Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[steepler]

Kuka on väittänyt, että jääkiekossa pitäisi valmentaa vain yksilöitä ja ja pelitilanteessakin jokainen yksilö pelailisi omaa peliään eikä pelitapaa käytettäisi? Tällaista lausuntoa en ole nähnyt kenenkään suusta, en K.Pylkkäsen enkä Suhosen.

No mikä se vastaveto sitten tässä yhteydessä olisi, jos ajatellaan että yksilön valmentaminen voi kulkea, ja pitäisikin kulkea, käsikädessä pelikirja kanssa, tai voi ajatella jopa että ovat yksi ja sama asia. Niin mikä idea olisi tälläisessä katsonnasta tehdä jotain pelikirjavastavetoja.

No osittain tuo oli myös omaa tulkintaani ja ehkä ei tuota ihan tarkoitettu, mutta nämä valmentajat jotka näistä jutuista puhuvat käyttävät vain niin epämääräistä terminologiaa että käytännössä nämä kaikki jutut ovat puhdasta tulkintaa.

 

[Isaskar]

Hyvä, että keskustelua käydään ja siihen ottavat osaa monet huippuvalmentajat. Harmi vain, että jokainen puhuu enemmän ja vähemmän yksikseen. Pitäisi saada kaikki samaan tilaan keskustelemaan, niin ei tarvitsisi arvailla mitä kukakin sanomisillaan tarkoittaa ja kenelle kritiikki on eniten suunnattu.

Suhosen puheista vaikea sanoa mitään. Toimittajat esiintyvät kyllä entistä enemmän asiantuntijoina, mutta onko se edes huono asia. Monella alalla näin on ollut jo pitkään, mutta urheilussa on totuttu pintapuoliseen kirjoitteluun. Varmaankaan toimittajat eivät osu läheskään aina oikeaan, mutta itseensä luottavalle valmentajalle sen ei pitäisi olla liian suuri ongelma. Keskustelun ja mielipiteiden rajoittamista milloin mistäkin syystä vaativat usein ne, joiden omat konseptit ovat pahiten hukassa.

 

[K.Pylkkänen]

Tässä nyt pitää ymmärtää konteksti. Jos urheilutoimittajia verrataan vaikkapa taloustoimittajiin tai politiikan toimittajiin, niin ei heiltä vaadita taustaa pörssiyhtiön hallituksessa tai paikkaa eduskunnasta. Heiltä vaaditaan tietyt tiedot ja ymmärrys. Samalla tavalla asia on urheilutoimittajien kanssa.

Tuskimpa taloustoimittajat tai politiikan toimittajat ovat myöskään tietoisesti luotuja myyviä ja poleemisia hahmoja. Itsekin pidin Sihvosta asiantuntijana hänen Urheilukanava-aikoinaan, vaikka tietyt vakioprinsiipit hänellä silloinkin oli jankattavanaan.... mutta kelläpä ei olisi.
Mutta nyt kun lukee vaikkapa tämän uusimman arvion ULn nettisivuilta "Tanska- ottelu edelleen Suomen paras peli" , niin asiantuntijuus siitä viimeiseksi tulee mieleen. Noissa nettijutuissa mies on juuttunut taktisten yksityiskohtien viidakkoon, johon vielä sotketaan tietoista vastarannankiiskeyttä ja tarkoituksellista huomiota herättävyyttä.
Ja sitten tulee Suhonen ja yrittää heittää ajatusta, että voisiko urheilujournalismia pyörittää jokin muukin kuin raha, niin jo on katkeraa tilitystä...

 

[dana77]

Tuskimpa taloustoimittajat tai politiikan toimittajat ovat myöskään tietoisesti luotuja myyviä ja poleemisia hahmoja.

On tai ei, niin ei se heidän asiantuntemustaan määritä. Jos taloustoimittajista tutustuu vaikka Kauppalehden Olli Herralan blogeihin, niin samalla tavalla omaleimainen tyylinsä hänellä on kuin Sihvosella. Ja yhteistä on, että usein niitä juttuja ei jaksa lukea turhan provosoinnin takia :)
Politiikan toimittajista ei vastaavia esimerkkejä tule mieleen.

