Sosiaalinen media – ihmisten yhdistäjä vai hajottaja?

  • 4 701
  • 18

Baldrick

Jäsen
Digitaalinen vallankumous on ottanut yhteiskuntien palleista tiukan puristusotteen - elämme murroksen aikaa. Sosiaalisen median ajateltiin yhdistävän ihmisiä, joiden fyysiset ja henkiset etäisyydet voivat olla niin lähellä kuin kaukana. Somet ovat helpottaneet räjähdysmäisesti samankaltaisten ihmisten löytämistä esimerkiksi eri harrastusten parista, sekä yhteydenpito tuttaviin toisella puolella maapalloa käy kätevämmin kuin koskaan.

Ihmisten integroituminen digitaaliseen ulottuvuuteen viestinnässä on kuitenkin tuonut myös erilaisia varjopuolia esiin niin sosiaalisista medioista kuin ihmisistä itsestäänkin. Kaikkien taskuissa mukana kulkevat vertaisviestintäkanavat ovat nopeuttaneet tiedonkulkua äärettömästi. Nyt video esimerkiksi itsemurhan tehneestä tai autokolarissa kuolleesta henkilöstä saattaa saavuttaa tuhansia henkilöitä ennen kuin edes uhrin omaiset ovat saaneet tietää tapahtuneesta. Myös misinfromaatio leviää kovempaa kuin koskaan ja sosiaaliset mediat tarjoavat suojatun kuplan vain ihmisistä, jotka ajattelevat samalla tavalla ja toistavat samoja asioita tehden näistä ihmispiireistä vain omaa narratiiviaan kierrättäviä kaikukammioita ilman, että kukaan tulisi yhteisen mielipiteen harmoniaa häiritsemään erilaisella näkökulmalla. Kasvava osa väestöstä myös ilmoittaa lukevansa uutiset sosiaalisista medioista, ja toisin kuin somessa, perinteiset uutistoimijat sentään tekevät jonkinasteista faktantarkistusta ja käyvät läpi tiettyjä prosesseja julkaisukelpoisuudesta ennen kuin viesti leviää valtavirran puitavaksi.

Vaarallisimpia esimerkkejä näiden kaikukammioiden voimasta on mm. Facebookin mahdollistama Myanmarin rohingya-muslimeihin kohdistunut vihakampanja ja sitä seurannut kansanmurha. Pienemmässä kaavassa ongelma näkyy myös erilaisina yksilöihin kohdistuvina maalituskampanjoina, kuten muistamme Jyväskylässä päivän kestänyttä pakettiautolla liikkuvan pedofiilin etsintäoperaatiota, kunnes selvisi, että kyseessä on vain koulun viereisen rakennustyömaan työntekijä. Tietysti erilaisia aggressiivisia "talikko ja soihtu"-kampanjoita on kohdistunut myös henkilöihin kasvoilla ja nimillä, niin syyttömiin kuin syyllisiinkin.

Sosiaalisten medioiden algoritmit palkitsevat kärkkäästä sisällöstä, johon ihmiset tarttuvat, pumppaamalla sitä aina vain suuremmille yleisöille. Toisin sanoen mitä enemmän ihmiset reagoivat yksittäiseen postaukseen tykkäämällä, jakamalla tai kommentoimalla, sitä enemmän se päätyy isompien massojen uutisvirtoihin. Meidän kannaltamme valitettavasti ihmisillä on taipumus edistää viestin leviämistä, mikäli se herättää voimakkaita tunteita, yleensä vielä todennäköisemmin negatiivisia sellaisia, kuten pelko tai viha. Ei ole vaikeaa vetää yhtäläisyysmerkkejä aggressiivisemman poliittisen diskurssin ja sosiaalisten medioiden nousun kanssa. Eri yhteiskuntien kahtiajakautuneisuus alkaa olemaan huolestuttavalla tasolla ja sosiaalisen median mahdollistamalla nopealla viestinvälityksellä ja ihmisten kuplautumisella on siinä selkeästi oma merkittävä vaikutuksensa.

Kysymyksiä sosiaaliset mediat herättävät myös mielenterveyden saralla. Nuorten henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen on kasvava ongelma ja ihmiset määrittävät omaa arvoaan kasvavissa määrin sosiaalisessa mediassa saatujen tykkäysten ja kommenttien pohjalta, sekä vertailevat omaa minäkuvaansa somessa nähtyihin kiiltokuvaversioihin toisista ihmisistä.

