien luku per 10 000 henkeä ja PC/100 henkeä. Kai taas Suomi saa kovasti pinnoja, kun joka muksulla on kännykkä! Mitä sillä on tekemistä "Growth Competitiveness'in kanssa?
Tämän lisäksi on kaikissa indeksin komponenteissa "subjektiivisia kysymyksiä" joiden painoarvo vaihtelee välillä 50% -30% indeksikomponenteista. Esimerkiksi Macroeconomic environment indexissä on 25% painoarvo seuraavalla kysymyksellä: "Is the composition on public spending in your country wasteful or does it provide necessary goods and services not provided by the market". Luulenpa että 90% suomalaisista väittää sen olevan hyödyllistä ja välttämätöntä, sosialistisesta aivopesusta johtuen. Ilmankos pinnat ovat korkeita!
Hyvä Suomi, number one!
World Economic Forumin nettiosoitteessa loytää selityksen Growth Competitiveness indeksistä. Herran jestas kuinka keinotekoisia ja hihasta temmattuja komponentit ovat.
Esimerkkinä: Puolet indeksin arvosta määräytyy "technology index'in" perusteella, josta taas 50% on innovaatioindeksiä ja 50% information and communications indeksiä.
Innovatioindeksissä on korkeana painolukuna "Gross tertiary ennrollment rate", ts. prosentti väkiluvusta joka on opiskelemassa korkeakouluissa (tertiary = 12 v+). Totta kai Suomi saa tässä korkean lukeman, kun opiskeluaika korkeakouluissa on tiettävästi (mutuna) pitempi kuin missään muualla maailmassa! Huomatkaa että tutkinnon suorittaneiden määrällä ei ole merkitystä.
Information and communications indeksissä on taas korkealla painoarvolla kännykoiden luku/100 henkilöä ja internetin käyttäjien luku per 10 000 henkeä ja PC/100 henkeä. Kai taas Suomi saa kovasti pinnoja, kun joka muksulla on kännykkä! Mitä sillä on tekemistä "Growth Competitiveness'in kanssa?
Tämän lisäksi on kaikissa indeksin komponenteissa "subjektiivisia kysymyksiä" joiden painoarvo vaihtelee välillä 50% -30% indeksikomponenteista. Esimerkiksi Macroeconomic environment indexissä on 25% painoarvo seuraavalla kysymyksellä: "Is the composition on public spending in your country wasteful or does it provide necessary goods and services not provided by the market". Luulenpa että 90% suomalaisista väittää sen olevan hyödyllistä ja välttämätöntä, sosialistisesta aivopesusta johtuen. Ilmankos pinnat ovat korkeita!
Hyvä Suomi, number one!