Poliisin mahdollista kriisiä voi lähestyä usealla eri tavalla. Jos lähdetään siitä, että Suomessa on kolme erillistä poliisitoimea (paikallispoliisi, KRP ja Supo), minun näkemys on se, että ne kaikki toimivat mahdollisuuksiaan heikommin siksi, että yhteiskunta on jossain määrin kriisissä. Yksi osa tätä yhteiskunnan kriisiä on organisaatioiden jähmeys ja osittainen halvaantuminen, joista mm.
@vlad kirjoitti. Kun tarkastellaan kansalaisten turvallisuutta - mikä on aivan hyvä tarkastelutapa poliisista puhuttaessa - ja poliisin vaikutusta kansalaisten kokemiin turvallisuusuhkiin, nostan esille resurssit.
Väitän, että Suomessa on syystä tai toisesta ajettu vuosia poliisitoimea kriisiin karsimalla tutkija- ja miehistömäärää ja sulkemalla kymmeniä, ellei satoja toimipisteitä maaseudulla ja yhdistämällä niitä kaupungeissa. Tarkkoja lukuja siitä, miten nämä supistamiset ovat vaikuttaneet päällystön asemaan ei ole käytössäni, mutta kuulopuheiden perusteella karsiminen on suoritettu pääasiassa tutkinta- ja valvontaresursseja vähentäen. Niinpä Suomessa on vähiten poliiseja per asukas EU:ssa ja tämä kaikki samaan aikaan kun poliisin tehtävät ovat lisääntyneet mm. turvapaikkahakijoiden toimesta.
Hallituksen käskystä sisäministeriö jatkaa edelleen poliisitoimen supistamista. Poliisien määrää saatetaan joutua vähentämään peräti 864:lla vuoteen 2019 mennessä. Jos näin käy, poliisi ei missään nimessä pystyisi hoitamaan kaikkia sille laissa asetettuja tehtäviä - ei varsinkaan nopealla viiveellä. Vähennyksiä selvitellyt työryhmä katsoo, että esitetyt toimet yhdistettynä poliisin kenttähenkilöstön aiempaan vähentämiseen johtavat raportin mukaan esimerkiksi:
* Kokonaisuutena arvioiden luottamus poliisiin heikkenee. Suunnitelmallinen valvonta vähenee merkittävästi sekä ennalta estävä toiminta vähenee.
* Rikostorjunnan läpäisykyky etenkin päivittäisrikostorjunnassa heikkenee. Vähennyksillä on heikentävä vaikutus rikosten selvitysasteisiin. Lisäksi piiloon jäävä rikollisuus lisääntyy.
* Liikenteenvalvontaa vähennetään. Liikennesääntöjen noudattaminen heikkenee, mikä lisää liikenteessä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrää.
Supon osalta esiin nousee ennen kaikkea terrorismin tehokas ehkäiseminen. Vaikka hallitus piti vastoin Supon näkemystä Suomen ovia auki koko kesän ja osan syksyä mahdollistaen terroristien tulon Suomeen, toistaiseksi Supo on onnistunut hyvin iskujen ehkäisemissä. Supon arvion mukaan Suomessa oli jo ennen viime kesän pakolaisaaltoa yli 300 terrorismikytkennäistä ihmistä. Sen jälkeen on tullut kymmeniä uusia epäiltyjä, joista osa on myös edennyt tutkintaan ja syyttäjälle. Tietenkään heistä kaikki eivät ole valmiita väkivaltaan, mutta osa heistä voi halutessaan esimerkiksi järjestää piilopaikkoja. Joitakin terroristeja on etsittykin myös Suomesta terrori-iskun valmistelemisesta muualla Euroopassa.
Tällä hetkellä Supon osalta suurimpia ongelmia löytyy tiedustelulainsäädännöstä, jonka suhteen Suomi on liian riippuvainen muun Euroopan antamista tiedoista. Verkkotiedustelun mahdollisuuksia tulisi laajentaa.
Lisäksi hyvin outoa on se, että Supon tulee edelleen ilmoittaa terroristiepäilylle etukäteen häntä koskevasta kotietsinnästä. Belgiassa Brysselissä tapahtuneen terroriteon onnistumisen yksi pieni osasyy oli se, että poliisi ei voinut tehdä saamansa vihjeen perusteella kotietsintää klo 21:00 jälkeen eikä ilman, että siitä ilmoitettaisiin etukäteen. Suomessa ei ole aikarajoitusta, mutta etukäteen ilmoittaminen takaa epäilylle mahdollisuuden joko hävittää haluamansa materiaalit tai tiedot tai antaa aikaa poistua maasta kokonaan esimerkiksi valvomattomien raja-asemien kautta.
Lähteet:
Poliisin tulevaisuutta selvittänyt työryhmä teki karun havainnon: ”Heikentää kansalaisten turvallisuutta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Tilastoja - Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
Supo epäilee: Suomessa terrorismikytköksiä lähes 300 ihmisellä - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
Supo selvittää: Tuliko Ruotsin terroriepäilty Suomeen? - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Poliisi - Timo Kilpeläinen