Sijoitusvinkkejä?

[Ann Arbor]

Kiitos taas vastauksista. Mitä tulee alueelliseen hajauttamiseen, myönnän toimineeni osaltaan ns. fiilispohjalta. (Joo ei niin fiksua.) Tällä hetkellä rahastosalkku rakennettu (Kaikki korkean riskin osakerahastoja.) USA 53,33%, Eurooppa 20,00%, Japani 13,33%, Ruotsi 13,33%. Yksi kaverini, paljon kokeneempi sijoittaja on harmitellut, että on laittanut sanojensa mukaan liikaa kiinni S&P 500:n, joten näin aloittelijana olen pyrkinyt ottamaan myös muita alueita mukaan.

 

[Ollakseni]

En usko, että tekoälyn siivittämään buumiin liittyy ainakaan vielä mitään kuplaa, koska siihen liittyy myös niin paljon lunastamattomia ja jopa mullistavia mahdollisuuksia.

Ehkä sillä tavalla voisi puhua kuplasta kun tuohon kehitykseen menee paljon rahaa, mutta kukaan ei oikein vielä tiedä miten sitä oikeastaan sitten kunnolla käytetään ja mihin saakka se menee. Joku chatbotti, kuvia luova botti jne. tuskin vielä maailmaa mullistaa. Enkä sitten tiedä miten nuo jotkut lääketieteelliset sovellukset kuten "etsi kuvista merkkejä syövästä" toimisivat taloudellisina asioina. Eli eiköhän siellä ole moni firma innolla kehittämässä jotain omaa juttuaan joka sitten kosahtaa kun kilpailijalla on parempi tuote, se mihin käytettiin omat resurssit ei ole paskankaan arvoinen taloudellisessa mielessä jne.

 

[Stuttgarter]

Miten täällä näette Suomen markkinan sijoituskohteena? Omalla kohdalla salkku koostuu 70 prosenttisesti suomalaisista osakkeista ja nykyistä lakkotilannetta seurattaessa on tullut hieman fiilis, tulisiko kotiuttaa voitot ja sijoittaa tämä summa muihin markkinoihin. Tällä hetkellä oma luottoni ei Suomea kohtaan ole kovin korkealla.

 

[mekabyte]

Miten täällä näette Suomen markkinan sijoituskohteena? Omalla kohdalla salkku koostuu 70 prosenttisesti suomalaisista osakkeista ja nykyistä lakkotilannetta seurattaessa on tullut hieman fiilis, tulisiko kotiuttaa voitot ja sijoittaa tämä summa muihin markkinoihin. Tällä hetkellä oma luottoni ei Suomea kohtaan ole kovin korkealla.

Oma salkku on tukevasti kotimainen muutamat etf:t ja korkolappu poislukien ja turskalla ollaan ja syvästi. Tähän on tosin vain yksi osake syyllisenä, Neste. Se on nyt reilu 31% pakkasella eikä loppua näy. Se oli isoin yksittäinen sijoitus, mutta sattuneesta syystä ei ole enää. Nyt jos olis reilusti rahaa, niin ehkä Nordea, Mandatum ja Nokian Renkaat(pitkään salkkuun), mutta muuten ostaisin, jenkki, euro ja skandi etf:iä. Makuasioitahan nämä, mutta usko omx:n nousuun ei ole kovin vahva.

 

[Ann Arbor]

Mitä tulee Suomeen sijoittamiseen, varmaan hyvä kysymys kysyä itseltä: Sijoittaisitko tänne, mikäli olisit ulkomaalainen? Toki talousisänmaallinen näkökulma on arvokas, mutta aika heikolta Suomen nousunäkymät ainakin lyhyemmällä aikavälillä näyttävät verrattuna muihin Pohjoismaihin, puhumattakaan sitten Manner-Euroopasta tai USA:sta.

 

[Lucky Murphy]

Nyt ei ole ainakaan huonompi aika sijoittaa suomeen, kuin viimeisen 2.n vuoden aikana aiemmin. Ei sillä että itsellä olisi vakuuttavaa tekemistä, mutta monesti me piensijoittajat kai vähän juostaan aina myöhässä väärään suuntaan. Eli jos nyt lähtee suuntaamaan painoa isommin esimerkiksi jenkkeihin, niin suurimmat nousut voikin olla lähivuosina jossain muualla.
Hyvällä hajautuksella tietysti riskit pienenee. Aika vaikea suomesta on tällä hetkellä keksiä isoja kilpailuetuja, mutta se näkyy tietysti myös arvostuksissa ja voisi olla ihan ok aika pitää jotain suomessakin.

