Suomalainen koulu

  • 30 042
  • 261

valkeaori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Kummasti samoihin aikoihin "älypuhelinten" yleistymisen kanssa Pisa-tulokset ovat kääntyneet laskusuuntaan.

Kannattaa nyt kuitenkin katsoa läpi nuo tulokset myös muiden maiden osalta. Pudotus on länsimaissa yleisesti aivan samansuuntaista kuin Suomessakin. Edelleen Suomen tulokset ovat esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa, sekä suurinta osaa Euroopan maista, edellä.

Itse olen kyllä huolissani yleisesti ruutuajan ja "sosiaalisen median" vaikutuksista sekä lapsiin, nuoriin, että aikuisiin. Tämä heijastuu kaiken oppimisen ja keskittymiskyvyn ohella myös yllä mainittuun liikkumattomuuteen ja ylipainoon, nukkumisesta puhumattakaan.
 

ColCbj

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC Sierre
Kummasti samoihin aikoihin "älypuhelinten" yleistymisen kanssa Pisa-tulokset ovat kääntyneet laskusuuntaan.

Kannattaa nyt kuitenkin katsoa läpi nuo tulokset myös muiden maiden osalta. Pudotus on länsimaissa yleisesti aivan samansuuntaista kuin Suomessakin. Edelleen Suomen tulokset ovat esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa, sekä suurinta osaa Euroopan maista, edellä.

Itse olen kyllä huolissani yleisesti ruutuajan ja "sosiaalisen median" vaikutuksista sekä lapsiin, nuoriin, että aikuisiin. Tämä heijastuu kaiken oppimisen ja keskittymiskyvyn ohella myös yllä mainittuun liikkumattomuuteen ja ylipainoon, nukkumisesta puhumattakaan.
Tämä on aivan perustavanlaaatuinen ongelma. Länsi tyhmenee, eivätkä kansalaiset lisäänny. Lisäksi kansalaisten kunto rapistuu. Meillä on myös todella kriittisiä riippuvuuksia Kiinasta, ja kansalaisilla Kiinan osaltaan aiheuttamia riippuvuuksia yksilötasolla. Kiinassa on ollut vilkku päällä jo kauan, kohta ei näy enää edes perävaloja. Milloin Lännessä herätään todellisuuteen?
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Kun osaat lukea, osaat myös kirjoittaa. Kun luet, myös keskityt. Se auttaa siinä matematiikassakin. Vanhemmat myös lukemaan pienille lapsille, se lisää sanavarastoa. Koulussa ei tätä lukemisen vajetta pystytä paikkaamaan minkä älylaitteet kodeissa ovat vieneet, sekä toki tietokoneet ja konsolit. Lapset ovat pois koulusta sen 18-20 tuntia vuorokaudesta. Se miten tuo aika käytetään ratkaisee tulevan. Koulussa ihan lukemiseen ei ole aikaa käyttää mitä aivojen kehitys vaatii. Koulu hienosäätää näitä perustaitoja ja opettaa soveltamaan niitä. Perustaidot opitaan kotona niinkuin ennenkin tai siis useasti ollaan oppimatta.
Valitettavasti monien oppilaiden osalta peli on tässä asiassa menetetty, vanhempien vuoksi. Jos kotona ei ole koskaan luettu mitään somea ja iltapäivälehtiä haastavampaa, miten vanhemmat voivat siirtää lukemisen arvostusta tai edes osaamista eteenpäin? Pikemminkin lapset tuolloin omaksuvat, ettei lukeminen ole mukavaa, että oikeinkirjoituksesta välittävät ovat vittumaisia pilkunviilaajia ja että Hesari on valhetta ja kommari ja homo. Tällaisiin asenteisiin törmää nykyisin tämän tästä. Eipä sitten tarvitse ihmetellä, miksei pieni ihmistaimi saa luetuksi Seitsemän veljestä.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Katson A-studiota ja tämä Aino Saarinen vaikuttaa kyllä pätevältä henkilöltä. Näyttää tietävän mistä puhuu.
Rehtori ja tutkija olivat hyvin perillä asioista, juontaja oli hyvin perehtynyt. Teknologiateollisuus sai oman näkökulmansa tuotua esiin, mutta siinä ei ollut mitään yllättävää. Opetushallitus oli sitten taas niin pihalla, mitä kuvitella saattaa. Kukaan ei ollut maininnut mitään avoimista oppimisympäristöistä, niin tämä laukoi, että niitä ei ole kuin 1,5% Suomen kouluista! Opetussuunnitelmista ei suostunut mitään sanomaan, vaikka matematiikan opettaja nosti esille yhden suurimmista ongelmista: useissa oppiaineissa ei nykyään juurikaan arvioida oppiaineen sisältöjen hallitsemista, vaan arvioidaan, miten oppilaan näytöt osaamisestaan osuvat yksiin opetushallituksen asettamien, usein hyvinkin epämääräisten tavoitteiden kanssa. Tämä nykyinen epämääräisyys on johtanut kummallisiin tulkintoihin, jotka poikkeavat suuresti sekä kuntien välillä että saman kunnan eri kouluissa.
 

ijuka

Jäsen
Mullahan oli tuossa jokunen vuosi sitten se, että jouduin käymään muutaman kurssin päivälukiota, että pääsin vihdoin ylioppilaaksi(aika pitkän tauon jälkeen). Ja minä siis ihan tarkoituksenmukaisesti tein niitä kursseja, että ihan kunnolla opiskelin, kuuntelin tunnilla jne. vaikka pitikin päivälukiolaisten kanssa tehdä.

Niin oli kyllä aikamoinen kulttuurishokki verrattuna siihen mitä tein lukiota joskus aikakausia sitten. Siellä ei ollut käytännössä minkäänlaista kuria. Yhdelläkin kurssilla jouduin tekemään parityötä jonkun kanssa, joka vain näpräsi puhelinta eikä kuunnellut tai tehnyt mitään. Kun puhuin siitä opettajalle, niin tämä vain levitteli käsiään. En oikeasti voinut käsittää että miten tuo on mahdollista. Silloin kun kävin lukiota ekaa kertaa, niin tuollainen ei olisi käynyt mielessäkään, vaikka siihen aikaan jo oli kännykät. Mutta ei niitä saanut tunnin aikana käyttää.

Eikä siinä kaikki vaan siellä ei edes ollut pulpetteja, vaan jotain ihme satulatuoleja ja jotain säkkituoleja joilla voi löhöillä. Ei ainakaan tuonut oikeanlaista asennetta siihen opiskelemiseen, oli todella haastavaa saada mitään tehtyä.

Kuri oli täysin olematonta käytännössä kaikilla oppitunneilla, paitsi matematiikan, koska sen opettajalla oli sentään jotain auktoriteettia. Ja sen tunneilla, yllättäen, kukaan ei jutellut tai näplännyt kännykkää. Sieltä myös tuli selvästi eniten asiaa. Ja parhaat tulokset. Itseasiassa multa nousi matematiikan numero 4-5:stä kymppiin.

Mutta joo, kun vertaan millaista oli lukiossa nyt vs. ennen, niin aikamoinen ero siinä kurissa on. Olisi lentänyt välittömästi pihalle varmaan jokainen siinä edellisessä missä olin. Eikä se edes ollut mikään hyvä, heikkotasoisempi kuin tämä nykyinen(ja siellä esim. myytiin avoimesti huumeita käytävillä). Mutta silti kuri piti paremmin.

On se vähän kumma ettei voi saada oppilaita tunnilla keskittymään siihen opiskelemiseen, ja se myös suuresti haittaa niitä, jotka oikeasti niin haluaisivat tehdä.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Lisään vielä esimerkin edellisistä tulkinnoista. Minulle tuli oppilaaksi toisesta Vantaan koulusta 9. luokalle tyttö, jolla oli sekä fysiikasta että kemiasta arvosana 9. Olin jo alkuun ihmeissäni, kun hän vaikutti heikommalta kuin yksikään opetusryhmänsä oppilaista, jotka olivat minulle jo tuttuja. Oikea osaamisen taso oli minusta lähempänä kutosta kuin seiskaa. Vielä ihmeellisemmäksi meni, kun aloin kysellä, miten edellisessä koulussa oli opiskeltu. Siellä ei ollut pidetty kokeita, ei opetettu asioita, ei kirjoitettu muistiinpanoja, ei tehty tuntitehtäviä. Oppilaat olivat saaneet muutaman ison projektin, joita tekivät RYHMISSÄ. Jokaisen tunnin jälkeen oli väritetty exceliin ruutu, miten opiskelu oli sujunut.

Toisesta naapurikoulusta tuli tänä syksynä fyssan opettaja. Siellä oli määrätty, että lukukaudessa kukin opettaja saa pitää oppiaineestaan korkeintaan YHDEN ison kokeen TAI teettää jonkin isomman, numerolla arvioitavan työn. Meillä taas jatkuvasti painotetaan, että arviointi ei saa liikaa olla yhden isomman suorituksen varassa, vaan niitä pitää olla useampi lukukaudessa. Tämä arviointisotku on suoraan sanottuna ihan saatananmoinen, ja se tuli opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Sitä ennen oli ihan selkeää, että arvioitiin oppilaan osaamista, eikä sitä silloinkaan arvioitu pelkästään kokeiden avulla, vaan kaikenlaiset muutkin näytöt huomioon ottaen.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Historianopettajani valitteli tänään tunnilla sitä, että harmittavan moni lukiolainen nykypäivänä osaa käyttää omia aivojaan tehtäviä tehdessään. Sen sijaan Chat GPT on se työväline, jolla tietty porukka "hoitaa" kotitehtävänsä ja kun tunnilla yrittää kysyä noilta oppilailta vastauksia ihan perusasioihin, tulee vastaukseksi "emmätiiä" tai vastaavaa. Tulokset näkyvät sitten kokeissa ja viimeistään ylioppilaskirjoituksissa, jotka menevät läpi joko rimaa hipoen tai sitten ne joudutaan uusimaan.

Olen oikeastaan ylpeä siitä, että en ole vielä tähän päivään mennessä oppinut käyttämään Chat GPT:tä, koska sillä ei ole minulle minkäänlaista apua tarjottavaan.
 

Muodonmuutos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Asiantuntijoiden haastatteluja ja kommentointia kun on tänään seurannut, niin eihän tämänpäiväiset Pisa-tulokset suurena yllätyksenä tulleet. Nyt sitten valtakunnan johdon tasolla ollaan reagoidaan vahvasti ja kohta varmaan ohjataan varoja lisää monenlaiseen hankkeeseen ja projektiin. Tämä lisää hyvää pöhinää ja helppoheikit pääsevät kouluttamaan osaamatonta koulun henkilökuntaa ja sitten taas keksitään pyörää uudelleen.

Olen mm. ollut kuuntelemassa, kuinka ajoissa paikalle saapuminen ja kotitehtävien teko on parasta työelämätaitojen opetusta peruskoululaiselle. No hyvä, näin tietenkin on, mutta kyllä tällaiset yhteiskuntaan kuulumisen ja olemisen perusasiat on sitä peruskauraa, jonka jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva ymmärtää varsin hyvin. Ei siinä tarvita valtion hankerahoilla operoivaa pikkutakkimiestä tätä asiaa valaisemaan.

Oma kokemukseni on alakoulun puolelta, mutta tämä suuntaus on ollut näkyvissä jo pitkään. Sellaiset oppilaat, jotka reilu kymmenen vuotta sitten olivat luokassa osaamiseltaan ja työskentelytaidoiltaan keskitasoa (oppivat perusasiat, tekivät kotitehtävät ja kotona oltiin kiinnostuneita koulunkäynnistä) ovat nykyään luokan tähtiä. Yhä useampi ei kykene koulun tarjoamien materiaalien avulla ymmärtämään suurempia kokonaisuuksia tai keskittymään opetukseen.

Yhä useammin tulee vastaan, että oppilas aidosti pahastuu tai jopa suuttuu, kun häntä vaaditaan noudattamaan koulun sääntöjä. Hämmästys on joskus hyvin aitoa ja ymmärrys siitä, että on itse osa opetusryhmää ja sääntöjä todella tulee noudattaa joudutaan opettamaan täysin koulun puolella. Ja valitettavan usein saman keskustelun saa käydä myös vanhempien kanssa. Että kyllä, meillä on täällä tällaiset säännöt kaikkien hyvinvoinnin ja opiskelurauhan vuoksi ja niitä tosiaan pitää tällä tavalla noudattaa.
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Erinomaisia kirjoituksia täällä paljon viime päiviltä. PISA-tulokset ovat vain yksi indikaattori isosta kokonaisuudesta, ja sen merkitystä ei pidä liioitella, mutta toisaalta nyt olisi kyllä aika tehdä korjausliikkeitä koulunkäyntiin ja opiskeluun Suomessa. Mutta kuten täällä moni on jo myös todennut, koulut tai koululaitos ei kaikkia asioita pysty ratkaisemaan, vaan osassa pitää oikeasti koko yhteiskunnan katsoa peiliin.

Se mitä itse muuttaisin olisi kolme asiaa, jotka ovat monissa kirjoituksissa ja kommenteissa jo vilahtaneet:

1) Älylaitteiden pois keräys tai muu täyskielto koulupäivien aikana Ranskan malliin. Tämä on ehkä helpoin käytettävissä olevista työkaluista. Lasten keskittyminen ja läsnäolo kärsivät aivan selkeästi jatkuvasta kännyköiden räpeltämisestä. Toki tähän liittyen pitäisi muutenkin liittää opastusta siitä, miten älylaitteita kuuluu sitten kouluajan ulkopuolella käyttää siten että se edistäisi oppilaiden oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia eikä olisi nopeiden dopamiiniryöppyjen perässä ravaamista, johon suuri osa applikaatioista koittaa ihmisiä houkuttaa ja koukuttaa.

2) Kotoutumisen resursointi. Suomea huonosti puhuvien oppilaiden määrä on nykytilanteessa aivan liian suuri käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Pitäisi saada sinne ns. heikompiin kouluihin tuntuvasti lisää resursseja: tulkkeja, kouluavustajia, muuta henkilökuntaa. Ja ihan vaikka palkkausta myöten pitäisi minusta huomioida se, että joissain kouluissa opettajan työ on haastavampaa kuin toisissa oppilaiden kielitaustan takia. Jos näihin kouluihin saataisiin oikeasti osaavia ja motivoituneita opettajia, voisi se poikia paljon hyvää sekä oppimistuloksiin että yhteiskuntaan yleisemminkin.

3) Tehdään vanhojen opetusmenetelmien kunnianpalautus. Eli palautetaan aiemmasta esim. 1990-luvulla käytössä olleesta koulumaailmasta parhaat puolet. Annetaan opettajalle oikeuksia pitää enemmän kuria, palautetaan numeroarvosanat ja luokalle jäämisen mahdollisuus. Lopetetaan liiallinen ilmiöpohjaisuus ja tehdään opettajasta taas auktoriteetti joka tuottaa opetusta eikä vain toimi ohjaajana, neuvojana tms. Poistetaan samalla hankehumppa ja opettajan työstä turha pakotettu säätäminen Wilmojen ynnä muiden kanavien kautta. Tässäkään ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä mitään täyskäännöstä: tekstimuotoiset arvioinnit, ryhmätyöt ja itsenäinen oppiminen ovat varmasti ihan päteviä oppimisen muotoja 2020-luvullakin, kunhan ne tehdään fiksusti ja oikeassa kontekstissa ja ennen kaikkea siten, että opettaja itse uskoo niiden toimivuuteen.

En väitä että nämä kolme asiaa saisivat PISA-tulosten laskua kääntymään, mutta voisivat olla ainakin joitain askelia oikeaan suuntaan. Kuten täällä moni on jo todennut aiemmin, useat koulunkäyntiin ja PISA-tuloksiin vaikuttavat asiat juontavat juurensa vinksahtaneista kotioloista tai vaikkapa sellaisista yhteiskunnallisista asioista, joihin on todella vaikea vaikuttaa. Kuka olisi vuosituhanteen vaihteessa uskonut, miten nykypäivän Internetiä käytetään härskisti valheiden levittämiseen ilman että siitä voidaan puuttua millään tavalla? Tai että tekoäly voi parissa sekunnissa kirjoittaa aidon kuuloisia esseitä käytännössä mistä tahansa aiheesta ja millä kielellä tahansa? En minä ainakaan. Tuntuu, että teknologian kehitys 2000-luvulla on ollut nopeampaa mihin ihminen on henkisesti ollut valmis. On siinä toki paljon hyvääkin ollut, mutta tuntuu että nykypäivän maailma ei riittävästi kannusta ihmisiä itse oppimaan, viisastumaan tai sivistymään.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
2) Kotoutumisen resursointi. Suomea huonosti puhuvien oppilaiden määrä on nykytilanteessa aivan liian suuri käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Pitäisi saada sinne ns. heikompiin kouluihin tuntuvasti lisää resursseja: tulkkeja, kouluavustajia, muuta henkilökuntaa. Ja ihan vaikka palkkausta myöten pitäisi minusta huomioida se, että joissain kouluissa opettajan työ on haastavampaa kuin toisissa oppilaiden kielitaustan takia. Jos näihin kouluihin saataisiin oikeasti osaavia ja motivoituneita opettajia, voisi se poikia paljon hyvää sekä oppimistuloksiin että yhteiskuntaan yleisemminkin.
Lainaan erinomaisesta kirjoituksestasi nyt vain tätä kohtaa. Vantaalla on käytössä sellainen malli, missä niille kouluille, joissa on eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita, annetaan enemmän resursseja. Ainakin erityisopettajat käsittääkseni saavat myös hiukan parempaa palkkaa. Ongelma on se, että muut koulut eivät lisäresurssia saa, vaikka maahanmuuttajataustaisia alkaa olla runsaasti muissakin kouluissa.

Esimerkiksi meillä on valmistava luokka, jossa on opettaja ja avustaja. Opettaja on ulkomaalaistaustainen ja osaa kohtuuhyvin suomea. Avustaja osaa hyvin suomea, englantia ja myös venäjää. Kun oppilaita aletaan siirtää normiluokalle, avustaja on ensin mukana joillain tunneilla auttamassa. Kun siirto virallisesti tapahtuu, avustajan resurssi poistuu. Hänellä on uudet oppilaat autettavinaan jo siellä valmistavalla. Muutakaan resurssia ei tule tilalle, ja oppilaan kielitaito ja ymmärrys isossa koululuokassa opiskelemisesta Suomessa on, mitä on. Minusta nämä valmistavalta tulevat tiputetaan lähes tyhjän päälle, ja heitä opettavat aineenopettajat ja miksei luokanopettajatkin ovat aika mahdottoman tehtävän edessä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lainaan erinomaisesta kirjoituksestasi nyt vain tätä kohtaa. Vantaalla on käytössä sellainen malli, missä niille kouluille, joissa on eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita, annetaan enemmän resursseja. Ainakin erityisopettajat käsittääkseni saavat myös hiukan parempaa palkkaa. Ongelma on se, että muut koulut eivät lisäresurssia saa, vaikka maahanmuuttajataustaisia alkaa olla runsaasti muissakin kouluissa.

Esimerkiksi meillä on valmistava luokka, jossa on opettaja ja avustaja. Opettaja on ulkomaalaistaustainen ja osaa kohtuuhyvin suomea. Avustaja osaa hyvin suomea, englantia ja myös venäjää. Kun oppilaita aletaan siirtää normiluokalle, avustaja on ensin mukana joillain tunneilla auttamassa. Kun siirto virallisesti tapahtuu, avustajan resurssi poistuu. Hänellä on uudet oppilaat autettavinaan jo siellä valmistavalla. Muutakaan resurssia ei tule tilalle, ja oppilaan kielitaito ja ymmärrys isossa koululuokassa opiskelemisesta Suomessa on, mitä on. Minusta nämä valmistavalta tulevat tiputetaan lähes tyhjän päälle, ja heitä opettavat aineenopettajat ja miksei luokanopettajatkin ovat aika mahdottoman tehtävän edessä.

Ja tässä sitten ihan tällaisena juridisena reunaehtona se, että valmistavaa opetusta on perusopetuslain mukaan mahdollista saada vai yhden vuoden ajan, jonka jälkeen auttamatta on siirto yleisopetukseen. Ja kun kunta saa myös valtiolta rahaa valmistavan opetuksen oppilaista, niin tavallaan ihan ymmärrettävääkin, että kunta ei sitten enää omilla rahoillaan tuota jatka tai laajenna. Toki tukea pitäisi olla mahdollista saada myös yleisopetuksessa tarvittaessa, mutta nimenomaan valmistavasta opetuksesta puhuttaessa kääntäisin katsetta jonkin verran myös lainsäätäjän suuntaan. Esim vaikka sitä voisi pohtia, että voisiko tuota valmistavaa olla mahdollisuus saada tarvittaessa pidempäänkin kuin yhden vuoden ajan.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ja tässä sitten ihan tällaisena juridisena reunaehtona se, että valmistavaa opetusta on perusopetuslain mukaan mahdollista saada vai yhden vuoden ajan, jonka jälkeen auttamatta on siirto yleisopetukseen. Ja kun kunta saa myös valtiolta rahaa valmistavan opetuksen oppilaista, niin tavallaan ihan ymmärrettävääkin, että kunta ei sitten enää omilla rahoillaan tuota jatka tai laajenna. Toki tukea pitäisi olla mahdollista saada myös yleisopetuksessa tarvittaessa, mutta nimenomaan valmistavasta opetuksesta puhuttaessa kääntäisin katsetta jonkin verran myös lainsäätäjän suuntaan. Esim vaikka sitä voisi pohtia, että voisiko tuota valmistavaa olla mahdollisuus saada tarvittaessa pidempäänkin kuin yhden vuoden ajan.
Minusta on aika julmaa, että esimerkiksi 8.luokan alussa tullaan Suomeen, ollaan valmistavalla luokalla vuosi ja ysiluokaksi muiden joukkoon. Vuoden ajan yleisopetuksessa voidaan arvioida sanallisesti, mutta päättöarviointi ei voi sanallinen olla. Väitän, että hukkaamme tällä systeemillä lahjakkuutta. Onneksi sentään on nykyään tuva-luokat, joilla voi jatkaa peruskoulun jälkeen siihen asti, että toisen asteen opinnoissa voi pärjätä. Katsoin viime vuoden yseistäni, mihin ovat päätyneet. Joku oli tuvallekin mennyt. Hämmästyksekseni huomasin, että Vantaalla tuvan aloittaneista varmaan 90%:lla oli vierasperäinen nimi.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tehdään vanhojen opetusmenetelmien kunnianpalautus. Eli palautetaan aiemmasta esim. 1990-luvulla käytössä olleesta koulumaailmasta parhaat puolet. Annetaan opettajalle oikeuksia pitää enemmän kuria, palautetaan numeroarvosanat ja luokalle jäämisen mahdollisuus. Lopetetaan liiallinen ilmiöpohjaisuus ja tehdään opettajasta taas auktoriteetti joka tuottaa opetusta eikä vain toimi ohjaajana, neuvojana tms. Poistetaan samalla hankehumppa ja opettajan työstä turha pakotettu säätäminen Wilmojen ynnä muiden kanavien kautta. Tässäkään ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä mitään täyskäännöstä: tekstimuotoiset arvioinnit, ryhmätyöt ja itsenäinen oppiminen ovat varmasti ihan päteviä oppimisen muotoja 2020-luvullakin, kunhan ne tehdään fiksusti ja oikeassa kontekstissa ja ennen kaikkea siten, että opettaja itse uskoo niiden toimivuuteen.
Hyvä viesti kokonaisuudessaan, mutta konkreettisia ajatuksia noista lihavoiduista kohdista lukisin mielelläni. Auktoriteetin palautusta ja hankehumpan karsimista kun on huudeltu jo kymmenkunta vuotta, mutta harva on vaivautunut avaamaan mitä ne lopulta tarkoittavat.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Minusta on aika julmaa, että esimerkiksi 8.luokan alussa tullaan Suomeen, ollaan valmistavalla luokalla vuosi ja ysiluokaksi muiden joukkoon. Vuoden ajan yleisopetuksessa voidaan arvioida sanallisesti, mutta päättöarviointi ei voi sanallinen olla. Väitän, että hukkaamme tällä systeemillä lahjakkuutta. Onneksi sentään on nykyään tuva-luokat, joilla voi jatkaa peruskoulun jälkeen siihen asti, että toisen asteen opinnoissa voi pärjätä. Katsoin viime vuoden yseistäni, mihin ovat päätyneet. Joku oli tuvallekin mennyt. Hämmästyksekseni huomasin, että Vantaalla tuvan aloittaneista varmaan 90%:lla oli vierasperäinen nimi.

No kaikkein julminta on tällä hetkellä noiden ukrianalaisten lasten kohtelu ympäri Suomen. Olivat Jyväskylässä valmiustavassa opetuksessa viime lukuvuoden,mukana tulkit. Siellä keskenään puhuivat tietysti omaa kieltään ja tulkit tulkkasivat opetusta. Sitten vaan bussin alle suoraan yleisopetukseen. Niitä haalittiin kaupunkiin taloussyistä. Jokainen pakolainen toi rahat mukanaan. Tietenkään tätä asiaa ei hoidettu loppuun kunnialla.

Lopputulos: enemmistön kielitaito pyöreä nolla. Jonkun kirosanan osaa mun luokalla olevat pari oppilasta. Google-kääntäjällä jotain yrittävät, matikka sujuu mutta valtaosan ajasta ovat kuin peurat ajovaloissa. Lisäksi strategia on ettei erityisopetusta eikä mitään tukitoimia anneta koska hehän voivat palata koska vaan takaisin.

Mitä pitäisi on se että tuo runsaslukuinen joukko palaisi valmistavaan tai vähintään heistä koottaisiin oma ryhmänsä mutta eipä ole moiseen resursseja. Todellinen tabu jota hyssytellään eikä siitä oikein toivottavaa ole puhua. VMP!
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
No kaikkein julminta on tällä hetkellä noiden ukrianalaisten lasten kohtelu ympäri Suomen. Olivat Jyväskylässä valmiustavassa opetuksessa viime lukuvuoden,mukana tulkit. Siellä keskenään puhuivat tietysti omaa kieltään ja tulkit tulkkasivat opetusta. Sitten vaan bussin alle suoraan yleisopetukseen. Niitä haalittiin kaupunkiin taloussyistä. Jokainen pakolainen toi rahat mukanaan. Tietenkään tätä asiaa ei hoidettu loppuun kunnialla.

Lopputulos: enemmistön kielitaito pyöreä nolla. Jonkun kirosanan osaa mun luokalla olevat pari oppilasta. Google-kääntäjällä jotain yrittävät, matikka sujuu mutta valtaosan ajasta ovat kuin peurat ajovaloissa. Lisäksi strategia on ettei erityisopetusta eikä mitään tukitoimia anneta koska hehän voivat palata koska vaan takaisin.

Mitä pitäisi on se että tuo runsaslukuinen joukko palaisi valmistavaan tai vähintään heistä koottaisiin oma ryhmänsä mutta eipä ole moiseen resursseja. Todellinen tabu jota hyssytellään eikä siitä oikein toivottavaa ole puhua. VMP!
Juu olen tästä samasta aiheesta tänne palstallekin kirjoittanut, ja ihan sama meininki Vantaalla. Tänään kolme oppilasta teki kemian koetta Google kääntäjän avulla. Ihmeen pitkälle pääsivät tunnissa. Pyysin jo alkuviikosta ensin apulaisrehtorilta erityisopettajaa avuksi. Ei pääse, kun ei ole hänellä tunteja siihen aikaan. Sitten kysyin rehtorilta, mistä saadaan tuki koetilanteeseen. Ei ole vieläkään vastannut mitään. Meillä on täysin epäonnistunut yhteisopettajuus fyssassa ja kemiassa. Liian suuret opetusryhmät. Kaksi opettajaa, mutta minun parini on ollut 60% syksystä poissa. Tilalla on viime kevään ylioppilas(poikia), 12 eri sijaista ollut syksyn aikana, jotka rehtorin mukaan voivat antaa erityistä tukea mm. kääntämällä luonnontieteen kokeita englanniksi...
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Henriksson pitää tärkeänä satsauksena yhteensä kolmea vuosiviikkotuntia matematiikkaa ja suomen kieltä koko alakoulun ajalle. Tämä on epäilemättä iso panostus. Olen itse sitä mieltä, että tämä raha voitaisiin käyttää paremmin pienentämällä opetusryhmiä tai perustamalla erityisluokkia. Rumasti sanottuna joku tunti viikossa lisää samaa huutamista ja sekoilua ei auta mitään, jos homma ei toimi.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Henriksson pitää tärkeänä satsauksena yhteensä kolmea vuosiviikkotuntia matematiikkaa ja suomen kieltä koko alakoulun ajalle. Tämä on epäilemättä iso panostus. Olen itse sitä mieltä, että tämä raha voitaisiin käyttää paremmin pienentämällä opetusryhmiä tai perustamalla erityisluokkia. Rumasti sanottuna joku tunti viikossa lisää samaa huutamista ja sekoilua ei auta mitään, jos homma ei toimi.

Tämä on poliitikoiden peruslääke aina milloin mihinkin ongelmaan. Liikuntaa kouluun tunti kansan ylipainoon ja varusmiesten huonoon kuntoon. Sitten välillä matikkaa tunti lisää ja milloin mitäkin. Osoittaa vaan etteivät tiedä koulun arjesta mitään. Lapset/nuoret kun eivät oikein pysty keskittymään tuota nykyistäkään tuntimäärää. Laatu voittaa tässä määrän vaikka ryhmäkokojen pienennyksen avulla. Opettajalla enemmän aikaa per oppilas ja mikä ehkä tärkeintä se hälinä ja muu laskee ihan potenssiin kun ryhmä pienenee.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Samaan aikaan parhaidenkin oppilaiden taso on pudonnut. Suoritustason 6 saavuttaneita huippuosaajia oli Suomessa vain 1,5 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Vertailun ykkösmaassa Singaporessa huipputasolle pääsi oppilaista 18 prosenttia, mutta myös Sveitsi, Viro ja Ruotsi ovat Suomea edellä. Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyvät matematiikassa selvästi paremmin kuin pojat.

Varmasti eri puolella palstaa näitä juttuja on tällä viikolla pyöritelty, mutta huh, huh, mitä lukuja. Ilmeisesti kärjistäen massiivisia panostuksia tarvittaisiin siihen, että massat saataisiin kunnialla edes välttävällä tavalla lukutaitoisiksi, ja toisaalta järjestelmä ei näytä tuottavan ja palvelevan lahjakkaita oppilaita. Mielenkiintoista nähdä, minkälainen on Suomen tulevaisuus, kun talous sakkaa, säästöpaineet ja toisaalta resurssipula ovat kovat julkisen jokaisella osa-alueella ja ikäluokat pienenevät. Näkymät ovat tällä hetkellä aika synkät.
 
Viimeksi muokattu:

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pisatulokset eivät yllättäneet lainkaan. Varmaan jokainen alalla työskentelevä näkee lähes joka oppitunti sen, miten lasten ja nuorten opiskelutaidot, -kyvyt ja -motivaatio luisuivat alamäkeen. Syitä lienee useita, mutta esim. Koronan taakse vetäytyminen on hieman laiska argumentti. Erilaiset diagnoosit eri kirjainyhdistelmineen lienevät tuttuja jokaiselle opettajalle. Lisäksi muut jotain osin määrittelemättömät häiriöt tai ”häiriöt” tuntuvat yleistyvän nopealla tahdilla. Varmasti iso osa on ihan aitoja asioita, mutta mistä joutuu näiden yleisyys? Eikö lapsilta enää vaadita kotona mitään ja koulussa tilanteet kärjistyvät helposti, kun joku toinen koittaa puuttua lapsen elämään ja itsemääräämisoikeuteen? Kasvatetaanko lapsia siten, ettei vastoinkäymisiä juurikaan kohdata raivareiden pelossa?

Jos (ja kun) poliitikot ja Opetushallituksen kenttätyötä tuntemattomat ihmiset päätyvät lisäämään tunteja joihinkin aineisiin, niin se ei mielestäni ratkaise mitään. Oppitunteja ja -sisältöjä on jo aivan riittävästi, ehkä jopa liikaakin. Tunti lisää matikkaa ja/tai äikkään ei poista rauhatonta oppimisympäristöä, saa oppilasta ponnistelemaan yhtään aiempaa enemmän tai tee jo entuudestaan työläästä oppiaineesta tai sisällöstä mielekkäämpää. Lapset eivät lue enää likikään yhtä paljon kuin aiemmin. Kirja ei pärjää tiktokille tai youtubelle mielenkiinnon kohteena. Taidot eivät kehity pelkällä katsomisella, jos lukeminen jää pois lähes kokonaan. Koulu tekee osansa, entä kodit? Kuka kotona kasvattaa; vanhemmat vai älylaitteiden suoltama nopeatempoinen sisältö?

Opiskeleminen ja oppiminen ovat aika usein tylsää, yksitoikkoista ja työlästä puuhaa, se siis vaatii keskitttymiskykyä ja ponnistelua. Tulokset eivät synny hetkessä, mutta sitkeys palkitaan myöhemmin. Lapset tulee siis opettaa työhön. Nykylapset sietävät huonosti pitkäjänteistä työskentelyä. Kaikki pitää tapahtua nyt, heti ja nopeasti. Jos jokin asia menee pieleen, niin siitä usein luovutaan kokonaan. Virheitä siedetään huonosti, eikä virheen korjaaminen ”kiinnosta”. Käytän itse usein sanontaa, että täällä asiat voi tehdä kahdella tavalla; hyvin tai uudestaan. Roskiin nakattu moniste kaivetaan esiin ja tehdään uudelleen vaikka koulun jälkeen, mikäli tunnilla ”ei nappaa”.

Työrauha on asia, joka tulisi palauttaa jokaiseen luokkahuoneeseen jokaiselle tunnille. Yksi merkittävä häiriötä lisäävä on puhelin. Ne tulisi mielestäni kerätä pois oppilailta vaikka lainsäädäntöä muuttamalla, mikäli asia ei muutoin onnistu. On käsittämätöntä, että sellaisiakin tulkintoja on esitetty, ettei jatkuvaa häiriötä aiheuttavaa esinettä voi ottaa haltuun oppitunnin ajaksi, koska se on toisen omaisuutta. Kouluissa kuitenkin ”pakotetaan” jättämään takit ja lakit naulakkoon, mutta puhelin taas voi olla oppilaalla huomiota varastamassa. Ryhmäkoko on työrauhan kannalta oleellinen asia. Lisätuntien sijaan rahat ryhmäkokojen pienentämiseen!

Opettajan auktoriteettiaseman murentumisesta kuulee monesti puhuttavan. Luokassa käyttää aina joku valtaa ja opettajan tehtävä pitää huolta, että hän on se, joka sitä käyttää. Itse en käy oppilaiden kanssa kauppaa siitä mikä tunneilla on sopivaa ja mikä ei. Tunneilla vallitsee diktatuuri demokratian sijaan. Tämä ”diktaattori” toimii kuitenkin koulun sääntöjen mukaan ja on oikeudenmukainen ja tasapuolinen, mutta myös huumorintajuinen ja helposti lähestyttävä turvallinen aikuinen, joka ei huuda lapsille. Mitään räyhäämistä ei edes tarvita, kun ope uskaltaa ottaa roolin, joka hänelle kuuluu. Joskus esiintyy epämääräistä vastarintaa, mutta silloin pyydän oppilasta luokan eteen kertomaan argumenttinsa koko porukalle. Jollei halua tulla, niin vaietkoon.
 
Koulussa ryhmän toiminnasta tulee käytännössä aika vaikeaa, jos tarpeeksi moni ryhmän jäsenistä ei yritä tehdä töitä niin hyvin kuin osaa, ei tee työskentelyyn liittyviä ”kotitöitä” kunnolla, suhtautuu välinpitämättömästi muutenkin velvollisuuksiinsa tai se oman elämän vaikea tilanne kaatuu lähes kokonaan ilman apua ryhmän toiminnan päälle.

Tämä sama pätee ryhmään niin oppilaita kuin opettajiakin. Oppimistyössä ja koulumaailmassa, kuten koko yhteiskunnassa on tapahtunut aivan valtava muutos siinä miten ihmiset näkevät itsensä ryhmän ja yhteiskunnan jäsenenä. Väitän enemmän mielipiteenä kuin faktana, että tässä on samaan aikaan syy ja seuraus koko ongelman takana.

Faktana ja käytännön koulumaailmasta konkreettisesti voin sen esihenkilötyön perusteella mitä minulla on yläkoulusta ja lukiosta, sanoa ja väittää omiin kokemuksiini perustuen että suurin osa niistä opettajista jotka eniten selittelevät milloin minkäkin asian olevan pielessä oppimateriaaleissa, digilaitteissa, oppilaissa, huoltajissa, koulun sisäisessä viestinnässä, opetuksen järjestämisessä noin muuten, ovat itse juuri koko ongelman ilmentymiä. Nämä opettajat eivät tavallisesti ole muuttaneet omassa työskentelyssään mitään vuosikymmeneen ”koska ei tarvitse”, kokevat että joka ikinen työhön oleellisesti kuuluva oppitunnin ulkopuolinen työ esimerkiksi pedagogisiin asiakirjoihin ja oppimisen tuen toteuttamiseen liittyen on ”turhaa sälää”, eivätkä yleensä myöskään tule oppilaiden kanssa toimeen koska lähes kaikki inhimillinen kohtaaminen lapsen tai nuoren kanssa jää tapahtumatta sen verukkeella että opettaja vastakkainasettelee itsensä aineenopettajaksi eikä kasvattajaksi. Kaikki asioita, jotka tekemällä edes alustavasti sinnepäin oikein koko työn koettu psyykkinen kuorma helpottuisi paitsi itsellä, myös työyhteisössä kaikilla.

Se erikoisuus näissä opettajissa on jotka heittävät bussin alle niin omat oppilaat kuin kaiken muunkin työyhteisössään, etenkin opetustoimen ja lähijohtamisen, että he hyvin usein hakeutuvat vähintään piiritasolla ammattijärjestön toimintaan myrkyttämään sitäkin ilmapiiriä omalla asenteellaan. Luonnollisesti näillä opettajilla on myös omat lapset ja minkälaisia huoltajia he ovat koulun suuntaan, aivan.

Opetussuunnitelma on rakennettu ideologia edellä ja hyvä niin. Tunnollinen opettaja joka nojaa työnsä oppimisessa perusasioihin on siitä vuosikymmenten ajan saanut vapaat raamit joilla toteuttaa laadukasta perustyötä luokassaan. Henkilökohtaisesti minusta tuntuu että tämä aika vaan on valitettavasti ohi, koska niin moni reunaehto oppimistyön ympärillä on muuttunut. Tarvitaan paljon enemmän resurssia oppimisen alkupäähän sekä selkeämpiä ja konkreettisempia tavoitteita oppimiselle. Valitettavasti ne toimivat asiat kuten koulutettujen ammattilaisten palkkaaminen ja niiden toimiviksi todettujen aineiden lisääminen: lukeminen, laskeminen, liikunta ja tunnetaidot törmäävät vastarintaan jopa opettajien keskuudessa lähinnä itsekkäiden tarkoitusperien vuoksi.

Mitä tapahtuu seuraavaksi on hyvä kysymys. Mennäänkö kohti rajuakin tuntijaon muutostyötä ja jopa konkreettisia pakollisia tuntisuunnitelmia kohti? Minusta tämä olisi jossain määrin oikein. Kuitenkin tärkeintä olisi aina huomioida oppilas ja kohdata tämä yksilönä. Lapsen etu on kaikista tärkein.

Noin yleisesti valtakunnan tasolla veikkaan että valitettavasti huomio kiinnittyy jatkossakin varhaiskasvatuksesta enemmän ennen kaikkea toisen asteen koulutukseen ja siellä ammatillisen koulutuksen nykymallisen järjestelmän tekohengittämiseen.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Nyt on kaksi niin ytimessä olevaa viestiä, että en edes osaa lainata mitään erityistä kohtaa niistä. Totean vain, että peukutan erityisesti @kamik viestistä tuota opettajan auktoriteettiasemaa avaavaa kappaletta ja @sporttipappa viestistä kappaletta ongelmat itsestään ulkoistavista opettajista. Amen, jatkakaa.
 

hege

Jäsen
Pisasta oli oman lapsen kanssa keskustelua juurikin ja hän sanoi, ettei heidän luokka tehnyt lainkaan testiä koska hän oli painotetulla luokalla (painotus oli teknologia eli matematiikka, fysiikka ja mielestäni äidinkieli) mihin oli erillinen valintakoe. Hän oli tietävinään (itseltä asia on mielestä hävinnyt jos edes koskaa vanhemmille kerrottu), että tämän kaltaisia luokkia ei testattaisi tulosten vääristymisen takia eli onko tosiaan noin?
Jos on yleinen tapa niin varsin hullua koska hänen koulussaan kuitenkin kaikki muut luokat testattiin eli silloin tulokset vääristyvät toiseen suuntaan.
 

Kiisa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HPK-Inkkarit, IHN ja FC HML
Pisasta tämäkin kai lähtee. Oma kahdeksasluokkalainen kertoi, että olivat sanoneet matematiikanopettajalle, että nyt edetäään liian nopasti, niin ope oli tuumannut takaisin, että opettelette sitten kotona. Hieman hämmentävä olotila jäi tuon jälkeen.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Pisasta oli oman lapsen kanssa keskustelua juurikin ja hän sanoi, ettei heidän luokka tehnyt lainkaan testiä koska hän oli painotetulla luokalla (painotus oli teknologia eli matematiikka, fysiikka ja mielestäni äidinkieli) mihin oli erillinen valintakoe. Hän oli tietävinään (itseltä asia on mielestä hävinnyt jos edes koskaa vanhemmille kerrottu), että tämän kaltaisia luokkia ei testattaisi tulosten vääristymisen takia eli onko tosiaan noin?
Jos on yleinen tapa niin varsin hullua koska hänen koulussaan kuitenkin kaikki muut luokat testattiin eli silloin tulokset vääristyvät toiseen suuntaan.

Painotuksesta en tiedä, mutta omien havaintojen mukaan tuloksia painaa alas myös, että näille testiin arvotuille tuo kyseinen testi oli monien mielestä ”turhaa ja ylimääräistä, joka ei sitä paitsi vaikuta arvosteluun”.

Pisat tulivat oppilaille muiden kokeiden lisäksi ja pakotetusti - vaikka oppilas olisi mieluummin ollut omalla tunnillaan kässässä, bilsassa, liikunnnassa.. ja kun heille kerrottiin, että se ei vaikuta arvosteluun, niin varsinkin heikommin motivoituneilla kynät putosi. Ei heitä motivoinut Suomen osaamisen mittaaminen, jos toisena luvallisena vaihtoehtona oli ottaa lepiä..

Hyvät oppilaat tekevät kaikki hyvin, heikommat oppilaat eivät jaksa ponnistella, jos ei siitä saa palkintoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös