Sinkkuketju

[Lukkoseppä]

Tulipas mieleeni että avataan uusi ketju, johon aika moni voi osallistua ja antaa oman kommenttinsa. Alkusysäys tälle oli, kun väsäilin äsken vähintäänkin miehistä iltapalaa, pekonia, paistettuja kananmunia ja grillattuja tomaatteja maustettuna sitruunapippurilla... sanomattakin lienee selvää että Karjalaista sen kanssa pitää nauttia. Kuinka siis on, miltä sinkkuelämä maistuu miehille tai naisille? Toisinaan toivon enemmän kuin mitään muuta, että minulla olisi asiaa ns. "naisasiat" ketjuun (jos ne nyt kenellekkään kuuluvat?) ja että minulla olisi loistava suhde (muukin kuin vain kaverisuhde) vastakkaisen sukupuolen kanssa, viimeaikoina sellaista ei vain ole tullut vastaan. Nykymenossakaan ei ole mitään vikaa, voi tehdä juuri sitä mitä haluaa ja juuri silloin kun siltä tuntuu, välittämättä toisesta..... mutta jotakin puuttuu.

Jatkan sinkkuelämän nauttimisesta ja kumoan konjakkia parvekkeella, baarista jääneiden valkoisten mallujen kera, enkä välitä jos savua tulee vähäsen kämppään tai jos Pauli Hanhiniemi kuuluu yli osakerajojen.

Ja jos tälläinen ketju on jo olemassa, en vain löytänyt sitä.

Sinkkuelämä, onko se pelkkää juhlaa vai loputon määrä omia valintoja?!?

 

[Kuvernööri]

Varsin erinomainen idea ketjulle! Itse olen jo hyvän aikaa (vajaa vuosi) ollut enemmän tai vähemmän on/off-sinkkuna ja tällä elämänkokemuksella olen tullut seuraavaan johtopäätökseen. Tätä saa myös käyttää sitaattina tuhannen vuoden päästä, kun listataan elämänviisauksia: Sinkkuus on parasta maailmassa, kunhan vain tasaisin väliajoin seurustelee. Tohon tiivistyy mun fiilikset sinkkuna olemisesta. Pidemmän päälle se alkaa rasittaa, sitten pitää hetkeksi vakiintua (minun tapauksessa se tarkoittaa kuukautta).

Itse ajattelin viihtyä vielä hyvän aikaa vapailla markkinoilla, kun olen todennut ettei toi sitoutuminen oikein tahdo onnistua. Nuoruus on elämistä varten.

 

[katjuska]

Eihän siinä ole mitään järkeä seurustella vaan sen takia, että voi sanoa että seurustelee. Eihän se olisi reilua vastakkaista sukupuolta kohtaan.

En paremmin olisi tuota osannut sanoa. En ole koskaan harrastanut tätä "huvin vuoksi" seurustelua eli pitää vain kaapata joku kainaloon ihan vain sen takia, ettei ihmiset ole aina ihmettelemässä mikset sinä seurustele...
Itse olen sikäli onnnellisessa asemassa, että kaveripiirissä melkein kaikki on sinkkuja, joten siltä suunnalta ei tule mitään napinaa. Oma sinkkuelämäni (ja tällähän ei ole mitään tekemistä sen sarjan kanssa) on sujunut tähän asti oikein mukavasti, vaikka tokihan sitä aina silloin tällöin, yksin kotona vesisateen ropinaa kuunnelleessaan tulee mieleen, että olisihan se mukava jos voisi jonkun kainaloon käpertyä.
Olen vain sen verran liikkuva ja omapäinen tapaus, että ihmettelisin jos joku minua kovin kauaa kestäisi. Vaatisi siis pienehköä elämäntavan ja asenteen muutosta ennen kun voisi parisuhdetta alkaa tosissaan rakentaa. Katsotaan sitä sitten kun löytyy tarvetta.

 

[Sistis]

Hyviä puolia sinkkuudessa on se, että olet omista tekemisistäsi vastuussa vain itsellesi ja poliisille. Voit mennä miten huvittaa ja tehdä mitä haluat. Ketään ei kiinnosta, jos viihde-iltamasi venähtääkin aamuun asti.

Sinkkuudesta löytyy monia itsestään selviä vittumaisia asioita, joten niitä en suotta ryhdy tässä toistamaan. Sen sijaan mainitsen pari asiaa, mitkä eivät välttämättä tule mieleen kovinkaan helposti:

1. Sinkku muodostaa usein oman ruokakuntansa. Valitettavasti useat (tai ainakin jotkut) elintarvikkeet ovat sellaisia, että ne on suunniteltu vain ja ainoastaan isommille ihmisjoukoille. Esimerkiksi margariinipaketit ja useat voileivät ovat sellaisia, että meikäläisen syöntimäärillä ne ehtivät menemään vanhaksi ennen kuin ne ehtii syömään loppuun. Muitakin esimerkkejä löytyisi, jos alkaisi miettimään. Jossain päin Suomeahan muistaakseni perustettiin sinkuille suunnattu kauppa. Mielestäni erittäin hyvä idea. Näitä saisi olla lisää.

2. Ihmisissä löytyy aina idiootteja, jotka eivät ymmärrä tai yritä ymmärtää sinkkua. Valitettavan moni ajattelee, että kun herra A ja neiti B ovat molemmat sinkkuja, heistä tulee erittäin hyvä pari. Ikään kuin heidän pelkkä sinkkuutensa olisi riittävä syy siihen että he astelevat alttarille parin vuoden päästä... Itse menetin tässä noin vuosi sitten totaalisesti hermoni, kun eräs tuttuni ryhtyi kysymättä minulta mitään parittamaan meikäläistä eräälle tutulleen, jota en edes koskaan ollut tavannut. Enpä tavannut koskaan, mutta vaikutti juurikin sellaiselta naiselta, jonka kanssa ei olisi ollut mitään muuta yhteistä, kuin sinkkuus. Sitten tämä wannabe-sutenööri vielä jaksoi säännöllisesti muistuttaa, että "No ei mikään ihme että olet sinkku, kun sulle ei mikään kelpaa. Mäkin yritin sulle hommata naista, mutta kun olet noin ronkeli... nyt sekin nainen on varattu..."

Eipä siinä mitään. Itse olen siis sinkku. Eikä ainakaan nyt ole tiedossa sellaista naikkosta, joka kiinnostaisi. Enkä mielestäni ole ronkeli.

 

[Kalkun rusakko]

Miten kauan kestää ennen kuin nimimerkit Ted Raikas ja Vlad tulevat tähän ketjuun tilittämään sitä kuinka huonoja he ovat ja miten he eivät kelpaa kenelläkään. Veikkauksia?!

Sinkkumiehenä pyöriminenhän kaupungin kirkkaissa valoissa on parasta mitä voi tehdä housut jalassa. Ei tarvitse kenelläkään selitellä menemisiään, kaivaa baarista lähtiessään Kallen demaripokeille eurokasiviisi pieninä hiluina ja seuraavana viikonloppuna ihmettelee miksei pääse jonon ohi sisään

 

[Sistis]

Miten kauan kestää ennen kuin nimimerkit Ted Raikas ja Vlad tulevat tähän ketjuun tilittämään sitä kuinka huonoja he ovat ja miten he eivät kelpaa kenelläkään. Veikkauksia?!

Olipa 'asiallinen' kommentti...

Ja mitä olen vladin viestejä lukenut, niin käsittääkseni hän elää parisuhteessa tällä hetkellä...

 

[Lukkoseppä]

1. Sinkku muodostaa usein oman ruokakuntansa. Valitettavasti useat (tai ainakin jotkut) elintarvikkeet ovat sellaisia, että ne on suunniteltu vain ja ainoastaan isommille ihmisjoukoille. Esimerkiksi margariinipaketit ja useat voileivät ovat sellaisia, että meikäläisen syöntimäärillä ne ehtivät menemään vanhaksi ennen kuin ne ehtii syömään loppuun. Muitakin esimerkkejä löytyisi, jos alkaisi miettimään. Jossain päin Suomeahan muistaakseni perustettiin sinkuille suunnattu kauppa. Mielestäni erittäin hyvä idea. Näitä saisi olla lisää.

Juuri näin, sapuskaa menee roskiin ihan järkyttäviä määriä kun ei ehdi syödä. Myös valmiiksi alhainen ruuanvalmistusmotiivi laskee huomattavasti kun tietää että noin puolet herkusta menee roskiin, ellei sitten syö samaa satsia kolmen päivän ajan. Sinkkukauppa tännekin!!

 

[Fläppis]

1. Sinkku muodostaa usein oman ruokakuntansa. Valitettavasti useat (tai ainakin jotkut) elintarvikkeet ovat sellaisia, että ne on suunniteltu vain ja ainoastaan isommille ihmisjoukoille. Esimerkiksi margariinipaketit ja useat voileivät ovat sellaisia, että meikäläisen syöntimäärillä ne ehtivät menemään vanhaksi ennen kuin ne ehtii syömään loppuun. Muitakin esimerkkejä löytyisi, jos alkaisi miettimään.

Tämä on tullut itsellekkin nyt ajankohtaiseksi sinkuksi siirtymisen myötä. Leivät kannattaa tosin pakastaa ja sulatella sitten mikrolla kun tarvitsee. Näin olen tehnyt aina, koska varsinkaan ruisleivän kohdalla ei houkuttele edes päivän "kuivahtanut" leipä. Mutta tosiaan margariinit, juustot jne. on hankala saada kulumaan riittävän nopeasti johtuen noista perhepakkauksista. Päivisin tulee syötyä töissä, joten varsinaista ruokaakin tulee aika harvoin iltaisin tehtyä.

 

[OneBigRed]

Jossain päin Suomeahan muistaakseni perustettiin sinkuille suunnattu kauppa. Mielestäni erittäin hyvä idea. Näitä saisi olla lisää.

Itse muistelisin että Tukholmassa perustettiin, ja siitä uutisoitiin Suomessakin.

Mutta sehän on aika lähellä Turkua.

 

[Kuvernööri]

Leipäpakkaukset eivät ole niin suuri ongelma kuin juustot, kinkut ym. Leivän saan kyllä säilymään ihan huoneenlämmössä vaikka pari viikkoa, kannattaa iskeä leipäpakkaus vielä pakastepussiin ja tiiviisti kiinni. Pysyy vielä oikeasti hyvänä reilun viikon viimeisen myyntipäivän jälkeen. Mutta kyllä meikäläiselläkin tämä aamu-iltapalaruokailu on lähinnä muroja ja maitoa, juuri säilymisen vuoksi. Myös voileipäkeksit on aika tavaramerkki.

 

[brehme_]

Mites teillä muilla tuo rahan käyttö? Itsellä menee rahaa ihan perkeleesti verrattuna siihen jos seurustelisin. Tulee sijoitettua milloin minnekkin ja aivan turhaan. Varsinkin, kun lähtee keitolle, niin nykyään siinä ei tunnu olevan mitään järkeä. Viime viikonloppuna tuli vedettyä kolme kertaa ja sen myös huomasi verkkopankissa. Oma vikahan se on, sen tiedän, mutta se vaan karkaa. Eli meneekö teillä muilla rahaa myös sikana turhiin kohteisiin?

Täsmälleen päinvastoin täällä. Sinkkuna vietetään lepposaa elämää tässä pohjoishelsinkiläisessä luukussa kalsarikännejä vedellen. Sitten kun seurustelee niin sitä rahaa menee ties mihin.. Kaiken maailman treffiviritykset voi viedä viis kymppiä illassa helposti ja se on multa paljon. Ruokailut on pahimpia. Vaiettu salaisuushan on, että naiseen, jolla on edes jonkinlaisia muotoja, menee aivan helvetisti ruokaa.