 

[calvin]

Minusta se, että mihin suuntaan Suomen talous on menemässä, on eri asia kuin mihin suuntaan Suomen pörssi on menemässä ja mikä taas on eri asia kuin se että löytyykö Suomen pörssistä yhtiöitä joihin kannattaa sijoittaa. Osakepoimintahan on pääosin hyvin vaikeaa ja vain harva sijoittaja tekee sillä indeksiä parempaa voittoa. Mielestäni Suomen pörssissä kyllä on edelleen hyviä yhtiöitä jotka tekevät hyvää tulosta ja omaavat kilpailuedun omalla alallaan ja siten voivat edelleen kasvaa merkittävästi ainakin pidemmällä tähtäimellä.

 

[disco-stu]

Mielenkiintoista pohdintaa ja näkemyksiä. Helsingin pörssin kohdalla on varmaankin hyvä muistaa, kuinka pieni se on suhteessa maailmanmarkkinoihin. Vähän sellainen kaarnalaiva valtameressä, mihin vaikuttavat oikeastaan enemmän kaikkien muiden markkinoilla olevien tekemiset kuin ne omat. Hyviä firmojahan Helsingin pörssissäkin on, mutta miten niiden arvostus ts. "hyvyys" näkyy pörssikurssissa on tälläkin hetkellä kiinni monesta muusta asiasta kuin firman tuloskunnosta tai muista tunnusluvuista. Mutta noin yleisesti ottaen, jos taloudessa mennään alamäkeä ja homma sakkaa huolella, ne "hyvät" firmat kyllä kantaa huonojen aikojenkin yli. Ehkä.

Komppaan @mekabyte ja @calvin näkemyksiä kyllä, ja jos nyt olisi löysää riihikuivaa, ottaisin kyllä OST:lle melko varmasti Nestettä, Nokian Renkaita, Mandatumia ja Nordeaa, kenties jopa Fortumia ja Kempoweria. Vaikka putoaviin puukkoihin onkin kyseenalaista tarttua, pitkällä aikavälillä vaikea nähdä etteikö ko. firmojen osakkeiden arvo tuosta nousisi.

Tosin voin olla täysin väärässäkin, joten ajattelin käyttää ylimääräiset rahat ennemmin lomailuun, oluen juomiseen ja elämästä nauttimiseen just nyt!

 

[-Kantor-]

Ehkä sillä tavalla voisi puhua kuplasta kun tuohon kehitykseen menee paljon rahaa, mutta kukaan ei oikein vielä tiedä miten sitä oikeastaan sitten kunnolla käytetään ja mihin saakka se menee. Joku chatbotti, kuvia luova botti jne. tuskin vielä maailmaa mullistaa. Enkä sitten tiedä miten nuo jotkut lääketieteelliset sovellukset kuten "etsi kuvista merkkejä syövästä" toimisivat taloudellisina asioina. Eli eiköhän siellä ole moni firma innolla kehittämässä jotain omaa juttuaan joka sitten kosahtaa kun kilpailijalla on parempi tuote, se mihin käytettiin omat resurssit ei ole paskankaan arvoinen taloudellisessa mielessä jne.

Nämä chattibotit ovat kyllä äärimmäisen pelkistetty ja rajattu esimerkki tekoälyn mahdollisuuksista. On totta, että ihminen on taipuvainen ”next big thing”-ajatteluun, mutta jos on vähänkään tutustunut aihetta sivuavaan kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden näkemyksiin, niin on helppo todeta, että kehityksen tuomat mahdollisuudet (mutta toki myös uhkakuvat) ovat aivan valtavat.

Mikko Hyppösen mukaan tekoäly muuttaa maailmaa enemmän kuin internet

Hyppösen mukaan organisaatioiden on otettava tekoälyn tuoma mullistus vakavasti.

www.mikrobitti.fi

 

[-Kantor-]

Miten täällä näette Suomen markkinan sijoituskohteena? Omalla kohdalla salkku koostuu 70 prosenttisesti suomalaisista osakkeista ja nykyistä lakkotilannetta seurattaessa on tullut hieman fiilis, tulisiko kotiuttaa voitot ja sijoittaa tämä summa muihin markkinoihin. Tällä hetkellä oma luottoni ei Suomea kohtaan ole kovin korkealla.

Itse myin hiljattain kaikki omistamani kotimaiset osakkeet pienehköllä tappiolla yksinkertaisesti siitä syystä, etten usko minkäänlaiseen positiiviseen kehitykseen lähivuosina. Olisi pitänyt tehdä tämä jo aiemmin. Laskin, että sijoittamalla rahan vaikkapa Amerikka-indeksiin, tappio on todennäköisesti kurottu muutamassa kuukaudessa.

Turha lepuuttaa rahoja missään sellaisessa mikä ei tuota kun tällä hetkellä korkorahastoistakin saa ihan hyvän tuoton varsin maltillisella riskillä.

 

[Heimopäällikkö]

Pitkästä aikaa jaksaa tähänkin ketjuun kirjoitella ajatuksia, kun on mielenkiintoiset aiheet. Itse olen jo pitemmän aikaa, oikeastaan koronan aikaan se muutos tapahtui, sijoittanut kaiken ulkomaisiin osakkeisiin. Kreate on ainoa mitä kotimaisista on vielä salkussa ja sekin lähtee todennäköisesti vaihtoon tässä lähiaikoina. Onhan tuolla periaatteessa ihan potentiaalisia ostokohteita, mutta jotenkin nyt ei vaan nämä kotimaiset herätä minkäänlaista kiinnostusta. Ja ehkäpä ajatteluni on muuttunut tuon "talousisänmaallisuuden" (hieno sana, en ollut aikaisemmin törmännyt) näkökulmasta. Hommaan (toivottavasti) mahdollisimman paljon voittoa ulkomaisista omistuksista ja tuon rahaa sitä kautta lisää kiertoon omalta osaltani sen pienen pienen pisaran verran. Ehkä senkin voi tuohon yllämainittuun termiin sisältää.

Itse en tuohon tekoälyyn sijoittamiseen suoranaisesti lähtenyt mukaan, mutta yritän katsoa pitemmälle. Paljon on tullut kuunneltua ja tutustuttua kvanttitietotekniikan olemukseen, ja siihen on myös tullut sijoitettua. Sijoitushorisontti on tuolla jossain 20-30 vuoden päässä, joten saa nähdä osuuko arpa oikeaan, mutta potentiaalia itse siinä näen seuraavaksi megatrendiksi, kunhan tekniikka vielä kehittyy. Kuukausisijoituksessa on Defiance quantum ETF ja nyt on tullut pari kertaa ostettua isommalla euromäärällä IonQ osaketta. Kannattaa tutustua aiheeseen ja osakkeisiin, jos potentiaaliset tulevaisuuden buumit kiinnostaa. Varmaksihan ei mitään ikinä voi sanoa mutta monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kvanttitietokoneet tulee mullistamaan ihmisten elämän samalla tavalla kuin tietokone ja internet.

 

[Jeffrey]

Oma salkku koostuu pääasiassa Helsingin ja Tukholman pörssin lapuista joita höystänyt muutamalla muulla eurooppalaisella ja jenkkiläisellä yrityksellä.

Helsingin pörssi on nyt nähdäkseni niin matalasti arvostettu, että sieltä on saatavissa hyvää ja turvallista tuottoa lähivuosille. Sama koskee myös Tukholmaa.

Kotimaan taloustilanteen takia on ollut sama ajatus kuin monella muulla - siirtää omistukset muualle, mutta täytyy muistaa se että suuri osa kotimaisista yrityksistä toimii kyllä siellä kansainvälisillä markkinoilla. Neste puhui juuri tänään analyytikkopuhelussa, että lakoilla on sen tulokseen suhteellisen pieni vaikutus ja myös monella muulla tuotanto on jo siirtynyt pitkälti ulkomaille.

Isossa kuvassa Helsingin pörssi on tullut tänä vuonna lähinnä sivuttain. Muutama isompi droppi toki, mutta esimerkiksi Neste päätyi omaan salkkuun vasta dipin jälkeen. Jos nyt ajatellaan, että tämä on tilanne tässä lakko ja korkokurimuksessa, niin ei se ehkä lopulta niin huonosti ole? Tänä vuonna ei oikeastaan vielä ole saatu yhtään hyvää makrouutista, joten siihen nähden poikittainen viiva on mielestäni ihan ok. Kaiken järjen tai ainakin toivon mukaan matalien arvostuksien tulisi purkautua kohti parempaa kunhan sentimentti edes hieman parantuisi.

 

[-Kantor-]

Oma salkku koostuu pääasiassa Helsingin ja Tukholman pörssin lapuista joita höystänyt muutamalla muulla eurooppalaisella ja jenkkiläisellä yrityksellä.

Helsingin pörssi on nyt nähdäkseni niin matalasti arvostettu, että sieltä on saatavissa hyvää ja turvallista tuottoa lähivuosille. Sama koskee myös Tukholmaa.

Kotimaan taloustilanteen takia on ollut sama ajatus kuin monella muulla - siirtää omistukset muualle, mutta täytyy muistaa se että suuri osa kotimaisista yrityksistä toimii kyllä siellä kansainvälisillä markkinoilla. Neste puhui juuri tänään analyytikkopuhelussa, että lakoilla on sen tulokseen suhteellisen pieni vaikutus ja myös monella muulla tuotanto on jo siirtynyt pitkälti ulkomaille.

Isossa kuvassa Helsingin pörssi on tullut tänä vuonna lähinnä sivuttain. Muutama isompi droppi toki, mutta esimerkiksi Neste päätyi omaan salkkuun vasta dipin jälkeen. Jos nyt ajatellaan, että tämä on tilanne tässä lakko ja korkokurimuksessa, niin ei se ehkä lopulta niin huonosti ole? Tänä vuonna ei oikeastaan vielä ole saatu yhtään hyvää makrouutista, joten siihen nähden poikittainen viiva on mielestäni ihan ok. Kaiken järjen tai ainakin toivon mukaan matalien arvostuksien tulisi purkautua kohti parempaa kunhan sentimentti edes hieman parantuisi.

Hyviä huomioita. Kotimaisen pörssin arvostustasot ovat tällä hetkellä sen verran alhaisia, että siellä voi olla ihan hyviä oston paikkojakin.

Itse olen viimeisen vuoden aikana muokannut sijoitukokonaisuuttani hieman korkopainoiseen suuntaan. Ei niinkään mitään matalakorkoisia valtiolainoja vaan esim. High Yield-yrityslainoista on saanut aika mukavaa tuottoa. Ja toki lisää hyvää on odotettavissa kun korkotaso kääntyy laskuun 2024 aikana niin kuin nyt ennustetaan.

Laskeva korkotaso on myös yleensä ruokkinut etenkin pienempiä yhtiöitä. Ostinkin hiljattain siivun amerikkalaisiin pienyrityksiin sijoittavaa rahastoa. Mielenkiintoista nähdä miten se lähtee kehittymään.

 

[calvin]

Itse en ole Helsingin pörssistä poistumassa eikä salkkuni (pelkkiä suomalaisia yhtiöitä) ole myöskään noin synkkä kuin edellä (viime vuosi +18,7% ja YTD tällä hetkellä +17,1%). Mutta sinällään kun indeksin muutokset on pysytelleet pitkään tasaisena tai negatiivisena niin se kertoo että aika vähän tuolla on yhtiöitä joiden kurssi on kehittynyt positiivisesti viime aikoina. Olen pyrkinyt ostamaan niitä yhtiöitä jotka takovat tulosta ja joilla näkymä on hyvä ja pyrkimään nopeasti eroon niistä joiden näkymät ovat muuttuneet epävarmoiksi ja tulos laahaa odotusten perässä (esim. Neste). Näihin ehtii kyllä mukaan siinäkin vaiheessa jos/kun käänne tapahtuu ja minusta pelkän yhtiän potentiaalin ja tulevaisuudessa ehkä tulevien tuottojen perusteella osakkeiden ostaminen on turha riski (maailman tilanteetkin voivat muuttua nykyään niin nopeasti, esim. korona ja Ukrainan sota, että tuleviin tuottoihin on vaikea luottaa). Ns. kasvuyhtiöistä sijoitan vain sellaisiin jotka tekevät voittoa. Toki turskaakin on tullut tehtyä ja monesti on maksettu oppirahoja huonoista sijoituksista mutta viime vuosina minimoimalla riskejä ja pitämällä salkun yhtiömäärän kohtuullisen pienenä olen saanut ihan hyvää tuottoa (eli yli indeksin ja enemmän kuin pörssissä keskimäärin).

 

[Ann Arbor]

S&P 500 ollut nyt koko viikon laskussa tunnetuista syistä ja samalla myös omat sijoitukset ottaneet isoa osumaa. Vaikka tilanne Lähi-idässä tuskin on rauhoittumaan päin, nähtäväksi jää, kauanko markkinat reagoivat siihen laskulla.

 

[mekabyte]

S&P 500 ollut nyt koko viikon laskussa tunnetuista syistä ja samalla myös omat sijoitukset ottaneet isoa osumaa. Vaikka tilanne Lähi-idässä tuskin on rauhoittumaan päin, nähtäväksi jää, kauanko markkinat reagoivat siihen laskulla.

Inflaation nousu, lähi-itä, Ukraina, (Taiwan?)... Siinä lista asioita, jotka mun näkemyksen mukaan laskee jenkkimarkkinaa. Sehän on ollut muutenkin hirvittävissä hinnoissa ja rahaa pumpataan edelleen markkinalle vaikka kaiken järjen mukaan se olisi pitänyt lopettaa jo pari vuotta sitten.

 

[Jeffrey]

Varsin verinen viikko-puolitoista myös omassa salkussa käynnissä, ja pohdinta siitä onko nyt jo myöhäistä myydä vai vieläkö on hurjempaa edessä. Joka tapauksessa ostoille sanoisin nyt olevan hyvä hetki.

Lähi-Itä ja osin myös inflaation nousu hallitsee meillä uutispalstoja, mutta taitaa Jenkkien korkomarkkina olla ainakin omaan salkkuun se ikävin tekijä. Oma salkku lähti viipattamaan 9.4, johon ostuu Jenkkien 10 Year Treasury Notes -korkojen nousu yli 4,5 %. Tätä 4,5 % rajaa pidetään osakemarkkinoille kriittisenä, eli kun valtion velkakirjan korko ylittää sen, niin raha alkaa virtaamaan pörssistä kohti korkosijoituksia. Viime viikolla korko nousi noin 4,65 prosenttiin.

Meillä Suomessa tämä ilmiö on vielä konkreettisempi koska olemme reunamarkkina, mutta myös meidän pörssin rakenteen johdosto. Teknologiayhtiöihin esimerkiksi tämä korkomuutos ei välttämättä juuri vaikuta niissä tuotto-odotuksen ollessa selkeästi yli 4,5 %. Meillä suuremmat teollisuus, pankit, kiinteistöt yms. kuitenkin pelaa näillä rajoilla ja tällöin huomattavasti riskittömämpi korkosijoitus vetää sitä isoa rahaa puoleensa.

Ainakin omassa salkussa näin jälkikäteen tämä oli se selkein tekijä. Positiivisena puolena Helsinki pyrki kovaan nousuun jo viime viikolla, mutta Jenkkien heräiltyä uuteen päivään oman salkun selkeä nousu kääntyi selkeään laskuun. Ainakin omaan salkkuun tämä tuo oppina tulevaisuuteen sen, että myy jos tämä 10 Year Treasury Notes alkaa kolkuttelemaan 4,5% rajaa tai ainakin jos se menee selkeämmin yli.

Myös esimerkiksi lokakuun lopun pohjat ajoittuvat Helsingissä samoille päiville kun tämän koron huiput. Kannattanee ottaa tämä korko seurantaan, itse sen opin vasta nyt oppirahojen kanssa. Toki salkun rakenne vaikuttaa siihen miten korkomarkkinan kehittyminen siihen vaikuttaa.

 

[Ann Arbor]

@Jeffrey Mikäli sijoitushorisontti on vuosien päässä, niin tuskin sitä viikon ikävänkään laskun jälkeen kannattaa lähteä myymään, ellei sitten rahantarve sitä vaadi.

Oma salkku hyvin jenkkipainotteinen ja eihän se ole kiva päivä toisensa jälkeen nähdä punaista, mutta ei tässä olla lähellekään koronapandemian alkuromahdusta, mistä yhtä lailla toivuttiin nopeasti.

Maltti on valttia, sanoisi varmaan Warren Buffet, mikäli suomea osaisi. Lienee toki varsin selvää, ettei vuodesta 2024 kehkeydy samanlaista nousujuhlaa, mitä edellisestä, mutta kaiketi fiksua edelleen pitää rahansa markkinoilla, isossa kuvassa kun indeksit kuitenkin ovat menneet ylöspäin.

 

[Ann Arbor]

En sano olevani Wall Street-asiantuntija, mutta todellako Israelin ja Iranin sapelinkalistelu on näin hurja ilmiö, mitä markkinoiden reaktio näyttää olevan? S&P 500 nyt kuudetta päivää miinuksella.

Ylös ja alas markkinat toki menevät, mutta näin ns. täysin yllättäen lasku tuli kuitenkin yllätyksenä.

 

[Jeffrey]

En sano olevani Wall Street-asiantuntija, mutta todellako Israelin ja Iranin sapelinkalistelu on näin hurja ilmiö, mitä markkinoiden reaktio näyttää olevan? S&P 500 nyt kuudetta päivää miinuksella.

Ylös ja alas markkinat toki menevät, mutta näin ns. täysin yllättäen lasku tuli kuitenkin yllätyksenä.

Ei onneksi, nyt vain sattui moni muu ilmiö tähän vastaavaan ajanjaksoon. Markkinat ovat odottaneet reilua korjausliikettä jo hyvän tovin joten ei tämä siinä mielessä ole päässyt yllättämään. Alkuvuoden vahva nousu on johtanut kovaan arvostukseen varsinkin muutamilla sektoreilla ja näiden voittojen kotiutukset ja varojen uudelleenallokaatiot ovat ihan normaalia nousumarkkinan käytöstä. Indeksiin vaikuttaa etenkin se, että teknologiasta on siirtynyt varoja muille yleishyödyllisille sektoreille (energy & utilities).

Uudelleenallokaatiota on varmasti vauhdittanut Lähi-Idän tilanne ja eilen suurena katalyyttinä toimi se, ettei SMCI julkaissutkaan toiveiden mukaista posaria osavuosikatsaus kutsun yhteydessä. Raju on maailma, kun tämä johti reilu 23 prosentin laskuun. Markkinat ovat kuitenkin alkaneet jo valmistautumaan laman loppumiseen ja varoja on alkanut siirtymään kasvuosakkeista yhteiskunnallisempiin liiketoimiin edellä maimittujen lisäksi esimerkiksi pankkisektori ottanut myötätuulta jo pidempään. Tämä rasittaa indeksiä M7:n ollessa niin merkittävä osa sitä.

Nyt normaalin nousumarkkinan liikkeen lisäksi samaan vaiheeseen osunut kuponkikorkojen nousu, joka taas toiminut monella muulla sektorilla uudelleenallokaatiota vauhdittavana tekijänä ja nimenomaisesti siirtänyt rahoja pörssistä pois eikä uuteen kohteeseen sen sisällä. Suuret liikkeet kasvattaneet myös psykologista pelkokerrointa, joka taas kasvattanut lisää myyntipuolta.

Ostopaikkoja tässä alkaisi olla. NVidia esimerkiksi jäi kalkkiviivoilla ulos salkusta joulukuussa ja nyt swingtreidin ostomarkkeri oli asetettu 800 dollariin. Viime viikon lasku koko markkinalla oli edellisen 10 vuoden kolmanneksi kovin. Tilastollisesti aika kolikonheittoa näyttää olevan seuraako tällaista viikkoa lisä laskettelu vai noustaanko takaisin pudotusta edeltäville tasoille tai ainakin selkeästi lähemmäksi sitä - eli ei ehkä uskalla omia panoksia asettaa heti markkinan avauduttua, mutta tuskin mieli malttaa kovin kauaa menoa katsella. Pitää vähän yrittää tunnustella pre-markettia.

Jenkkien varsin merkittävä korjausliike yhdistettynä siihen, että EKP todennäköisesti laskee korkojaan FEDiä aikaisemmin on kyllä varsin houkutteleva kombo kun USD lienee vahvistumassa suhteessa Euroon mikäli odotetunkaltaisia uutisia saadaan. Nyt vielä kun tuloskauden yltiöpositiivisimmista toiveista lienee nenä niistetty.

 

[Huerzo]

Jenkkien varsin merkittävä korjausliike yhdistettynä siihen, että EKP todennäköisesti laskee korkojaan FEDiä aikaisemmin on kyllä varsin houkutteleva kombo kun USD lienee vahvistumassa suhteessa Euroon mikäli odotetunkaltaisia uutisia saadaan.

Euroopan ja Suomen talouden kannalta koronlasku olisi poikaa. Voi silti olla, että aluksi "väliaikaiseksi" kuvattua, mutta sitkeämmäksi osoittautunutta inflaatiopirua pelätään Frankfurtissa talouskasvun tappamista enemmän. Ehkä olen väärässä, mutta olisi EKP:lle helpompaa, jos FED tekisi päätöksiä korkolaskuista. Mutta viime aikoina on kommentoitu, ettei korkonostokaan olisi mahdottomuus. (Lähi-Idän melskaus vol. 64243234 ei ainakaan hillitse öljyn hintapainetta.)

Kun katsantokantaa palauttaa keskuspankin holveista osakkeisiin, on ainakin Nordealla näissä olosuhteissa hyvät oltavat. Kasvua ei juuri tule, mutta kustannustaso pysyy hyvin kurissa ja jos nykyisen korkosyklin piikkitaso onkin käsillä, saadaan pääomasta revittyä silti irti erittäin hyvät tuottoluvut.

Nordean tulostason nostosta on laitettu (syystäkin) paljon korkokatteen piikkin, mutta ehkä Nordea saa vihdoin etuja päättyneestä ATK-rempastaan. Ja jos katsoo tulevaan, on modernin IT-järjestelmän päälle helpompi lisätä AI-tauhkaa? Mielestäni Nordea - ja vakuutus/pankkitoimiala yleensä - voi olla isokin hyötyjä tekoälyn esiinmarssista.

PS. Ja loppukaneettina. Viime aikoina on pohdittu jonkin verran indeksirahastojen vaikutusta Nvidian ja muiden M7-kerholaisten rajussa nousussa. Jos indeksirahastot todella voimistavat käänteitä, pitäisi kai nykyisen laskun näkyä laskun voimistumisena rahastojen allokoidessa omistuksiaan uusiksi? (Kyllä, oikeasti pitäisi ottaa huomioon myös korkolappuihin ym. siirtyvä raha, eikä puhua rahoista osakemarkkinan sisäisenä nollasummana, mutta ymmärrätte pointin.)

 

[Jeffrey]

Nordean tulostason nostosta on laitettu (syystäkin) paljon korkokatteen piikkin, mutta ehkä Nordea saa vihdoin etuja päättyneestä ATK-rempastaan. Ja jos katsoo tulevaan, on modernin IT-järjestelmän päälle helpompi lisätä AI-tauhkaa? Mielestäni Nordea - ja vakuutus/pankkitoimiala yleensä - voi olla isokin hyötyjä tekoälyn esiinmarssista.

Nordeaa löytyy omistakin salkuista itse asiassa molemmista, pidosta ja treidistä. Kaikki se data mitä on julkisesti saatavilla, omat kokemukset yritysasiakkana, rekrytointiprosesseista, lainaneuvotteluista ja muista kuvioista - ja edelleen hankala keksiä firmasta heikkoutta. Ehkä nyt se, että ovat aika jämptisti pitäneet kiinni prosesseistaan joka tietysti näyttänyt joustamattomuutena asiakkaan suuntaan, mutta omistajana tästäkin ehdoton peukku.

Osakekurssi toki elää sijoittajien tuotto-odotusten ja ties sun minkä perusteella. Tästä taas hyvä esimerkki kun valtavan hyvä tulos ei juuri markkinaan hetkauttanut. Pankit maailmalla on kuitenkin jo nousussa ja eiköhän tätä rahaa saada vielä Suomeenkin. Nordean kohdalla vastaavaa nähty aikaisemminkin. Tätä, että osake jää mörnimään ja lopulta ottaa melko nopeita spurtteja kohti konsensusta. Uskoisin näin tapahtuvan tälläkin kertaa ja matka kohti 13 euron konsensusta lienee lopulta varsin lyhyt - kunhan se vaan alkaa.

Tämä talletuskorko keskustelu on osin relevantti, mutta koen myös että se on osin vähän vastaavaa yksinkertaistusta kuin sähkön pörssihinnan ja Fortumin tuloksen välinen suhde. Markkinakorot eivät taida vaikuttaa Nordean tulokseen kovinkaan suoraan. Mitä nyt itse olen sopimusrakennetta nähnyt niin markkinakorko saisi painua lähemmäs yhtä ennen kuin se vaikuttaa pankin marginaaliin. Samalla kun asiakkaat ovat alkaneet saamaan talletuskorkoja, ovat he myös siirtäneet varoja tällaisiin talletuksiin ja uusineet sopimuksiaan pankin kanssa. Tämä taas kasvattaa Nordean mahdollisuuksia asiakkaiden rahoilla lisärahan tekemisessä.

Mistä kasvu, on ihan relevantti kysymys! Pitkän aikavälin tarkastelussa kasvu voisi kuitenkin olla selkeästi nykyistä hitaampaa ja se olisi silti erinomaista. Pankkisektorilla muutoinkin myllertää ja asiakkaita liikkuu, Nordea on digitalisaatiossa aika ehdoton ykkönen. Lisäksi on laajentumista Norjaan, Ruotsissa on vielä paljon kasvuvaraa ja Nordean varallisuudella mahdollisuuksia on lähes rajattomasti. Samaan aikaan osinkoa maksettaneen ja omia osakkeita tuhotaan yhteistuoton ollessa sijoittajalle sitä noin 10 prosenttia.

 

[Huerzo]

Tämä talletuskorko keskustelu on osin relevantti, mutta koen myös että se on osin vähän vastaavaa yksinkertaistusta kuin sähkön pörssihinnan ja Fortumin tuloksen välinen suhde.

Pankkitoimialan päällä tuntuu olevan ikuinen alisuorittajan stigma. Samoin käsitys korkojen nopeasta laskusuunnasta jo normaaliksi koetuksi alle parin pinnan tasoon elää sitkeässä.

Menee enemmän makrotasolle, mutta jos Eurooppa on tosissaan vihreässä siirtymässään (Saksa, ei näin) ja toimitusketjuja hajautetaan paremmin Kiina- ja Iran-riskiä sietäviksi, on tällä ulkoilmamuseoksikin tuomitulla mantereella kysyntää muullekin kuin hoitolaitosten henkilökunnalle.

Toisaalta pankkitoimiala on itse kunnostautunut valitusvirsien laulamisessa. On valiteltu sääntelyn raskautta ja nollakorkoja. Ei ihme, jos sijoittajien mielikuva tulevaisuuden näkymistä ja kehitysmahdollisuuksista on harmaan sävyjä täynnä.

Samaan aikaan osinkoa maksettaneen ja omia osakkeita tuhotaan yhteistuoton ollessa sijoittajalle sitä noin 10 prosenttia.

Nordea ei ole ylihintainen kertoimienkaan kautta. Faksiaikakauden Deutsche Bank on ripeän nousun jälkeen P/E-mittarein samalla tasolla kuin Nordea, vaikka tekemisen laadussa on eroa Nordean hyväksi.

No, asiahan kääntyy pitkäjänteisen säästäjän iloksi, kunhan omien osakkeiden osto-ohjelma nytkähtää liikkeelle. Viime vuonna ilmoitus tuli huhtikuun lopussa, joten eiköhän se valvontaviranomaisen kuittaus tule lähiviikkojen aikana.

 

[Alejandro]

Kempower tuli sitten rytinällä alas. Laitoin ostohousut jalkaan aivan täysin hetken mielijohteesta. Katsotaan miten käy.

No ei näytä tällä hetkellä hyvin käyvän. Pitää miettiä tankkaanko keskihintaa alemmaksi, jos lasku jatkuu, vai jätänkö hautumaan X vuodeksi. Nordnetin/Sharevillen keskusteluiden perusteella siellä on monella piensijoittajalla paniikki päällä. Allekirjoittaneella ei ole mitään myyntipaineita: menkööt syteen tai saveen.

 

[Oskar]

Keskollakin ihan kiva notkahdus alas.