Niin, tänään olen kokenut mitä pöyristyttävimmän tapahtuman uljaan isiemme verellä ja suolenpätkillä lannoitetun, ja puolustetun maamme yhdessä ylevimmistä paikoista.
Nimittäin. Ns. korkeammat tahot ovat tunkeneet rahassa ja ahneudessa ryvettyneet kätösensä Suomen kirjastolaitoksen ja tarkemmin sanottuna Hämeenlinnan Pääkirjaston lainaustoimintaan, kristallinkirkkaana ajatuksenaan häväistä sen lainaajakuntaa sekä etenkin ko. kirjaston lainauksessa työskentelevien elämäntyön ja ylevät periaatteet.
Jotta tämä ei menisi pelkäksi paatokselliseksi jauhamiseksi, päädynkin kertomaan päivän irvokkaat tapahtumat omin sanoin.
Nimittäin. Lähdin tänään ohjesäännönmukaisesti tasan klo 15:00 työpaikkani leimauslaitteelta kohti kotia. Koska työpaikkani sijaitsee Tzzadinseudulla, jouduin tietysti ajelemaan kaikkien noiden kaheleiden autoilijoiden seassa taistellen paikasta ohituskaistalla. Matkani oli normaaliin tyyliin suuri kärsimysnäytelmä alusta loppuun. Hidastelijat sekä perässä roikkuvat puolijauhoiset kaaharit saivat minut jo ennen Keimolaa suuren tuohtumuksen valtaan. Tämä aiheutti koko loppumatkaksi pahan olon, joka purkautui ylinopeuteen.
Kun vihdoin pääsin Hämeenlinnaan, päätin yksin tein mennä ylvään Pääkirjastomme viileisiin saleihin rentoutumaan kirjallisuuden klassikoiden kultivoituneeseen seuraan. Palauttelin vanhat lainat ja otin hyllyistä uusia ison hivakan tilalle. Kaikki meni kuin tuhansia kertoja aikaisemminkin.
Tästä eteenpäin kaikki alkoikin mennä päin helvettiä. Marssin päättäväisesti lainaustiskille ja löin kirjahivakkani tiskiin. Vasta tässä vaiheessa totesin, että tiskin takana ei ollut kirjastontätiä. Katselin hämmentyneenä ympärilleni ja näin muovitetun lapun jossa oli seuraava teksti. ”KOKEILE LAINAUSAUTOMAATTIA”.
Jumalauta, lainausautomaattia! Ennenkuulumatonta, jos saan huomauttaa!
Tässä vaiheessa joku pissiksen näköinen hiippariteini oli hiiviskellyt viereeni. Ko. nykynuorison edustaja lapsityövoimalla ommelluissa persvakofarkuissaan kehoitti minuakin kokeilemaan lainausautomaattia.
Tässä vaiheessa tunsin maailmani liukuvan rasvattua tankoa pitkin kohti ikuista kadotusta. Kokosin kuitenkin itseni ja ilmoitin tuohtumuksestani huolimatta ystävällisesti, etten aio kokeilla, vaan haluan, että minua palvellaan.
Ko. pissis lähti kuin lähtikin palvelemaan minua ja sain lainakirjani sievässä nipussa lainakuitti ohjesäännönmukaisesti sijoitettuna päällimmäisen kirjan sivujen väliin. Ja hyvä näin.
On huomautettava, että minulla olisi kyllä ollut tarvittavat paragraafit ja salasanat automaattilainaukseenkin. Periaatteeni on kuitenkin se, että Kirjastossa tulee saada palvelua.
En maltakaan olla peräänkuuluttamatta, että kenen riivatun ja paholaisen kätyrin idea on ajaa ihmiset lainaamaan itse kirjansa, josta johtuen samainen taho voi potkaista viattoman kirjastontädin työttömyyskortistoon?
En malta olla huomauttamatta, että itse näkisin nykyisen rappiokulttuurin aina vain saadessa uusia pyydyksiä vesille, ihmisten tarvitsevan nimenomaan kirjastontädin ystävällisiä äidinkasvoja ja lainauspalvelua pelastuakseen suistumasta normaalia pahempaan rappion ja riettauden irstaaseen oravanpyörään.
Kirjastontätien äidillisen rauhoittavat riipparit ja tarvittaessa paheksuva katse kääntää kyllä paatuneimmankin lainaajan oikealle tielle, pois internetin rasvaisilta pornosivuilta ja väkivaltapleikkarien harhaisesta maailmasta.
En malta olla kysymättä, että miksi kirjastontätien liitto ei ole puuttunut asiaan? Johtuuko se siitä, että heidän liittonsa on vain pahaisten akkojen sanailukerho, vai esimerkiksi vain piittaamaton jäsenistönsä tulevasta alennustilasta.
Mikäli kirjastontädit kuuluisivat vaikkapa Metalli- tai Paperiliittoon, johon heidän herra paratkoon kuuluisikin kuulua, näkisin, että persettä olisi painettu penkkiin ja lakkoon olisi ryhdytty jo ajat sitten!
Nykyinen liitto on ollut ainakin toistaiseksi täysin munaton tämän tapaus ”Lainausautomaatti Vs. Kirjastontäti” tapauksen edessä.
Loppukaneetiksi päädyn vielä sanomaan, että mikäli asiaa ei saada pian kuntoon, eli lainausautomaatit helvettiin ja tantat takaisin tiskin taakse, soturikansamme tulee kokemaan ennenkuulumattoman alennustilan!
Ihmiset alkavat valua anarkistisiin piireihin ja laistavat armeijan menemällä vetelehtimään sivariin! Verokertymä romahtaa, koska ihmiset sekoavat mietoihin huumeisiin ja alkavat pitää ”humanistisia” hippaloita pitkin viikkoa. Kouluissa oppilaat jengiytyvät ja tappavat toisensa käsiaseilla tai kaulimella kesken köksäntunnin.
Anarkia valtaa kaiken ja irstaaksi lopuksemme hukumme omaan paskaamme, koska paskakuskitkin vain istuvat piipulla kirjaston raunioilla, eivätkä istu kotonaan, kuten ennen, lukemassa vaikkapa Päätalon Ii-jokisarjaa, tahi muuta ylivertaisen klassikkokirjallisuutemme helmeä.
Asiaan on siis saatava korjaus, vielä kun se on mahdollista!
***
Onko muuten muilla paikkakunnilla havaittavissa moista tuomittavaa toimintaa?
Täältä tähän
Nimittäin. Ns. korkeammat tahot ovat tunkeneet rahassa ja ahneudessa ryvettyneet kätösensä Suomen kirjastolaitoksen ja tarkemmin sanottuna Hämeenlinnan Pääkirjaston lainaustoimintaan, kristallinkirkkaana ajatuksenaan häväistä sen lainaajakuntaa sekä etenkin ko. kirjaston lainauksessa työskentelevien elämäntyön ja ylevät periaatteet.
Jotta tämä ei menisi pelkäksi paatokselliseksi jauhamiseksi, päädynkin kertomaan päivän irvokkaat tapahtumat omin sanoin.
Nimittäin. Lähdin tänään ohjesäännönmukaisesti tasan klo 15:00 työpaikkani leimauslaitteelta kohti kotia. Koska työpaikkani sijaitsee Tzzadinseudulla, jouduin tietysti ajelemaan kaikkien noiden kaheleiden autoilijoiden seassa taistellen paikasta ohituskaistalla. Matkani oli normaaliin tyyliin suuri kärsimysnäytelmä alusta loppuun. Hidastelijat sekä perässä roikkuvat puolijauhoiset kaaharit saivat minut jo ennen Keimolaa suuren tuohtumuksen valtaan. Tämä aiheutti koko loppumatkaksi pahan olon, joka purkautui ylinopeuteen.
Kun vihdoin pääsin Hämeenlinnaan, päätin yksin tein mennä ylvään Pääkirjastomme viileisiin saleihin rentoutumaan kirjallisuuden klassikoiden kultivoituneeseen seuraan. Palauttelin vanhat lainat ja otin hyllyistä uusia ison hivakan tilalle. Kaikki meni kuin tuhansia kertoja aikaisemminkin.
Tästä eteenpäin kaikki alkoikin mennä päin helvettiä. Marssin päättäväisesti lainaustiskille ja löin kirjahivakkani tiskiin. Vasta tässä vaiheessa totesin, että tiskin takana ei ollut kirjastontätiä. Katselin hämmentyneenä ympärilleni ja näin muovitetun lapun jossa oli seuraava teksti. ”KOKEILE LAINAUSAUTOMAATTIA”.
Jumalauta, lainausautomaattia! Ennenkuulumatonta, jos saan huomauttaa!
Tässä vaiheessa joku pissiksen näköinen hiippariteini oli hiiviskellyt viereeni. Ko. nykynuorison edustaja lapsityövoimalla ommelluissa persvakofarkuissaan kehoitti minuakin kokeilemaan lainausautomaattia.
Tässä vaiheessa tunsin maailmani liukuvan rasvattua tankoa pitkin kohti ikuista kadotusta. Kokosin kuitenkin itseni ja ilmoitin tuohtumuksestani huolimatta ystävällisesti, etten aio kokeilla, vaan haluan, että minua palvellaan.
Ko. pissis lähti kuin lähtikin palvelemaan minua ja sain lainakirjani sievässä nipussa lainakuitti ohjesäännönmukaisesti sijoitettuna päällimmäisen kirjan sivujen väliin. Ja hyvä näin.
On huomautettava, että minulla olisi kyllä ollut tarvittavat paragraafit ja salasanat automaattilainaukseenkin. Periaatteeni on kuitenkin se, että Kirjastossa tulee saada palvelua.
En maltakaan olla peräänkuuluttamatta, että kenen riivatun ja paholaisen kätyrin idea on ajaa ihmiset lainaamaan itse kirjansa, josta johtuen samainen taho voi potkaista viattoman kirjastontädin työttömyyskortistoon?
En malta olla huomauttamatta, että itse näkisin nykyisen rappiokulttuurin aina vain saadessa uusia pyydyksiä vesille, ihmisten tarvitsevan nimenomaan kirjastontädin ystävällisiä äidinkasvoja ja lainauspalvelua pelastuakseen suistumasta normaalia pahempaan rappion ja riettauden irstaaseen oravanpyörään.
Kirjastontätien äidillisen rauhoittavat riipparit ja tarvittaessa paheksuva katse kääntää kyllä paatuneimmankin lainaajan oikealle tielle, pois internetin rasvaisilta pornosivuilta ja väkivaltapleikkarien harhaisesta maailmasta.
En malta olla kysymättä, että miksi kirjastontätien liitto ei ole puuttunut asiaan? Johtuuko se siitä, että heidän liittonsa on vain pahaisten akkojen sanailukerho, vai esimerkiksi vain piittaamaton jäsenistönsä tulevasta alennustilasta.
Mikäli kirjastontädit kuuluisivat vaikkapa Metalli- tai Paperiliittoon, johon heidän herra paratkoon kuuluisikin kuulua, näkisin, että persettä olisi painettu penkkiin ja lakkoon olisi ryhdytty jo ajat sitten!
Nykyinen liitto on ollut ainakin toistaiseksi täysin munaton tämän tapaus ”Lainausautomaatti Vs. Kirjastontäti” tapauksen edessä.
Loppukaneetiksi päädyn vielä sanomaan, että mikäli asiaa ei saada pian kuntoon, eli lainausautomaatit helvettiin ja tantat takaisin tiskin taakse, soturikansamme tulee kokemaan ennenkuulumattoman alennustilan!
Ihmiset alkavat valua anarkistisiin piireihin ja laistavat armeijan menemällä vetelehtimään sivariin! Verokertymä romahtaa, koska ihmiset sekoavat mietoihin huumeisiin ja alkavat pitää ”humanistisia” hippaloita pitkin viikkoa. Kouluissa oppilaat jengiytyvät ja tappavat toisensa käsiaseilla tai kaulimella kesken köksäntunnin.
Anarkia valtaa kaiken ja irstaaksi lopuksemme hukumme omaan paskaamme, koska paskakuskitkin vain istuvat piipulla kirjaston raunioilla, eivätkä istu kotonaan, kuten ennen, lukemassa vaikkapa Päätalon Ii-jokisarjaa, tahi muuta ylivertaisen klassikkokirjallisuutemme helmeä.
Asiaan on siis saatava korjaus, vielä kun se on mahdollista!
***
Onko muuten muilla paikkakunnilla havaittavissa moista tuomittavaa toimintaa?
Täältä tähän
Viimeksi muokattu: