Voisitko osoittaa minulle ne viestit missä olen painottanut tunteen ja asenteen merkitystä lopputulokseen?
Sinähän et katso pelistä näitä H+V+P lähtöjä, vaan tunnetta ja asennetta. Tilastoin Blues-Ässät pelistä H+V+P määrät ja osoitin Johtavan olleen väärässä, kun hän on nimittänyt Bluesin peliä ajokoirajääkiekoksi. Samoin jatkoin dialogia Fordélin kanssa, kun hän väitti kirjoituksessaan, että Bluesin pelaajamateriaalilla ei voi pelata KalPa:n tyylistä kiekkokontrollipeliä. Lähinnä sinut vedin mukaan arvioimaan tunteen ja asenteen vaikutusta Blues-Ässät pelin lopputulokseen, kun olet painottanut noita tekijöitä pelin lopputuloksen kannalta merkitseviksi. Senhän me tiedämme, että Porin Ässät pelaa korkealla tunne- ja asennetasolla illasta toiseen.
Huh, kuulen melkein helpotuksen huokauksen tästä myönnytyksestä, lähes Atlantin takaa. Me osataan moderni kiekko täällä NHL:ssä, mikä tunnustus ja arvostuksen osoitus, ajattelee varmaan nyt moni jatkoaika.comia lukeva NHL-GM ja -päävalmentaja, hymiöitä perään.NHl on modernin hyökkäyspelin kehityksessä hyvin kartalla.
Ainut vaan, että maa- ja metsätaloustyöt eivät mahdollista muuta kuin näin nettikeskustelun omalta osaltani.
Johtavan oma joukkuehan paskoi tämän kevään pleijariessa housuunsa häviten suoraan 0 - 3.
Kuulemma viivelähdöt ja kiekkokontrolli pitivät eli pelikirja oli pelaajilla hallussa, mutta yhtään voittoa ei tämä modernipelikirjakiekko Kertsin b-junnuille tuonut.
Samoin jatkoin dialogia Fordélin kanssa, kun hän väitti kirjoituksessaan, että Bluesin pelaajamateriaalilla ei voi pelata KalPa:n tyylistä kiekkokontrollipeliä.
Itsehän olen sitä mieltä, että kilpasarjoissa tarkoitus on voittaa. Muut jutut sitten siellä johtavien 'rakastamassa' Nuori Suomi -kiekossa.
Johtavan oma joukkuehan paskoi tämän kevään pleijariessa housuunsa häviten suoraan 0 - 3.
Kuulemma viivelähdöt ja kiekkokontrolli pitivät eli pelikirja oli pelaajilla hallussa, mutta yhtään voittoa ei tämä modernipelikirjakiekko Kertsin b-junnuille tuonut.
Katselinpa huvikseni Urheilulehden nettisivuilta P.Sihvosen analyyseja ja panin merkille pienen, mutta sitäkin häkellyttävän tosiasian eli faktan. Jo ennen klo 22 P.Sihvonen oli julkaissut analyysinsa kahdesta eilen pelatusta ottelusta eli alle tunnin sisällä ottelujen loppumisesta. Kun kerran vannot että teet analyysisi pelkästään sen perusteella, mitä kentällä tapahtuu ja mitä peli sinulle kertoo, niin minua jääkiekon suurkuluttajana kiinnostaa tietää, miten pystyt tämän tekemään tuon aikajanan puitteissa? Testasin itse dvd-soittimen pikakelauksella ja en silti pystynyt kellottamaan samanlaisia aikoja kuin sinä, enkä edes huomioinut tekstin kirjoittamiseen kuluvaa aikaa, pelkästään katsomiseen kuluvan ajan.
. Sen tähden analyysini oli kummastakin aika ohut ja pinnallinen.
... Sen tähden analyysini oli kummastakin aika ohut ja pinnallinen...
Hei Johtava!
Analyysissäsi otit kiekkokontrollipelaamisen esimerkiksi Bluesin avausmaalin. Nelosen koosteessa ei näy tuota huikeaa viivelähtöä maalin takaa, mutta hyökkäyksen eteneminen puolustusalueen siniseltä aina maalin syntyyn asti näkyy:
Bluesin H+V+P hyökkäyksiinlähdöt 5vs5 pelissä omalta puolustusalueelta Ässiä vastaan 19.3. olivat erittäin 0+4+0, 2+3+2 ja 5+1+5. Blues pelasi sille poikkeuksellisen paljon hidastamisia, viiveitä ja palautuksia. Fordél kyseli Bluesin kauden aiempien ottelujen kiekkokontrollipelaamisesta. Blues-Kärpät 28.1. Blues lähti omalta puolustusalueelta 1+1+0, 1+1+1 ja 1+0+0 kiekkokontrollilla, Kärppien luvut olivat 4+1+5, 3+0+0 ja 5+2+1. Kärpät-Blues 5.3. vastaavat Bluesin lukemat olivat 1+0+0, 2+1+0 ja 1+2+0 ja Kärppien 3+4+4, 3+1+2 ja 3+2+3. Pudotuspelien 1. kierroksella Blues nosti kiekkokontrollipelaamistaan 3. ottelussa Oulussa Kärppiä vastaan ja on jatkanut sillä pelisysteemillä Ässiä vastaan puolivälieräsarjassa. Tämän takia huomautin Johtavaa, kun hän kirjoitti ennen puolivälieräsarjaa Bluesin ajokoirakiekosta, että Blues on vetänyt pelikirjastaan kiekkokontrollipelitavan, jonka arkkitehteinä häärivät Jere Karalahti ja Santeri Heiskanen.
Otos on kovin kapea, jotta siitä voisi tehdä sen suurempia johtopäätöksiä. Olet tehnyt laskelmat yhdestä pudotuspeliottelusta ja kahdesta runkosarjan ottelusta. Noiden perusteella ei valitettavasti voi tehdä näin suuria johtopäätöksiä vaan se vaatisi suuremman otannan niin runkosarjan kuin pudotuspelien osalta ja vielä eri joukkueita kohtaan. Lisäksi olisi hyvä tietää muiden hyökkäysiinlähtöjen määrä. Jos oletetaan, että niitä on yhtä paljon kuin jääkiekkootteluissa keskimäärin niin eivätpä noilla taida kovin suurta merkitystä olla. Ja esimerkiksi viivelähtöjen määrässä Blues on vielä jäljessä tästä Jalosen legendaarisesta seitsemän viivelähdön määrästä per erä.
Onko sinulla tai kenelläkään muulla JA:n nimimerkillä esittää yhtään mitään otoksia kiekkokontrollijääkiekon lisäyksistä, vähenemisistä tai ennalleen pitämisissä SM-liiga-, Mestis-tai NHL-joukkueiden suhteen? Minä esitän täällä omat tilastointini ja te muut käytte lähinnä arvostelemassa tai vähättelemässä niitä. Se on helppoa vain arvostella tekemättä omia analyyseja peleistä. Olen yrittänyt saada sinuakin ensinnäkin huomioimaan H+V+P hyökkäyksiinlähdöt ja sitten käymään vaikkapa joskus sinunkin tai jonkun muun aloitteesta keskustelua niistä. Ilokseni olen huomannut, että olet seurannut Bluesin peleistä noita H+V+P hyökkäyksiinlähtöjä.
Kun nyt haluat lisäotoksia Bluesin peleistä, niin tässä sinulle erittäin yhteenlasketut H+V+P koko otteluista: KalPa-Blues 21.10.2010 2+3+0=5, Blues-KalPa 11.12.2010 3+2+3=8, Blues-Lukko 3.12.2010 2+2+2=6. Johtopäätökseni on edelleen, että Blues nosti pudotuspelien 1. kierroksen 3. ottelussa kiekkokontrollipelaamista selvästi ja on jatkanut sillä pelisysteemillä puolivälieräsarjan Ässät-Blues kahdessa ensimmäisessä ottelussaan. Vertailuksi kertaan puolivälieräpelin Ässät-Blues 19.3.2011 vastaavat luvut Bluesin osalta 4+7+11=22, mikä osoittaa, että Blues on nostanut kiekkokontrollipeliä huomattavasti kauden runkosarjaotteluihin verrattuna.
