Uskon, että aika moni jatkoaikalainen käy lenkillä. Se on helppo ja hyvä harrastus ja sitä voi tehdä melkein missä tahansa. Kaiken lisäksi kun laitat numeron rintaan ja kiskot jonkun marathonin niin näet paitsi hienoja maisemia, uusia kaupunkeja, uudenlaista urheilujuomaa niin lisäksi kokemuksia ja muistoja kertyy. Kivaa puuhaa kaikenkaikkiaan.
Itse olin nyt pari vuotta oikeastaan ilman urheilua. Sen verran pitkään kipsi oli ja sitä myötä käytännössä liikuntakielto, että se pohjakunto pääsi heikkenemään ja se urheilun kunnolla aloittaminen oli psyykkisesti hankalaa. Ei vaan tehnyt yhtään mieli. Mielummin tuli käytyä viihteellä dokaamassa. Viime talvi meni vielä sen verran sairastellessa, etten edes hiihtänyt kuin muutaman kerran. Edellistalvena se oli kokonaan kielletty.
No anyway nyt toukokuun alusta alkaen olen käynyt lenkillä ja täytyy sanoa, että vaikka juoksu ei kulje yhtään niin kivaa se on. Lauantaina juoksin parikymppiä surkealla vauhdilla ja paikat ovat yhä kipeänä.
Olisi ihan mukava vaihtaa tässä erilaisia tuntemuksia juoksuun liittyvine seikkoineen. Itseäni nyt mietityttää muutamat asiat:
- sykemittari:
Nuuksiossa meni rikki joku 6 vuotta palvellut Polar, enkä ole oikein selvillä siitä, millainen värkki kannattaisi nyt hankkia. Vaihtoehtoina ovat Polarin vehkeet, Suunnon joku systeemi jne. Tarpeista sen verran, että pääasiassa vehje olisi lenkkeilykäytössä, vaikka toki spinningiäkin saattaa tulla vedettyä. Sen sijaan ulkona pyöräilen aika vähän. Suunnolla on S625X sekä S725X mallit, joissa on se laite, mikä tulee se sensori tossuun. En tajua oikein miksi toinen mukamas pyöräilyvehje, mutta kumpikin ovat silti multisport ja sitten on halvempi RS200sd tavoitehakuiselle juoksijalle, jossa on myöskin sama sensori, mutta joka ei ole multisport. Suunnon laitteista minulla ei ole minkäänlaista kokemusta, joten en tiedä ovatko yhtä käteviä pitää urheilussa ja katsoa kelloakin siinä lomassa kuin Polarin vastaavat. Sitten on vielä TM:n testissä ollut Garminin gps-sykemittari, jolla harjoittelumatkat ja reitit saa kyllä hyvin analysoitua jne., mutta joka tuntuu isolta ja jossa ei kello-ominaisuuksia juuri taida olla, enkä tiedä käykö se esim. kuntosalille lainkaan.
Joku sykemittari pitäisi nyt kuitenkin saada ostettua. Harmittaa, kun ei ole ja valinta on jotenkin vaikeampaa tänä päivänä kuin mitä se oli ennen.
- tossut:
Siirsin juuri mattotossut ulkokäyttöön ja edelliset ulkotossut siirtyivät kakkosvalinnaksi ja varmaan pikkuhiljaa jäävät pois käytöstä. Nyt harmittaa se, että Adidaksen kenkiä on niin vähän liikkeessä ja ammattitaitoisia myyjiä vielä vähemmän. Nettisivujen perusteella olen nyt tullut siihen tulokseen, että saattaa olla, että adiStar Control voisi olla kenkä, joka olisi minulle sopiva. Harmi vain, että mallinimet muuttavat koko ajan. Asics jengille ostaminen on helpompaa, koska Gel Cayanosta taitaa olla jo kehissä versio numero 50 ;)
Kysyisin kuitenkin sitä, että mitä lisäarvoa tuo hightechkengät kuten a3. Olen jäänyt siinä suhteessa täysin kelkasta, enkä ole törmännyt edes lehteen, missä olisi kunnollinen tossuvertailu noiden hyvien tossujen osalta juoksijalle, joka käyttää pronaatiotossua.
- harjoittelun ja levon määrä:
Joku 3v sitten tuli vielä urheiltua aina joka päivä. Jos pidin tauon juoksusta niin kävin kuitenkin kiskomassa ainakin pari tuntia spinningiä ja talvella saattoi olla niin, että bodypump tai joku muu oli ohjelmassa ja jos seuraavana päivänä ei ollut tarkoitus juosta matolla, saatoin tehdä kovan jalkaprässitreenin. Nyt on sellainen tilanne, että kuten aiemminkin kesäisin, ei oikein punttitreenejä jalkojen osalta kunnolla voi tehdä, koska ne menee sitten niin tukkoon, ettei voi juosta. Siitäkin huolimatta tuntuu nyt siltä, että kun jalkojen lihaskestävyys sekä lihasvoima heikkeni nyt parissa vuodessa niin olen treenannut ehkä liian usein ja levännyt liian vähän. Sen verran tukkoista on koko ajan.
Silloin kun olin alle 3,5h marathonkunnossa joku 12km 5min km-vauhdilla matolla ei tuntunut millään tavalla seur.päivänä, vaan pystyin tekemään seur.päivänä minkä tahansa muun urheilusuorituksen. Vasta selvästi kovempi vauhti tuntui. Huomasin, että tuo 5min km-vauhti oli sellainen, mitä pystyin pitämään kuinka kauan tahansa ja viikonloppuna saatoin juosta matolla 2,5 - kolme tuntia sillä vauhdilla. No nyt on se ero, että jalat väsyvät hyvin nopeasti ja treenauksessa ei ole kyse vauhdista, vaan joutuu vaan vetämään sen, minkä jaksaa. La juoksin pari kymppiä ja vauhti tuntui aika hiljaiselta, eikä juoksu rullannut kunnolla. Paikat sen sijaan menivät aika jäykiksi jo lenkin aikana.
Matka on siis treenauksen osalta nyt hyvin pitkä, enkä tiedä millä tyylillä saan parhaita tuloksia aikaan. Yhdessä kirjassa sanottiin, että turhia kilometrejä kannattaa välttää, mutta koska kunto oli heikko niin se on ollut ihan kivaakin tehdä nyt välillä kävely-/sauvalenkkejä. Ne eivät ole nyt tuntuneet turhilta, vaan tuntuu, että eteenpäin menoa tulee niistäkin. En ole myöskään ihan varma, pitäisikö nyt treenata paljon salilla siitäkin huolimatta, että tulisi lepopäiviä lenkkeilyyn, mutta jalkavoimat kuntoutuisivat vai kerätä mahd. paljon kilometrejä. Ja kuinka paljon kannattaa tehdä muita lajeja vai palautuuko juoksukunto ja -fiilis nimenomaan juoksemalla.
Ultrajuoksu vai marathonilla 3h:
- en ole kovin montaa marathonia juossut, vaan sillä saralla historia on aika lyhyt. Ensimmäinen meni niin, että oli kohtalaisen hyvä peruskunto, mutten ollut koskaan tehnyt yli 10km pituista lenkkiä ja silloin sain 4 tuntia ajaksi. Paras kunto ollut 3,5 tuntia. Se on kuitenkin aina ollut harjoittelua ilman erikoisempaa ohjelmaa tai tavoitetta. Sen olen huomannut, että se lopullinen tyydytys on jäänyt saamatta. Siis en ole pystynyt juoksemaan kunnolla koko matkaa, vaan 35 paikkeilla on alkanut askel tavataan laahata. Jalat eivät enää nouse ja syke laskee koko ajan vauhdin kanssa. Maalissa ei silloin ole tullut tunnetta, että olisi saavuttanut mitään erityistä.
Niinpä silloin, kun olin vielä ihan ok kunnossa, aloin pohtia, että pitäisi joko muuttaa harjoittelua niin, että tekisi erivauhtisia lenkkejä, jotta voisi hinata sitä aikaa lähemmäksi kolmea tuntia. Vaikka 3,30h -> 3h onkin aika hankala juttu ja kehittyminen ei tossa välissä ole ihan hokkuspokkus juttu niin en usko, että se kovin ylivoimaista olisi. Harri Holkerikin on juossut kolmeen tuntiin. Toisaalta jos pidentäisi matkaa ultrajuoksun puolelle niin siitä voisi saada sellaisia tuntemuksia itsestään, mitä marathonmatkalla ei vielä saa ja voisi kokea jonkinlaista parempaa sitkeysfiilistä ja sitä, että on todella tehnyt jotain.