En usko, että Sihvonen on kovin vilpittömästi sitä mieltä, että Tanska peli oli Suomen paras. Voin lyödä isonkin vedon, että P.Sihvonen tietää, että jääkiekossa tarkoituksena on voittaa vastustajajoukkue ja että se ei onnistunut. Tuollaisilla mielipiteillä vain provosoidaan ja herätetään keskustelua siitä, että välillä on syytä katsoa tuloksen taaksekin.

 

[Isaskar]

Mutta nyt kun lukee vaikkapa tämän uusimman arvion ULn nettisivuilta "Tanska- ottelu edelleen Suomen paras peli" , niin asiantuntijuus siitä viimeiseksi tulee mieleen.

Sihvosen mukaan siis "Tanskaa vastaan Leijonat pääsi hyökkäysrytmien puolesta lähes maksimaaliseen kiekkokontrolliin".

Hyökkäysrytmi on Sihvoselle nyt lähellä sydäntä ja arviot hyvästä tai huonosta pelistä korreloituvat pitkälti siihen. Pari vuotta sitten puhuttiin lähinnä keskustan kautta tulemisesta, mutta nyt tuntuu olevan tärkeintä pysyä hyvässä rytmissä. Tanska-peli oli varmaan kiekkokontrollin osalta parasta, mutta se on ihan luonnollista kun pelaa tappioasemassa altavastaajaa vastaan.

 

[choose_life]

Varmaankaan toimittajat eivät osu läheskään aina oikeaan, mutta itseensä luottavalle valmentajalle sen ei pitäisi olla liian suuri ongelma. Keskustelun ja mielipiteiden rajoittamista milloin mistäkin syystä vaativat usein ne, joiden omat konseptit ovat pahiten hukassa.

Näin se menee (ja kannattaisi muistaa maajoukkueessakin...). Viime mainitusta noloudesta saa muuten ns. malliesimerkkejä hyvinkin läheltä tätä ketjua; "oikeutta" puhua jääkiekosta on yritetty rajata alusta asti ja tahti on vain kiihtynyt oman uskottavuuden, perustelujen ja edes alkeistasolla tolkullisten juttujen hupenemisen myötä. Itseensä luottavat ja ammattitaitoiset toimittajatkaan kun eivät pidä työnään sen kyttäämistä, mitä muut toimittajat sanovat tai tekevät - saati että menisivät aiheesta (ja kaikesta kritiikistä) täysin tolaltaan.

 

[K.Pylkkänen]

En usko, että Sihvonen on kovin vilpittömästi sitä mieltä, että Tanska peli oli Suomen paras. Voin lyödä isonkin vedon, että P.Sihvonen tietää, että jääkiekossa tarkoituksena on voittaa vastustajajoukkue ja että se ei onnistunut. Tuollaisilla mielipiteillä vain provosoidaan ja herätetään keskustelua siitä, että välillä on syytä katsoa tuloksen taaksekin.

Olisihan se hauskaa, jos P.Sihvonen tulisi tänne heittämään tuollaisia provoa, niin vaihtuisi sivut palstalla varmasti ennätysvauhtiin. Ilmeisesti UL on sitten suunnattu näille Karjala ja Budweiser lippiksisille.

Mutta, jos ja kun Sihvosella on oikeasti paljon hyvääkin sanottavaa jääkiekosta, niin miksi hän alentuu tuohon provokaattorin rooliin. Nykyisin kun suurin osa tarinoista menee aivan plörinäksi.
Noh.. sama se. Mutta ymmärrän kyllä hyvin Suhosen ärtymyksen journalismin tasosta, jos tässä viitoitetaan suuntaa tulevalle.

Sihvosen mukaan siis "Tanskaa vastaan Leijonat pääsi hyökkäysrytmien puolesta lähes maksimaaliseen kiekkokontrolliin".

Hyökkäysrytmi on Sihvoselle nyt lähellä sydäntä ja arviot hyvästä tai huonosta pelistä korreloituvat pitkälti siihen. Pari vuotta sitten puhuttiin lähinnä keskustan kautta tulemisesta, mutta nyt tuntuu olevan tärkeintä pysyä hyvässä rytmissä.

Näin on. Ihme, ettei Sihvonen ole vielä kerennyt makustelemaan eilisellä Ruotsi-Kanada pelillä, jossa kiekkokontrolli otti riemuvoiton pystysuunnan lätkästä. Ai niin Nurminen kehui myös RUotsin kiekkokontrollia, joten nyt siitä täytyy varmasti löytää jotain vikaa.