 

[Leon]

Mites teillä muilla tuo rahan käyttö? Itsellä menee rahaa ihan perkeleesti verrattuna siihen jos seurustelisin.

Rahaa menee, onneksi sitä myös tulee. Muutama vuosi sitten oli eri tilanne, Elämäni Nainen täytti vapaa-aikani, sen mikä työnteolta ja harrastuksilta jäi. Osittain syynä oli tolkuton työtahti jatkuvinen ylitöineen ja päivystyksineen (mille teinkin tarvittavan keikauksen), osittain tiivis parisuhde, mutta rahaa jäi säästöön ensimmäistä kertaa elämässäni. Noh, omaehtoinen työnkuvan vaihto, ei_niin_omaehtoinen parisuhdemuutos heilauttivat kuviot taas ylösalaisin. Eli palattiin onnelliseen sinkkuelämään, kunhan ensin toivuttiin järkytyksestä. Ainoana erotuksena se, että tulotason ja kulutuksen suhde pysyi aisoissa ja hätävara on edelleen pankkitilillä, vaikka tässä välissä on vaihtunut asunto ja autokin. Enemmän alkoholismiin taipuvainen olisi minun tilanteessani ryypännyt itsensä todennäköisesti hengiltä, tai ainakin työttömäksi.

Aika lailla samankaltaisia tuntemuksia on itsellänikin sinkkuudesta, kuin mitä tässä ketjussa on tuotu esille. Varsinkin tuo Sistiksen ruokapointti on niitä sinkkuuden harvoja huonoja puolia. Itselläni on jo sen verran ikää, ettei kotiväki tai suku enää jaksa painostaa parisuhteeseen. Se meinaan kävi jossain vaiheessa aika rasittavaksi, varsinkin täti-armeijan osalta. Ja minulle tuo väkisinseurustelu ei sovi sitten alkuunkaan. Ei siinä petä kuin itseään, kumppaniaan ja sitä sosiaalista rengasta ympärillään. Sitten kun jalat lähtevät alta seuraavan kerran, voidaan taas harkita tilannetta uudelleen. Ja tuttuun Jatkoajan tyyliin avaudunkin sitten onnellisuusketjussa.

Vaihtaisin kyllä mielelläni sinkkuuden kaikkine hyvine puolineen vaaleahiuksiseen tasku-venukseen (kyllä, blondi sen olla pitää).

 

[Kolmas Johannes]

Itse muistelisin että Tukholmassa perustettiin, ja siitä uutisoitiin Suomessakin.

Mutta sehän on aika lähellä Turkua.

Tokihan Suomessakin on ainakin alkusysäys annettu, kun Helsingin Hakaniemen Ympyrätalossa toimiva elintarvikekauppa on tarkistanut pakkauskokojaan pientalouksille sopiviksi. Tämä tapahtui joskus viime vuoden lopulla tai tämän alussa.

 

[Rocco]

"Some people play hard to get. I play hard to want."

Naiset ällöää mua mun oikeana itsenä. Ei tarvitse näytellä tolloa.

 

[Sistis]

Itselläni on jo sen verran ikää, ettei kotiväki tai suku enää jaksa painostaa parisuhteeseen. Se meinaan kävi jossain vaiheessa aika rasittavaksi, varsinkin täti-armeijan osalta. Ja minulle tuo väkisinseurustelu ei sovi sitten alkuunkaan. Ei siinä petä kuin itseään, kumppaniaan ja sitä sosiaalista rengasta ympärillään.

Komppaan sinua tässä täysin, sillä erolla, että minulla ei vielä ole "sen vertaa ikää." Mutta tuntuu niin saatanan vittumaiselta joka helvetin sukujuhlissa vastata kysymyksiin: "Missäs sun tyttöystävä on?", "Jokos sulla on tyttöystävä?", "Eikös sun olisi aika jo hankkia joku tyttö" jne... Nyt parin viikon päästä on edessä serkkutytön häät. Ja todennäköisesti sielläkin joku alkaa piinaamaan näillä kysymyksillään...

Eipä siinä, itse tiedän sinkkuuteni suurimmat syyt (opiskelu/työskentely vahvasti miesvaltaisella alalla, tuntemieni/tietämieni vapaiden naisten vähäinen määrä ja se, että tahdon aina tuntea henkilön paremmin, ennen kuin jotain voisin alkaa kehittelemään), mutta milläs näitä koitat selittää näille painostajille, jotka tavallisesti tietävät toisten asiat paremmin, kuin nämä itse...

 

[Lukkoseppä]

Mites teillä muilla tuo rahan käyttö? Itsellä menee rahaa ihan perkeleesti verrattuna siihen jos seurustelisin. Tulee sijoitettua milloin minnekkin ja aivan turhaan. Varsinkin, kun lähtee keitolle, niin nykyään siinä ei tunnu olevan mitään järkeä. Viime viikonloppuna tuli vedettyä kolme kertaa ja sen myös huomasi verkkopankissa. Oma vikahan se on, sen tiedän, mutta se vaan karkaa. Eli meneekö teillä muilla rahaa myös sikana turhiin kohteisiin?

Ihan vain kiinteitä kuluja ajatellen sinkkuelämä on perkeleen kallista, mutta vapaudesta pitääkin maksaa?? En väitä että kukaan parisuhteeseen ajautuu vain säästääkseen, mutta joku siinä kyllä roikkuu jos jo saavutettu mukavuustaso taloudellisesti on tärkeää (onhan se!). Vertaillaan esim. kahta keskituloista ihmistä ja sitten keskituloista sinkkua, yhdessä ne farmarivolvon lainat usein maksetaan. Jossakin ketjussa jo tarjottiin nettokuukausipalkaksi 1800E, se kertaa 2 on 3600E. Siitähän voi sitten helposti lyhentää asuntolainaa sillä tonnilla ja Volvoa vaikka 600E:llä, käyttiksiä jää vielä 1000E per nuppi. Tästäkin tonnista voidaan vielä ajatella jaettavaksi pari kolmesataa egeä ns. puolittaisiksi kuluiksi, esim. ruoka, vakuutusmaksut, lehdet, TV-lupa ja kaikki muut melkein pakolliset taloutta koskevat maksut. Sinkku maksaa kaiken itse, jolloin 1800E:llä ei vielä ihmeitä tehdä/ostella. Toki, sinkku maksaa vain itselleen eli jäähän se kaikki saavutettu omaan pussiin, siitäkään ei tosin ole mitään reaalihyötyä jos ajateltu parisuhde kestäisi hamaan tappiin. Reilun tonnin humputtelu/käyttörahasta sinkun on kuitenkin turha haaveilla. Ehkäpä muukin rahankäyttö on vähäsen holtittomampaa sinkulla, tämä voi tietenkin olla henkilökohtaista.

No joo, onneksi nää on juttuja joita ei tekemällä saa tehdyksi. Ei tarvitse siis murehtia. Kaikki on allright ainakin minulla. En tiedä, onko muilla.

 

[sampio]

Mutta onhan noita vaihtoehtoja elintarvikkeiden osalta sinkuillekin. Leikkeleitä löytyy sadasta grammasta lähtien valmiiksi pakattuina ja lihatiskiltä saa vaikka yhden tsiipaleen, jos niikseen tulee, tai vaihtoehtoisesti 150 g sitä broilerin rintafilettä niiden puolen kilon valmispakkauksien sijaan. Juustoja löytyy pieninä paloina, leipiäkin pienempinä satseina joiltain valmistajilta, ja pakastin auttaa paljon.

 

[Sistis]

pakastin auttaa paljon.

Jep, sellaista ei vaan ole. Ja on taas sinkkuresurssien tuhlausta ostaa sellainen ns. perhepakastin, josta ei käyttäisi kuin pientä osaa.

Tai no, kaipa niitä on pienempiäkin pakastimia, en ole pahemmin tutkinut asiaa. Mutta eipä meikäläisellä oikein ole sellaiselle paikkaa keittiössä.

 

[Kuvernööri]

Jep, sellaista ei vaan ole.

Eikö sulla ole muka pakastelokeroa? Mihin sä säilöt kaikki pakastepizzat ja karjalanpiirakat, sinkkuuden jaloimmat ruokalajit?

 

[sampio]

Mutta tuntuu niin saatanan vittumaiselta joka helvetin sukujuhlissa vastata kysymyksiin: "Missäs sun tyttöystävä on?", "Jokos sulla on tyttöystävä?", "Eikös sun olisi aika jo hankkia joku tyttö" jne... Nyt parin viikon päästä on edessä serkkutytön häät. Ja todennäköisesti sielläkin joku alkaa piinaamaan näillä kysymyksillään...

Sitten, kun olet hetken aikaa vakavasti seurustellut, alkaa sama armeija kysellä, notta millonkas sitä häihin päästään? Kakunleikkuun jälkeen armottoman kiikaroinnin kohteeksi joutuukin sitten morsiamen vatsa, koska "täytyyhän ne lapset jo tuolla iällä tehdä". Sitten pitäisikin asettua aloilleen, ostaa omakotitalo ja leikkiä lopun elämäänsä keski-ikäistä.

Eli valoisaa loppuelämää kaikille teille sinkuille, joille on suotu uteliaita sukulaisia!

 

[sampio]

Eikö sulla ole muka pakastelokeroa? Mihin sä säilöt kaikki pakastepizzat ja karjalanpiirakat, sinkkuuden jaloimmat ruokalajit?

Minulla ei poikamiesaikoinani ollut, joten ruoan kiertokulku kaupan hyllyltä ruokapöytääni oli melko nopea. Tuoreen leivän ongelman ratkaisin tuolloin leipomalla muutamia kertoja viikossa sämpylöitä itse tai vaihtoehtoisesti tuhoamalla ruispalapakkauksen reilun päivän aikana (se ei sinänsä ollut ongelma vaan etu, koska olen hyvin perso tuoreelle leivälle).

 

[Sistis]

Eikö sulla ole muka pakastelokeroa? Mihin sä säilöt kaikki pakastepizzat ja karjalanpiirakat, sinkkuuden jaloimmat ruokalajit?

Eipä ole tällä haavaa tässä nykyisessä asunnossa. Ensimmäisessä opiskelijasolussani oli, toisessa ei ollut. Sitten kun toisen solu-asuntoni jääkaappi hajosi, saimme tilalle uuden ja siinä oli ihan alakaapin kokoinen pakastin. Nyt kun muutin yksityismarkkinoille, muutin asuntoon jossa ei ole pakastinlokeroa.

Ja olen sen verran moderni sinkku, että teen kyllä ihan kunnon ruokaa itse. Pakastepitsoja syön vain äärimmäisessä hädässä. Karjalanpiirakat, joita saa kaupasta ovat kuivia verrattuna niihin, joita mummoni tekee... joten eipä niitä kaupan piirakoita tule osteskeltua...

EDIT: Yksi positiivisuus tuli taas mieleen sinkkuudesta. Viime keväänä, kun etsiskelin diplomityöpaikkaa, kykenin käytännössä hakemaan töitä ympäri Suomea. Parisuhteissa elävillä kavereillani ei tällaista mahdollisuutta ollut. Noh, sain työpaikan onneksi ihan Tampereelta, ettei tarvinut muuttaa pois... täällä kun viihtyy kuitenkin niin hyvin. Mutta töiden perässä muuttaminen ei olisi ollut niin vaikeaa, kuin silloin jos olisi elänyt parisuhteessa.

 

[Kuvernööri]

Täytyy ihailla Sististä, ja sampiolle voin todeta, että jos mies leipoo itse sämpylöitä niin ei ihme että olet pariutunut.

Kyllä allekirjoittanutkin yrittää parhaansa mukaan kokata, tavaramerkkinä syntyy täysin mautonta kanapastaa. Muut trademark-tuotteet ovat ohrapuuro ja kaikki paistinpannulla syntyvä. Mutta voin vain suositella lämpimästi Mexicana-pakastepizzaa, se on kuninkaallinen ruoka. Myös nämä kaupan pakastepiirakat ovat todella hyvä iltapala.

 

[Ted Raikas]

Eihän siinä ole mitään järkeä seurustella vaan sen takia, että voi sanoa että seurustelee. Eihän se olisi reilua vastakkaista sukupuolta kohtaan.

Joku muukin varmasti siteerannut tätä jo, mutta totta puhut kuomaseni. Näin se menee, tai ainakin menee minulla ja varmasti monella muullakin.

Elämäni toistaiseksi ainoa parisuhde opetti minulle hurjan paljon siitä, mitä oikea välittäminen on. Sitä ennen olisin todennäköisesti ottanut ihan kenen tahansa, todella pienellä viiveellä, koska olin epätoivoinen ja vailla mitään kokemuksia. Luultavasti suhteet olisivat voineet jäädä todella lyhyiksi ja koko idea seurustelusta olisi minulle jäänyt enemmän tai vähemmän epäselväksi.

Seurustelin siis erittäin upean ihmisen kanssa, jota rakastin. Sen jälkeen olen tajunnut, että en voi olla kenenkään kanssa, joka ei minua pienistä erityisistä asioista koostuvilla elementeillä vedä jalkoja ns. alta ja tunkeudu mieleeni. Uskoisin nykyään aistivani, jos jossakin ihmisessä on niitä juttuja, jotka saavat minut rakastumaan ajastaan tuohon ihmiseen.

Olen nyt siis sinkku, koska olen, jos nyt en kranttu, mutta kuitenkin hieman valikoiva. Tiedän, ettei minun ole tarve tyytyä ottamaan ihan jotain vaan, vaan minulla on oikeus toivoa ja saada vierelleni joku josta aidosti voin ruveta välittämään ja olla tälle uskollinen. Jos olet epävarma, että sinulla on juuri se oikeantyyppinen ihminen vieressä, voi alkaa ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolen.

Elelen ja totuttelen jälleen sinkkuuteen ja nyt oikeastaan vasta ajattelen olevani ensimmäistä kertaa sinkku. Ennen seurustelukuvioita en oikeastaan osannut mieltää olevani sinkku. Mielestäni oikea sinkkuus tulee ensimmäisen parisuhteen jälkeen, kun alkaa olla selvyyttä molemmista maailmoista ja niiden eroja ja puolia pystyy arvioimaan. Valehtelisin jos sanoisin, etten kaipaa kiinteätä parisuhdetta, mutta sellaista ei ole näkyvissä, koska ei ole ketään sellaista henkilöä, johon olisin kunnolla ihastunut. Siihen asti yritetään nauttia omasta riippumattomasta vapaudesta ja mahdollisuudesta tehdä mitä haluaa.

 

[Sv veinikretski]

Minä en kyllä haluaisi olla sinkku, onneksi ei ole tarvinnut vielä olla. Monen sinkun tunnistaakin karvaisesta oikeasta kädestä ja pilkkuja silmissä, (mastubaation aiheuttamat vaivat). Mikä on sen mukavampaa kuin kellahtaa lämpimän oman vaimon takapuolen taakse iltaisin nukkumaan, tulisi varmaankin kauhea kylmä nukkua yksin, tosin en ole sitä kokeillut moniin vuosiin. Sinkut on muutenkin rumempaa porukkaa, ehkä tästä johtuukin monen ihmisen sinkkuus ?

Ps. Hyi olkoon, sinkkuus.