Poliittinen tunnustusketju - ”Ei mekään olla täydellisiä”

[Baldrick]

Tässä lakkojen jälkipyykin ja yleisen poliittisen vastakkainasettelun tuoksinassa tuli mieleeni perustaa uusi ketju vastapainoksi vastakkainasettelulle!

Monissa ketjuissa harvinaisemmat tunnustukset ”oman puolen” epäonnistumisista jäävät viestitulvien ja mutkutteluiden alle, mutta nyt tuodaan kaikki oman puolen virheet, erheet, epäonnistumiset esiin! Ei sitten vahingossakaan pääse ideologia sokaisemaan, kun pitää palstalla näppäimistö veressä puolustaa omaa puolta ja harrastaa tietoista ongelmien sivuuttamista omalta puolelta, että selviää väsytystaistelusta voittajana.

Ketjun toimintaperiaate:

1. Kirjoittaja ilmaisee ”poliittisen kotinsa” vapaamuotoisesti esim. kertomalla ketä äänesti tai mitä aatesuuntausta yleisesti ottaen kannattaa.

2. Kerro toimintatavasta, tapahtumasta, asenteesta, aiheristiriidasta tai muusta asiasta, joka sinua kannattamassasi joukossa kismittää. Esimerkiksi joku ajettu laki tai talking point, jota lempipuolueesi tuputtaa, mutta jota itse pidät vääränä tai joka on ristiriidassa ilmoitettujen arvojen kanssa. Poliittiset takinkäännöt ovat varmasti myös hyvää täytettä tähän ketjuun.

Fakta on se, että niin tämänhetkiseltä hallitus- ja työnantajapuolella kuin oppositio- ja AY-väeltä löytyy pitkä liuta asialistalla jopa tälläkin hetkellä ajettuja typeryyksiä, joten jos et keksi mitään pahaa sanottavaa omiesi joukosta, niin olet kakkapylly!

Ja ei, tunnustukseksi ei kelpaa sellaiset ”harmittaa kun ei oltu tarpeeksi lujaa oikeassa”-heitot.

Keskustelun raameista en osaa päättää, mutta hyvä lähtökohta olisi se, että kerrot myös kommentoidessaan oman poliittisen suuntauksesta. Mieluiten tietysti omat kommentoivat omiaan tai tietysti jos vastapuolen mielestä joku virhe ei ole virhe, niin se toki on tervetullutta. Pointti on kuitenkin pitää yllä hyvä henki ja koska erehtyväisyyden tunnustaminen on harvoin kivaa kenellekään, niin ollaanhan kohteliaita ja kannustavia, jotta saadaan omat pesät kehittävästä kunnolla pöyhittyä puhtaaksi. Estradi on teidän!

 

[Noppa10]

Hyvä avaus! Minäpä aloitan.

Kokoomuksen toiminnassa minua kismittää se, että isona talouspuolueena sen olisi pitänyt kyetä runnomaan näitä yhteiskuntarakenteiden muutoksia läpi jo vuosikausia aiemmin. Tiedän, hallituksessa on aina muitakin, mutta silti. Ei siis varsinainen erehdys, mutta saamattomuus kuitenkin. Nyt ei oltaisi näin pahassa jamassa, jos Kataisen ja Sipilän hallitukset olisivat onnistuneet potkimaan jotain rakennenmuutoksia edes alulle.

Toki, ihan samalla lailla siellä on muutkin puolueet ollut istumassa käsiensä päällä, mutta varsinkin pienemmillä puolueilla on aika rajalliset mahdollisuudet tehdä mitään isompia re-tooleja ilman Kokoomuksen ja SDP:n apua.

Toinen selkeä erehdys tehtiin Kreikkaan syydettyjen rahojen kanssa. Tai oikeastaan siinä, että siitä rahan syytämistä ei lopetettu, vaikka homma näytti menneen vituralleen jo aluksi. Oma veikkaus tosin on se, että Katainen ja Urpilainen huomasivat itsekin, että nyt meni reisille, ja päättivät vetää all-in huonolla menestyksellä.

 

[Baldrick]

Hyvä avaus! Minäpä aloitan.

Kokoomuksen toiminnassa minua kismittää se, että isona talouspuolueena sen olisi pitänyt kyetä runnomaan näitä yhteiskuntarakenteiden muutoksia läpi jo vuosikausia aiemmin. Tiedän, hallituksessa on aina muitakin, mutta silti. Ei siis varsinainen erehdys, mutta saamattomuus kuitenkin. Nyt ei oltaisi näin pahassa jamassa, jos Kataisen ja Sipilän hallitukset olisivat onnistuneet potkimaan jotain rakennenmuutoksia edes alulle.

Toki, ihan samalla lailla siellä on muutkin puolueet ollut istumassa käsiensä päällä, mutta varsinkin pienemmillä puolueilla on aika rajalliset mahdollisuudet tehdä mitään isompia re-tooleja ilman Kokoomuksen ja SDP:n apua.

Toinen selkeä erehdys tehtiin Kreikkaan syydettyjen rahojen kanssa. Tai oikeastaan siinä, että siitä rahan syytämistä ei lopetettu, vaikka homma näytti menneen vituralleen jo aluksi. Oma veikkaus tosin on se, että Katainen ja Urpilainen huomasivat itsekin, että nyt meni reisille, ja päättivät vetää all-in huonolla menestyksellä.

Ensimmäinen menee ehkä hieman siihen ”ei oltu oikeassa tarpeeksi kovaa”-kategoriaan, kun ei runnottu asioita läpi. Mutta Kreikka oli hyvä nosto ja erittäinkin ketjun hengen mukainen! Kiitos @Noppa10 pelinavauksesta.

Toivottavasti löytyy muitakin itsekriittisiä ääniä ja näkisin, että vielä on helppoja marjoja poimittavaksi runsaasti monella taholla.

 

[Byvajet]

En äänestä. Aatteellisesti olen vasuri linkolalaisin maustein.

Kaikissa puolueissa vasemmistopuolueet mukaan lukien pistää vastaan avoin valehtelu ja tiedollisen ajattelun halveksinta.

Vihreille ympäristönsuojelu on identiteettipuuhastelua ja visioita ilman faktuaalista perustaa. Vihreät elävät eri tavoin kuin opettavat. Maailma ei kestä keskivertovihreän elintapaa.

Vasemmistoliiton ihmisarvo yltää yksittäistapauksiin, mutta ei talousjärjestelmän aiheuttamaan globaaliin sortoon. Vasemmistoliittokin elää ihmisiä ja ympäristöä kurittavasta markkinataloudesta. Sen politiikka perustuu ympäristöä ja ihmisiä hyväksikäyttämällä saatuun rahaan.

Kaikkien puolueiden kannattajat poimivat ajattelussaan rusinat pullasta. He perustavat uskonsa valittuihin asioihin sen sijaan että haluaisivat katsoa ristiriitaiseen ja epärehelliseen kokonaisuuteen.

 

[Sj991]

Hyvä ketju! Varmaan jää aika tyhjäksi.

Olen vankasti kokoomuslainen oikeisto liberaali, jolla on muutama konservatiivinen ajatus.

Nyt lonkalta heitettynä nousee pari asiaa mieleen:
-Koulutus leikkaukset silloin joskus.
-yritysverotuksen laskeminen 24%:sta 20%:Iin. Sinänsä en ole tuota vastaan mutta olisi voinut laskea mitä tahansa muuta veroa mielummin.

 

[BitterX]

Olen pro-eurooppalainen sosiaaliliberaali sentristi. Tietyllä tavalla identifioidun vahvimmin VOLTiin, joka Suomessa ei ole puoluerekisterissä (yhdistysrekisterissä kylläkin).

Poliittista kotia minulla ei Suomessa ole. EU:ssa se on lähinnä Renew Europe (entinen ALDE), joten luultavimmin äänestän RKP:tä Euroopan parlamentin vaaleissa (Kepua en toki äänestä, vaikka RE:en kuuluu sekin). RKP ei toki myöskään erityisiä hurraa-huutoja herätä, mutta EU-puolueena se on kuitenkin varsin asiallinen ja luotettava.

Kotimaassa olen aina äänestänyt Kokoomusta, RKP:ta tai Vihreitä. Kerran liberaaleja (viime eduskuntavaaleissa ääni meni fiksulle ekonomistille, Sanna Kurroselle).

Poliittisen keskustelun puusilmäisyys tympii. Puusilmäisyys johtaa sietämättömään älämölöön, kun vasemmiston ja oikeiston kannattajat jatkuvasti ölisevät "vastapuolen" tuhoavan Suomen. Yhtäältä nimittäin Suomesta varsin elinkelpoisen maan on tehnyt juuri se, että politiikkaan on vuoroin hieman enemmän vaikuttanut maltillinen vasemmisto ja vuoroin hieman enemmän maltillinen oikeisto. Sama pätee muihinkin hyvin menestyviin eurooppalaisiin maihin.