Entä löytyikö sinulta villikorttikierrokselta kaikkien kolmen pelin tilastoja? Jos ne löytyisivät, voisimme saada vastauksen kysymykseen onko Blues nostanut tämän kevään pudotuspeleissä kiekkokontrollin määrää hyökkäyksiinlähdöissä?
Tilastoja näistä peleistä ei minulla ole. Kolmannesta pelistä on silmämääräinen arvio, jonka olen täällä jo aiemmin ilmoittanut, että Blues oli nostanut kiekkokontrollin määrää selvästi verrattuna runkosarjan otteluihin.
Tieteellisessä työssä, johon nyt siffan analyyseja vertaan analyyttisyyden puolesta, on aina analyysi ja tulkintavaiheet. On ihan hyvä siffa, että pitäydyt faktoissa, mutta olisi mukava kuulla omaa vähän pidemmälle menevää tulkintaasi luvuistasi ja tilastoistasi. Muutama kyssäri: Johtuuko Bluesin menestys tähän mennessä siirtymisestä parempaan pelitapaan? Toiseksi, mitä mestiksessä tapahtuu, miksi Sport tiputti sekä KooKoon että Jukurit, jotka sovellisivat Sporttia enemmän kiekkokontrollia ja myös omasivat teoreettisesti potentiaalisemmat rosterit?
Bluesin siirtyminen enemmän kiekkokontrolliin pudotuspelien 1. kierroksella Kärppiä ja puolivälieräotteluissa Ässiä vastaan verrattuna runkosarjaotteluihin kertoo faktana sen, että Blues on siirtynyt kiekkokontrollin suuntaan. Se on mielipide, onko sillä vaikutusta ottelujen lopputuloksiin, koska niihin vaikuttavat monet muutkin osatekijät. Mielipiteenäni näen, että Bluesin lisättyä kiekkokontrollia, se on vaikuttanut ottelujen lopputuloksiin.
KooKoo hävisi Sportille, kun se ei pystynyt murtamaan Sportin tiukkaa keskustan ja maalinedustan puolustusrakennelmia, toki siellä Sport tarvitsi huippuvireisen Puurulan lukoksi maalille.
Jukureiden suhteen olet väärässä. Jukurit pelasi pelkkää nopeaa ja puolinopeaa jääkiekkoa omalta puolustusalueelta ylöspäin. Pikkarainen on itse kertonut tv:ssä, että hänen joukkueensa levittää korkeintaan yhden kerran, mutta pääosin lähdetään heti ylöspäin. .
KooKoon pelin ongelmat olivat em. seikkojen lisäksi oman pään pelaamisessa, jossa ei a) saatu avattua peliä suunnitellusti johtuen Sportin paineesta .
Paikka paikoin KooKoo näytti täysin avuttomalta omalla alueellaan, yrittäen kontroloidusti tuoda kiekkoa ylös suunnitelmien mukaan. Monesti tuli mieleen, että nyt tarvittaisiin sitä Tamin nopeaa lyhytsyöttöpeliä, ainaisen levittämisien ja palauttamisien(ajan voittamisen) sijasta.
Kyllä, mutta pakko lisätä myös se, että paikka paikoin KooKoon peli näytti Sport-sarjassa erinomaisen hyvältä. Lähinnä kolmannessa pelissä ja valtaosassa neljättä.
Voi olla, että olen väärässä, etenkin jos kiekkokontrolliin pyrkiminen määritellää "Sihvosmaisesti", eli kaikkien hänen määrittelemiensä hyökkäykseenlähtötapojen käyttönä sopivassa suhteessa. Mielestäni kyllä tuolla mainitsemallasi nopealla ja puolinopeallakin tavalla voi pyrkiä kontroloimaan kiekkoa ja rakentelemaan peliä hallitusti.
Tässä kohdin vähän naurattaakin tämä keskustelu, joka aina lähtee monipuolisesti käyntiin, mutta päätyy siihen, että tarkastellaan vain hyökkäyksiin lähtöjä.
Lähes kaikki maailman huippujoukkueet rytmittävät omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset nopeisiin (nopeat ja puolinopeat) ja kontrolloloituihin (H+V+P) hyökkäyksiin....