Aamulla kuoli meidän ranskanbuldoggi Aku. Vaimo oli vienyt Akun ja broidinsa Sulon aikaisin aamulla pissalle. Siellä tuli toinen koira vastaan ja molemmat alkoivat rähisemään kybällä. Tämän jälkeen tämä vieras koira käveli siitä vain ohi ja Aku jatkoi ruohon nuuskimista, kunnes kellahti kyljelleen. Vaimo otti koiran kantoon ja sanoi, että portaissa Aku veti viimeisen kerran henkeä. Heräsin siihen, kun vaimo huutaa ovella minua sinne. On aika vaikeaa olla täällä duunissa iltavuorossa, kun kaikki ajatukset pyörivät Akun ympärillä. Aku oli kiltti ja fiksu koira, minun paras kaveri. Ikävä on aivan suunnaton, itkua tuhertaen tätäkin kirjoitan.
Hyvää matkaa rakas Aku.