 

[siffa]

Näin on. Ihme, ettei Sihvonen ole vielä kerennyt makustelemaan eilisellä Ruotsi-Kanada pelillä, jossa kiekkokontrolli otti riemuvoiton pystysuunnan lätkästä. Ai niin Nurminen kehui myös RUotsin kiekkokontrollia, joten nyt siitä täytyy varmasti löytää jotain vikaa.

Molemmat pelasivat modernia kiekkokontrollipeliä. Viivelähtöjä oli niin Ruotsilla kuin Kanadallakin jaloslainen optimäärä. Ensimmäisessä erässä Ruotsilla oli tosin hieman enemmän eli 9 kuin Kanadalla 6 viivelähtöä.

 

[K.Pylkkänen]

Molemmat pelasivat modernia kiekkokontrollipeliä. Viivelähtöjä oli niin Ruotsilla kuin Kanadallakin jaloslainen optimäärä. Ensimmäisessä erässä Ruotsilla oli tosin hieman enemmän eli 9 kuin Kanadalla 6 viivelähtöä.

Jaaha. Viisaammat neuvoo. Otetaan vastaan. Eli esimerkiksi Lukolta ei koko kautena löytynyt yhtään viivelähtöä, koska sen peli kategorisoitiin vahvasti pystysuunnan lätkäksi?

Viivelähtöjä tai ei, niin Kanada kyllä pyrki suoraviivaisemmin ajamaan maalille ja Ruotsi puolestaan kiekotteli kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

 

[True Player #20]

Sihvonen: Tähän ratkesi Suomen voitto Slovakiasta.

''Miten kommentoit maalivahtikysymystä?''

- Se on selvää kauraa. Rinne on valovuoden Vehasta edellä. Piste.

En tiedä, miten Sihvonen valovuoden määrittelee, mutta omasta mielestäni ero on kuitenkin ''vähän'' pienempi.

 

[msg]

Sihvonen: Tähän ratkesi Suomen voitto Slovakiasta.

''Miten kommentoit maalivahtikysymystä?''

- Se on selvää kauraa. Rinne on valovuoden Vehasta edellä. Piste.

En tiedä, miten Sihvonen valovuoden määrittelee, mutta omasta mielestäni ero on kuitenkin ''vähän'' pienempi.

Niin tässä lienee taas esimerkki siitä kuinka jossain toimituksen kahvipöydän ääressä on mietitty millainen näkökulma parhaiten palvelisi markkinointistrategiaa. Lasken tämän jutun samaan kastiin tuon Tanska-pelin ylistyksen kanssa eli jonkilaiseksi lapselliseksi provoksi.

 

[K.Pylkkänen]

Sihvonen: Tähän ratkesi Suomen voitto Slovakiasta.

''Miten kommentoit maalivahtikysymystä?''

- Se on selvää kauraa. Rinne on valovuoden Vehasta edellä. Piste.

En tiedä, miten Sihvonen valovuoden määrittelee, mutta omasta mielestäni ero on kuitenkin ''vähän'' pienempi.

Tuosta jutusta, missä on hyviäkin pointseja, selviää kuitenkin erittäin hyvin jälleen kerran se, miten Sihvosta ei todellakaan taida kiinnostaan SUOMEN tai minkään muunkaan maan pelaaminen/menestys , vaan oman liturgian paasaaminen. JÄÄKIEKKO ON PELIKIRJAPELI. Tuliko nyt kaikille selväksi!
Suomi-Slovakia pelin allekirjoitettu ja tärkein johtopäätös on tämä.

 

[Gags]

Niin, kun tässä hiljan oli puhetta noiden P.Sihvosen kirjoitusten tulkitsemisen vaikeudesta ja siitä, että kaiken propagandan ja tietoisen provosoimisen seassa piilee usein ihan asiaakin, niin voidaan todeta että tällä kertaa kommentti maalivahdista oli se asiaosuus, muuta asiaa tuossa ei juurikaan ollut.

 

[kamik]

Niin, kun tässä hiljan oli puhetta noista P.Sihvosen kirjoitusten tulkitsemisen vaikeudesta ja siitä, että kaiken propagandan ja tietoisen provosoimisen seassa piilee usein ihan asiaakin, niin voidaan todeta että tällä kertaa kommentti maalivahdista oli se asiaosuus, muuta asiaa tuossa ei juurikaan ollut.

