Torstai ja joulukuun 13. päivä lähestyvät yhä tihenevällä tempolla. Samaisena 24-tuntisena esittelee myös Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Hannu Aravirta valintansa helmikuussa Salt Lake Cityssä pelattaviin talviolympiakisoihin. Koskaan aiemmin Aravirran päävalmentajakaudella ei leijonalauman jäsenistö ole ollut yleisölle yhtä epäselvä vain vajaa viikko ennen lopullisen pelaajaluettelon nimeämistä. Syy löytyy luonnollisesti siitä, että vasta toista kertaa kykenee Aravirta hallintakaudellaan valitsemaan arvokisohin pelaajia vapaasti myös uuden mantereen arvostetuimmasta kiekkosarjasta.
Yllättävänkin suuri arvoitus on joukkueen maaliluukun vartijain koostumus. Päävalmentajan henkilökohtaiset suhteet potentiaalisiin olympiarysäreihin muodostavat varmastikin melkoisen mahtavan osasen Aravirran maalivahtipalapelistä. Jani Hurme, Miikka Kiprusoff ja Jussi Markkanen ovat NHL-vahteja, joihin valinta saattaa kohdistua. Vesa Toskalan, Mika Norosen tai Ari Ahosen mahdollinen nimeäminen voitaisiin arvioida melkoiseksi yllätykseksi. Pasi Nurmista ei ole syytä unohtaa aprikoidessa kisojen veskariosastoa Suomen joukkueen osalta. Vanhalta mantereelta saatettaisiin turneeseen Aravirran toimesta mahdollisesti lähettää kokeneet Jarmo Myllys tai Ari Sulander. Kumpikaan ei viime aikoina ole otteillaan näkökykyä merkittävällä tavalla kiusaten häikäissyt. Todellinen jokerikortti saattaisi olla TPS:n Fredrik Norrenan ilmoittaminen SLC:n talviolympialaisiin.
Puolustuskaluston koostumus tulee tuskin suuria yllätyksiä tarjoamaan. Jo valitut Kimmo Timonen, Teppo Numminen sekä Janne Niinimaa tulevat saamaan tovereikseen hyvinkin NHL-voittoisen pakkikaartin. Sami Salo säikyttänee vastustajiaan hirmukudillaan myös viiden renkaan mittelöissä. Aravirran luottomies Toni Lydman on täysin varma olympiakävijä. Tämän viisikon nimet voisi raapustaa jo Raamatun takakanteen. Kevään MM-kisoissa hyvin luutineen Ossi Väänäsen nimi löytynee lihavoidulla fontilla jalopeurapiiskurin vihkosesta. Seitsemän puolustajan valintaa on Aravirta suosinut aiemminkin. Kaikkien aikojen kiekkoturnauksen suhteen hän tuskin poikkeusta tekee. Toronton Aki-Petteri Berg toisi peräpäähän kaivattua kovuutta ja on näin kohtuullisen todennäköinen valinta olympialaisiin. Pingviinipuolustaja Janne Laukkasen valinnan mahdollisuutta heikensi merkittävästi vapaa-aikaonnettomuus viimeisimpänä suvena. Silmien merkittävään ulospäinsuuntautuneisuuteen kuopistaan ei kuitenkaan ole aihetta, mikäli "Lelun" nimi torstaina päivänvalon näkevistä pahveista heijastuu. Jere Karalahti ei välttämättä ole olympialaisissa mukana. Jyrki Lumme, Marko Kiprusoff, Antti-Jussi Niemi, Jarno Kultanen, Martti Järventie ja Sami Helenius kuuluvat kastiin, josta valintoja tuskin tehdään. Aravirran lempijelloniin lukeutuu Sveitsissä frangeja vuoleva Petteri Nummelin. Toisen polven viulun vinguttaja on ainoa mahdollinen Euroopasta valittava puolustaja. NHL-seitsikon tai -kuusikon sinivalkoinen pukeutuminen on kuitenkin täysin selvä asia.
Hyökkääjistöstä löytyy eniten kysymysmerkkejä. Yksi selite on se, että kyseisen pelipaikan edustajia on jääkiekkojoukkueessa eniten. Se seikka ei kuitenkaan yksin selvitä hyökkäysarmeijaan liittyviä mysteerejä. Suomen joukkueessa on vallinnut tietynlainen pula kunnon keskushyökkäjistä jo usemman kauden verran. Kaikeksi onneksi on voitu kuitenkin luottaa siihen, että ainakin olympialaisissa, jonne koko maailman kiekkokermalla on vapaa pääsy, on petoeläinryhmällä riveissään ehkäpä planeetan paras keskushyökkääjä, kun tilaa annettaan, olympialaisten sääntöjen mukaan, kansainvälisen kaukalon verran. Saku Koivun, taistelijan vailla vertaa, menestyksekäs kamppailu syöväksi kutsuttua koettelemusta vastaan on kuitenkin lähes varmasti esteenä sille, että häntä ei olympiakaukaloissa vuonna 2002 nähdä. Koivua on mahdoton korvata. Aravirta on kuitenkin, iltapäivälehtien mukaan, siinä onnistunut. NHL:ssä suomalaisista hurjimmalla tahdilla pisteitä takova Sami Kapanen on, laiturin omalla suostumuksella, päätetty "uhrata" ykkösketjun keskushyökkääjäksi. Laitahyökkääjinä toimii edellissä olympialaisissa tuhoa vastustajien leirissä tuottanut parivaljakko Jere Lehtinen ja Teemu Selänne. NHL:n suomalaispistepörssin kärkitrio tullaan näkemään siis kentällä yhtä aikaa. Juha Ylönen on kyseisen kolmikon tapaan jo nimetty olympiakoneeseen. Siinä siis neljä Suomen 13 kisoihin osallistuvasta hyökkääjästä. Loput yhdeksän valintaa ovatkin sitten varsinainen pulma.
Käytännössä ketään puuttuvasta yhdeksiköstä ei voi täydellä varmuudella Aravirran joukkuueseen ulkopuolinen nimetä. Keskyshyökkäjistä uupuu kahden verran. Ehdokkaita on kuitenkin huomattavasti enemmän. Kandidaattejen pätevyydestä voidaan olla eri mieltä. Yksi erinomainen vaihtoehto, HPK:n Tommi Santala, on ikävästi koko loppukauden sivussa. Janne Ojasen, Tapparassa erittäin hyvää kautta pelaavan sentterin, luulisi olevan varma valinta kisoihin. Ojanen oli Suomen selkeästi paras sentteri, kun Aravirta kutsui joukkonsa, Suomen osalta Helsingissä ja Tukholmassa pelattuun, Sweden Hockey Gamesiin olympianäyttöjäkin antamaan. Ojanen ei kuitenkaan lukeudu Aravirran ns. suosikkipelaajiin. Turnauksessa pahoin epäonnistunut Raimo Helminen sen sijaan on päävalmentajan ehdottomia takuuturkkeja. Helmisen valintaa tukee SM-liigassa passattujen lukuisten syöttöpisteiden lisäksi se, että tulevaisuuden tietokilpailuissa saattaa kysymyksen "Kuka jääkiekkoilija on pelannut useimmissa talviolympialaisissa?" vastaus olla, jos Aravirta sen sallii, Raimo Helminen. On helppo arvata, että juuri näiden kahden kiekkoilijan välillä käydään ankaraa kamppailua vastuukäskyttäjän, Hannu Aravirran, päänupin sisällä. Poissuljettua ei myöskään liene se, että kumpainenkin tamperelaisista kumilaattaikoneista saisi ottaa mieluisan uutisen tulevana torstaina vastaan. Keskushyökkääjien kilpailu kisapasseista on kovaa, vaikkei kaikkien mielestä kovinkaan kovatasoista. Jo mainittujen kilpaveljien lisäksi kisoihin kärkkyvät ainakin Olli Jokinen, Niko Kapanen sekä Antti Aalto. Toni Sihvonen saattaisi olla, erinomaisesti sujuneiden Saksan MM-mittelöiden vuoksi, mahdollinen veto nelosketjun raatajaksi.
Laitahyökkäjiä laitahyökkäjiksi nimettyinä on Aravirralta siis kaksi. Jere Lehtinen ja Teemu Selänne kaipaisivat seuraa vielä ainakin kuudesta miehestä. Yhdeksän laiturin käyttö lienee kuitenkin vieläkin mahdollisempaa. Aravirta on lausunnoissaan suonut kehuja Floridan tulokkaalle Niklas Hagmanille, jonka suomalaispelaajien maalikuninkuus viime kauden SM-liigassa ei vielä tuonut paikkaa kuluvan vuoden MM-turnaukseen. Ehkäpä nyt olisi "Pikku-Hakin" vuoro pukeutua Suomen röijyyn myös aikuisten arvokisoissa. Tomi Kallio on alkukauden loukkaantumisensa jälkeen laukonut laattoja laariin varsin mukavaan tahtiin NHL:n Atlanta Thrashersin riveissä. Kallio on viilettänyt vauhdilla jo kolmissa MM-kisoissa peräkkäin, joten ei voida väittää Aravirran häntä ainakaan valitsemisten suhteen hylkineen. Ville Nieminen erinomaisena roolipelaajana tuskin joutuu kisoja televisiosta tai katsomosta vahtaamaan. Antti Laaksosen peliaika Minnesota Wildissa on illasta toiseen korkealla tasolla. Voinee olettaa hänen olevan varsin vahvoilla kisapaikan suhteen. Jarkko Ruudun asenne on sitä luokkaa, että olympialaisten luulisi hänen kohdallaan kuuluvan helmikuun ohjelmaan. On mielenkiintoista nähdä, löytyykö Euroopassa leipäänsä tienaaville laitahyökkääjille lainkaan sijaa Suomen NHL-painotteisessa joukkueessa. Ainakin neljällä kyseisen pelipaikan miehellä saattavat osakkeet olla suhteellisen korkealla. Södertaljen Juha Lind on osa Aravirran suosikkien ryhmää. Kaikissa pelaamissaan arvokisoissa on "Lintu" onnistujien joukkoon ollut laskettavissa. Sweden Hockey Gamesin onnistujien, Tapparan Jani Hassinen ja HPK:n Antti Miettisen nimiä ei ainakaan ensimmäisten joukossa ole yliviivattu. Vuoden 1995 MM-sankarin Ville Peltosen harmittava loukkaantuminen ja surkea esitys Eurohockey Tourin toisessa osaturnauksessa ovat esteitä Peltosen valinnan tiellä. Aravirralla on kuitenkin valta nekin puomit kumoon niin halutessaan kaataa. Laitahyökkääjävaihtoehdot eivät edellä mainittuihin nimiin jää. Mika Alatalo Turun Palloseurasta voisi ehkä olla olympiaedustaja. On kuitenkin epäselvää, kuinka hän Aravirran rankingeissa sijoittuu. Yksi vuoden 1999 MM-kisojen pelaajavalintojen suurimmista yllätyksistä oli se, että SM-liigafinaalin TPS:lle ratkaissut Mika Alatalo ei niihin kuulunut. NHL:n tuorein suomalaissiirtokunta laitahyökkääjien osalta kuuluu valintojen suhteen epäselvään luokkaan. Jukka Hentunen, Timo Pärssinen ja Tony Virta eivät peliajoistaan NHL-seuroissa kersku, koska siihen ei syytä ole. Aravirta on lausunut, ettei farmisarjan pelaajilla liiemmälti mahdollisuuksia kisoihin olisi. Bostonin Mikko Elorannalla on ehkäpä toivoa kisapaikan suhteen. Marko Tuomaisen vastaavat kipinät eivät näppejä kiduttavasti polta. Antti Törmäsen osallistuminen olympialaisiin kuohuttaisi kiekkokansaa vieläkin enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Kuten edellä on tullut todettua, lähin torstai tule antamaan varsin vaikuttavaa näkemystä asiaan, joka vielä jää vain epätoivoiseksi pohdiskeluksi päätymättä ratkaisuun, joka soisi sellaisen valistuksen tapahtumaan, että tiedotusvälineiden seuraaminen Suomen joukkueen julkistamispäivänä ei olisi turhaa. Alla vielä omat odotukseni/toiveeni siitä, minkälaisen joukkueen Hannu Aravirta torstaina 13. 12. vuonna 2001 julkistaa.
Maalivahdit: Jani Hurme, Miikka Kiprusoff, Jussi Markkanen
Puolustajat:
Teppo Numminen
Janne Niinimaa
Kimmo Timonen
Ossi Väänänen
Sami Salo
Toni Lydman
Aki-Petteri Berg
Hyökkäskolmikot:
Jere Lehtinen-Sami Kapanen-Teemu Selänne
Tomi Kallio-Juha Ylönen-Niklas Hagman
Ville Nieminen-Janne Ojanen-Jani Hassinen
Jarkko Ruutu-Antti Aalto-Antti Laaksonen
Antti Miettinen
Yllättävänkin suuri arvoitus on joukkueen maaliluukun vartijain koostumus. Päävalmentajan henkilökohtaiset suhteet potentiaalisiin olympiarysäreihin muodostavat varmastikin melkoisen mahtavan osasen Aravirran maalivahtipalapelistä. Jani Hurme, Miikka Kiprusoff ja Jussi Markkanen ovat NHL-vahteja, joihin valinta saattaa kohdistua. Vesa Toskalan, Mika Norosen tai Ari Ahosen mahdollinen nimeäminen voitaisiin arvioida melkoiseksi yllätykseksi. Pasi Nurmista ei ole syytä unohtaa aprikoidessa kisojen veskariosastoa Suomen joukkueen osalta. Vanhalta mantereelta saatettaisiin turneeseen Aravirran toimesta mahdollisesti lähettää kokeneet Jarmo Myllys tai Ari Sulander. Kumpikaan ei viime aikoina ole otteillaan näkökykyä merkittävällä tavalla kiusaten häikäissyt. Todellinen jokerikortti saattaisi olla TPS:n Fredrik Norrenan ilmoittaminen SLC:n talviolympialaisiin.
Puolustuskaluston koostumus tulee tuskin suuria yllätyksiä tarjoamaan. Jo valitut Kimmo Timonen, Teppo Numminen sekä Janne Niinimaa tulevat saamaan tovereikseen hyvinkin NHL-voittoisen pakkikaartin. Sami Salo säikyttänee vastustajiaan hirmukudillaan myös viiden renkaan mittelöissä. Aravirran luottomies Toni Lydman on täysin varma olympiakävijä. Tämän viisikon nimet voisi raapustaa jo Raamatun takakanteen. Kevään MM-kisoissa hyvin luutineen Ossi Väänäsen nimi löytynee lihavoidulla fontilla jalopeurapiiskurin vihkosesta. Seitsemän puolustajan valintaa on Aravirta suosinut aiemminkin. Kaikkien aikojen kiekkoturnauksen suhteen hän tuskin poikkeusta tekee. Toronton Aki-Petteri Berg toisi peräpäähän kaivattua kovuutta ja on näin kohtuullisen todennäköinen valinta olympialaisiin. Pingviinipuolustaja Janne Laukkasen valinnan mahdollisuutta heikensi merkittävästi vapaa-aikaonnettomuus viimeisimpänä suvena. Silmien merkittävään ulospäinsuuntautuneisuuteen kuopistaan ei kuitenkaan ole aihetta, mikäli "Lelun" nimi torstaina päivänvalon näkevistä pahveista heijastuu. Jere Karalahti ei välttämättä ole olympialaisissa mukana. Jyrki Lumme, Marko Kiprusoff, Antti-Jussi Niemi, Jarno Kultanen, Martti Järventie ja Sami Helenius kuuluvat kastiin, josta valintoja tuskin tehdään. Aravirran lempijelloniin lukeutuu Sveitsissä frangeja vuoleva Petteri Nummelin. Toisen polven viulun vinguttaja on ainoa mahdollinen Euroopasta valittava puolustaja. NHL-seitsikon tai -kuusikon sinivalkoinen pukeutuminen on kuitenkin täysin selvä asia.
Hyökkääjistöstä löytyy eniten kysymysmerkkejä. Yksi selite on se, että kyseisen pelipaikan edustajia on jääkiekkojoukkueessa eniten. Se seikka ei kuitenkaan yksin selvitä hyökkäysarmeijaan liittyviä mysteerejä. Suomen joukkueessa on vallinnut tietynlainen pula kunnon keskushyökkäjistä jo usemman kauden verran. Kaikeksi onneksi on voitu kuitenkin luottaa siihen, että ainakin olympialaisissa, jonne koko maailman kiekkokermalla on vapaa pääsy, on petoeläinryhmällä riveissään ehkäpä planeetan paras keskushyökkääjä, kun tilaa annettaan, olympialaisten sääntöjen mukaan, kansainvälisen kaukalon verran. Saku Koivun, taistelijan vailla vertaa, menestyksekäs kamppailu syöväksi kutsuttua koettelemusta vastaan on kuitenkin lähes varmasti esteenä sille, että häntä ei olympiakaukaloissa vuonna 2002 nähdä. Koivua on mahdoton korvata. Aravirta on kuitenkin, iltapäivälehtien mukaan, siinä onnistunut. NHL:ssä suomalaisista hurjimmalla tahdilla pisteitä takova Sami Kapanen on, laiturin omalla suostumuksella, päätetty "uhrata" ykkösketjun keskushyökkääjäksi. Laitahyökkääjinä toimii edellissä olympialaisissa tuhoa vastustajien leirissä tuottanut parivaljakko Jere Lehtinen ja Teemu Selänne. NHL:n suomalaispistepörssin kärkitrio tullaan näkemään siis kentällä yhtä aikaa. Juha Ylönen on kyseisen kolmikon tapaan jo nimetty olympiakoneeseen. Siinä siis neljä Suomen 13 kisoihin osallistuvasta hyökkääjästä. Loput yhdeksän valintaa ovatkin sitten varsinainen pulma.
Käytännössä ketään puuttuvasta yhdeksiköstä ei voi täydellä varmuudella Aravirran joukkuueseen ulkopuolinen nimetä. Keskyshyökkäjistä uupuu kahden verran. Ehdokkaita on kuitenkin huomattavasti enemmän. Kandidaattejen pätevyydestä voidaan olla eri mieltä. Yksi erinomainen vaihtoehto, HPK:n Tommi Santala, on ikävästi koko loppukauden sivussa. Janne Ojasen, Tapparassa erittäin hyvää kautta pelaavan sentterin, luulisi olevan varma valinta kisoihin. Ojanen oli Suomen selkeästi paras sentteri, kun Aravirta kutsui joukkonsa, Suomen osalta Helsingissä ja Tukholmassa pelattuun, Sweden Hockey Gamesiin olympianäyttöjäkin antamaan. Ojanen ei kuitenkaan lukeudu Aravirran ns. suosikkipelaajiin. Turnauksessa pahoin epäonnistunut Raimo Helminen sen sijaan on päävalmentajan ehdottomia takuuturkkeja. Helmisen valintaa tukee SM-liigassa passattujen lukuisten syöttöpisteiden lisäksi se, että tulevaisuuden tietokilpailuissa saattaa kysymyksen "Kuka jääkiekkoilija on pelannut useimmissa talviolympialaisissa?" vastaus olla, jos Aravirta sen sallii, Raimo Helminen. On helppo arvata, että juuri näiden kahden kiekkoilijan välillä käydään ankaraa kamppailua vastuukäskyttäjän, Hannu Aravirran, päänupin sisällä. Poissuljettua ei myöskään liene se, että kumpainenkin tamperelaisista kumilaattaikoneista saisi ottaa mieluisan uutisen tulevana torstaina vastaan. Keskushyökkääjien kilpailu kisapasseista on kovaa, vaikkei kaikkien mielestä kovinkaan kovatasoista. Jo mainittujen kilpaveljien lisäksi kisoihin kärkkyvät ainakin Olli Jokinen, Niko Kapanen sekä Antti Aalto. Toni Sihvonen saattaisi olla, erinomaisesti sujuneiden Saksan MM-mittelöiden vuoksi, mahdollinen veto nelosketjun raatajaksi.
Laitahyökkäjiä laitahyökkäjiksi nimettyinä on Aravirralta siis kaksi. Jere Lehtinen ja Teemu Selänne kaipaisivat seuraa vielä ainakin kuudesta miehestä. Yhdeksän laiturin käyttö lienee kuitenkin vieläkin mahdollisempaa. Aravirta on lausunnoissaan suonut kehuja Floridan tulokkaalle Niklas Hagmanille, jonka suomalaispelaajien maalikuninkuus viime kauden SM-liigassa ei vielä tuonut paikkaa kuluvan vuoden MM-turnaukseen. Ehkäpä nyt olisi "Pikku-Hakin" vuoro pukeutua Suomen röijyyn myös aikuisten arvokisoissa. Tomi Kallio on alkukauden loukkaantumisensa jälkeen laukonut laattoja laariin varsin mukavaan tahtiin NHL:n Atlanta Thrashersin riveissä. Kallio on viilettänyt vauhdilla jo kolmissa MM-kisoissa peräkkäin, joten ei voida väittää Aravirran häntä ainakaan valitsemisten suhteen hylkineen. Ville Nieminen erinomaisena roolipelaajana tuskin joutuu kisoja televisiosta tai katsomosta vahtaamaan. Antti Laaksosen peliaika Minnesota Wildissa on illasta toiseen korkealla tasolla. Voinee olettaa hänen olevan varsin vahvoilla kisapaikan suhteen. Jarkko Ruudun asenne on sitä luokkaa, että olympialaisten luulisi hänen kohdallaan kuuluvan helmikuun ohjelmaan. On mielenkiintoista nähdä, löytyykö Euroopassa leipäänsä tienaaville laitahyökkääjille lainkaan sijaa Suomen NHL-painotteisessa joukkueessa. Ainakin neljällä kyseisen pelipaikan miehellä saattavat osakkeet olla suhteellisen korkealla. Södertaljen Juha Lind on osa Aravirran suosikkien ryhmää. Kaikissa pelaamissaan arvokisoissa on "Lintu" onnistujien joukkoon ollut laskettavissa. Sweden Hockey Gamesin onnistujien, Tapparan Jani Hassinen ja HPK:n Antti Miettisen nimiä ei ainakaan ensimmäisten joukossa ole yliviivattu. Vuoden 1995 MM-sankarin Ville Peltosen harmittava loukkaantuminen ja surkea esitys Eurohockey Tourin toisessa osaturnauksessa ovat esteitä Peltosen valinnan tiellä. Aravirralla on kuitenkin valta nekin puomit kumoon niin halutessaan kaataa. Laitahyökkääjävaihtoehdot eivät edellä mainittuihin nimiin jää. Mika Alatalo Turun Palloseurasta voisi ehkä olla olympiaedustaja. On kuitenkin epäselvää, kuinka hän Aravirran rankingeissa sijoittuu. Yksi vuoden 1999 MM-kisojen pelaajavalintojen suurimmista yllätyksistä oli se, että SM-liigafinaalin TPS:lle ratkaissut Mika Alatalo ei niihin kuulunut. NHL:n tuorein suomalaissiirtokunta laitahyökkääjien osalta kuuluu valintojen suhteen epäselvään luokkaan. Jukka Hentunen, Timo Pärssinen ja Tony Virta eivät peliajoistaan NHL-seuroissa kersku, koska siihen ei syytä ole. Aravirta on lausunut, ettei farmisarjan pelaajilla liiemmälti mahdollisuuksia kisoihin olisi. Bostonin Mikko Elorannalla on ehkäpä toivoa kisapaikan suhteen. Marko Tuomaisen vastaavat kipinät eivät näppejä kiduttavasti polta. Antti Törmäsen osallistuminen olympialaisiin kuohuttaisi kiekkokansaa vieläkin enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Kuten edellä on tullut todettua, lähin torstai tule antamaan varsin vaikuttavaa näkemystä asiaan, joka vielä jää vain epätoivoiseksi pohdiskeluksi päätymättä ratkaisuun, joka soisi sellaisen valistuksen tapahtumaan, että tiedotusvälineiden seuraaminen Suomen joukkueen julkistamispäivänä ei olisi turhaa. Alla vielä omat odotukseni/toiveeni siitä, minkälaisen joukkueen Hannu Aravirta torstaina 13. 12. vuonna 2001 julkistaa.
Maalivahdit: Jani Hurme, Miikka Kiprusoff, Jussi Markkanen
Puolustajat:
Teppo Numminen
Janne Niinimaa
Kimmo Timonen
Ossi Väänänen
Sami Salo
Toni Lydman
Aki-Petteri Berg
Hyökkäskolmikot:
Jere Lehtinen-Sami Kapanen-Teemu Selänne
Tomi Kallio-Juha Ylönen-Niklas Hagman
Ville Nieminen-Janne Ojanen-Jani Hassinen
Jarkko Ruutu-Antti Aalto-Antti Laaksonen
Antti Miettinen
Viimeksi muokattu: