Se, mitä valmentajat puhuvat on täysin toisarvoista. Paul Baxter puhui parhaiden pelaajien paremmin tekemisestä, Kari Kalsong puhui pitkästä ja kivisestä tiestä ja pienistä askelista, Soppa Sormunen puhuu mukana roikkumisesta, ja Petu puhui (Blues-aikoinaan) paskansyömisestä. Eli kaikki valmentajat puhuvat jostain, varsinkaan tappion hetkellä kukaan valmentaja ei ryhdy selittelemään, kuinka helvetin hyvin jengi pelasi. Ja nyt siis en laske Soppaa valmentajaksi.2011 keväällä IFK:lla oli kova itseluottamus ja usko omaan tekemiseen. Sitten alettiin puhumaan paskansyömisestä ja siitä, että ollaan huonompia kuin muut ja yht'äkkiä ei sitten osattukaan enää mitään. Samoin hän toi alhaisen vaatimustason. Se rima putosi ja pikkuhiljaa kun tehdään huonommin ja huonommin niin ei huomata kuinka paljon huonommin niitä tehdäänkään kuin aiemmin.
Ainoa, mikä merkitsee, on se miten joukkue kentällä pärjää. Ja käsi sydämellä, kuinka moni EI ottaisi Petun kolmanteen sijaan päättynyttä ryunkosarjataivalta tälle kaudelle? HIFK:n valmentajista alle 10% on päässyt runkosarjassa samaan tulokseen.
Ja totta kai oli Petun syy, että IFK hyytyi pleiajreissa, siitä ei pääse mihinkään. Mutta kuten aiemmin totesin, Petun track record ennen ja jälkeen IFK:n on melkoisen vakuuttava. Ottaisin tuon tyylikkään, sivistyneen yhteiskunnan tukipilarin takaisin milloin tahansa (Moottorisahamies muuten jyrää edelleen itäisen konferenssin jaetulla ykköstilalla). Hän on valtakunnan TOP5-valmentaja, jonka IFK ryssi tapansa mukaan (ryssiin).