Nyt se on ohi. Tunteita (jälleen) herättänyt lätkäkausi näin saipa-fanin näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa onnistuin näkemään kauden kaikki kotipelit.
En jaksa alkaa vatvomaan Saipan johdon touhuja ja tammikuun tapahtumia, vaan täytyy yrittää jättää tästäkin kaudesta jotain mukavaa muisteltavaa.
Ensimmäinen kiitos Pasi Nielikäiselle. Vauhdikas rymistelevä pelityyli tuskin jätti montaa ihmistä kylmäksi. Minulle ainakin nuo laitojen paukuttelut olivat kauden parasta antia. Ja yritystä riitti jokaiseen peliin - aina eiliseen viimeiseen vaihtoon. Loppukruunu oli kun Pasi ainoana pelaajana kiersi kauden päätteeksi ottamassa aploodit vastaan meiltä muutamilta, jotka pelin jälkeen jäivät taputtamaan. Toivon todella että tuo taistelija jatkaisi ensi kaudella. Kiitos vielä kerran.
Kiitos Petr Sachlille. Montaa kertaa ei tsekiltä selkä suoristunut, vaikka peliaikaa valtavat määrät, ja nekin vielä kovaa kuluttavaa kiekollista puskemista. Vaikka kulisseissa tuoksui luovuttaminen, Petr ei luovuttanut.
Kiitetään saman tien koko joukkuetta loppukauden asenteesta. Tammikuun jälkeiset pelit eivät olleet niin huonoja, kuin mitä media antoi ymmärtää (tiedoksi niille muutamalle sadalle katsojalle jotka eivät enää peleissä käyneet). Niissä laidat ryskyivät ja hiki haisi varmaan enemmän, kuin mitä joissain "oikeissa ja hyvissä" sm-liigapeleissä.
Eipä muuta kuin Playoffs-pelejä seuraamaan ilman paineita ja samalla toisella korvalla kuulostellen, mitä kotirintamalla tapahtuu...
En jaksa alkaa vatvomaan Saipan johdon touhuja ja tammikuun tapahtumia, vaan täytyy yrittää jättää tästäkin kaudesta jotain mukavaa muisteltavaa.
Ensimmäinen kiitos Pasi Nielikäiselle. Vauhdikas rymistelevä pelityyli tuskin jätti montaa ihmistä kylmäksi. Minulle ainakin nuo laitojen paukuttelut olivat kauden parasta antia. Ja yritystä riitti jokaiseen peliin - aina eiliseen viimeiseen vaihtoon. Loppukruunu oli kun Pasi ainoana pelaajana kiersi kauden päätteeksi ottamassa aploodit vastaan meiltä muutamilta, jotka pelin jälkeen jäivät taputtamaan. Toivon todella että tuo taistelija jatkaisi ensi kaudella. Kiitos vielä kerran.
Kiitos Petr Sachlille. Montaa kertaa ei tsekiltä selkä suoristunut, vaikka peliaikaa valtavat määrät, ja nekin vielä kovaa kuluttavaa kiekollista puskemista. Vaikka kulisseissa tuoksui luovuttaminen, Petr ei luovuttanut.
Kiitetään saman tien koko joukkuetta loppukauden asenteesta. Tammikuun jälkeiset pelit eivät olleet niin huonoja, kuin mitä media antoi ymmärtää (tiedoksi niille muutamalle sadalle katsojalle jotka eivät enää peleissä käyneet). Niissä laidat ryskyivät ja hiki haisi varmaan enemmän, kuin mitä joissain "oikeissa ja hyvissä" sm-liigapeleissä.
Eipä muuta kuin Playoffs-pelejä seuraamaan ilman paineita ja samalla toisella korvalla kuulostellen, mitä kotirintamalla tapahtuu...