Pitäisikö rikoksentekijän nimen ja kuvan julkaiseminen olla sallittua?

[Sämppäri]

Mediahan julkaisee usein tuomitun nimen, jos tuomio on ehdoton ja yli 2(?) vuotta, mutta....

...ihmiset/yrittäjät ovat saaneet sakkotuomioita, kun ovat julkaisseet kuvia somessa mm polttoaine ja myymälävarkaista.

Tunnettuja juttuja on myös, kun "pedofiilinmetsästäjä" julkaisi pedofiilien nimiä netissä ja sai siitä isot rapsut.

Pitäisikö sinun mielestäsi kaikki rikolliset ja heidän tietonsa/kuvansa olla vapaata riistaa?

Vai pitäisikö esim vain seksuaalirikollisten tiedot olla kaikkien luettavissa, että naapuritkin tietäisi, jos seinän takana oleva Jorkki on tuomittu seksuaalirikoksesta.

Mitä ajatuksia nämä kuvien/nimien julkaisut ja sakkotuomiot herättävät? Miten pitäisi sinun mielestäsi toimia?

 

[Baldrick]

Ei pitäisi. Olisi mielestäni varsin kohtuutonta, sillä internetiin jää elämään nykyään kaikki. Suomessa kuitenkin vankeinhoito pyritään toteuttamaan niin, että rötöksen jälkeen ihmisellä olisi jopa paremmat edellytykset elämässä kuin ennen (en väitä, että toteutuu käytännössä, en tiedä) vankeutta ja pyritään nimenomaan palauttaa yhteiskuntakelpoiseksi. Tuo kusisi niihin muroihin aivan täysin, koska luonnollisesti työnhaussa moni työnantaja googlettaa hakijan ja joku vuosikymmenen vanha nakkikioskitappelu on jo siinä vaiheessa sovitettu.

Mielestäni nykyinen linja on ihan hyvä. Ehkä yksityishenkilöiden/yritysten levittämiseen pitäisi puuttua vielä kovemmin, sillä somea selaamalla vs otsikoita lukemalla vaikuttaa siltä, että kukin voi levittää jo pelkkiä huhuja aivan liikaa, mikä mahdollisesti tuhoaa jonkun uran tai pahimmillaan elämän.

Vaikka monet rikokset vastenmielisiä ovatkin, niin en haluaisi nuoruuden typeryydenkään pohjalta tahattomasti googlettamalla ketään tuomita.

Rangaistuksen ja henkilötietojen julkituomisesta päättää asianmukaiset viranomaiset. Siinä on prosessit taustalla, joita yritykset ja erityisesti yksityishenkilöt eivät käy läpi ennen julkaisua.

Edit. Tarkennan sen verran, että poikkeuksellisen rajuista rikoksista tai uusijoille, jotka eivät selvästikään sopeudu, toivoisin kovempia tuomioita. Sen sijaan sille on kuitenkin syynsä, minkä takia Pohjoismaissa rikoksenuusijoita on verrattain vähän, sillä täällä todellakin pyritään saamaan ihmisistä toimivia yhteiskunnan palasia. Siihen ei sovi vapaat leimaamismenetelmät.

Monesti myös näistä asioista keskustellaan vain tunnekuohuissa, eikä silloin, kun asia ei ketään kiinnosta. Tunteet ovat oikeastaan se viimeisin asia, joilla rangaistuksia toivon määritettävän, koska se olisi vain paluuta ajassa taaksepäin.

Olen myös joskus pienen harmittoman ja syyllisen kustannuksella nauravan vitsini takia vääntänyt Facebookissa erään kerran naamanjulkistustapauksessa. Moni elämämkoululainen oli saunan taakse viemässä myös tuon pedarin perhettä ja ikävä kyllä yritin järjellä keskustella ihmisten kanssa, joiden ajatuksia johtavat tunteet järkeä enemmän. Loppujen lopuksi minuakin epäiltiin pedofiiliksi, koska en ollut sitä mieltä, että ko. henkilön perheen tulisi myös kärsiä. Tämä oli jo joitakin vuosia sitten ja meno somessa on vain yltynyt. Opin tästä nopeasti jo itsekin, että valta tuomita yksilöitä ei kuulu sosiaaliseen mediaan.