Nyt täytyisi tietysti ensin saada sellainen hyvä peruskunto, että juoksu on mukavaa ja rullaavaa, jolloin voi tehdä rytminvaihdoksiakin ilman, että tuntuu jalkojen hyytyvän alle, mutta silti pitää ottaa ihan kunnollinen tavoite. Siis jos ensi kesänä olisin taas ihan ok kunnossa niin seuraavana vuonna voisi suorittaa jo jotain isompaa.
Lopuksi kysyisin vielä vinkkejä maastoista:
- Helsingin keskustassa, kun asuu niin täällä teen lähinnä seuraavia lenkkejä:
- Keskuspuisto. Auto Laaksoon ja minimi Pirkkolaan, joskus Paloheinään ja luonnollisesti takas
- Nuuksio. Jos haluaa hiljaisemmalla vauhdilla mennä niin ajan Nuuksioon ja teen siellä esim. Korpinkierroksen
- Leppävaara. 5,4km kilpalatua käyn puskemassa sauvoilla. Muutama lähes pystysuora nousu ja siinä paitsi saa hyvin painettua maaston muistiin talveksi niin kyllä se treeniä koko kropalle on ja syke pysyy varmaan suht hyvissä lukemissa
- juoksu pitkin rantoja Lauttasaari - Keilasatama - Munkka - Seurasaari ...Tuo on hyvällä tuulettomalla säällä ihan hyvä reitti.
Olisi mukava keksiä lisää reittejä, koska joskus kun lenkille lähtee, kaipaa vähän uusia maisemia. Erityisesti sellaiset 10+km reitit, mikä ei olisi pääasiassa asfalttia olisi mukavia tietää. Ei haittaa vaikka olisivat vähän kauempana, sillä minulle käy hyvin se, että menen autolla urheilemaan.
Ruotsissa juoksen Djurgårdenissa ja siellä on sen verran lääniä, että saa hyvin aika mukavia 1-1,5h lenkkejä heitettyä kivassa maisemassa hyvin pitkälti hiekkateillä.
Aika pitkä alustus, mutta intokin on taas aika kova lenkkeilyn suhteen, joten olisi hauska kuulla muidenkin kokemuksia. Niin ja HCM:ää en ole muuten koskaan suorittanut, sillä marathoniin on jotenkin kuulunut aina se matkustaminen ja uusien paikkojen näkeminen. Sitä paitsi ne pitkät tuuliset sillat ilman sanottavaa yleisömäärää ei oikein nappaa.
Stop Forrest Stop!
Itse olin nyt pari vuotta oikeastaan ilman urheilua. Sen verran pitkään kipsi oli ja sitä myötä käytännössä liikuntakielto, että se pohjakunto pääsi heikkenemään ja se urheilun kunnolla aloittaminen oli psyykkisesti hankalaa. Ei vaan tehnyt yhtään mieli. Mielummin tuli käytyä viihteellä dokaamassa. Viime talvi meni vielä sen verran sairastellessa, etten edes hiihtänyt kuin muutaman kerran. Edellistalvena se oli kokonaan kielletty.
No anyway nyt toukokuun alusta alkaen olen käynyt lenkillä ja täytyy sanoa, että vaikka juoksu ei kulje yhtään niin kivaa se on. Lauantaina juoksin parikymppiä surkealla vauhdilla ja paikat ovat yhä kipeänä.
Olisi ihan mukava vaihtaa tässä erilaisia tuntemuksia juoksuun liittyvine seikkoineen. Itseäni nyt mietityttää muutamat asiat:
- sykemittari:
Nuuksiossa meni rikki joku 6 vuotta palvellut Polar, enkä ole oikein selvillä siitä, millainen värkki kannattaisi nyt hankkia. Vaihtoehtoina ovat Polarin vehkeet, Suunnon joku systeemi jne. Tarpeista sen verran, että pääasiassa vehje olisi lenkkeilykäytössä, vaikka toki spinningiäkin saattaa tulla vedettyä. Sen sijaan ulkona pyöräilen aika vähän. Suunnolla on S625X sekä S725X mallit, joissa on se laite, mikä tulee se sensori tossuun. En tajua oikein miksi toinen mukamas pyöräilyvehje, mutta kumpikin ovat silti multisport ja sitten on halvempi RS200sd tavoitehakuiselle juoksijalle, jossa on myöskin sama sensori, mutta joka ei ole multisport. Suunnon laitteista minulla ei ole minkäänlaista kokemusta, joten en tiedä ovatko yhtä käteviä pitää urheilussa ja katsoa kelloakin siinä lomassa kuin Polarin vastaavat. Sitten on vielä TM:n testissä ollut Garminin gps-sykemittari, jolla harjoittelumatkat ja reitit saa kyllä hyvin analysoitua jne., mutta joka tuntuu isolta ja jossa ei kello-ominaisuuksia juuri taida olla, enkä tiedä käykö se esim. kuntosalille lainkaan.
Joku sykemittari pitäisi nyt kuitenkin saada ostettua. Harmittaa, kun ei ole ja valinta on jotenkin vaikeampaa tänä päivänä kuin mitä se oli ennen.
- tossut:
Siirsin juuri mattotossut ulkokäyttöön ja edelliset ulkotossut siirtyivät kakkosvalinnaksi ja varmaan pikkuhiljaa jäävät pois käytöstä. Nyt harmittaa se, että Adidaksen kenkiä on niin vähän liikkeessä ja ammattitaitoisia myyjiä vielä vähemmän. Nettisivujen perusteella olen nyt tullut siihen tulokseen, että saattaa olla, että adiStar Control voisi olla kenkä, joka olisi minulle sopiva. Harmi vain, että mallinimet muuttavat koko ajan. Asics jengille ostaminen on helpompaa, koska Gel Cayanosta taitaa olla jo kehissä versio numero 50 ;)
Kysyisin kuitenkin sitä, että mitä lisäarvoa tuo hightechkengät kuten a3. Olen jäänyt siinä suhteessa täysin kelkasta, enkä ole törmännyt edes lehteen, missä olisi kunnollinen tossuvertailu noiden hyvien tossujen osalta juoksijalle, joka käyttää pronaatiotossua.
- harjoittelun ja levon määrä:
Joku 3v sitten tuli vielä urheiltua aina joka päivä. Jos pidin tauon juoksusta niin kävin kuitenkin kiskomassa ainakin pari tuntia spinningiä ja talvella saattoi olla niin, että bodypump tai joku muu oli ohjelmassa ja jos seuraavana päivänä ei ollut tarkoitus juosta matolla, saatoin tehdä kovan jalkaprässitreenin. Nyt on sellainen tilanne, että kuten aiemminkin kesäisin, ei oikein punttitreenejä jalkojen osalta kunnolla voi tehdä, koska ne menee sitten niin tukkoon, ettei voi juosta. Siitäkin huolimatta tuntuu nyt siltä, että kun jalkojen lihaskestävyys sekä lihasvoima heikkeni nyt parissa vuodessa niin olen treenannut ehkä liian usein ja levännyt liian vähän. Sen verran tukkoista on koko ajan.
Silloin kun olin alle 3,5h marathonkunnossa joku 12km 5min km-vauhdilla matolla ei tuntunut millään tavalla seur.päivänä, vaan pystyin tekemään seur.päivänä minkä tahansa muun urheilusuorituksen. Vasta selvästi kovempi vauhti tuntui. Huomasin, että tuo 5min km-vauhti oli sellainen, mitä pystyin pitämään kuinka kauan tahansa ja viikonloppuna saatoin juosta matolla 2,5 - kolme tuntia sillä vauhdilla. No nyt on se ero, että jalat väsyvät hyvin nopeasti ja treenauksessa ei ole kyse vauhdista, vaan joutuu vaan vetämään sen, minkä jaksaa. La juoksin pari kymppiä ja vauhti tuntui aika hiljaiselta, eikä juoksu rullannut kunnolla. Paikat sen sijaan menivät aika jäykiksi jo lenkin aikana.
Matka on siis treenauksen osalta nyt hyvin pitkä, enkä tiedä millä tyylillä saan parhaita tuloksia aikaan. Yhdessä kirjassa sanottiin, että turhia kilometrejä kannattaa välttää, mutta koska kunto oli heikko niin se on ollut ihan kivaakin tehdä nyt välillä kävely-/sauvalenkkejä. Ne eivät ole nyt tuntuneet turhilta, vaan tuntuu, että eteenpäin menoa tulee niistäkin. En ole myöskään ihan varma, pitäisikö nyt treenata paljon salilla siitäkin huolimatta, että tulisi lepopäiviä lenkkeilyyn, mutta jalkavoimat kuntoutuisivat vai kerätä mahd. paljon kilometrejä. Ja kuinka paljon kannattaa tehdä muita lajeja vai palautuuko juoksukunto ja -fiilis nimenomaan juoksemalla.
Ultrajuoksu vai marathonilla 3h:
- en ole kovin montaa marathonia juossut, vaan sillä saralla historia on aika lyhyt. Ensimmäinen meni niin, että oli kohtalaisen hyvä peruskunto, mutten ollut koskaan tehnyt yli 10km pituista lenkkiä ja silloin sain 4 tuntia ajaksi. Paras kunto ollut 3,5 tuntia. Se on kuitenkin aina ollut harjoittelua ilman erikoisempaa ohjelmaa tai tavoitetta. Sen olen huomannut, että se lopullinen tyydytys on jäänyt saamatta. Siis en ole pystynyt juoksemaan kunnolla koko matkaa, vaan 35 paikkeilla on alkanut askel tavataan laahata. Jalat eivät enää nouse ja syke laskee koko ajan vauhdin kanssa. Maalissa ei silloin ole tullut tunnetta, että olisi saavuttanut mitään erityistä.
Niinpä silloin, kun olin vielä ihan ok kunnossa, aloin pohtia, että pitäisi joko muuttaa harjoittelua niin, että tekisi erivauhtisia lenkkejä, jotta voisi hinata sitä aikaa lähemmäksi kolmea tuntia. Vaikka 3,30h -> 3h onkin aika hankala juttu ja kehittyminen ei tossa välissä ole ihan hokkuspokkus juttu niin en usko, että se kovin ylivoimaista olisi. Harri Holkerikin on juossut kolmeen tuntiin. Toisaalta jos pidentäisi matkaa ultrajuoksun puolelle niin siitä voisi saada sellaisia tuntemuksia itsestään, mitä marathonmatkalla ei vielä saa ja voisi kokea jonkinlaista parempaa sitkeysfiilistä ja sitä, että on todella tehnyt jotain.
Nyt täytyisi tietysti ensin saada sellainen hyvä peruskunto, että juoksu on mukavaa ja rullaavaa, jolloin voi tehdä rytminvaihdoksiakin ilman, että tuntuu jalkojen hyytyvän alle, mutta silti pitää ottaa ihan kunnollinen tavoite. Siis jos ensi kesänä olisin taas ihan ok kunnossa niin seuraavana vuonna voisi suorittaa jo jotain isompaa.
Lopuksi kysyisin vielä vinkkejä maastoista:
- Helsingin keskustassa, kun asuu niin täällä teen lähinnä seuraavia lenkkejä:
- Keskuspuisto. Auto Laaksoon ja minimi Pirkkolaan, joskus Paloheinään ja luonnollisesti takas
- Nuuksio. Jos haluaa hiljaisemmalla vauhdilla mennä niin ajan Nuuksioon ja teen siellä esim. Korpinkierroksen
- Leppävaara. 5,4km kilpalatua käyn puskemassa sauvoilla. Muutama lähes pystysuora nousu ja siinä paitsi saa hyvin painettua maaston muistiin talveksi niin kyllä se treeniä koko kropalle on ja syke pysyy varmaan suht hyvissä lukemissa
- juoksu pitkin rantoja Lauttasaari - Keilasatama - Munkka - Seurasaari ...Tuo on hyvällä tuulettomalla säällä ihan hyvä reitti.
Olisi mukava keksiä lisää reittejä, koska joskus kun lenkille lähtee, kaipaa vähän uusia maisemia. Erityisesti sellaiset 10+km reitit, mikä ei olisi pääasiassa asfalttia olisi mukavia tietää. Ei haittaa vaikka olisivat vähän kauempana, sillä minulle käy hyvin se, että menen autolla urheilemaan.
Ruotsissa juoksen Djurgårdenissa ja siellä on sen verran lääniä, että saa hyvin aika mukavia 1-1,5h lenkkejä heitettyä kivassa maisemassa hyvin pitkälti hiekkateillä.
Aika pitkä alustus, mutta intokin on taas aika kova lenkkeilyn suhteen, joten olisi hauska kuulla muidenkin kokemuksia. Niin ja HCM:ää en ole muuten koskaan suorittanut, sillä marathoniin on jotenkin kuulunut aina se matkustaminen ja uusien paikkojen näkeminen. Sitä paitsi ne pitkät tuuliset sillat ilman sanottavaa yleisömäärää ei oikein nappaa.
Stop Forrest Stop!