Tulihan se hieno klassikkopari sieltä taas, toki tällä kertaa "jo" puolivälierissä. Voi myös hyvin olla, että kauden erikoislaatuisuuden takia perinteiksi muodostuneet klassikonainekset ovat vähissä, eli äärimmäisen tiukat, tasokkaat, tunteikkaat (myös siellä valmentajapuolella) ja reilut väännöt jäävät tällä kertaa piippuun. IFK:n iskukyky koronan vuoksi ei takuulla ole vielä tapissaan, ja taas Kärppien vuoristoratamainen peli ei hivele silmää millään osa-alueella - toki nyt Sport-sarjassa nähtiin varsinkin ykköskentältä loisto-otteita Pyörälän johdolla, NHL-Jokiselta 2 yv-maalia kahteen peliin, sekä Rybarilta varmaa maalivahtityöskentelyä. Myös Topi Niemelän paluu puolustukseen paransi heittämällä luottamusta siihen osa-alueeseen, jossa hasardialttius on ollut mm. Sulakin koomailujen myötä erityisen suurta.
IFK:lta katsoin heti koronakaranteenin jälkeisen Pelicans-pelin, ja vakuutuin. Pitkästä pelaamattomuudesta huolimatta se oli aivan eri näköistä mihin oli vaikkapa tottunut oman suosikkijoukkueeni kohdalla, joka rämpi runkosarjan lopunkin melkoista via dolorosaa. En usko, että asetelmat ovat kauheasti tuosta muuttuneet, ja ainakin pelitavallisesti punanutut ovat hurjasti Pohjoisen pikkupetoja edellä. En ole varma, onko Pikkarainen vielä sarjan alkaessa penkin takana, mutta tällä kertaa tuskin tarvitsee taannoiseen psyykkaukseen Mannerin suuntaan ryhtyä, sillä Mamban eväät ovat olleet syödyt jo pitkään. Näkisin Kärppien puolesta, että paljon ollaan sen varassa, kuinka pitkälle ykkösketjumme pystyy pelillistä jännettä venyttämään. IFK:sta ehkä pelkään eniten Sallista, Leskistä ja Dykiä. Leskinen tehnee hattutempun jossain pelissä, kuten veli Roger Moore tuossa edellä ennusteli.
Veikkaan sarjan menevän 3-1 Helsinkiin. Ei voi mitään.
Edit. Kävin tarkistamassa IFK-osiosta, ja Pike on taas joukkueen mukana. Hyvä juttu, että on tervehtynyt. :)