Puhdasta trollausta Petteriltä, taas kerran. Ja tuo maalivahtiasia on vain johtavan analyytikon (Iso HEH) perustelematon mielipide, ei minkään tason fakta. Ollakseen faktaa väite vaatisi ympärilleen perusteluita/tilastoja. Ilman argumentteja ei uskottava analyytikko edes kirjoittaisi julkisesti nähtäville tuollaisia heittoja. Muistuttaa yleisönosastokirjoitusta.

 

[Robin Big Snake]

Aikamoisen sudenkuopan on kikkailullaan Sihvonen itselleen kaivanut. Kyllä sen jo näkee mikä on Röngän myyntiä ja Sihvosen aitoa uskomista mutta aika lahjakkaasti kaikki ammattitoimittajista lähtien astuvat miinoihin. Mutta kuitenkin juttuja luetaan kuin piru raamattua ja jos vaihtaa mielipidettä on se yhtä väärin kuin loppuun asti uskominen johonkin. Yhtä kaikki, lopussa alkaa olemaan tämä tie. Ei ihmiset voi enää kauan olla niin hölmöjä ja viimeistään kohta tajuavat "ei saatana, ei niillä ollutkaan muuta tarkoitusta kuin saada porukka lukemaan juttuja". Rönkä on velho.

 

[Fordél]

En tiedä, miten Sihvonen valovuoden määrittelee, mutta omasta mielestäni ero on kuitenkin ''vähän'' pienempi.

Siinä missä Sihvonen on keksinyt jääkiekon uudelleen, on hän määritellyt myös valovuoden sisällön uudelleen. Eräässä kolumnissahan hän määritteli pituusyksikkö valovuoden olevan aikayksikkö. Vaikea siis sanoa ihan tarkalleen, että mitä Sihvonen tällä heitollaan tarkoittaa...

Joka tapauksessa Sihvosen uusin sepostus osoittaa taas mikä on miehen kirjoitusten taso tällä hetkellä: pelkkää oman egon pönkittämistä, jolla heitetään koko ajan kuittia ties mihin suuntaan ja väheksytään muiden osaamista. Kyllä, tämä on vain mediapersoona Sihvonen, jonka tarkoitus on vain herättää keskustelua ja myydä lehteä, mutta silti käsittämättömiä lausuntoja kuten tämäkin:

"Tämä on minun ylivertainen analyysini suomalaisille kiekkokoutseille. Tästä sen voi ilmaiseksi lukea."

Jep jep, eihän tuolle miehelle voi enää kuin nauraa. Todella ylivertaisen syvällinen analyysi taas kerran! Oliko jutussa muuta kuin taas hyökkäystenlähtöjen analysointia? Hienoa, että tämä ylivertainen analysoija pääsee kirjoittamaan näitä ylivertaisia analyysejaan ilmaiseksi luettavaksi. Ehkä jos ne olisivat niin ylivertaisia niin joku muukin niitä hyödyntäisi kuin Rönkä ja maksaisi niistä vähän kovempaa palkkaa. Alkaa mennä viimeinenkin kunnioitus tätä mediapelleä kohtaan.

 

[K.Pylkkänen]

"Tämä on minun ylivertainen analyysini suomalaisille kiekkokoutseille. Tästä sen voi ilmaiseksi lukea."

Jep jep, eihän tuolle miehelle voi enää kuin nauraa. .

Kaiken muun hyvän lisäksi taitaa olla äijä kommenteista ja julkaisuajankohdasta päätellen pienessä maistissa.

Ei siinä mitään, se kuuluu lätkäjätkän imagoon, mutta nukkuisi yön yli ennen kuin nettisivuja päivittelee.

 

[siffa]

Viivelähtöjä tai ei, niin Kanada kyllä pyrki suoraviivaisemmin ajamaan maalille ja Ruotsi puolestaan kiekotteli kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

Viivelähdöt on erittäin helppo nähdä peleistä. Katsotaan huomisesta Kanada-Tshekki ottelusta Kanadan viivelähdöt. Kanadalaiset kiekottelevat myös paljon hyökkäyspäädyssä ja -kulmissa eli pelaavat vahvaa kiekkokontrollia. Ne ajat ovat ohi jolloin pohjois-amerikkalaiset joukkueet pelasivat vain nopeasti ylös ja kohti maalia ja laukoivat aina, kun paikka tuli.

NHL:ssä on hyvä tilaisuus seurata vielä Philadelphian puolustajien Timonen, Coburn ja Pronger viivelähtökiekottelua.

 

[siffa]

Ja mikä mielestäsi on syynä sille, että USA on karsintasarjassa?

Itse en näe, että USA:lla olisi tunnetasoltaan kisojen paras joukkue. Siellä on monta muuta maata, jotka pelaavat myös hyvässä hurmoksessa kuten Tanska, jonka pelaajat myös laittavat itseään likoon vaihto vaihdolta.

USA:n tunnetasoa kehuttiin alkusarjan aikana mm. tv:n studiossa (Tuomo Ruutu) ja onhan se tiedossa, että jenkkipojat panevat aina kaiken likoon, kun kaukaloon luistelevat. Suomen joukkueen tunnetasoa moitittiin alkusarjan aikana heikoksi.
USA:lla on täysverinen NHL-joukkue kisoissa. Suomella on eurooppalainen joukkue neljällä NHL-pelaajalla vahvistettuna.
USA:lla on NHL-joukkueiden päävalmentajakaksikko johtamassa joukkueen peliä. Suomen valmennuskolmikko on taattua SM-liigatasoa.

Miksi sitten Suomi voitti alkusarjalohkonsa ja USA putosi karsintasarjaan? Vastaukseni on, että Suomen valmennuskolmikko on onnistunut paremmin valmentamaan joukkueensa toteuttamaan pelikirjansa pelitapoja. Mikä sinun mielestäsi on ratkaiseva ero USA:n ja Suomen välillä?

 

[aceman81]

USA:n tunnetasoa kehuttiin alkusarjan aikana mm. tv:n studiossa (Tuomo Ruutu) ja onhan se tiedossa, että jenkkipojat panevat aina kaiken likoon, kun kaukaloon luistelevat. Suomen joukkueen tunnetasoa moitittiin alkusarjan aikana heikoksi.
USA:lla on täysverinen NHL-joukkue kisoissa. Suomella on eurooppalainen joukkue neljällä NHL-pelaajalla vahvistettuna.
USA:lla on NHL-joukkueiden päävalmentajakaksikko johtamassa joukkueen peliä. Suomen valmennuskolmikko on taattua SM-liigatasoa.

Miksi sitten Suomi voitti alkusarjalohkonsa ja USA putosi karsintasarjaan? Vastaukseni on, että Suomen valmennuskolmikko on onnistunut paremmin valmentamaan joukkueensa toteuttamaan pelikirjansa pelitapoja. Mikä sinun mielestäsi on ratkaiseva ero USA:n ja Suomen välillä?

Ensinnäkin, Tuomo Ruutu on oman elämänsä ajatusten tonava. Toiseksi, Jenkeillä oli C-luokan maajoukkue jalkeilla isossa kaukalossa. Tämä vaan sillä ajatuksella että vaikka parhaat pelaajat pääsääntösesti vetää Änärissä, niin ihan mistä tahansa roolista ei hypätä dominoimaan mm-kisoihin. Joinain vuosina jenkkien asennetta mm-kisoja kohtaan on vähän epäilty, mutta viime vuosina tilanne on kyllä muuttunut parempaan suuntaan.

Tuosta viimeisestä osasta olen kyllä yhtä mieltä: jääkiekko, tämä pallopelien äpärälapsi, vaatii kuitenkin sitä suorittamista yhteistön muodossa ja sillä tasolla jenkit veti nyt vihkoon. Miettii kolmea edellistä turnausta ihan tulosten muodossa: Suomelle puolivälierävoitto ensin rankuilla, sitten jatkoajalla, kunnes jenkit katkas Suomen monivuotisen dominoinnin Jalosen ekana päävalmentajakautena. Että joko pelitavan laatimisessa, suorittamisessa tai sekä että, otettiin USA:n osalta pieni takapakki aiempiin turnauksiin nähden.

 

[Kersakovi]

Ei pitäisi tätä ketjua käydyä lukemassakaan, kun verenpaineen saa nousuun jokaisen vierailun aikana.

Molemmat pelasivat modernia kiekkokontrollipeliä. Viivelähtöjä oli niin Ruotsilla kuin Kanadallakin jaloslainen optimäärä. Ensimmäisessä erässä Ruotsilla oli tosin hieman enemmän eli 9 kuin Kanadalla 6 viivelähtöä.

Olivatko nämä viivelähdöt sellaisia, jotka syntyivät vaihdon yhteydessä? Eiköhän se ole joka tapauksessa hyökkäävän joukkueen etu, että kuhunkin hyökkäykseen on käytettävissä mahdollisimman tuoreet pelaajat, joten pakki menee maalin taakse odottelemaan vaihdon valmistumista. Eihän tässä nyt ole mitään ihmeellistä, eikä viivelähtöjä tarvita mihinkään, jos pelaajat saadaan vaihdettua esim. hyökkäyspään pyörityksen aikana. Joskus on myös hyvä lähteä liikkeelle hitaammin, jos ns. myöhästytään nopeasta lähdöstä ja vastustaja saa trappinsa valmiiksi keskialueelle.

Viivelähdöt on erittäin helppo nähdä peleistä. Katsotaan huomisesta Kanada-Tshekki ottelusta Kanadan viivelähdöt. Kanadalaiset kiekottelevat myös paljon hyökkäyspäädyssä ja -kulmissa eli pelaavat vahvaa kiekkokontrollia. Ne ajat ovat ohi jolloin pohjois-amerikkalaiset joukkueet pelasivat vain nopeasti ylös ja kohti maalia ja laukoivat aina, kun paikka tuli.

Muista tilastoida samalla se, kuinka moni viivelähtö päättyy maalintekotilanteeseen. Veikkaan, että lukema tulee olemaan aika pieni. Lisäksi myönnän sinulle Petteri Sihvosen lanseeraaman Valovuosi-mitalin siitä, että aloitit kutsumaan kulmapeliä kiekotteluksi hyökkäyspäädyssä ja -kulmissa kiekkokontrollilla höystettynä.

 

[Fordél]

USA:n tunnetasoa kehuttiin alkusarjan aikana mm. tv:n studiossa (Tuomo Ruutu) ja onhan se tiedossa, että jenkkipojat panevat aina kaiken likoon, kun kaukaloon luistelevat. Suomen joukkueen tunnetasoa moitittiin alkusarjan aikana heikoksi.

Ei se mennyt näin vaan kritiikki kohdistui lähinnä Tanska-peliin, jossa oli kaukalossa todella hermostunut ja samalla hengetön Suomi. Saksa-pelissä asiat olivat jo paremmin ja USA-pelissä oltiin jo totulla tasolla.

Oliko mielestäsi Tanska-pelissä Suomen tunnetaso kunnossa?

Miksi sitten Suomi voitti alkusarjalohkonsa ja USA putosi karsintasarjaan? Vastaukseni on, että Suomen valmennuskolmikko on onnistunut paremmin valmentamaan joukkueensa toteuttamaan pelikirjansa pelitapoja. Mikä sinun mielestäsi on ratkaiseva ero USA:n ja Suomen välillä?

Aika pienethän nuo erot olivat lopulta kaikkien lohkon maiden välillä, koska USA:kin meni kaksi kertaa jatkoajalle, jossa se sitten otti kuokkaan. Mainitsemasi valmennuksen eron lisäksi mielestäni Suomen joukkue oli yhtenäisempi (kiitos EHT:n), parempi maalivahtipeli (toki ei USA:kaan tähän kaadunnut), parempi tunnetaso ratkaisevassa lohkon kolmannessa ottelussa jne. Pelaajamateriaaleissa en näe eroa juurikaan kummankaan välillä. USA:lla oli hyvin nuori ja kokematon B-joukkue kun taas Suomella, jolla oli toki nuorennusleikkaus tehty, oli oma kokeneempi B-joukkue.

 

[Fordél]

Olivatko nämä viivelähdöt sellaisia, jotka syntyivät vaihdon yhteydessä? Eiköhän se ole joka tapauksessa hyökkäävän joukkueen etu, että kuhunkin hyökkäykseen on käytettävissä mahdollisimman tuoreet pelaajat, joten pakki menee maalin taakse odottelemaan vaihdon valmistumista.

Tässä siffalle tehtävä seuraaviin matseihin, joissa hän tilastoi viivelähtöjä: tilastoi viivelähtöjen kokonaismäärä sekä viivelähdöt, jotka syntyvät siitä, että vaihto on kesken.

 

[siffa]

Muista tilastoida samalla se, kuinka moni viivelähtö päättyy maalintekotilanteeseen. Veikkaan, että lukema tulee olemaan aika pieni. Lisäksi myönnän sinulle Petteri Sihvosen lanseeraaman Valovuosi-mitalin siitä, että aloitit kutsumaan kulmapeliä kiekotteluksi hyökkäyspäädyssä ja -kulmissa kiekkokontrollilla höystettynä.

Erittäin harva viivelähtö päättyy maaliin. Esimerkiksi, kun Suomi voitti Saksan 1-0 ottelussa, jossa pelattiin yhteensä 24 viivelähtöä, niin Jarkko Immosen Jussi Jokisen syötöstä tekemä maali jäi ainoaksi. Enkä nyt jaksa muistaa, minkälaisen hyökkäyksen päätteeksi tuo ottelun ainokainen tuli. Maailman parhaat joukkueet pelaavat kuitenkin tarvittaessa kolmen ja jopa neljän rytmin hyökkäyksiinlähdöillä, joten joku tärkeä merkitys niillä täytyy olla, koska ne näiden joukkueiden pelikirjoihin kuuluvat. Viivelähtöjen tarkoituksesta on keskusteltu SM-liigan pelikirjat 2010 viestiketjussa. Otan tässä esiin yhden viivelähtöjen merkityksen. Joukkue A lähtee hyökkäykseen omasta päästä viivelähdöllä tiiviinä viisikkona organisoitua vastustajaa vastaan. Yleensä kiekko menetetään vastustajalle viimeistään hyökkäysalueella. Joukkueella A on tiivis viisikko riistämään kiekon takaisin vastustajalta, jolloin riiston jäkeinen nopea hyökkäys tuo usein maalintekotilanteen joukkueelle A.

Hyökkäyspään kulmapelin parhaana ketjuna olen havainnoidut kauden 2008-2009 Anaheimin isokokoisen ja taitavan kolmikon Corey Perry-Ryan Getzlaf-Bobby Ryan. Anaheim lähti tämän kentän ollessa jäällä jatkuvasti viivelähdöillä, joita olivat organisoimassa taitavat puolustajat Scott Niedermyer, Pronger ja Beauchemin. Näillä pelaajilla viivelähdöistä alkaneet hyökkäykset johtivat usein hyökkäyspäätyyn, jossa nähtiin isojen hyökkääjien kiekon suojaamiseen kulmissa ja päädyssä perustuneita pitkiä syöttöketjuja eli kiekottelua pelaajalta toiselle. Kiekkokontrolli oli ennennäkemättömän tehokasta hyökkäyspään kulmissa ja päädyssä. Eihän tuosta kiekottelunimityksestä minulle mitään mitalia tarvitse antaa, koska tämä sama on ollut nähtävissä kaikille NHL-jääkiekosta kiinnostuneille katsojille.

Viivelähtöjen ja kiekkokontrollin kehittäjänä on NHL kulkenut vähintään Ruotsin, Venäjän ja Jukka Jalosen Suomen rinnalla eturintamassa. Nollatoleranssi muutti pelin osaltaan kiekkokontrollin suuntaan.

 

[Isaskar]

Miksi sitten Suomi voitti alkusarjalohkonsa ja USA putosi karsintasarjaan? Vastaukseni on, että Suomen valmennuskolmikko on onnistunut paremmin valmentamaan joukkueensa toteuttamaan pelikirjansa pelitapoja

Sihvosen mukaan Tanska-ottelu oli alkusarjan peleistä pelitavaltaan paras. Siitä huolimatta homma oli menossa kohti kaikkien aikojen katastrofia. Suomi sai kuitenkin kahdesta viimeisestä pelistä voitot, vaikka pelitapa ei siis yltänyt Tanska-pelin tasolle.

Tunnetaso oli kahdessa jälkimmäisessä pelissä parempi. Nyt siffa vetää sen johtopäätöksen, että ensimmäisessä hävityssä pelissä nähty huono tunnetaso riittää perusteluksi sille, ettei tunnetason merkitys ole kovin suuri tai ainakaan merkittävin tekijä jatkoonpääsyssä ja unohtaa kokonaan tunnetason muutoksen alkusarjan aikana. Pelitavallisesti mitään muutosta parempaan ei (Sihvosen mukaan) tapahtunut.

Edit: pelikirja->pelitapa