Jos itse olisin kokoomusjohdossa, olisin halunnut ehdokkaaksi Häkkäsen, koska hänellä olisi suurimmat mahdollisuudet toiselle kierrokselle. Konservatiivisuudellaan hän olisi voinut viedä edes pienen osan Halla-ahon äänistä. Lisäksi "ei-kaupunkilaisena" hän olisi voinut saada pienen määrän keskustalaisten äänistä, jos onnistuisi vaalikeskusteluissa olemaan vakuuttava isäntämäinen "pikku-Niininstö" (Stubb ei ole ollenkaan sitä tyyppiä). Toisella kierroksella Häkkänen olisi saanut yli 50 % äänistä, vaikka osa kaikkein liberaaleimmista porvareista (esim. RKP) olisikin lipsunut Haaviston taakse.
Stubb on "varma" toisen kierroksen voittaja Haavistoa vastaan - jos pääse sinne asti. Mutta juuri nyt pidän Halla-ahon pääsyä toiselle kierrokselle todennäköisempänä kuin Stubbin. Ja Haavisto - Halla-aho on selvä peli...
Olen eri mieltä molemmista kohdista. Pidän Stubbia kokoomukselta monin verroin uskottavampana ehdokkaana kuin Häkkästä, mutta toisaalta Haavistoa ennakkosuosikkina Stubbia vastaan kakkoskierroksella. Minusta tästä on nyt joka tapauksessa tulossa selkeästi Haavisto vs Stubb kisa.
Profiloituminen vasemmiston ehdokkaaksi on Haavistolle jossain määrin rasite, koska lähtökohtaisesti pidän Haavistoa ehdokkaana, joka voisi saada ääniä niin oikealta kuin vasemmaltakin, mutta oikeistolaisemmiksi itsensä mieltäville voi olla korkea kynnys äänestää toisella kierroksella samaa ehdokasta, jota kaikki demarit ja vassarit äänestävät. Joskin punavihreitä puolueita eduskuntavaaleissa äänestäneiltä vuotanee vähemmän ääniä Haaviston vastaehdokkaalle kuin muita puolueita äänestäneiltä vuotaa ääniä Haavistolle. Lisäksi, vaikka nykyään eletään tällaista vastakkainasettelun ja samanmielisten kesken kuplautumisen aikaa, ei se vastakkainasettelu ole niin syvää kuin nettipalstoja lukemalla voisi kuvitella. On paljon ihmisiä, jotka eivät lokeroi itseään mitenkään vahvasti vasemmisto-oikeisto tai liberaali-konservatismi-akseleilla, ja tämä porukka ratkaisee vaalit. Varsinkin vanhemman väestön keskuudessa arvostetaan ensisijaisesti presidenttiehdokkaan ulkopoliittista kokemusta, ja tässä suhteessa Haavisto on erittäin uskottava ja oikein hyvin presidentin profiiliin sopiva ehdokas. Sellaista tiettyä presidentillistä karismaa Haavistolla on selvästi eniten näistä ehdokkaista. Stubbilla on myös kokemusta, ja juuri tässä Stubb päihittää mennen tullen Häkkäsen, joka on ihan kuoripoika vielä ja häviäisi yli 50-vuotiaiden äänet Haavistolle aivan pystyyn. Häkkäsen aika tulee 15-20 vuoden kuluttua, ja olisi ollut häneltä turhaa lähteä jo tässä kohtaa uraa häviämään vaaleja.
Ensimmäisen kierroksen asetelmat näkisin niin, että Halla-aho saa taakseen valtaosan persujen eduskuntavaalikannatuksesta. Ehkä reilut 15 % äänistä on todennäköisin tulos, mutta hieman enemmänkin voi kannatusta olla saatavilla. Rehn hyytynee johonkin 5 %:n kannatukseen ja Aaltola senkin alle, minkä myötä Stubb ja Halla-aho profiloituvat kisaamaan Haaviston haastajan paikasta. Rkp:n äänestäjiä tämä ajaa Stubbin taakse, ja kokoomuksessakin äänestetään omaa ehdokasta riittävästi, jotta Halla-aho kyllä jää äänissä taakse, vaikka tietysti asetelma myös Halla-ahon kannatusta buustaa, varsinkin maaseudulla. Veikkaan Stubbin kannatuksen yltävän 20 %:n pintaan. Häkkänen taas olisi hyvinkin voinut hävitä Halla-aholle, koska moni niistä ihmisistä, joita Haaviston ulkopoliittinen kokemus ja valtiomiesmäisyys miellyttävät, mutta vihreys/kaupunkilaisuus/homous tai joku muu syy arveluttaa hieman, mutta ei liikaa, jotta eivät voisi Haavistoa äänestää, voi nähdä Stubbin ulkopoliittisesti riittävän kokeneena ja kansainvälisesti riittävän edustavana haastajana, jota voivat siis äänestää Haaviston sijasta, kun taas kuoripoika-Häkkäsen ollessa ehdolla ääni olisikin mennyt Haavistolle. Uskon, että kokoomuksessa tämä kyllä hyvin tiedostetaan, ja siksi heidän ehdokas on Stubb eikä Häkkänen.
Urpilainen, jos asettuu ehdolle, saa vetoapua ainoastaan siitä, että jos haluaa välttämättä äänestää naista, ainoat vaihtoehdot ovat mahdollisesti Andersson ja Essayah, mikäli tulevat ehdolle – sekä Huhtasaari. Ajattelin ensin, että Urpilainen tekee Haataiset ja puolittaa demarien ehdokkaan kannatuksen edellisistä vaaleista, mutta tämä naisehdokkaiden vähyys voi ihan hyvin kyllä buustata Urpilaisen kannatuksen jopa yli 5 %:iin. Toki osalle tätä porukkaa, jolle ehdokkaan sukupuoli on kriittistä, homo varmaan kelpaa hyvin naisen asemasta. Haavistolle veikkaan jotain 35 %:n kannatusta ykköskierroksella. Harkimo, Väyrynen ym saavat sitten jotain 1-2 % äänistä ja loput huumoriehdokkaat hajaääniä.
Äänet voisivat jakautua vaikka näin:
Haavisto 36 %
Stubb 21 %
Halla-aho 18 %
Rehn 6 %
Andersson 4 %
Urpilainen 4 %
Aaltola 3 %
Väyrynen 3 %
Harkimo 1 %
Tuossa olisi nyt 96 % äänistä jaettu, joten tilaa on vielä esimerkiksi Rkp:n ja Kd:n omille ehdokkaille. Stubbin ja Halla-ahon kannatusta ehkä vähän yliarvioin, mutta heidän keskinäinen kilpailuasetelma tulee buustaamaan molempia ehdokkaita.
Kakkoskierroksella Stubbin ja Haaviston ero tuosta kavenee, mutta jonkun verran Stubb menettänee äänestäjiä myös Haavistolle, sillä osa äänestäjistä voi ykköskierroksella äänestää taktisesti Halla-ahoa vastaan, ja vasta kakkoskierroksella ykkössuosikkiaan Haavistoa. Esimerkiksi itse annoin 2012 tällä periaatteella ykköskierroksella tsemppiäänen Haavistolle ja vasta kakkoskierroksella äänestin Niinistöä.
Edelleen, varsinkin vanhemman väestön keskuudessa Haavisto profiloituu tietyllä tapaa valtiomiesmäisemmäksi ja presidentillisemmäksi hahmoksi kuin Stubb, vaikka Stubbillekin vuodet poissa kotimaan politiikasta ovat tehneet tässä hyvää. Stubb on kansainvälinen ja siinä mielessä ihan edustava hahmo myös.
Haavistoa pidän kyllä vaalien todennäköisimpänä voittajana, ja tällöin Haavisto on lähes varma voittaja myös kuuden vuoden päästä, sillä istuva presidentti nauttii Suomessa aina suurta kansansuosiota ja on ehdolla ollessaan aina äänestetty jatkokaudelle. Esimerkiksi Häkkäselle seuraavatkin presidentinvaalit tulevat todennäköisesti liian aikaisin. Mikäli Häkkänen nousee kuuden vuoden sisällä kokoomuksen johtoon, on hän silloin kotimaan politiikan polttopisteessä, mikä on ihan hyvä merkintä cv:ssä presidentiksi pyrittäessä, mutta sen jälkeen presidentillisyyttä pitää vielä kypsytellä ottamalla muutamien vuosien ajaksi etäisyyttä kotimaan politiikan huipulta. Toki istuvaa presidenttiä uskottavasti haastamalla saisi luotua itsestään mielikuvaa myös potentiaalisena tulevaisuuden presidenttinä (kuten Niinistö 2006 tai Haavisto 2012), mutta pääministerin tai oppositiojohtajan asemasta tuollaista haastamista ei oikein voi tehdä.
Haavistollakin on tosiaan vähän painolastina se, että vuoden 2012 hypestä on jo toistakymmentä vuotta aikaa. Siksi Häkkäsenkään ei kannata alkaa tehdä kampanjaa kovin montaa vuosikymmentä aiemmin kuin on realistista voittaa vaalit, ja olisi ollut hölmöä olla ehdolla nyt.
Itselle ei ole oikein auennut miksi Stubbia pidetään ylimielisenä. Se että on lukenut, kielitaitoinen, huippukuntoinen ja kansainvälinen. Presidentin hommasta iso osa on tehdä yhteistyötä maailmalla ja kotimaassa.
Päällimmäisenä mieleen tulevat Stubbin kuuluisimmat letkautukset, "vittu mitä paskaa" kommenttina Pohjoismaiden neuvostosta ja "sori siitä", kun jäi pääministerinä kiinni eduskunnalle valehtelusta. Joillekin taas Sipilän koko hallitus näyttäytyi ylimielisenä, ja toisille Stubbin nuoruuden tausta – tai mielikuva siitä – yläluokkaisena koulukiusaajana on punainen vaate.
www.is.fi
www.iltalehti.fi
