Suomi hävisi, mutta olipa kyllä harvinaislaatuinen ottelu. Ja jännitystä piisasi niin maan penteleesti. Se vaan on niin että kun ei ole sitä voittamisen kulttuuria, niin näitä tärkeitä pelejä tupataan häviämään, varsinkin viime vuosina 2001 vuoden jälkeen.
1-0: Peltonen saa kiekon Kanadan alueella ylivoiman aikana ja heittää kiekon vain maalille päin, Morris luistelee pahaksi onnekseen maalille ja kun ei ajoissa huomaa kiekkoa, niin Suomen onneksi Morrisin luistimesta kiekko ohi Luongo, joka on voimaton tilanteessa. Todellinen tuurimaali.
2-0: Peltonen polkee Suomen kiekonriiston jälkeen puoliksi jo karkuun, kanukkipakki ajaa kiinni mutta hieno syöttö maalin eteen polkeneelle Kalliolle, joka laittaa kiekon hienosti sisään. Kalliota puolustanut pelaaja teki virheen, kun ei pelannut kiekkoa vaan Kalliota. Luongo tässäkin maalissa vailla suurempia mahdollisuuksia.
2-1: Suomella 5-3 alivoima, Norosen epäonnistunut purku tuotti 5-3 tilanteen, ja Heatley jäi moneksi sekunniksi maalin edustalle vapaaksi. Siitä jo huomasi, että kohta se maali tulee kun kukaan ei miestä siinä edes huomannut :/ Norosella ei mahdollisuuksia, Brieren nappisyöttö ja Heatley viimeistelee varmasti.
2-2: Suomella jälleen alivoima Jokisen toimesta, ja Bouwmeester luistelee keskeltä ja ampuu rannelaukauksen, Noronen imaisee kiekon längistä sisään, maalivahdin moka selkeästi. Rowentalla on kultainen sydän, sanotaan.
3-2: AJ Niemi lämää maalia kohti, kauhea ruuhka maalin edessä. Kiekko taitaa muuttaa hiukan suuntaa joko kanukista tai Jokisen ohjauksesta. Luongolla ei juuri mahdollisuuksia tässäkään maalissa.
3-3: Vain 2 min myöhemmin Brewer nousee laidasta ja ampuu, Niinimaa menee pahimmoilleen eteen, ja kiekko muuttaa suuntaa hänestä, ohi hölmistyneen Norosen. Vaikea torjuttava mielestäni.
4-3: Suomi menee vielä kerran johtoon, kun Salon laukas muuttaa suuntaa Rintasen selästä, ja Murray ajaa samalla ja kaatuu persuuksilleen maalivahdin alueelle liukuen maaliin, ja kiekko lipuu mukana maaliviivan yli. Todellinen onnenkantamoinen tämäkin.
4-4: Tällä kertaa johtoasema säilyi 5 minuuttia, kun Steve Staios ampui kauheaan ruuhkaan Suomen maalille, ja kiekko jälleen maaliin, Noronen ei luultavasti nähnyt yhtään missä kiekko oli.
5-4: Heatley nousee vahvasti vasemmasta laidasta, ja ampuu Suomen pakin estelyistä huolimatta tarkasti vasempaan yläkulmaan. Tästä en osaa sanoa, olisiko ollut kiinniotettavissa Norosella. Kenties hyvinkin, mutta ei tällä kertaa onnistunut.
Täytyy sanoa, että tässä pelissä myös Suomella oli onnea maalienteon suhteen. Puolet maaleista onnenkantamoisia, joita toki tarvitaankin jos aikoo menestyä, mutta kuitenkin. Luongo oli selvästi vahvempi maalinsa suulla kuin Noronen, joka näytti jatkuvasti todella epävarmalta. Oliko sittenkin liian "iso" peli Nortille? Tosin nuorten kisoissahan pää on kyllä kestänyt ihan hyvin, mutta mutta.. Valitettavasti tämä vain kuvasti sitä, kuinka epätasainen Noronen vielä maalivahtina on. Sen osoitti tämä kausi Buffalossa, hyvää ottelua seurasi monta huonoa, ja se ei ole voittavan maalivahdin merkki. Tiedä sitten, miten Norrena olisi maalilla hoitanut hommat? Luultavasti kuitenkin paineensietokyky olisi ollut parempi, ja kiekkoa ei olisi pomputeltu niin pahasti kuin mitä Noronen tässä ottelussa. Itselläkin jo kolmannessa erässä hirvitti aina, kun Kanada sai laukauksen Suomen maalia kohti. Luulenpa että pelaajillakaan ei kauheasti loppuvaiheessa enää ollut luottoa Noroseen, ja osittain myös siksi puolustusta pudotettiin entistä alemmas. Nyt ei vaan Noronen onnistunut, ei voi mitään. Takaisin rapakon taakse kehittymään, ja hankkimaan tasaisuutta, sekä vielä enemmän sitä voittamisen rutiinia, oppimaan miten voitetaan peli toisensa perään, ja torjutaan tasaisen varmasti.
Mutta ei tätä ottelu voi Norosen niskaan yksin kaataa, täytyy olla jotakin vialla ja pahasti, kun johtoasema menetetään näin monta kertaa samassa ottelussa. Tuleeko Leijonille nykyään kauhea paniikki heti kun johtoon päästään, että nyt pitää puolustaa hyvin ettei kaveri taas pääse tasoihin..? Joko rohkeutta puuttui, tai sitten pelaajat eivät jaksaneet Kanadan kyydissä, kun he pistivät ison vaihteen päälle. On otettava huomioon, että Kanada joutui takaa-ajajaksi kolmeen otteeseen, joten he joutuivat ottamaan myös enemmän riskejä, jotka sitten tuottivat tulosta. Summa summarum, jonkinlainen uskallus puuttui pelata sitä omaa peliä, laitettiin vain päätykiekkoja ja pitkiä kiekkoja, eikä uskallettu hyökätä juurikaan, ainakaan pelin kääntyessä 3. erään.
Ja totuuden nimissä on sanottava, että kyllähän Kanada kuitenkin oli se hallitsevampi osapuoli tässä ottelussa, ainakin 3. erän ja jatkoajan aikana, vaikka Luongolle enemmän torjuntoja kertyikin.
World Cup alkaa syksyllä, uusi turnaus, toivottavasti uudet kujeet. Tässä sitten nähdään se todellinen taso Suomen huippujen ja muiden maiden parhaiden pelaajien välillä, että mikä se on.