Viime kaudelta tuttu sapluuna joukkueiden hyökkäys- ja puolustuspelin analysoimiseksi ennen playoff-sarjan alkua. Eli tarkastellaan joukkueiden laukomista runkosarjan viimeisimmissä otteluissa jaotellen laukaukset a) vaarallisen maalintekoalueen ja b) vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisiin laukauksiin. Laukomisen tehokkuuden osalta nämä voidaan luonnehtia tämän kauden runkosarjan perusteella seuraavin luvuin: vaaralliselta maalintekoalueelta maaliin vaaditaan 10,4 laukausta (tehokkuus 9,6 %) ja vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 73,5 laukausta (tehokkuus 1,4 %).
Aineistona on runkosarjan 20 viimeistä ottelua. Koska tarkoitus on vertailla joukkueiden peruspelin luonnetta/eroavaisuuksia, lukemat ovat tasakentällispelistä. Vaarallinen maalintekoalue määritellään liitteen kuvassa (alueet 1 ja 2), laukomisetäisyys vaihtelee välillä 0-12,2 metriä.
Hyökkäyspeli:
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 40,5 % kaikista laukauksistaan ja Lukko 39,5 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 13,4 laukausta per ottelu ja Lukko 15,6 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 19,7 laukausta per ottelu ja Lukko 23,9 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 11,6 % ja Lukon 9,3 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 1,8 % ja Lukon 1,9 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 17,5 laukausta (tehokkuus 5,7 %) ja Lukon 20,8 (tehokkuus 4,8 %)
Molemmat ovat laukoneet suhteessa lähes saman verran vaaralliselta maalintekoalueelta (Tappara 40,5 % - Lukko 39,5 %). Määrällisesti Lukko on kuitenkin laukonut sieltä enemmän, keskimäärin 2,2 laukausta per ottelu Tapparaa enemmän.
Tehokkuus vaarallisen maalintekoalueen laukauksissa on taasen Tapparan eduksi: Tappara on tehokkaampi 2,3 %-yksikön turvin. Tehtyjen maalien ero (Tapparalle +2) vaaralliselta maalintekoalueelta on kuitenkin tätä pienempi, koska Lukko on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta enemmän. Jos Lukon tehokkuus olisi Tappara tasoa, olisi Lukko tehnyt vaaralliselta maalintekoalueelta 5 maalia Tapparaa enemmän tässä otannassa.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta joukkueilla ei ole paljoa eroa muuta kuin laukausmäärissä: Lukko on laukonut keskimäärin 4,2 laukausta per peli Tapparaa enemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta. Tehokkuus on käytännössä sama, Lukko on tehnyt 2 maalia Tapparaa enemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueiden hyökkäyspeli on kokonaisuudessaan aika lailla tasoissa mitä tasakentällispeliin tulee. Molemmat ovat tarkastelujaksolla tehneet 38 tasakentällismaalia, mutta Tappara on ollut tehokkaampi: Tapparan maali on vaatinut 3,5 laukausta vähemmän kuin Lukon maali.
Puolustuspeli:
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 36,3 % kaikista laukauksistaan ja Lukon vastustaja 39,3 %
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 12,9 laukausta per ottelu ja Lukon vastustaja 12,7 per ottelu
Tapparan vastustaja on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 22,6 laukausta per ottelu ja Lukon vastustaja 19,6 per ottelu
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 9,3 % ja Lukon vastustajan 13,4 %
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 1,3 % ja Lukon vastustajan 1,3 %
Tapparan vastustajan maali on vaatinut keskimäärin 23,8 laukausta (tehokkuus 4,2 %) ja Lukon vastustajan 16,7 (tehokkuus 6,0 %)
Puolustuspelissä Tappara on Lukkoa edellä. Tapparan vastustaja on päässyt laukomaan suhteessa vähemmän maalintekosektorista, mutta määrällisesti homma on nipin napin toisinpäin: Lukon vastustaja on laukonut keskimäärin 0,2 laukausta per peli Tapparan vastustajaa vähemmän maalintekosektorista.
Vaarallisen maalintekoalueen puolustustehokkuudessa Tapparan on Lukkoa selvästi edellä: eroa on Tapparan hyväksi 4,1 %-yksikköä. Tappara on päästänyt vaaralliselta maalintekoalueelta 10 maalia Lukkoa vähemmän.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolella joukkueiden puolustustehokkuus (1,3 %) on tasoissa, mutta Tapparan vastustaja on laukonut 3 laukausta per peli Lukon vastustajaa enemmän. Maalimäärissä tämä tarkoittaa sitä, että Lukko on tarkastelujaksolla päästänyt yhden maalin Tapparaa vähemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että puolustuspelin rakenteellinen tiiviys on joukkueilla tasoissa, mutta puolustustehokkuudessa Tappara on Lukkoa edellä. Tapparaa vastaan tehty maali on vaatinut 7,1 laukausta enemmän kuin Lukkoa vastaan tehty maali, mikä on yllättävän paljon.
***
Tappara on siis tasakentällispelin osalta Lukkoa edellä: hyökkäyspeli menee aika lailla tasoihin, mutta puolustuspeli selkeämmin Tapparalle. Huomiotta ei voida kuitenkaan jättää erikoistilannepelaamista.
Tarkastelujaksolla Tappara on tehnyt 12 yv-maalia ja Lukko 17 yv-maalia. Tapparan yv-prosentti on ollut 24,00 % ja Lukon yv-prosentti on ollut 27,87 %. Tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt 13 yv-maalia ja Lukko 11 yv-maalia. Tapparan av-prosentti on ollut 76,79 % ja Lukon av-prosentti on ollut 86,08 %.
Edellä esitetyt erikoistilanneprosentit kuitenkin kertovat Tapparan riskinpaikan selvästi - vaikka tasakentällisin oltaisiin edellä, riittää heikko av-peli tuhoisaa ylivoimaa vastaan tuomaan pelin vaikka tasoihin, jolloin korostuu yksittäisten tilanteiden merkitys jopa koko ottelusarjaa silmällä pitäen.
Erikoistilanteisiin ei voida soveltaa vastaavaa kokonaistarkastelua kuin tasakentällispeliin, koska peli on yli/alivoimalla luonteeltaan niin erilaista ja staattisempaa verrattuna tasavoimin pelattavaan tasakentällispelaamiseen. Se kuitenkin voidaan tehdä, että katsotaan millä tehokkuudella joukkue puolustaa liitteen kuvan yksittäisiä sektoreita eli tässä tapauksessa 1-sektoria (maalinedustaa), 2-sektoria (keskisektoria), 3-sektoria (viivaa) ja 4-sektoria (pienen kulman laukaukset).
Tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt 1-sektorista 4 yv-maalia ja Lukko 2 yv-maalia. Tehokkuuksissa ero on huomattava: Tapparaa vastaan on yv:llä tullut 1-sektorista 25 laukausta, ja Lukkoa vastaan 38 --> Tapparan vastustajan yv-maalintekotehokkuus 1-sektorilta on 16,0 % ja Lukon vastustajan 5,3 %.
2-sektorista ero on vielä suurempi: Tapparan vastustajan yv-tehokkuus 2-sektorista on 6/35 = 17,1 % ja Lukon vastustajan 2/44 = 4,5 %.
3- ja 4-sektoreilta Lukko on itseasiassa yv-puolustustehokkuudessa Tapparaa heikompi: 3-sektorilta Tapparan vastustajan yv-tehokkuus on 2/78 = 2,9 % ja Lukon vastustajan 3/86 = 3,5 %. 4-sektorilta Tapparan vastustajan yv-tehokkuus on 1/19 = 5,3 % ja Lukon vastustajan 4/21 = 19,0 %.
Alivoimalla Tappara ei ole siis onnistunut maalin edustan puolustamisessa, kun taas Lukolla se on onnistunut mallikelpoisesti. Ylivoimatehokkuudessa molemmat ovat olleet Liigan kärkeä tarkastelujaksolla. Tasakentällispeliä käytiin edellä lävitse ja voitiin todeta, että hyökkäyspeli on tasoissa, mutta puolustuspeli selvemmin Tapparalle. Näillä puheilla sarjassa riittää mielenkiintoisia detaljeja ja isompiakin kokonaisuuksia seurattavaksi.
Aineistona on runkosarjan 20 viimeistä ottelua. Koska tarkoitus on vertailla joukkueiden peruspelin luonnetta/eroavaisuuksia, lukemat ovat tasakentällispelistä. Vaarallinen maalintekoalue määritellään liitteen kuvassa (alueet 1 ja 2), laukomisetäisyys vaihtelee välillä 0-12,2 metriä.
Hyökkäyspeli:
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 40,5 % kaikista laukauksistaan ja Lukko 39,5 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 13,4 laukausta per ottelu ja Lukko 15,6 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 19,7 laukausta per ottelu ja Lukko 23,9 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 11,6 % ja Lukon 9,3 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 1,8 % ja Lukon 1,9 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 17,5 laukausta (tehokkuus 5,7 %) ja Lukon 20,8 (tehokkuus 4,8 %)
Molemmat ovat laukoneet suhteessa lähes saman verran vaaralliselta maalintekoalueelta (Tappara 40,5 % - Lukko 39,5 %). Määrällisesti Lukko on kuitenkin laukonut sieltä enemmän, keskimäärin 2,2 laukausta per ottelu Tapparaa enemmän.
Tehokkuus vaarallisen maalintekoalueen laukauksissa on taasen Tapparan eduksi: Tappara on tehokkaampi 2,3 %-yksikön turvin. Tehtyjen maalien ero (Tapparalle +2) vaaralliselta maalintekoalueelta on kuitenkin tätä pienempi, koska Lukko on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta enemmän. Jos Lukon tehokkuus olisi Tappara tasoa, olisi Lukko tehnyt vaaralliselta maalintekoalueelta 5 maalia Tapparaa enemmän tässä otannassa.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta joukkueilla ei ole paljoa eroa muuta kuin laukausmäärissä: Lukko on laukonut keskimäärin 4,2 laukausta per peli Tapparaa enemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta. Tehokkuus on käytännössä sama, Lukko on tehnyt 2 maalia Tapparaa enemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueiden hyökkäyspeli on kokonaisuudessaan aika lailla tasoissa mitä tasakentällispeliin tulee. Molemmat ovat tarkastelujaksolla tehneet 38 tasakentällismaalia, mutta Tappara on ollut tehokkaampi: Tapparan maali on vaatinut 3,5 laukausta vähemmän kuin Lukon maali.
Puolustuspeli:
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 36,3 % kaikista laukauksistaan ja Lukon vastustaja 39,3 %
Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 12,9 laukausta per ottelu ja Lukon vastustaja 12,7 per ottelu
Tapparan vastustaja on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 22,6 laukausta per ottelu ja Lukon vastustaja 19,6 per ottelu
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 9,3 % ja Lukon vastustajan 13,4 %
Tapparan vastustajan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 1,3 % ja Lukon vastustajan 1,3 %
Tapparan vastustajan maali on vaatinut keskimäärin 23,8 laukausta (tehokkuus 4,2 %) ja Lukon vastustajan 16,7 (tehokkuus 6,0 %)
Puolustuspelissä Tappara on Lukkoa edellä. Tapparan vastustaja on päässyt laukomaan suhteessa vähemmän maalintekosektorista, mutta määrällisesti homma on nipin napin toisinpäin: Lukon vastustaja on laukonut keskimäärin 0,2 laukausta per peli Tapparan vastustajaa vähemmän maalintekosektorista.
Vaarallisen maalintekoalueen puolustustehokkuudessa Tapparan on Lukkoa selvästi edellä: eroa on Tapparan hyväksi 4,1 %-yksikköä. Tappara on päästänyt vaaralliselta maalintekoalueelta 10 maalia Lukkoa vähemmän.
Vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolella joukkueiden puolustustehokkuus (1,3 %) on tasoissa, mutta Tapparan vastustaja on laukonut 3 laukausta per peli Lukon vastustajaa enemmän. Maalimäärissä tämä tarkoittaa sitä, että Lukko on tarkastelujaksolla päästänyt yhden maalin Tapparaa vähemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että puolustuspelin rakenteellinen tiiviys on joukkueilla tasoissa, mutta puolustustehokkuudessa Tappara on Lukkoa edellä. Tapparaa vastaan tehty maali on vaatinut 7,1 laukausta enemmän kuin Lukkoa vastaan tehty maali, mikä on yllättävän paljon.
***
Tappara on siis tasakentällispelin osalta Lukkoa edellä: hyökkäyspeli menee aika lailla tasoihin, mutta puolustuspeli selkeämmin Tapparalle. Huomiotta ei voida kuitenkaan jättää erikoistilannepelaamista.
Tarkastelujaksolla Tappara on tehnyt 12 yv-maalia ja Lukko 17 yv-maalia. Tapparan yv-prosentti on ollut 24,00 % ja Lukon yv-prosentti on ollut 27,87 %. Tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt 13 yv-maalia ja Lukko 11 yv-maalia. Tapparan av-prosentti on ollut 76,79 % ja Lukon av-prosentti on ollut 86,08 %.
Edellä esitetyt erikoistilanneprosentit kuitenkin kertovat Tapparan riskinpaikan selvästi - vaikka tasakentällisin oltaisiin edellä, riittää heikko av-peli tuhoisaa ylivoimaa vastaan tuomaan pelin vaikka tasoihin, jolloin korostuu yksittäisten tilanteiden merkitys jopa koko ottelusarjaa silmällä pitäen.
Erikoistilanteisiin ei voida soveltaa vastaavaa kokonaistarkastelua kuin tasakentällispeliin, koska peli on yli/alivoimalla luonteeltaan niin erilaista ja staattisempaa verrattuna tasavoimin pelattavaan tasakentällispelaamiseen. Se kuitenkin voidaan tehdä, että katsotaan millä tehokkuudella joukkue puolustaa liitteen kuvan yksittäisiä sektoreita eli tässä tapauksessa 1-sektoria (maalinedustaa), 2-sektoria (keskisektoria), 3-sektoria (viivaa) ja 4-sektoria (pienen kulman laukaukset).
Tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt 1-sektorista 4 yv-maalia ja Lukko 2 yv-maalia. Tehokkuuksissa ero on huomattava: Tapparaa vastaan on yv:llä tullut 1-sektorista 25 laukausta, ja Lukkoa vastaan 38 --> Tapparan vastustajan yv-maalintekotehokkuus 1-sektorilta on 16,0 % ja Lukon vastustajan 5,3 %.
2-sektorista ero on vielä suurempi: Tapparan vastustajan yv-tehokkuus 2-sektorista on 6/35 = 17,1 % ja Lukon vastustajan 2/44 = 4,5 %.
3- ja 4-sektoreilta Lukko on itseasiassa yv-puolustustehokkuudessa Tapparaa heikompi: 3-sektorilta Tapparan vastustajan yv-tehokkuus on 2/78 = 2,9 % ja Lukon vastustajan 3/86 = 3,5 %. 4-sektorilta Tapparan vastustajan yv-tehokkuus on 1/19 = 5,3 % ja Lukon vastustajan 4/21 = 19,0 %.
Alivoimalla Tappara ei ole siis onnistunut maalin edustan puolustamisessa, kun taas Lukolla se on onnistunut mallikelpoisesti. Ylivoimatehokkuudessa molemmat ovat olleet Liigan kärkeä tarkastelujaksolla. Tasakentällispeliä käytiin edellä lävitse ja voitiin todeta, että hyökkäyspeli on tasoissa, mutta puolustuspeli selvemmin Tapparalle. Näillä puheilla sarjassa riittää mielenkiintoisia detaljeja ja isompiakin kokonaisuuksia seurattavaksi.
