Vappu- jälleen yksi hyvä syy ahdistua.
Jos joku on tekstejäni tarkemmin analysoinut, niin tietänee, että olen absolutistijunttiepäsosiaalinen. Näin ollen, tämän takia, siitä johtuen ja sen vuoksi kaikki juhlat ovat minulle kärsimysnäytelmä. Onneksi olen patentoinut hyvän ratkaisun: en osallistu.
Siis:
En muista yhtään vappujuhlaa tai vastaavaa.
En muista yhtään juhannusta.
En muista yhtään syntymäpäivääni.
Noihin on syynä se, etten niitä vietä.
Lacciaicet olivat minulle hirvittävä kokemus. Olisin halunnut olla pitämättä juhlat, mutta sitten olisi saanut epäkiitollista huomiota viikkokaupalla, nyt selvisin yhdellä päivällä.
Ehkä jotain minusta kertoo myös se, etten ole koskaan ollut edes limudiskossa, saati sitten yökerhoissa tai ravintoloissa. En myöskään osallistunut luokkaretkelle ysillä, ja arvatkaapa kerran olinko Vanhojentansseissa tai abi-risteilyllä.
Ystävien syntymäpäivillä en ole ollut sitten 11 ikävuoden, ehkä siksi ettei minulla ole ystäviä.
Onneksi yliopistossa saa olla rauhassa kaiken maailman "riennoilta" jos ei halua olla mukana kaikessa tekokivassa.
Terveisin Tylsä Ihminen.