Tästä on jo tietysti paljon puhuttu, tuostakin jutusta on jo kohta pari vuotta aikaa. Tottahan Parviainen sinällään puhuu, että vanhaa hallia on mahdollista kehittää. Pitkällä aikajänteellä liigakiekon vaatimusten mukaiseksi kehittäminen on sitten jo vaikeampaa. Varmasti sekin jollakin tavalla on mahdollista, mutta uskon hintalapun karkaavan suuremmaksi, kuin uuden tekemisen. Toki maailma voi muuttua paljonkin, mutta kun ajattelee kuntokartoituksen tulosta, tulee nuo rungon ja perustustenkin käyttöiät nopeasti vastaan.
Edelleen sitä mieltä, että asia pitää tehdä julkisuudessa selväksi ja sitten riippuen osapuolten tahtotilasta, etsiä sellaista hankemallia, jolla yksityinenkin kiinnostus saataisiin heräämään. Ja jos se ei kertakaikkiaan onnistu, niin sitten vain hyväksyä se, että Hämeenlinnassa ei Liigakiekkoa jatkossa pelata.
Juu, Rinkelinmäkeä saatta pystyä tekohengittämään sen 15 vuotta. Mutta ensinnäkin se tekohengittäminen maksaa myös erittäin paljon, toisekseen vanhan rakennuksen ylläpitokustannukset pysyvät joka tapauksessa korkeina uuteen verrattuna, kolmannekseen tuossa tulee vaihtoehtoiskustannuksia uuden hallin tuottojen menettämisen muodossa ja neljännekseen 15 vuoden päästä uusi halli pitäsi rakentaa joka tapauksessa (tai lähettää Kerho divareihin). Kokonaistaloudellisesti remontointi kuulostaisi näin äkkiseltään ajateltuna melkoiselta hölmöläisten touhulta.
Parviainen lienee täysin oikeassa siinä, ettei uutta hallia ole mahdollista tai järkevää rakentaa täysin ilman yksityisiä investointeja. Muitakin rahareikiä kaupungilla on ja niitä on paljon sekä enenevissä määrin.
Kerhon tehtävä pääoperaattorina tässä olisi se, että se pystyy uuden hallin hyödyt myymään sekä kaupungille että mahdollisille yksityisille sijoittajille. Sen pitää pystyä viestimään Kerhon liigassa pelaamisen suorat ja epäsuorat taloudelliset hyödyt alueelle nykytilanteessa sekä erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa. Erityisesti nuo epäsuorat hyödyt ovat niitä, jotka vaativat tarkkaa tutkimista.
Mitä Kerho myös pystyy mahdollisesti tarjoamaan, olisi mahdollisesti osaaminen hallissa järjestettävien muiden tapahtumien järjestämisessä. Rinkelinmäen osaltakin tätä taannoin muistaakseni suunniteltiin, mutta eiköhän se tyssännyt siihen, että Rinkelinmäki ei mahdollista aluetaloudellisesti tuottavien tapahtumien järjestämistä.
Kaksi vuotta sitten Kerho ei ollut muistaakseni itsekään uudesta hallista erityisen innoissaan, vaan asenne taisi olla lähinnä, että pelataan siellä, mitä tarjotaan. Nyt hiljattain ääni kellossa oli toisenlainen (Liljedahlin haastattelu), joten uskon Kerholla nyt olevan eri tavalla kiinnostusta kehittää liiketoimintaansa myös mahdollisen uuden hallin mahdollisuudet silmällä pitäen. Jos Kerho pystyy kiinnostavalla tavalla liiketoimintaa tämän osalta kehittämään, olisi siitä tietenkin hyötyä myös kaupungille hallin omistajana.