St. Louis Blues (2.) – Chicago Blackhawks (3.), Central 1. kierros

[Dissonanssi]

Tässä sarjassa mielestäni omalla tavallaan kärkipakkien vertailussa tuli esille se ero, minkä takia tuossa Norris-äänestyksessä nämä karlssonit ja subbanit ovat voittaneet näitä pokaaleja ja sitten nämä "perinteisemmät" kaverit, kuten Suter ja Pietrangelo, ovat jääneet nuolemaan näppejään.

Nimittäin vaikka pidän todella paljon Pietrangelosta puolustajana, niin Keith vei tämä taiston selkeästi. Ja tämä juuri kiekonhallinnan kannalta tärkeimmillä osa-alueilla. Keith otti kiekollisesti hyvin dominoivan roolin - sellaisen, jota yleensä kuvataan olevan näillä parhailla senttereillä, jotka "määräävät pelin tahdin". Tämä tekijä erotti mielestäni näiden kärkipakkien erot. Pietrangelo oli lähempänä Seabrookia kuin Keithia.

Pietrangelohan oli edelleen se kokonaisvaltainen puolustaja hyvillä kiekollisilla taidoilla, mutta mainittu "pelin haltuun ottaminen" puuttui. Pakeilla nimeltä Karlsson ja Subbanhan on tämä sama ominaisuus, vaikka heidän puolustuspään puutteensa ovat hyvin tiedossa. Mielestäni myös Doughtylla on löydettävissä tämä sama ominaisuus, jota nähtiin eritoten olympialaisissa. Tämä on myöskin nähdäkseni se asia, joka tulee Pietrangelon suhteen määrittämään sen, nouseeko hän aivan sinne absoluuttiseen kärkeen, vai jääkö hän "vain" sille kakkospallille.

Menee hieman ohi aiheen, mutta tämän teeman merkitys nousi mieleeni, kun kuuntelin Murrayn haastattelua koskien ensi kesänä varattavaa Ekbladia. Hänestä Murray totesi, että hän ei ole varma, onko Ekbladista aivan "franchise-pakiksi", koska hänellä ei ole selkeästi havaittavissa "dynamic pace" -ominaisuutta, joka hänet nostaisi sille tasolle, vaikka hänellä kaikki muut ominaisuudet ovatkin korkealla tasolla. Termi on hieman vaikeasti käännettävissä, mutta itse ymmärrän sen kykynä määrätä pelin tahtia - ja tämä on elimellinen asia juuri kiekonhallintaan perustuvassa pelitavassa.

Näkisin Keithin tuon ominaisuuden olevan osaltaan tärkeä tekijä myös sille, miksi Chicago ei ole ollut niin riippuvainen (hyökkäyssuuntaan) kovan luokan kakkossentteristä.

Edit. Eli lyhkäisesti mielestäni voisi sanoa, että Chicagolla löytyi kaksin kappalein tällaisen ominaisuuden omaavaa pelaajaa (Keith ja Toews), kun St.Louisilla ei selkeästi tällaista ollut ainoatakaan kappaletta.

 

[SaucerPass]

Tässä sarjassa mielestäni omalla tavallaan kärkipakkien vertailussa tuli esille se ero, minkä takia tuossa Norris-äänestyksessä nämä karlssonit ja subbanit ovat voittaneet näitä pokaaleja ja sitten nämä "perinteisemmät" kaverit, kuten Suter ja Pietrangelo, ovat jääneet nuolemaan näppejään.

Nimittäin vaikka pidän todella paljon Pietrangelosta puolustajana, niin Keith vei tämä taiston selkeästi. Ja tämä juuri kiekonhallinnan kannalta tärkeimmillä osa-alueilla. Keith otti kiekollisesti hyvin dominoivan roolin - sellaisen, jota yleensä kuvataan olevan näillä parhailla senttereillä, jotka "määräävät pelin tahdin". Tämä tekijä erotti mielestäni näiden kärkipakkien erot. Pietrangelo oli lähempänä Seabrookia kuin Keithia.

Pietrangelohan oli edelleen se kokonaisvaltainen puolustaja hyvillä kiekollisilla taidoilla, mutta mainittu "pelin haltuun ottaminen" puuttui. Pakeilla nimeltä Karlsson ja Subbanhan on tämä sama ominaisuus, vaikka heidän puolustuspään puutteensa ovat hyvin tiedossa. Mielestäni myös Doughtylla on löydettävissä tämä sama ominaisuus, jota nähtiin eritoten olympialaisissa. Tämä on myöskin nähdäkseni se asia, joka tulee Pietrangelon suhteen määrittämään sen, nouseeko hän aivan sinne absoluuttiseen kärkeen, vai jääkö hän "vain" sille kakkospallille.

Aivan samaa mieltä.

Fakta on, että juuri puolustuksesta Bluesilta piti löytyä niitä kärkimiehiä, jotka sitten pystyvät kääntämään pudotuspelisarjoja. Pietrangelo ja Bouwmeester, mitä toki nyt ei voi hänen CV:nsä huomioiden pitää ihmeenä, eivät pystyneet tekemään isoja pelejä, jotka kääntäisivät otteluja. Eivät hyökkäys- eivätkä puolustuspäässäkään.

Se, että Chicagon kärkihyökkääjät lopulta veivät taistelun Bluesin vastaavia vastaan, ei ole mikään yllätys. Sen sijaan Pierangelo ja Bouwmeester eivät olisi missään nimessä saaneet hävitä omaa taistoaan noin selkeästi Keithille ja Seabrookille.

Sanoin jo otteluseurantaketjussa, että Bluesin eittämättä laaja ja todella laadukas pakkikalusto menee vähän hukkaan, kun sitä täydentää pudotuspelimittarilla vain varsin keskinkertainen torjuja. Tuollainen taktiikka vaatisi maalin suulle 2011 kevään Tim Thomasin tai 2012 kevään Jonathan Quickin. Oma usko on aika nollassa, että Miller enää nousisi sille tasolle. Tässäkin sarjassa hän oli korkeintaan yhtä hyvä kuin Crawford, mikä sekin saattaa mairitella häntä. Mitä sellaista Miller esitti, mitä Elliott tai Halak ei olisi voinut esittää?

Itse ainakin toivon, että Blues kesällä rokeasti pyrkisi hankkimaan vahvistusta hyökkäykseen. Silloin joukkue ei joutuisi nojaamaan niin paljon puolustuksen ja maalivahdin pitävyyteen. Toki on mahdollista laskea sen varaan, että ensi kaudella Tarasenko ja Schwartz ottavat ison harppauksen sekä Rattie ja Jaskin tuovat alaketjuihin lisää maalintekovoimaa, jolloin ongelmaan olisi ratkaisu omasta takaa. Tuo vain kuulostaa aika kaukaa haetulta. Todella kiinnostava kesä tulossa St. Louisissa joka tapauksessa.

Lopuksi on todettava, että tämä sarja ei pettänyt. Vaikka molemmilla joukkueilla oli loukkaantumishuolia ennen pudotuspelejä, ei tämä sarja niihin ratkennut. Blues sai itseasiassa yllättävän paljon irti miehistä, jotka eivät pelanneet lainkaan runkosarjan lopussa. Chicagon loukkaantumisista kärsineet hyökkääjät sitten olivat se suurin ero tässä sarjassa.

 

[Dissonanssi]

Sanoin jo otteluseurantaketjussa, että Bluesin eittämättä laaja ja todella laadukas pakkikalusto menee vähän hukkaan, kun sitä täydentää pudotuspelimittarilla vain varsin keskinkertainen torjuja. Tuollainen taktiikka vaatisi maalin suulle 2011 kevään Tim Thomasin tai 2012 kevään Jonathan Quickin. Oma usko on aika nollassa, että Miller enää nousisi sille tasolle. Tässäkin sarjassa hän oli korkeintaan yhtä hyvä kuin Crawford, mikä sekin saattaa mairitella häntä. Mitä sellaista Miller esitti, mitä Elliott tai Halak ei olisi voinut esittää?

Tästä täytyy olla eri mieltä monestakin syystä.

Ensinnäkin St.Louisin puolustuskalusto menee hukkaan aivan muista syistä. Suurin syy on se, että tuo puolustustaktiikka olisi optimaalinen puolustukselle, joka olisi täynnä isoja stay-at-home-pakkeja. Pietrangelo, Bouwmeester sekä Shattenkirk menevät pääosin hukkaan, kun omassa päässä käytännössä seisovat vain oman maalinsa edessä. Jackman ja Polak toki hyötyvät tuollaisesta, mutta minkä takia rakentaa pelitapa noiden korkeintaan runkopakkien varaan? Miksi ei rakentaisi pelitapaa, jossa myös puolustajat käyttävät luisteluansa paineistamalla vastustajaa, eikä pelkästään laiturit? Ylipäänsä St.Louis oli aivan sukka oman maalinsa edessä, mikä ihmetyttää vielä enemmän. Myöskin saamalla kiekonriistoja muualla kuin oman maalinsa edellä, pystyisivät nuo hyvällä jalalla, koolla ja kiekollisilla taidoilla varustetut puolustajat kääntämään pelin huomattavasti nopeammin kuin vain siten, että pyritään maalinedestä hakkaamaan kiekkoa jonnekkin.

Minkä lisäksi Quick ja Thomas olisivat juuri täydellisen vääriä vahteja tuollaisen puolustustaktiikan taakse. Nämä maalivahdithan perustavat pelinsä oikeastaan täysin aggressiivisiin vastaantulemisiin, ja nopeaan sivuttaisliikkeeseen. Katsoppa nuo sarjan kaikki Chicago-maalit, ja arvioi, kuinka hyvin niissä olisivat päässeet hyödyntämään vastaantulemista tai nopeaa sivuttaisliikettä. Valtaosassa maaleista maalin edessä oli yksinkertaisesti niin vähän tilaa, että maalivahti oltiin suorastaan pakotettu pelaamaan todella syvällä, minkä lisäksi mukana oli ohjureita, maskivetoja jne. Kings ja Bruins pelaavat puolustuspelaamisensa aivan päinvastaisella tavalla. Heidän prioriteettinsa ei ole blokata kaikki mahdolliset laukaukset, vaan taata maalivahdille parhaat edellytykset torjua ne tulevat laukaukset (joita siis suhteessa tulee enemmän). Buffalossa sentäs vuosittain ymmärrettiin tämä aspekti, ja uskallettiin luottaa maalivahtiin.

Tästä päästäänkin sitten Milleriin. Mies ei missään tapauksessa pelannut sillä tasolla, jolla pystyy ja jolla olisi odotettu. Hänen otteistaan paistoi tietty epävarmuus, jollaista hänen otteistaan olen nähnyt hänen urallaan vain todella harvoin. Uskon erittäin vahvasti, että tämä johtui tuosta puolustustaktiikasta, joka ei sovi hänelle(kkään) kovin hyvin. Hän kuitenkin pelaa enemmän maalin sisällä kuin mainitsemasi Thomas ja Quick, joten teoriassa hänelle tuon pitäisi sopia paremmin. Millerin yksi suurimpia vahvuuksia on myös pelinlukeminen. Tätäkään vahvuutta ei käytetä juuri yhtään, koska maalivahdille ei anneta käytännössä mahdollisuutta tehdä itse mitään ratkaisuja, vaan tuo sumppu pakottaa maalivahdin tietynlaiseen toimintaan.

Ja on pakko kysyä, että montako peliä näit Millerilta Buffalon maalilla tällä kaudella, jos sanot häntä vain varsin keskinkertaiseksi? Jos Buffalo olisi pärjännyt edes vähän paremmin ja Miller olisi pelannut koko kauden Buffalossa samalla tasolla, olisi hän ollut mukana Vezina-keskusteluissa erittäin suurella todennäköisyydellä.

Tältä osin oma johtopäätökseni on täysin päinvastainen, ainoastaan sillä lisäkysellä, että mielestäni St.Louisilla menee kärkipakit sekä Miller hukkaan tuollaisella puolustustaktiikalla. Ainoat, josta otetaan enemmän irti on laitahyökkääjät, ja "puujalka"-pakit, mutta eikö tämä ole hieman 90-lukua pelitaktisesti?

 

[larzzon]

->Dissonanssi osuu tuossa edellä naulan kantaan. Hitchcock teki Bluesin kanssa osapuilleen saman virheen kuin Tortorella Ragsissa, kusi homman materiaaliin nähden vääränlaisella puolustusalueen pelaamisella. Hyvä maalivahti ja puolustuksen kiekollinen osaaminen jäivät suurilta osin hyödyntämättä.

Toivottavasti tämä tajutaan organisaatiossa, eikä lähdetä korjaamaan vääriä ongelmia. Bluesin rosteri on ihan riittävä kannuun saakka.

 

[SaucerPass]

Tästä täytyy olla eri mieltä monestakin syystä.

Quickin ja Thomasin otin esiin ennen kaikkea molempien mestaruuskesien vireen vuoksi. Nyky-Blues tuntuu edellyttävän menestyäkseen aivan ilmiömäisessä vireessä olevaa maalivahtia, koska hyökkäys ei pysty kompensoimaan yhtään puolustuspelin virheitä.

Vaikka puolustustyyli rukattaisiin Millerille optimaaliseksi, niin silti edellytyksenä olisi, että maalivahti ottaa joka pelissä isoja pelastuksia, eikä laske helppoja. Nythän Millerille ei sinänsä montaa helppoa mennyt, mutta isot pelastukset jäivät ottamatta kahden ensimmäisen pelin jälkeen suurimmaksi osaksi. Tuo nyt on vähintä, mitä pudotuspeleissä maalivadilta voi odottaa. Keskinkertainen esitys pudotuspelimaalivahdilta. Rehellisesti sanottuna en kauheasti anna merkitystä Millerin "uroteoille" Buffalossa. Aivan eri asia pelata loistavasti häviämään tuomitussa joukkueessa kuin menestystä vaativassa.

Olen samaa mieltä, että Bluesin pakisto sopisi loistavasti kiekollisesti paljon haastavampaankin pelitapaan. Ongelma on, että onko nyky-hyökkäyksestä pelaamaan muuta kuin energiakiekkoa? Omasta mielestäni hyökkäys vaatii yksinkertaisesti lisää kärkiosaamista. Jos luottoa Milleriin löytyy, niin kauppatavarana voi käyttää juuri Dissonanssin mainitsemia stay-at-home pakkeja ja muutenkin satsata pelimerkkejä enemmän hyökkäykseen puolustuksen kustannuksella.

 

[lunde]

Yhteenvetoa sarjasta

Lähtökohdat

Blues Season in :60
Blackhawks Season in :60

Why the Blues will win the Stanley Cup
Why the Blackhawks will win the Stanley Cup


Game 1 - 17.4.2014 Chicago @ St. Louis: 3-4 3.OT
raportti | NHL:n kooste

Sarja lähti käyntiin maali-ilottelulla, kun avauserässä nähtiin yhteensä viisi osumaa. Seuraava maali syntyikin sitten vasta alle kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä, kun Blues venytti tasoituksellaan ottelun jatkoajalle. Ratkaisu syntyi vasta kolmannen jatkoerän avausminuutilla, kun Steen hyödynsi Hawks-puolustuksen sekasorron.

Vladimir Tarasenko wrist shot goal 2-2
Patrick Kane freezes Miller on breakaway
Jaden Schwartz backhand shot goal 3-3
Alexander Steen wrist shot goal 3rd OT. 4-3


Game 2 - 19.4.2014 Chicago @ St. Louis: 3-4 OT
raportti | NHL:n kooste

Avauserässä kentällä oli vain yksi joukkue: Blues. Isännät johtivatkin 20 minuutin jälkeen 2–0. Hawks onnistui kuitenkin kasaamaan itsensä ja siirtyi kolmannessa erässä johtoon. Kolmannen erän viimeisellä vitosella nähtiin kuitenkin käsittämättömät taklaukset Bickelliltä ja Seabrookilta ja Hawks joutui pitkälle alivoimalle. Tasoitus syntyi 7 sekuntia ennen summeria. Blues hallitsi jatkoerää ja lopulta Jackman laukoi ratkaisevan osuman.

Shattenkirk beats the buzzer in first period
Bryan Bickell hit on Vladimir Sobotka
Brent Seabrook Hit on David Backes
Tarasenko forces OT with 6.4 seconds left
Jackmans OT winner beats Crawford five-hole


Game 3 - 21.4.2014 St. Louis @ Chicago: 0-2
raportti | NHL:n kooste

Blackhaws tuli kriittiseen otteluun pyörremyrskyn lailla ja vyörytys palkittiin lopulta Toewsin onnekkaalla maalilla, jonka Miller päästi taakseen luvattoman helposti. Blues hallitsi alun jälkeen peliä suuren osan ottelusta, mutta ei onnistunut ohittamaan loistavasti torjunutta Crawfordia. Krüger survoi loppulukemat tyhjiin vielä viimeisellä minuutilla.

Jonathan Toews wrist shot goal 1-0


Game 4 - 23.4.2014 St. Louis @ Chicago: 3-4 OT
raportti | NHL:n kooste

Kotijoukkue näytti marssivan helpohkosti toiseen kotivoittoon ottelun ensimmäisellä puolikkaalla. Blues kiri kahden maalin takamatkan kuitenkin toisen erän lopulla reilussa minuutissa. Kolmannen erän alussa Hawks-maalille vyöryneet vieraat siirtyivät johtoon Tarasenkon maalilla, mutta tällä kertaa Hawks tasoitti ottelun varsinaisen peliajan viime minuuteilla. Kotijoukkue oli puolestaan aktiivisempi jatkoerässä ja lopulta Kane onnistui muutaman yrityksen jälkeen maalinteossa.

Johnny Oduya finds Patrick Kane for a sweet tally
Patrick Kane fires the OT winner past Miller


Game 5 - 25.4.2014 Chicago @ St. Louis: 3-2 OT
raportti | NHL:n kooste

Toisessa ottelussa loukkaantunut Backes palasi Blues-kokoonpanoon. Hossa teki avauserässä avausmaalin ottelulle sekä omille pudotupeleilleen. Toisessa erässä Blues tuli tasoihin Steenin ja Oshien näyttävien suoritusten avittamana. Hawks siirtyi kuitenkin uudestaan johtoon erän lopulla. Tasoitus syntyi heiti kolmannen erän alkuun. Seuraavaa osumaa piti odottaa jatkoerään asti, jolloin Toews pääsi hieman onnekkaasti läpiajoon, eikä kapteeni erehtynyt maalipaikassa.

Oshie scores amazing goal from his knees
Toews goes backhand on breakaway for OT winner


Game 6 - 27.4.2014 St. Louis @ Chicago: 1-5
raportti | NHL:n kooste

Hawks hallitsi avauserää ja teki jälleen avausmaalin. Blues onnistui kuitenkin tasoittamaan pelin yhdellä harvoista hyökkäyksistään. Tasatilanne kesti toisenkin erän, vaikka Blues oli niskan päällä erityisesti neljän ylivoiman avittamana. Kuin kohtalon ivana Hawks onnistui ylivoimalla heti kolmannen erän alussa. Reilun minuutin päästä Sharpin läpiajosta syntyi hieman onnekkaastikin maali ja tuon jälkeen Blues oli lyöty. Isännät varmistelivat voittonsa vielä kahdella maalilla ennen sarjan päättäneitä kättelyitä.

Oshie confusedly asks teammates if he scored
Toews outwaits Polak and scores top-shelf
Blues and Blackhawks handshake

Five reasons why the Blackhawks advanced - NHL.com
Five reasons why the Blues were eliminated - NHL.com

Joukkuetilastoja

     G/G   GA/G  5-5   PP   PP%    PK    PK%    S/G   SA/G  FO      FO%
CHI  3,33  2,33  1,45  3/20 15,0%  27/29 93,1%  31,0  35,8  237-208 53,3%
STL  2,33  3,33  0,69  2/29  6,9%  17/20 85,0%  35,8  31,0  208-237 46,7%
Regular Season
CHI  3,18  2,58  1,27       19,5%        81,4%  33,1  27,2          52,0%
STL  2,92  2,29  1,22       19,8%        85,7%  29,3  26,4          51,9%

Goals per period

         1st  2nd  3rd  OT   TOT
CHI-STL  6-5  4-3  8-4  2-2  20-14

Pelaajakohtaiset tilastot

(kahden ottelun jälkeen | neljän ottelun jälkeen)

Blues

 1. Kevin Shattenkirk  6. 1+4=5 -1  2 min  8 HT 12 BK 25:39
 2. Vladimir Tarasenko 6. 4+0=4 +1  - min  5 HT  4 BK 18:58
 3. Alex Pietrangelo   6. 1+2=3 +1  - min  5 HT 22 BK 30:14
 4. Alexander Steen    6. 1+2=3 -2  6 min  8 HT  3 BK 25:24 14/42  (33,3%)
 5. Jaden Schwartz     6. 1+2=3 -4  - min 12 HT  7 BK 22:09
 6. Barret Jackman     6. 1+2=3 -5  6 min 14 HT 10 BK 19:55  0/5    (0,0%)
 7. Chris Porter       6. 1+2=3 +2  - min 20 HT  0 BK 12:13  1/3   (33,3%)
 8. Vladimir Sobotka   6. 0+3=3 +2  4 min 22 HT  6 BK 21:12 59/103 (57,3%)
 9. T.J. Oshie         5. 2+0=2 -3  2 min  8 HT  4 BK 24:21  0/6    (0,0%)
10. Maxim Lapierre     6. 1+1=2 +3  4 min 11 HT  8 BK 16:27 25/67  (37,3%)
11. Steve Ott          6. 0+2=2 -3 14 min 29 HT  4 BK 19:04 49/83  (59,0%)
12. Adam Cracknell     5. 1+0=1  0  2 min 24 HT  1 BK 12:43  1/2   (50,0%)
13. Jay Bouwmeester    6. 0+1=1 -1  2 min  4 HT  7 BK 25:51
14. Roman Polak        6. 0+1=1 -3  4 min 13 HT 12 BK 18:37
15. Jordan Leopold     6. 0+1=1 -1  2 min  4 HT  8 BK 16:40
16. David Backes       4. 0+1=1 -3  2 min 25 HT  5 BK 23:26 42/87  (48,3%)
17. Derek Roy          4. 0+1=1 -2  - min  5 HT  0 BK 12:09  9/27  (33,3%)
18. Patrik Berglund    4. 0+0=0 -7  - min 10 HT  0 BK 15:05  8/19  (42,1%)
19. Ryan Reaves        6. 0+0=0 -1  6 min 15 HT  2 BK  6:08
20. Brenden Morrow     2. 0+0=0  0  - min  6 HT  0 BK 12:35  0/1    (0,0%)

Blackhawks

 1. Jonathan Toews     6. 3+4=7 +4  4 min  4 HT  4 BK 23:55 99/160 (61,9%)
 2. Duncan Keith       6. 2+5=7 +5  6 min  3 HT 14 BK 29:51
 3. Patrick Kane       6. 3+3=6 +6  8 min  2 HT  3 BK 21:56  0/2    (0,0%)
 4. Brent Seabrook     3. 2+4=6 +4 15 min  8 HT  5 BK 27:41
 5. Andrew Shaw        6. 2+2=4  0  6 min 14 HT  3 BK 18:02 28/60  (46,7%)
 6. Brandon Saad       6. 0+4=4 +4  2 min  7 HT  2 BK 18:34  6/13  (46,2%)
 7. Bryan Bickell      6. 2+1=3  0  6 min 35 HT  1 BK 15:29  2/2  (100,0%)
 8. Johnny Oduya       6. 1+2=3 +1  2 min  8 HT 10 BK 24:38
 9. Michal Rozsival    6. 1+2=3 +4  2 min  3 HT  6 BK 18:38
10. Marian Hossa       6. 1+1=2 -3  6 min  7 HT  3 BK 21:49
11. Marcus Krüger      6. 1+1=2 +3  6 min  3 HT 10 BK 16:30 29/43  (67,4%)
12. Ben Smith          6. 1+1=2 +4  - min  6 HT  5 BK 15:09 28/59  (47,5%)
13. Kris Versteeg      5. 0+2=2  0  4 min  0 HT  2 BK 14:45  0/3    (0,0%)
14. Sheldon Brookbank  3. 0+2=2 +2  - min  4 HT  4 BK 17:36
15. Patrick Sharp      6. 1+0=1 +1  4 min 16 HT  4 BK 19:50  5/15  (33,3%)
16. Niklas Hjalmarsson 6. 0+1=1 -5  - min  3 HT 26 BK 27:41
17. Nick Leddy         6. 0+1=1 -1  - min  2 HT  5 BK 15:43
18. Michal Handzus     6. 0+1=1 -1  2 min  3 HT 14 BK 14:48 40/88  (45,4%)
19. Brandon Bollig     6. 0+0=0 -2 12 min 14 HT  1 BK  6:08
20. Joakim Nordström   1. 0+0=0  0  - min  1 HT  0 BK  2:07

Linkit vievät YouTube-videoihin, mikäli kuvauksessa ei ole muuta mainittu.

 

[secord]

Hienoa työtä taas lunde! Kiitos, että jaksat puurtaa täällä. Näitä on aina mukava lukea.

Hieno sarja ja hienot kaksi joukkuetta. Eiköhän se aurinko paista vielä St.Louisissakin. Tarasenkosta kasvaa vielä kova tekijä tähän liigaan. On sitä toki jo nyt, mutta isommat otsikot odottavat. Tsemppiä siniseen leiriin!

 

[lunde]

Hienoa työtä taas lunde! Kiitos, että jaksat puurtaa täällä. Näitä on aina mukava lukea.

Kiitoksia. Kiva, jos näistä on hyötyä. Jo ihan omaksikin ilokseni väsäilen tilastoja ja muita. Hahmottuu jutut paremmin ja yhteen paikkaan koottuna niihin on jälkikäteen helpompi palata, kun ei tarvitse kaivaa jostain eri puolelta ympäri nettiä. Sellainen lisäajatus kirjoituksissa toki on, että toiseen sarjaan keskittynyt jääkiekon seuraaja pystyisi pääsemään jyvälle tästä sarjasta jollain tavalla. Kaikkia kahdeksaa sarjaa ei varmaankaan pysty seuraamaan kovin intensiivisesti.


Tässä vielä maalivahtien tilastot, jotka eivät mahtuneet edelliseen viestiin.

[B]Ryan Miller     EV      PP      SH      Tot     Sv%     PIM   TOI[/B]
W   3 GA        35/37   4/5     0/0     39/42   92,9%   0     100:07
W   3 GA        22/25   3/3     0/0     25/28   89,3%   0      64:06
L   1 GA        19/20	4/4	0/0	23/24	95,8%	0      59:22
L   4 GA        29/32	1/2	0/0	30/34	88,2%	0      71:17
L   3 GA        21/24   6/6     0/0     27/30   90,0%   0      67:36
[U]L   5 GA        17/21   5/6     0/0     22/27   81,5%   0      60:00[/U]
[B]2-4 2,70 GAA   143/159 23/26    0/0    166/185  89,7%   0     422:28[/B]

[B]Corey Crawford  EV      PP      SH      Tot     Sv%     PIM   TOI[/B]
L   4 GA        36/40   9/9     3/3     48/52   92,3%   0     100:26
L   4 GA        17/20   9/10    1/1     27/31   87,1%   0      65:50
W   0 GA        27/27   7/7     0/0     34/34    100%   0      60:00
W   3 GA        23/25   6/7     1/1     30/33   90,9%   0      71:17
W   2 GA        24/26   1/1     2/2     27/29   93,1%   0      67:36
[U]W   1 GA        24/25  11/11    0/0     35/36   97,2%   0      60:00[/U]
[B]4-2 1,98 GAA   151/163 43/45    7/7    201/215  93,5%   0     425:09[/B]

 

[Jatzerman]

Onnea Chicago! Avainpelaajat löysivät maalijyvän ja momentum kääntyi selkeästi parin pelin jälkeen mestarille. Sen jälkeen ei löytynyt Bluesilta liikkeen pysäyttäjää. Saa nähdä miten pitkälle tie kantaa. Heikon runkosarjan jälkeen olin varma, ettei Haukoista ole tänä vuonna contenderiä, mutta kaikki voi kääntyä suuntaan tai toiseen. Jopa Crawford palasi tasolleen, mitä tunnetusti tarvitaan mikäli halutaan kuppia nostaa kauden viimeisen pelin jälkeen.

 

[lunde]

Pakko palata vielä kerran tähän avauskierroksen sarjaan, koska NHL:n YouTube-kanavalta löytyi vajaat seitsemän minuuttia pitkä video, jossa on tehty ottelusarjasta yhteenveto mikitettyjen pelaajien näkökulmasta kaukalossa ja pukuhuoneissa. Tunnelmat välittyvät ihan eri tavalla kuin highlight-videoista.

Mic'd Up: St. Louis - Chicago series recap - YouTube

Fanien jakamista kännykkävideoista on myös koostettu reilun minuutin kestävä rosoinen tunnelmapätkä.

#MyPlayoffsStory - St. Louis Blues vs. Chicago Blackhawks - YouTube


Lisäksi vielä muutama Blackhawks-fanin kirjoittama yhteenveto ottelusarjasta:

Series Recap: Blackhawks Dispose Of Blues - DaWindyCity.com
4 Down, 12 To Go. Blackhawks vs Blues Recap - BarstoolSports.com