Siinä on toinen Espoo-ketju: http://keskustelu.jatkoaika.com/threads/espoolaisille.9662/ (linkki yllättäen Jatkoajan keskustelupalstalle)E: enkä löytänyt Espoo ketjua tms, joten tänne pistelin
Osta haukka. Tarvitset vain syntymätodistuksen, kauppakirjan, DNA-testin, CITES-todistuksen, rengastuksen, mikrosirun, ja tietenkin helvetinmoisen häkin jossa se voi lennellä. Suomeen on tuotu ainakin yksi metsästyskäyttöön tarkoitettu haukka vuonna 2011 joten nykyisten sääntöjen puitteissa sen pitäisi onnistua. Suomessa ei kai niitä ole myynnissä, ellei tämä yksi kaveri sitten myy omaansa, mutta suosittelisin ottamaan yhteyttä pienen veden toiselle puolen, Svenska Falkenerar Förbundetissa osaavat varmasti kertoa mistä voisit oman haukkasi saada. Netistä varmaan löytyy koulutusoppaita. Tai eihän sitä edes kouluttaa tartte, sillä kun rakennat haukkahäkin niin että terassi jää sisäpuolelle niin sitenhän ne harakatkin pysyy ulkopuolella.Mitenkähän nuo maanvaivat saisi häädettyä pois tai otettua hengiltä?
Kiitoksia! Tämä on hyvin mielenkiintoista ja mahdollisesti paneudun asiaan tulevaisuudessa. Toiveissa olisi silti joku hieman yksinkertaisempi ja nopeampi tapa.Osta haukka...
Voithan myös esim. levittää terassille jollain tahmealla aineella "tervatun" kevytpeitteen, johon harakat takertuvat kuin kärpäspaperiin. Sitten vain peite rullalle ja roskikseen.Täytyypä jatkaa asian miettimistä.
Sinulla sitä on sitten hyviä ideoita :) Oletkos itse jo kokeillut?Voithan myös esim. levittää terassille jollain tahmealla aineella "tervatun" kevytpeitteen, johon harakat takertuvat kuin kärpäspaperiin. Sitten vain peite rullalle ja roskikseen.
Minä pidän kaikista eläimistä, myös harakoista. En minä niitä tohtisi edes yrittää hävittää. Tämänkin viikon kohokohtiani ovat olleet yllättävät kohtaamiset vaivaispäästäisen, kolmen pöllönpojan ja haikaraparin kanssa.Sinulla sitä on sitten hyviä ideoita :) Oletkos itse jo kokeillut?
Joo ymmärrän kyllä. Tiedän itsekin että on tämä vähän hölmöä hommaa vainota viattomia luontokappaleita. Ja rehellisyyden nimissä en sitä varmaankaan edes harkitsisi, ellei rouva olisi asiasta ärähtänyt terassia siivotessaan.Minä pidän kaikista eläimistä, myös harakoista. En minä niitä tohtisi edes yrittää hävittää. Tämänkin viikon kohokohtiani ovat olleet yllättävät kohtaamiset vaivaispäästäisen, kolmen pöllönpojan ja haikaraparin kanssa.
Vittumaisin eläin -äänestyksessä tosin äänestin sitä meedian hehkuttamaa uutta superpunkkia, mutta siinäkin vittumaista on vain se tauti (en koskaan päässyt selville mikä) mitä se levittää, ei itse eläin.
Mutta siis onko se hyvä vai huono asia, että sydän on noin "herkkä"?
Niin mäkin päättelin. Häämmentävää vaan, kun ihan normioloissa vaihtelee noin paljon. Eipähän tee liikaa töitä vissiin about koskaan, kun ihan parissa sekunnissa noteeraa sen jos vaikka nousee istumaan :)En todellakaan ole mikään lääkäri, mutta minulla on sellainen käsitys asiasta, että se on hyvä. Sydämen ei kuulukaan olla tarkka kuin Rolex, vaan sykkeen kuuluukin vaihdella ihan pienestäkin liikkeestä. Ja leposykkeenkin kanssa on normaalia, että se vaihtelee vähän.
Mä en noista sykkeistä juuri mitään tiedä, mutta kun vaimon sykemittarilla aikoinaan leikin, niin hyvin lähelle noita sun lukuja mullakin meni. Hauska havainto oli myös se, että esim väsyneenä, kipeänä ja vastaavissa tilanteissa sykkeet oli vähän koholla noista normilukemista. Sulkiksessa tais tulla suurimmat sykkeet. Se oli joko 194 tai 196.Niin mäkin päättelin. Häämmentävää vaan, kun ihan normioloissa vaihtelee noin paljon. Eipähän tee liikaa töitä vissiin about koskaan, kun ihan parissa sekunnissa noteeraa sen jos vaikka nousee istumaan :)
Veikataanpa hassutellen, että loputtomasti kasvavat munakarvat ovat tehneet sukupuoliyhdynnästä liian hankalaa / mahdotonta ja siten näihin päiviin ovat säilyneet vain sellaisten yksilöiden jälkeläiset joiden munakarvojen kasvua säätelevä hormonitoiminta on laittanut ne karvat kasvutilasta lepotilaan. Tämä teoria ei tosin selitä kainalokarvoja.Miks tukka ja parta voi kasvaa loputtomasti, mutta muna- ja kainalokarvat kasvaa vaan tiettyy mittaan ja lopettaa kasvun?
Tuohon vaikuttaa ainakin hengitys- ja verenkiertoelimistön fyysinen mitoitus ja se minkä tyyppistä työtä elimistö on adaptoitunut tekemään. Peruskuntopohjaa laiminlyövän harjoittelijan (aina kovilla sykkeillä) hengitys- ja verenkiertoelimistön taloudellisuus eri sykealueilla voi poiketa paljonkin siitä jos samalla koneistolla harjoiteltaisiin anaerobista harjoittelua laiminlyövästi (aina matalilla sykkeillä). Myös staattisella ja dynaamisella lihastyöllä on eroa, eli vaikka sykealueetkin olisivat samat, niin sillä on vaikutusta onko keho tottunut penkkipunnerrukseen vai haaraperushyppelyyn. Näiden tekijöiden johdosta syke on niin yksilöllinen asia että sykelukujen valossa on mahdotonta sanoa toimiiko sinun hengitys- ja verenkiertoelimistösi kuinka "hyvin" tai "huonosti". Oleellista on tuntea juuri se oman sykkeensä luonne eri tilanteissa ja verrata syketietojaan aina siihen.Mutta siis onko se hyvä vai huono asia, että sydän on noin "herkkä"?
Juoksu onkin kuormittavaa, koska koko keho joutuu tekemään töitä, ei ole pyörimisvoimaa tai uppoaman tarjoamaa vastavoimaa apuna kuten pyöräilyssä ja uinnissa. Juoksutaustaiselle harjoittelu pyörällä taas voi olla vaikeaa, kun hengitys- ja verenkiertoelimistöstä löytyisi tehoreserviä enemmän kuin tarpeeksi, mutta sykettä on vaikea saada nousemaan koska pyöritykseen tottumattomat jalat eivät kykene tarpeeksi kovaan työhön ja toimivat pullonkaulana.Mä en saa juoksulenkillä sykkeitä pysymään alhaalla, ehkä se on se syy, miksi juokseminen on aina ollut mulle niin tuskallista. Paitsi tietty pallon perässä juokseminen :). Polkupyörällä ja uidessa sykettä oli helpompi hallita, niitä tuleekin mielummin tehtyä. Lenkkeily on perseestä.
Harjoittelun jatkuessa siihen on kuitenkin helppo jäädä koukkuun, kun huomaa askelten vaativan yhä vähemmän ja vähemmän ponnistelua, ja tekniikka iskostuu hermostoon niin, että pian tietoisen käskytyksen tehtäväksi jää useimmiten vain jarrutella, tai suorittaa pieniä teknisiä korjauksia, eikä taistella pysähtymisen halua vastaan.
Minulla ihan samoja kokemuksia Polar FT80 mittarin kanssa. Leposyke on aika tarkkaan 50. Käytin aluksi ns laskennallista sykettä kun lenkkeilin ja ihmettelin kun mittari piippaa jatkuvasti että sykkeet liian korkealla. Laskennallinen syke oli siis noin 180. Tein sitten testin, vedin usemman vedon ylämäkeen ja kasvatin vauhtia koko ajan, sykemittari kellotti muistaakseni 202. Eli kun alkoin tuota käyttämään maksimisykkeenä, alkoi lenkkeilykin onnistua mittarin mukaan.Mitä tarkoittaa, jos syke vaihtelee paljon? Testailen tässä sykemittariani.
juustomestari@yahoo.comKertokaas, mitä kautta Jarlalle voisi lähettää Fingerpori-idean.
Sainkin tuon saman osoitteen Fingerpori-ketjussa, mutta useampi on sanonut, ettei läpi ole mennyt mitään. Mistähän tuo osoite on alunperin saatu, kun lähinnä olen sen löytänyt joltain kysymyspalstalta.juustomestari@yahoo.com
Useamman olen tuonne lähettänyt ja pari kertaa saanut vastauksenkin. Kertaakaan ei (vielä) ole ideaa julkaistu.
Pertin kotisivuilta, joita ei enää ole. Wayback machine löytää: http://web.archive.org/web/20130411013046/http://www.tuonpuoleinen.com/pertti/Sainkin tuon saman osoitteen Fingerpori-ketjussa, mutta useampi on sanonut, ettei läpi ole mennyt mitään. Mistähän tuo osoite on alunperin saatu, kun lähinnä olen sen löytänyt joltain kysymyspalstalta.
Mikä on hyvä mitta avoimelle työpaikkahakemukselle? Jos kuvitellaan, että kaksi A4:sta + CV, niin tuskin tuo vielä mikään ylipitkä on?
Onko kenelläkään kokemusta Baltic Queenin erikoisaamiaisesta? Kuoharia siellä vissiin tarjoillaan, mutta miten on ruokapuolen laita, onko pöytiintarjoilu jne...