Toisaalta, meidän uhkaava putoaminen kelkasta ei myöskään johdu yksistään oikeistosta tai yksistään vasemmistosta, vaan siitä, että jo useampi hallituskoalitio putkeen on pääsääntöisesti epäonnistunut elinkeinopolitiikassa, työvoimapolitiikassa ja ilmastopolitiikassa (joka vaikuttaa erityisesti elinkeinopolittisiin mahdollisuuksiin). Elinkeinorakenteen ja viennin jalostusasteen osalta olemme samalla tasolla, kuin suurin osa verrokkimaista oli 20 vuotta sitten. Tähän tilanteeseen ei olla niinkään jouduttu siksi, että oltaisiin romahdettu vaan siksi, ettemme ole onnistunut ottamaan muita kiinni neuvostokaupan romahduksen jälkeen, vaikka edellytyksiä on ollut (kuten innovatiivisuuden taso sekä laajasti korkeatasoinen koulutus). Nokian aikana toki oltiin yhtäkkiä kaikessa kärkeä, mutta sehän oikeastaan oli lopulta vuosikymmenen mittaisen yhden yrityksen ja sen alihankintaekosysteemin muodostama harha. Työvoimapolitiikassa olemme puolestaan epäonnistuneet etenkin maahanmuuton suhteen: kun yhtä lailla matalan syntyvyyden verrokkimaissa ei maahanmuuton ansiosta ole näköpiirissä vakavaa budjettiepätasapainoa, me olemme tilanteessa, jossa maahanmuuton määrä pitää saada nopeasti ja pysyvästi vakiinnutettua selvästi takavuosia korkeammalle tasolle.

Haasteita riittää. Toivottavasti maltillinen, ratkaisuhakuinen ja rakentava tapa tehdä sekä ulko-, EU- että sisäpolitiikkaa voittaa repivän populismin ja identiteettipolitiikan.

 

[Sanainen arkku]

Maltillinen konservatiivi, joka suhtautuu vasemmistolaisuuteen haihatteluna ja pitää sitä äänestäviä aikuisia (yli 25v) vähän hupsuina höppänöinä.

Oma äänestyskäyttäytyminen vahvasti laskelmoivaa. Viime aikoina olen äänestellyt Kokoomusta ajatuksella, että haluan sen sisällä vahvistaa kypäräpappisiipeä. Lisäksi haluan omalla äänestämisellä tukea naisia, jotka ymmärtävät ettei peniksen puuttuminen tarkoita sitä, että olisi pakko olla poliittisesti irrationaalinen humanisti.

Häpeän, että vasta Georgian sota 2008 sai minut lukitsemaan Nato-kantani. Sori siitä.

 

[Mapo]

Kokoomus. Caruna.

 

[Individual]

Maolainen sotilasjuntta. Puhdistukset.

 

[mjr]

@BitterX :n lailla olen sosiaaliliberaali, tarkemmin sanottuna edistyspuoluelainen - olen äänestänyt Vihreitä, SDP:tä, nuorsuomalaisia, Kokoomusta ja RKP:tä. Ja hyvin mielelläni kerron kaikkien noiden virheistä ja epätäydellisyydestä. Vihreät haihattelevat eivätkä osaa poliittista peliä ja ovat talouspoliittisesti tuuliajolla. SDP on betoninen menneisyyden puolue, joka puolustaa hyvinvointivaltion sille edullisia rakenteita, ei hyvinvointivaltiota sinänsä, ovat myös hirttäytyneet ay-liikkeeseen. Kokoomus on puhdas pro-business etujärjestöpuolue, joka rakastaa talouspoliittista populismia ja pinnallisuutta. RKP liittyy useimmin enemmän ruotsinkielisten tomaattien kasvattamiseen kuin liberalismiin sinänsä. Nuorsuomalaiset jäivät aikoinaan 90-luvulla päivänperhoseksi, ei ollut kysyntää eikä kai kovin vakavaa tarkoitustakaan. Ja kaikki muut puolueet siis vielä pahempia. PS ja Keskusta ovat nykytilanteessa kuin myllynkivi uimarin kaulassa.

 

[Jurvanen]

Hei ja terveisiä vasemmalta laidalta <3
Tiedän muuten nyt jo, että on ihan totaalinen itsemurha edes höpötellä näitä asioita yllättävän-oikeistolaisessa Jatkoajassa, mutta siitä huolimatta. Mää oon vähän hippi, jonka mielestä kaikkien pitäisi tulla toimeen ja tarjota enemmän ymmärrystä ja vähemmän nyrkkiä ensireaktiona asioihin.

Isä tulee suorastaan kommunistisesta suvusta (myöhemmin rauhoittui ihan vain vahvasti työläispohjaiseksi vasemmistopunasuvuksi) ja äiti vahvasti työläispohjaisesta suvusta. Kotona on aina äänestetty Vasemmistoliittoa ja vastustettu vahvasti pienten ihmisten kyykyttämistä. Sinänsä tajuan hyvinkin tuon Vanhan Vasemmiston ajatusmaailman - ei se työpaikka sinua rakasta, joten sinun on itse pidettävä ääntä ja mieluiten porukalla. Heikossa asemassa olevaa yksinäistä ihmistä on helppo hyödyntää, ellei se saa apua ja sen yli kävellään heti kun mahdollista.
Itsellä on läpikäytynä pioneerit, työväen lauluillat (koska vanhempien musiikkitausta) ja kaikki muu klassinen työläishässäkkä 90-luvulta. Syntynyt liian myöhään nauttimaan työväenliikkeen yhtenäisyydestä, mutta silti tarpeeksi ajoissa, jotta joutuu reippailemaan joka vitun talkoisiin ikinä.

Kasvatuksen kautta siis omaksuin tavallaan vasemmistolaisuuden, mutta tässä vuosien varrella oma näkemys on muotoutunut... omanlaiseksi. Se on edelleen vasemmalla, mutta vähän eri tavalla kuin porukoilla.
Minä olen pirstaleisen työhistorian omaava semi-korkeastikoulutettu häröpallo, joka ei oikein osaa samaistua täysillä mihinkään puolueeseen. Vasemmistoliitto ei oikein itsekään tiedä, että mitä se haluaa olla ja Vihreät on keskittynyt imagomanagerointiin varsinaisen selkeän ohjelman sijaan (plus varsinkin Satakunnan vihreät ovat onnistuneet tekemään todella, todella paskoja ehdokasvalintoja). SDP on eläkeläisille ja kuntatyöntekijöille. Kokoomus on kauttaaltaan ihan saatanan masentavaa settiä (kunnostautunut myös paskoissa ehdokkaissa, mutta se nyt ei ole oma huoli).
Kristilliset ei näin kastamattomana pakanana ole ikinä napannut ja Persujen äänestäminen olisi yhtä miellyttävää kuin itsensä sieraimeen fistaaminen. Ole siinä sitten.

Minun mielestä kaikille pitäisi antaa lähtökohtaisesti Haleja ja Ihmisoikeuksia. Valtion ensisijainen tehtävä on tarjota kaikille mahdollisuuksia ja pehmeä turvakaukalo. Toki perseilijöille on oma paikkansa jäähypenkillä, mutta itse vastustan vahvasti ajatusta "heikommasta aineesta", tai "haittaihmisistä", jotka ovat yhteiskunnalle hyödyttömiä. Lähes parikymmentä vuotta asiakaspalvelualalla on opettanut, että jokainen ihminen on aivan perseestä, jos vain saa siihen tilaisuuden. Rodusta, sukupuolesta tai iästä riippumatta.
Mielestäni jokaisella ihmisellä on silti potentiaalisen perseyden lisäksi sisällään myös jotain oikeasti hyvää. Ainakin potentiaalisesti. Joka ihmispallerosta löytyy joku laulu, meemi, tarina, tai arjen yhteiskuntaa kannatteleva hyvyys, jolla on ihan oikeasti arvoa. Tiedän monia taloudellisesti todella hyvässä asemassa olevaa ihmistä, jotka ovat aivan persenaamoja niin ihmisinä kuin ympäristötekijöinäkin. Tunnen myös kroonisesti pitkäaikaistyöttömiä mätisäkkejä, jotka kuitenkin omilla teoillaan tekevät sitä omaa lähiympäristöään ihan oikeasti paremmaksi paikaksi kuin yksikään töissä oleva siinä lähistöllä.

Toki talous ja Kovat Ratkaisut ovat tosi tärkeitä juttuja, mutta väittäisin, että niihin löytyy jo omat osaajansa. Kyllä itsensä ja kaverien oikeuksia on aina helpompi puolustaa. Harvinaisempaa on löytää joku oikeasti fiksu tyyppi, joka jaksaa vuodesta toiseen pitää heikompien puolta ja oikeasti pyrkiä korjaamaan valuvikoja, joita on systeemissä ja sanomaan vastaan, kun tahdotaan vaikkapa sopia paikallissti. Valta-asemassa oleva ihminen ei saisi ikinä lyödä alaspäin, eikä tehdä päätöksiä hätiköiden.
"Omien Poliitikkojen" ensisijainen duuni on mielestäni pitää huolta niistä heikommista - niistä, jotka jää ensimmäisenä jalkoihin, kun setämiehet alkaa takoa massia. Niistä, joiden elämä on aika solmussa ja jotka eivät pysty ostamaan Hesarista mainostilaa omien vitutusten lieventämiseksi. Se on muuten yhteiskuntarauhankin takia ihan fiksu veto. Lisäksi koulutus on lähestulkoon tärkeimpiä asioita, joita ihmiselle voi tarjota - myös yhteiskunnan kannalta.

Siis kyä mä työni teen, veroni maksan ja yhteiskuntaani korjaan omalla tavalla, mutta minua hirvittää ihan kauheasti tämä minä vs muut-ajatusmalli, jossa jaetaan kaikki kätevästi kahteen joukkueeseen - oli aihe mikä tahansa.
Varsinkin erään-tietyn-suomalaisen-puolueen harrastama vittuilupolitiikka, jossa tärkeintä on Ownata Libsit (tai miten se meneekään näin Suomessa), eikä toimia yhteistyössä, on todella, todella jäätävää settiä. Kunhan saa tehtyä kiusaa, on onnistunut tavoitteissaan, koska Niillä Toisilla on nyt paha mieli.

Siksi katsonkin kauhulla Yhdysvaltojen yhteiskuntarakennetta, jossa on voimassa käytännössä vahvimman laki - aseiden ja massin kautta. Kaikki muut ovat sitä ynnämuuta-tauhkaa, joilla ei ole oikeaa arvoa, koska niiden tulorekisterin mukaan ne ovat epäonnistuneita ihmisiä ne.
Tykkään Suomen järjestelmässä siitä, että täällä on pakko tehdä yhteistyötä eri ryhmittymien välillä. Kyllähän se tuottaa paskoja kompromisseja, mutta on se parempi juttu kuin sanelupolitiikka.

Meni vähän lennokkaaksi, sekavaksi ja runolliseksi, mutta siis tahtoo sanoa, että olen paperilla tykännyt aina kovasti vasemman puolen ajatusmaailmasta, joka ei ala siitä, että turhat ihmiset saisi oikeastaan jo vähitellen ampua. Ehkä siksi, että olen aina välillä vähän turha ihminen.
Mutta minkäs sille voi. Lama-ajan lapsi, joka on oppinut kotoa vähän liian vanhoja (ja vahvoja) ajatusmaailmoja ja pettyy jatkuvasti siihen, että vaikka olisit kuinka kiva työnantajalle, niin sieltä tulee ketkuilua ja paskaa niskaan, ellei ole tarkkana. Siis onhan se pelin henki, mutta aika surullista että niin on.

Vasurien valtava ongelma on se mikromanagerointi. Kun puolueen ensisijainen idea on puolustaa sorrettuja (karrikointi), niin sinne mahtuu ties mitä vipeltäjää laidasta toiseen - duunarijääristä sosiaalisiin oikeustaistelijoihin liloissa hiuksissaan.
Ja lisäksi on vielä koko puoluetta jakava duunarivasurit vs halihippivasurit -vastakkainasettelu, joka on aika hankala duo ihan missä tahansa (koita vaikka baarikeskusteluja).

Minun mielestäni vasemmiston suurimpia epäonnistumisia oli vuokratyön villin lännen vapauttaminen joskus siinä 2000-luvun alussa ilman huolta huomisesta. Ja sen jälkeen opiskelijoiden ja nuorten aseman heikentämisen mahdollistaminen pienin hivutuksin siitä eteenpäin. Vasemmistoliiton pitäisi aktiivisemmin puolustaa työntekijöiden oikeuksia, koska aika harva muu puolue sitä kauheasti tekee. Tai edes valita kaista ja pysyä siinä, jos anglismeja käytetään.
Ja tietty tuo NATO-vastaisuus vituttaa, mutta tavallaan ymmärrän sen ajatusmaailman, vaikken samaa mieltä olekaan. Se on kuitenkin liian pitkä seinä tähän ymmärrettäväksi, joten jääköön toiseen kertaan.

Okei. Mä en ole näin punainen oikeasti ihmisenä, mutta meni vähän työläispainotteiseksi sekoiluksi. Taidan palata marsunpelastamisen pariin härväämään.