Omaamatta kirjoitusoikeutta Tapparan keskustelupalstalle vuodan ajatuksiani tänne.
Eli huvittuneena olen seurannut ja seuraan tapparalaisten kommentteja nykyjoukkueesta ja etenkin sen valmennuksesta. Selkäänpuukotusta tulee valmennusjohdolle ja urakalla. Muutosvastarinta näyttää olevan kovaa ja monen hemmon päiväunien kakkossijalla on valmennusduon korvaaminen Kuortane-Seinäjoki-akselilla. Balsamia haavoille sai moni Sirenin Jaska paluun myötä.
Mielestäni kunnon fani (siis ei nämä "on muotia olla mestarin tai menestyjän matkassa" tyypit) seisoo AINA joukkueensa ja seuransa takana ja tukena. Sekä heikkona hetkenä että menestyksen valokeilassa. Elämässä on kaksi helppoa asiaa ; syöminen ja arvostelu. Arvostelussa kannattaa muistaa, että jos osaat jotain paremmin kuin arvostelusi kohde - astu remmiin, ota vastuu ja hoida homma !
Itse perustan elämäni kahteen prinsiippiin ;
- vuodet eivät ole veljeksiä keskenään
- Kalevankangas on täynnä korvaamattomia ihmisiä.
Yo teesien lisäksi hyvä fani ei mollaa toisten joukkueiden faneja vaan kunnioittaa näitä tasavertaisina. Olipa kyseessä hieno paikallisseura Ilves tai pääkaupungin porukat.
Yksikään joukkue tässä maailmassa (p.l. itäblokin armeijatiimit) eivät ole kyenneet hallitsemaan lajiaan suvereenisti pitkiä aikoja. (En väitä, että Tapparakaan olisi hallinnut, mutta tulosta tuli viime vuosina.) 80-luvun Ranen menestytsjakson ja 90-luvun vajoamisen kokeneena - keskittyykää kannattamaan omia, vaikka jokainen päivä ei olisikaan päivänpaistetta !!!
Toiseksi, kukaan koutsi (tai koutsiryhmä) ei ole ikuisesti ruorissa tai tuo ikuisesti menestystä. On pelkästään hyvä, että veri vaihtuu ja tyyli muuttuu aika ajoin. Jopa Ajax on joutunut muuttamaan aikojen saatossa pelitapaansa, vaikka yhä seura sitä vahvasti ohjaa - ei valmentaja.
Kaikille omiensa kannattajille hyvää syksyn jatkoa ja morjestetaan, kun tavataan ja kannustetaan omiamme joka käänteessä.
Eli huvittuneena olen seurannut ja seuraan tapparalaisten kommentteja nykyjoukkueesta ja etenkin sen valmennuksesta. Selkäänpuukotusta tulee valmennusjohdolle ja urakalla. Muutosvastarinta näyttää olevan kovaa ja monen hemmon päiväunien kakkossijalla on valmennusduon korvaaminen Kuortane-Seinäjoki-akselilla. Balsamia haavoille sai moni Sirenin Jaska paluun myötä.
Mielestäni kunnon fani (siis ei nämä "on muotia olla mestarin tai menestyjän matkassa" tyypit) seisoo AINA joukkueensa ja seuransa takana ja tukena. Sekä heikkona hetkenä että menestyksen valokeilassa. Elämässä on kaksi helppoa asiaa ; syöminen ja arvostelu. Arvostelussa kannattaa muistaa, että jos osaat jotain paremmin kuin arvostelusi kohde - astu remmiin, ota vastuu ja hoida homma !
Itse perustan elämäni kahteen prinsiippiin ;
- vuodet eivät ole veljeksiä keskenään
- Kalevankangas on täynnä korvaamattomia ihmisiä.
Yo teesien lisäksi hyvä fani ei mollaa toisten joukkueiden faneja vaan kunnioittaa näitä tasavertaisina. Olipa kyseessä hieno paikallisseura Ilves tai pääkaupungin porukat.
Yksikään joukkue tässä maailmassa (p.l. itäblokin armeijatiimit) eivät ole kyenneet hallitsemaan lajiaan suvereenisti pitkiä aikoja. (En väitä, että Tapparakaan olisi hallinnut, mutta tulosta tuli viime vuosina.) 80-luvun Ranen menestytsjakson ja 90-luvun vajoamisen kokeneena - keskittyykää kannattamaan omia, vaikka jokainen päivä ei olisikaan päivänpaistetta !!!
Toiseksi, kukaan koutsi (tai koutsiryhmä) ei ole ikuisesti ruorissa tai tuo ikuisesti menestystä. On pelkästään hyvä, että veri vaihtuu ja tyyli muuttuu aika ajoin. Jopa Ajax on joutunut muuttamaan aikojen saatossa pelitapaansa, vaikka yhä seura sitä vahvasti ohjaa - ei valmentaja.
Kaikille omiensa kannattajille hyvää syksyn jatkoa ja morjestetaan, kun tavataan ja kannustetaan omiamme joka käänteessä.