Suurvaltapolitiikkaa somesta ei voida myöskään poissulkea, sillä hallintojen ohjaama propaganda oikein tehtynä kulovalkean tavoin. Tieto on valtaa ja sillä voi saada todella paljon hyvää aikaan, mutta myös todella paljon pahaa. Eri hallinnot kautta aikain ovat ymmärtäneet, että tieto on valtaa ja tietovirtojen ohjaaminen on elintärkeää varsinkin sellaisille johtajille, joiden toimet eivät kestä päivänvaloa. Mielenkiintoista on nähdä miten suurvallat tulevat toimeen super-somejen kanssa, joita mm. Facebook, Google ja Tencent ovat. Viimeisin on imenyt sisäänsä kaiken viestinnästä ja maksamisesta aina julkisiin palveluihin, ja rahoittaa (jolloin myös ohjaa) tällä hetkellä myös länsimaissakin julkista narratiivia mm. elokuvien ja pelien tuotannossa. Mielenkiintoinen huomio, että kiinalainen Tencent on tällä hetkellä maailman suurin pelialan yritys, suurempi kuin esimerkiksi Sony tai Nintendo.

Ajatus ketjun avaamiselle tuli Donald Trumpia käsittelevästä ketjusta ja some-alustoja koskevasta lainsäädännön mahdollisesta tarpeesta. Sosiaaliset mediat ja niitä operoivat yritykset omaavat ennennäkemättömän suurta valtaa ja voivat ohjata ihmisten tietovirtoja salamannopeasti. Ketjun päätarkoitus on siis keskustella erityisesti sosiaalisten median valtaa ja vaikutuksia käsittelevistä asioista, sekä miten mm. yllämainittuja ongelmia voitaisiin ratkaista eri keinoin, kuten lainsäädännön ja regulaation avulla.

Itse uskon vahvasti, että sosiaaliset mediat eivät tule nauttimaan nykyisistä vapauksistaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. On mielestäni kestämätöntä, että yksittäinen yritys voisi käytännössä heilauttaa halutessaan parhaiten maksavalle optimoimalla maksavaa tahoa koskevaa positiivista viestintää ja hidastaen negatiivisen julkisuuden leviämistä. USA:ssa suunnitellaan myös monopoliasemiin kohdistuvia vastatoimia pilkkomalla näitä digijättejä, mutta siitä en osaa sanoa vielä, että onko se hyvä vai huono asia niin kauan, kun kaukoidästä voi tulla yksi massiivinen operaattori valtaamaan markkinaa voimalla, joten suuret vastavoimat keskitettyinä saattaisivat tulla tarpeeseen. Samasta syystä pidän myös EU:ta välttämättömänä Suomelle, vaikken itse EU:sta ja liittovaltiokehityksestä pidäkään, mutta se onkin sitten jo toinen aihe. Sosiaaliset mediat ovat kuitenkin vaikuttavuudessaan päässeet jo niin suurelle tasolle ja olennaisiksi osiksi yhteiskuntien perusrakenteisiin, että jotain on tehtävä tai muuten yhteiskuntarauhan järkkyminen maailmalla ja Suomessa tulee olemaan kasvava trendi. Uskon, että vuosikymmenen tai kahden päästä voimme katsoa tätä aikaa ja ihmetellä, että miksei asioihin puututtu nopeammin, vaikka ongelmat olivat yleisessä tiedossa.

Miten sinä näet sosiaalisten medioiden vaikuttavat niin makro- kuin mikrotasalla? Koetko, että somet tarvitsevat regulaatiota ohjailemaan, jotta esim. valtionpäämiesten laajoja massoja tavoittavat viestintäkanavat eivät ole yksittäisten yritysten käsissä?
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hyvä avaus ketjulle. Itse näen somen välineenä joka ei ole hyvä tai paha. Kaikki mitä nettiin laitetaan on meistä ihmistä lähtöisin. Itse olen sitä mieltä, että lainsäädäntö on jonkin verran jäljessä somen säätelyssä. Siis mitä netissä voidaan sanoa ja tehdä ainakin vihapuheitten ja muun siihen rinnastettavaan.

Kannatan sananvapautta. Kannatan myös palvelujentarjoajien oikeutta päättää siitä mitä he haluavat palvelussaan voitavan tehdä ja mitä sanoa ja ketä voi olla jäsen. Se on mielestäni sananvapautta vähän kuin lehdistöllä on oma oikeus päättää mitä mielipiteitä voi julkaista. Minä saan kirjoittaa vaikka Hesariin mielipidekirjoituksen ja Hesarilla on oikeus olla julkistamatta sitä. Näin on lakiin kirjattu. Miksi sitten netin pitäisi tarjota palvelua ja he olisivat velvollisia kaiken julkaisemaan ehdoitta. Jatkoaikaan saa kirjoitella melkein mitä vaan ja moderaattoreilla on oikeus puuttua kirjoituksiin. Mielestäni oikeudet ja velvollisuudet pitää olla samat kaikilla palveluntarjoajilla riippumatta sen koosta. Samoin on sillä oikeus valita poliittiset mielipiteet, jos näin he haluavat. Tähän asti some se on pitäytynyt politiikan ulkopuolella, koska sen käyttäjäkunta on ollut laidasta toiseen. Ainoastaan räikeisiin rikkeisiin on puututtu. Enemmän siellä on sallittu ja katsottu läpi sormien kuin muokattu käyttäjien mielipiteitä.

Toit esiin poliittisen vaikuttamisen some yrityksiltä. Mielestäni ajankohta olisi keskustella kaikkien yritysten poliittisesta vaikutusvallasta. On niitä muitakin kansainvälisiä jättiyrityksiä joiden valtaa voisi tarkastella. Kansallisia yrityksiä myös jotka vaikuttavat poliittisesti.
 

kende

Jäsen
Suosikkijoukkue
sport
Hyvä ja mielenkiintoinen aihe, josta keskusteleminen on vaikeaa itseasiassa hyvinkin samasta juurisyystä kuin se, mikä estää paljolti demokraattisessa järjestelmässä asiaan puuttumisen, vaikka latenttia tahtoa voisi kustakin kansasta ja siten demokraattisesta hallintoelimestä löytyä.

Jos haluamme käydä arvokeskustelua ja vaikkapa tehdä tai ehdottaa juridisia, sein–sollen -teemaisia tulkintoja aidosti asioista ymmärtävien joukko harvenee

Jos haluamme suunnitella teknisempiä toteutuksia näiden arvojen havaitsemisen ja toimeenpanohalun tiedostamisen jälkeen esimerkiksi korjauksina tai tiukennuksina olemassaoleviin kilpailulakeihin, asioista ymmärtävien joukko harvenee.

Täälläkin täydet nukketeatterin käsinuket jaksoivat aikoinaan pitkään huutaa: "Liiga on osakeyhtiö ja saa päättää mitä sopii". Totuus oli ja on edelleen, ei saa. Kuten ehkä osa sitten ymmärsi vaikkapa jokerit-herrasmiesliigailun kieltämisen jälkeen vuosia myöhemmin. Sopimusvapaus on rajautunut kilpailuoikeuden määrittelemällä tavalla kussakin kysymyksessä mikä liigan taloudellisen toiminnan osalta pinnalle nousta voi. Muistutetaan lisäksi, että Suomen kilpailuviranomainen on katsonut esimerkiksi lentopalloliigan olevan määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla ja tästä asemasta sille seuraa erilaisia vastuita mitä tulee erilaisten sopimusten ja päätösten tekoon.

Vaikka nuo somejätit sitten... Kyllä, oma näkemykseni on, että ne tarvitsisivat ainakin kansallisvaltioiden näkökulmasta paljon enemmän suitsintaa. Ne ovat asemassa, jossa ne pystyvät aiheuttamaan häiriöitä monilla eri markkinoilla ja kantavat tästä todella nimellisiä vastuita. Niillä on omat taloudellis-poliittiset preferenssinsä ja niillä on keinot kiertää demokraattista prosessia niitä edistääkseen. Kansallisvaltion tai jopa niiden yhteenliittymän näkökulmasta tilanne ei ole edullinen.

Näihin yrityksiin voi käytännössä vaikuttaa vain kuluttaja-asemassa näiden tuotteita ja palveluja vähentäen ja silloinkin tämä mahdollisuus on alati näennäisempi, kun yrityksen tarjoama palvelu kohoaa lähelle välttämättömyyshyödykeasemaa. Ne ovat taitavia vahvistamaan kuluttajan käsitystä niiden palvelujen hyveellisyydestä ja tarpeellisuudesta ja kuluttaja mahdollisuuksien mukaan cateroidaan kannattamaan politiikkoja, joita tämä yritys haluaa edistää.

On selvää että teknologinen kehitys tuo askeleita, joissa poliittinen hallintoalamainen tai kapitalistinen kuluttaja (kumpi rooli nyt on ensisijainen tai mielekkäämpi) tekee tietoisia tai vähemmän tietoisia vaihtokauppoja käyttämällä vaihdannassa esimerkiksi omaa yksityisyyttään, mutta olisi varmaankin kaikkien etu, että nämä maksuvälineet edes punnittaisiin/laskettaisiin avoimesti globaalissa pokeripöydässä ja nähtäisiin edes jollain tarkkuudella se, oliko wörtti calli.

Totuus on, että tätä vähemmän tapahtuu, sillä asiakas- tai äänestäjäkunnan keskimääräinen edustaja ei enää teknisten kehitysaskeleiden juostua häneltä jalat alta ymmärrä itseään koskevien valintojen ja päätösten seurauksia riittävästi. Asiat ovat teknis-taloudellisia hieroglyfejä hänelle. Hän ei yksinkertaisesti osaa ottaa kantaa tähän keskusteluun, vaikka yhteiskunta tai yritykset yrittäisivätkin suorittaa kohtuulliset osallistamistoimenpiteet ja kertoisivat miten tämä korttipeli nyt pelattiin. Hän on täysin mielikuvien varassa eli lähinnä sen varassa, missä konventiossa nämä mielikuvat synnytetään.

Aiemmin kansalaisyhteiskunnan pelisäännöt olivat teoriassa tasalakkienkin ymmärrettävissä, nykyään ei. Tämä on iso dilemma niin kauan kun se sitä on. Myös sen voi varmastikin jättää "vapaiden markkinoiden" ratkaistavaksi...


Jenkeissä on välistä nähtävissä aitoa liittovaltiotason yritystä saada henkeä takaisin pulloon ja jättifirmoja aina välillä vähän edes auttavasti liekaan. Vaikea heittää arvioita, kuinka kärryillä tästä perus consoomeri on. Vaikeaa se tappelu on, kun yhtäältä asemapaikkoja vaihtelevia firmoja ei käy liika suututtaminen ja valtiokin joutuu jossain määrin monitoroimaan kansalaismielipidettä koskien tätä toimintaansa. Valtion tulee vaikuttaa legitiimiltä ja koettaa saada työpaikat säilymään ja firman taas pitää miellyttää kuluttajakantoja. SItten toisaalta kamppailu maailmanmarkkinoiden vallasta käydään näitä vääntökumppanifirmoja hyväksikäyttäen ja kilpailevien valtioide...tai puhutaan nyt siis Kiinasta, kiinalaisia firmoja eli käytännössä toisen valtion liiketoiminnallisia jatkeita kuin hydran päitä katkoen.

Itselläni on enemmän luottoa siihen, että paremman elämänlaadun ja elinympäristön pystyisi teoriassa luomaan alamaisilleen hyvin hoidettu kansallisvaltio, kuin vapaasti temmeltävät jättifirmat asiakaskunnalleen. Valtiolla on laajempi valikoima ottaa tähän tarvittavia nyansseja huomioon. Siksi kannustan useimmiten valintatilanteissa valtiota tai niiden yhteenliittymää kuin jättiyritystä. Sitten taas toisaalta, demokraattisen menetelmän tulisi pystyä kehittymään tai jalostumaan, sillä nykyisessä sekamelskassa se tulee aina rutkasti tilanteisiin jäljessä eikä saa muodostettua kantojaan ennenkuin on otettuna jo varsin vahvoja suuntia käytänteiden tasolla. Olen ilmaissut oman huoleni siitä, että väkivahva ihmisten sivistäminenkään aiheesta ja teemoista ei välttämättä ole tarpeeksi... Vaikea sanoa.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Mielenkiintoinen ketju, aloitanpa tarttumalla pariin vähän läheisempään aiheeseen. Ehkä yllän maailmalle myöhemmin.

Taistelutanner pyöräilijät vs. autoilijat saa jo Facebookinkin reagoimaan. Facessahan on ryhmiä: Minä pysäköin pyörätielle, Kusipäisten pyöräilijöiden bongausryhmä yms. yms. yms.

Luin juuri jälkimmäisestä, kuinka siellä oli keskusteltu autoilijoiden ja pyöräilijöiden kolaroinneista. Tämä oli mennyt siihen, että naureskeltiin näille loukkaantuneille pyöräilijöille. Siis autoilijat nauraa tällä tavalla pyöräilijöille. Ylläpito alkoikin reagoida tuohon ja nämä höröttelijät olivat tehneet uuden ryhmän, jonka lopulta Facebook oli poistanut todella epäasiallisen sisällön takia. Yksi jäsen pahoittanut mielensä, kun hänelle iskee bannia FB:lta. Mikä on tällaisten ihmisten arvomaailma? Heitä suojaa se autokottero, pyöräilijöitä oma pää siltä osin, noudattaako liikennesääntöjä.

Kysymyksiä sosiaaliset mediat herättävät myös mielenterveyden saralla. Nuorten henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen on kasvava ongelma ja ihmiset määrittävät omaa arvoaan kasvavissa määrin sosiaalisessa mediassa saatujen tykkäysten ja kommenttien pohjalta, sekä vertailevat omaa minäkuvaansa somessa nähtyihin kiiltokuvaversioihin toisista ihmisistä.

Tämä itseäni kiinnostava aihealue. Hyvinvointi ja terveys noin yleisesti on hyväkin sijoittaa someen, vaikka tuolloin huuhaakin pääsee tehokkaammin esille. Nykyään www on monelle liian hidas ja monimutkainen keino keskustella terveydestä, joten some sovelluksineen (FB, Twitter, Jodel, Instagram...) on se ensimmäinen. Toisaalta viranomaiset saa tutkimuksia nopeammin esiin, toisaalta se vertaistuki on nopeampaa. Eli tässä myös selkeä ero Twitterillä ja Facebookilla. Twitter on itsellekin hieno keino kommunikoida terveystahojen kanssa. Facebook tosiaan mahdollistaa sen kokemusten vaihdon ja vertaistuen. Toki tässä päästään siihen, että kuinka laiskoja ollaan tarkastamaan niitä lähteitä, joita linkitetään noihin? Ovatko ylläpitäjät kuinka varmoja tiedostaan ja huolehtivat, ettei väärä tieto pääse valloilleen? Tämäkin heittelehtii. Uusimpia sivustoja ei edes tunneta vaan Googlella kiidetään ties minne. Tunteeko moni jatkoaikalainen Terveyskylän? Niinpä.

Näin kuntavaalien aikaan somessa on jopa mukava vaihtaa muutama sana paikallisten vaikuttajien kanssa. Moni ottaa vastaan palautetta ja syntyy jopa mielenkiintoinen keskustelu. Twitter tässäkin mukava.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
En tiedä onko oikea ketju kysyä, mutta millä tavoin tuo facebook ehdottaa noita kavereita? Ilmeisesti siis kavereiden kavereita jne, mutta nytkin tullu joku somepoliisi ehdotuksiin enkä kyllä ymmärrä yhtään, että minkä takia. No ehkä sillä on sitten yhteisiä kavereita, mitä ei vaan näy.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
En tiedä onko oikea ketju kysyä, mutta millä tavoin tuo facebook ehdottaa noita kavereita? Ilmeisesti siis kavereiden kavereita jne, mutta nytkin tullu joku somepoliisi ehdotuksiin enkä kyllä ymmärrä yhtään, että minkä takia. No ehkä sillä on sitten yhteisiä kavereita, mitä ei vaan näy.

Sitä saattaa x kpl sun kavereista seurata vaikka instassa koska datahan jaetaan
 

Byvajet

Jäsen
Miten sinä näet sosiaalisten medioiden vaikuttavat niin makro- kuin mikrotasalla?

Aiheesta voisi viitseliäs, osaava ja sivistynyt kirjoittaa kokonaisen tietokirjasarjan, mutta yleistoteamuksena voi todeta, että some tyhmistää ihmisiä. Se johtaa analyyttisyyden katoamiseen, tunneperäisyyden korostumiseen ja kuplaantumiseen, jota ihmiset eivät tunnista.

Algoritmit tarjoavat omanmielistä materiaalia ja lisäksi ihmiset hakeutuvat omanmielisten seuraan. Tämän päälle omaa maailmaa tukevat viestit koetaan myönteisesti, jolloin houkutus palata niiden pariin kasvaa entisestään. Ihmiset menevät sinne, missä on hyvä meininki.

Äkkiseltään kuvittelisi, että korkeakoulutetun suhtautuminen tietoon olisi varovaista, hapuilevaa ja kyselevää, mutta some tekee korkeakoulutetuistakin tietäviä julistajia, koska tietäminen ja rajalinjojen vetäminen on somessa tapa saada huomiota, jota kaipaavat kaikki.

Ihmisen eksistentiaalinen yksinäisyys ja halu tulla hyväksytyksi ovat voimakkaimpia somea määrittäviä voimia. Harva jaksaa jatkuvassa ristitulituksessa sietää, tasapainoilla ja yrittää olla vilpitön. Monille käy niin, että tulitukseen aletaan vastata tulituksella, jolloin liipasinsormi räppää aivoja nopeamin. Minullakin tällainen tapa on. Torjun sitä jättämällä keskustelut kesken, jos tunteet rupeavat kiihtymään. Pyrin myös myöntämään tiedolliset virheeni silloin, kun niitä ei ole mitään järkeä kiistää, vaikka vaikeaa se monesti on, enkä siinä aina onnistu.

Laajasti katsoen some on aivopesula, joka tuottaa markkinataloudelle kuluttajia. Ei ole sattumaa, että some vaalii identiteettiaiheita luokkakysymysten sijaan. Se on algoritmien valinta, koska kaupallisin perustein toimivalle somelle identiteettikysymykset ovat paljon turvallisempia kuin luokkakysymykset. Kun huomio on homoissa ja muunsukupuolisissa eikä maailman epätasa-arvossa, se on kaupallisille toimijoille turvallista. Enkä uskokaan, että algoritmien koskaan sallittaisiin kiihdyttää luokkatietoisuuteen yllyttävää keskustelua.

Some on äärimmäisen näennäisdemokraattinen sikäli, että jokainen löytää siitä paikan, jonne voi kirjoittaa ihan mitä tahansa, mutta samalla äärimmäisen epädemokraattinen, koska se ei nosta esiin valtavirrasta ja markkinamaailman perusaatteesta poikkeavia viestejä. Somen peruslogiikka on vastustaa järjestelmähäiriöitä ja pitää ihmiset kiinni kulutusideologiassa.

Kolmella sanalla tiivistettynä some on tunne, tunne ja tunne. Silloinkin, kun ihmiset käyvät sinänsä älyllisiä keskusteluja, ne käydään somen nostattamista tunteista käsin.

Ihmisestä on tullut kovin emotionaalinen ja epäanalyyttinen. Suurin syy siihen on some.
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
The social dilemma (suomeksi alustatalouden vaarat tai jotain sinnepäin) käsittelee ketjun aihetta. Netflixistä ainakin joskus löytynyt. Jo ketjussa mainittujen asioiden lisäksi siinä mainitaan ainakin se miten some manipuloi käyttäjäänsä tuhlaamaan aikaa mahdollisimman paljon. Hintana on somen käyttäjän keskittymiskyvyn heikkeneminen ja addiktoituminen erilaisiin digitaalisiin palkintoihin kuten tykkäyksiin ja sisältöön. Keinona sosiaalinen manipulointi ja tekoälyn valitsema sisältö. Joku psykologian professori tosin piti ihmisten käytöstä niin stabiilina että siihen on vaikea vaikuttaa. Ehkä totuus on siinä välissä. Tästä viestistä saa siltä halutessaan tykätä, koska aivoni ja mä pidämme serotoniinista.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Laajasti katsoen some on aivopesula, joka tuottaa markkinataloudelle kuluttajia. Ei ole sattumaa, että some vaalii identiteettiaiheita luokkakysymysten sijaan. Se on algoritmien valinta, koska kaupallisin perustein toimivalle somelle identiteettikysymykset ovat paljon turvallisempia kuin luokkakysymykset. Kun huomio on homoissa eikä maailman epätasa-arvossa, se on kaupallisille toimijoille turvallista. Enkä uskokaan, että algoritmien koskaan sallittaisiin kiihdyttää luokkatietoisuuteen yllyttävää keskustelua.
Kyllä someen mölinää mahtuu. Se on ihan ihmisistä kiinni, mitä sinne tuodaan ja mistä syntyy reagointia. Mielestäni somesta vyöryy ihan kiitettävästi eli liikaa sekä identiteettihenkistä vähemmistömeuhkaamista että laitavasemmistolaisten ikuista kitinää. Ei tuollaisiin juttuihin ole mikään pakko jumittua jos on yhtään järkevä. Minkään jyrkän linjan sakin kanssa ei voi keskustella asiallisesti, jos ei ole suunnilleen joka asiasta samaa mieltä näiden kanssa. Turha ryhtyä puimaan peltoa, josta ei saa irti oikein ruumeniakaan.

Sama juttu tietysti tuon luokkatietoisuuden kanssa. Kun termiä kovasti viljeltiin 1970-luvulla, niin ne viljelijät olivat melko lailla kuin nykypäivän aina oikeassa olevat identiteettivouhottajat. Ehdottomuuden ja tiukkapipoisuuden meiningissä on paljon samaa. Voit olla eri mieltä, ja olisi virkistävää nähdä hieman toisenlaisiakin lähestymistapoja aiheesta, mutta olen varsin tottunut siihen, että luokkatietoisuudesta puhuva on suurella todennäköisyydellä kovasti uskovaista sorttia laitavasemmistolaisuudessaan. Mitä sillä luokkatietoisuuteen yllyttävällä keskustelulla pitäisi sitten saada aikaan, sosialistinen vallankumous ja omistuksen reformiko?
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
Olipa kerran Facebookissa ryhmä nimeltä Miestenhuone. Jo ties kuinka monetta kertaa, mutta ylläpitäjineen kaikkineen jälleen ja vajaa 20k jäsentä. Yhtenä päivänä Facebookkiin yhteen huijareihin perustuvaan ryhmään tulee postaus henkilöstä, joka on huijannut eräältä naiselta rahaa. Tämä huijari sattui olemaan Miestenhuoneen ylläpitäjä, ja siellä vielä joulukeräyksiäkin (rahaa) järkkäämässä ollut kaveri. Kyseisen huijareihin perustuvan Facebook-ryhmän kyseisessä postauksessa kävi ilmi, että postausta kommentoinut tai kommentoineet pari henkilöä ovat saaneet monoa Miestenhuoneelta. Siis pelkästään siksi, että ovat kommentoineet kyseistä huijariin perustuvaa postausta huijareihin perustuvassa faceryhmässä. Ja tästä sitten varmaan kyseisen huijarin joku lähipiiristä on vihjannut, että katos tällasta kommenttia sinusta tuolla.

Muistakaa, jos olet jäsenenä Miestenhuoneella, ehkä ensimmäisenä en laittaisi kolehtia kun taas joulu rupeaa lähestymään. Sikäli vaan ironista, kun kyseisen ryhmän nimi on vielä toistaiseksi Miestenhuone, eikä vaikkapa Rottienhuone. Olinpa tai en Miestenhuoneen jäsen, enpä olisi enää jatkossa.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Itselleni sosiaalinen media on ollut vuodesta 2007 lähtien oikeastaan ainoa tapa olla yhteyksissä ihmisten kanssa, sillä netin ulkopuolisessa elämässä ainoat sosiaaliset suhteet, jotka minulla on vuodesta toiseen olleet, ovat vanhempieni kanssa.

Facebookissa minulla ei ole koskaan ollut 30 kaveria enempää ja nykyään tuo lukumäärä on suunnilleen 14 kappaletta, joista ainoastaan kaksi on sellaista tyyppiä, jotka olen tavannut livenä ja yksi on sellainen, jonka kanssa olen puhunut puhelimessa. Toinen on serkkuni, jonka kanssa viimeksi tavattiin face to face vuonna 2014 ja toinen entinen koulukaveri ammattikoulusta, jonka olen viimeksi tavannut livenä vaatimattomat 18 vuotta sitten. Tuo yksi, jonka kanssa olen puhunut puhelimessa, on suunnilleen ikäiseni naispuolinen gootti ja tuo ainoa puhelu meidän välillämme käytiin vuonna 2007. Kaikki muut "kaverit" ovat tulleet tutuksi netistä ja vain muutama heistä.

Jep. Olen siis edelleen helvetin yksinäinen ja vailla oikeastaan minkäänlaista kontaktia muihin ihmisiin satunnaisia juttelutuokioita naapureiden kanssa, mutta onneksi asenteeni elämään ja varsinkin tulevaisuuteeni on valoisa.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
The social dilemma (suomeksi alustatalouden vaarat tai jotain sinnepäin) käsittelee ketjun aihetta. Netflixistä ainakin joskus löytynyt. Jo ketjussa mainittujen asioiden lisäksi siinä mainitaan ainakin se miten some manipuloi käyttäjäänsä tuhlaamaan aikaa mahdollisimman paljon. Hintana on somen käyttäjän keskittymiskyvyn heikkeneminen ja addiktoituminen erilaisiin digitaalisiin palkintoihin kuten tykkäyksiin ja sisältöön.
Tämä näkyy valitettavan monen kohdalla arjessa pakonomaisena sosiaalisen median alustojen pikakelauksena ja pläräyksenä hurjimmillaan noin puolen minuutin välein. Puhelin viipyy taskussa ehkä noin sen puoli minuuttia, kunnes se taas avataan jopa kesken fyysisen keskustelun ja tehdään neuroottinen tarkastus jostain nobodien viesteistä whatsapissa, ig-tarinoista/kuvista sekä jotain tiktok-tansseista. Ollaan fyysisesti läsnä, mutta ei kuitenkaan olla.

Tällaisten henkilöiden keskittymiskyky on olematon ja pelkästään kirjan lukeminen heille ilman puhelinta on työtä ja tuskaa jostain kuntosaliharjoittelusta puhumattakaan. Noita hetken mielihyvän ryöppyjä ja hyväksyntää alustat taitavasti laittavat käyttäjäänsä hakemaan.

Alustat myös ohjailevat taitavasti ihmistä niin, että osalle jopa loma/ulkomaanmatkat tehdään ensisijaisesti sitä varten, että tästä pääsee seuraajakunnalle ilmoittamaan. Somen voimakäyttäjät altistuvat laajalti myös markkinointiin, erilaisiin somevääntöihin sekä kaikenlaiseen hömppäinformaatioon, joka viimeistään saa aivot ylikuumentumaan ilman, että tuota kukaan rajoittaa heiltä. Aika hurjaa.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Ilmeisesti eilen aukesi suurelle yleisölle Äxyn kilpailija Bluesky ja jo aiemminhan markkinoille tuli Threads.

Mielenkiintoista nähdä, kuka näistä selviytyy voittajana vai käykö niin, että keskustelut eriytyvät? Jotenkin toivoisi, että olisi yksi tämäntyyppinen sovellus, jota seuraamalla pysyisi kärryillä. Ainakin Suomi tuntuu sen verran pieneltä markkinalta, että yksi keskustelumesta riittäisi.
 

Dr. Gallo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Ilmeisesti eilen aukesi suurelle yleisölle Äxyn kilpailija Bluesky ja jo aiemminhan markkinoille tuli Threads.

No minähän toki sitten mielenkiinnosta kävin tekemässä tilin ja hain vähän Suomi-keskusteluja sieltä. Samat tappelut menossa kuin X:ssä. Samat tappelut luultavasti menossa myös Threadsissa. Näiden kolmen somepalvelun lisäarvo elämään on nolla, ellei jopa negatiivinen.

Parempi vain katsella Instagramista kuvia ja videoita ja pysyä kaukana sellaisista somepalveluista missä ihmisiltä katoaa järki.
 

Duke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Oulun Kärpät, ManU, AC Oulu
Tuli tuossa mieleen, kun laulaja oli laittanut someen, että hänelle oli tullut Levyraadin arvostelusta paha mieli. Siitähän sitten oli keskustelu luonnollisesti lähtenyt moneen suuntaan ja lehdessä asti oli, että laulaja oli tyrmistynyt. Vaikka laulaja ei sillä kommentilla mitään sitten kuitenkaan ollut tarkoittanut.

Se on koko somen käsittelyn ongelma, että se on ihan määrittelemätön möhkäle. Ei ole mitään yhtä somea joka yhdistäisi tai hajottaisi. On lukuisia alustoja ja lukuisia tapoja käyttää somea. Joku haluaa provosoida, joku haluaa keskustella, joku haluaa käyttää somea päiväkirjamaisesti, kuten nyt esim. tämä laulaja oli tehnyt.

Ihan ihmisten pään sisällä se yhdistäminen tai hajottaminen tapahtuu. Ei somessa. Milloin edes on päässyt muodostumaan joku sellainen käsitys, että some on joku informaation välityskanava? Että kaikella someen laitetulla sisällöllä olisi joku tarkoitus tai sisältö? Kyllä sinne saa laittaa ihan nollasisältöistä tavaraakin, jos siltä tuntuu tyyliin: tuli paha mieli, vaikka ei sitten kuitenkaan aikuisten oikeasti ollut tullutkaan.

Minun rakentava ehdotus on ollut, että lehdet lopettaisivat somesta kirjoittamisen. TV on TV, printtimedia on printtimedia, some on some. Mutta eihän se tule koskaan tapahtumaan.... Toisaalta eihän TV meuhkaa somesta läheskään niin paljon kuin printtimedia. Printtimedia voisi ottaa vähän TVstä mallia ja rauhoittua tuon somen kanssa.
 

Byvajet

Jäsen
Ihan ihmisten pään sisällä se yhdistäminen tai hajottaminen tapahtuu.

Ongelmaksi muodostuu, että ihminen ei pysty valitsemaan kokemiaan tunteita. Silloinkin, kun ihminen luulee pystyvänsä suhtautumaan asioihin neutraalisti, hän ei välttämättä oikeasti pysty, vaan somesta luettu jää kuormittamaan aivoja.

Moni kauhistuisi, jos saisi tietää, millaisen määrän on someen elämänsä aikana tekstiä tuottanut ja paljonko siihen on kulunut aikaa. Usein tekstin kirjoittamisen taustalla on reagointi toiseen tekstiin. Ihminen saattaa ajatella, että hän tahtoo kirjoittaa, mutta oikeasti hänet on ikään kuin pakotettu kirjoittamaan, reagoimaan edellä kirjoitettuun. Hän haluaa vielä kerran kertoa omasta mielestään oikeamman ja paremman mielipiteen kuin muilla on.

Jos kaikki tämä reagointi olisi elämässä käytetty johonkin hyödylliseen kuten vaikka kielten sanojen opiskeluun tai ohjelmointikielen opiskeluun, melkoisen määrän olisi ihminen ehtinyt saada aikaan.

Voin merkittävästi paremmin, kun en lue somevääntöjä lainkaan tai kun en jää niihin jumiin.

Mitä enemmän olen somea lukenut, sitä enemmän olen alkanut arvostaa hyvin tehtyä perinteistä toimitustyötä, jossa saatetaan dialogiin mahdollisimman objektiivisesti eri näkökulmat.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
TikTok ei ole enää yksinomaan viraalien tanssivideoiden ja muun kevyemmän sisällön alusta, vaan siitä on tullut nuorille tärkein uutismedia. Mielestäni melko huolestuttava kehityskulku.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK

Tässä voisi vanhan viisauden pitävän edelleen paikkaansa: se ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Toki nämä summat ovat pieniä verrattuna kansainvälisten julkkisten vastaaviin palveluihin, mutta niin on näiden suomalaisten vaikuttajien seuraajamäärätkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös