Petteri Orpon hallitus

  • 1 162 603
  • 14 895

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kyllähän sitä EU-rahaa kannattaa aina itkeä tännekin suuntaan, eikä vaan lapioida Välimerelle. Katsotaan milloin päästään sinne saamapuolelle - ainakin sinne suuntaan ollaam hyvää vauhtia menossa.

Tässä ollaan kokoomuslaisen pro business -politiikan ytimessä. Tähän se koko puolue on, vaikka yrittääkin sumuttaa olevansa pro market ja verorahojen tuhlaamista vastaan.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kärjistettynä, työvoimapula ei ratkea paikkoja sulkemalla sekä keskittämällä.
Minusta on jotenkin huvittavaa, että samaan aikaan kun on pula hoitoalan ammattilaisista, terveyskeskuksista ja sairaaloista vähennetään muita kuin hoitoalan henkilöstöä ja laitetaan sitten sairaanhoitajat sihteereiden hommiin ja lääkärit kirjoittamaan omia saneluitaan. Mikäs siinä, säästyi sen yhden sihteerin palkka. Kustannuksena oli sitten yhden sairaanhoitajan työpanoksen vähentyminen juuri sieltä kriisissä olevavan hoitotyön puolelta. Olen valitettavasti joutunut seuraamaan useammallakin TAYS:n osastolla tällaista menoa ja miettinyt mielessäni, että ihanko oikeasti tällä pelikirjalla mennään joka puolella. Osastoille ei voida ottaa täydeltä kapasiteetilta potilaita, koska hoitajia ei ole tarpeeksi, mutta samaan aikaan yksi hoitsu vastaa puhelimeen ja lähettää kutsukirjeitä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä ollaan kokoomuslaisen pro business -politiikan ytimessä. Tähän se koko puolue on, vaikka yrittääkin sumuttaa olevansa pro market ja verorahojen tuhlaamista vastaan.
Tietenkin EU:ssa pitäisi ajaa Suomen ja suomalaisten etua ihan puolueesta ja politiikasta riippumatta. Ei ole puoluetta, joka EU-tuesta kieltäytyisi, koska ”tämä tuki ei ole pro market!”. EU:n budjetista valtaosa menee erilaisiin tukiaisiin.

Toki todellisuudessa 90 % rahoista otetaan suomalaisten veronmaksajien taskusta. Eli vituiksi menee tämäkin. Samalla kun italialaiset tekevät suomalaisten piikkiin energiaremontteja.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Minusta on jotenkin huvittavaa, että samaan aikaan kun on pula hoitoalan ammattilaisista, terveyskeskuksista ja sairaaloista vähennetään muita kuin hoitoalan henkilöstöä ja laitetaan sitten sairaanhoitajat sihteereiden hommiin ja lääkärit kirjoittamaan omia saneluitaan. Mikäs siinä, säästyi sen yhden sihteerin palkka. Kustannuksena oli sitten yhden sairaanhoitajan työpanoksen vähentyminen juuri sieltä kriisissä olevavan hoitotyön puolelta. Olen valitettavasti joutunut seuraamaan useammallakin TAYS:n osastolla tällaista menoa ja miettinyt mielessäni, että ihanko oikeasti tällä pelikirjalla mennään joka puolella. Osastoille ei voida ottaa täydeltä kapasiteetilta potilaita, koska hoitajia ei ole tarpeeksi, mutta samaan aikaan yksi hoitsu vastaa puhelimeen ja lähettää kutsukirjeitä.
Tässä tuotiin taas esiin yhdenlainen osa isoa ongelmavyyhtiä.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Näinhän se on, mutta sinnekin ne ovat innovaatioista aikanaan syntyneet, Täällä sitä aina selitellään, että mikään ei onnistu, ei kannata, ja kaikkeen syyllinen on se työtön ja/tai duunari.

Mitään osuutta ei koskaan ole kellään muulla tähän(kään) asiaan.
Mutta joo, jos näin huonostion asiat, niin sitten pitää tyytyä niihin bulkkimarkkinoihin, ja jaka niidenkin tuottoja vielä entisätkin laajemmin. Myydän sitten se mikä voidaan, ja kärvistellään täällä sisämarkkinoilla. Tai sittten vaihtoehtoisesti vaan irrottaudutaan siitä eurosta, joka ei näytä meille sitten kuitenkaan mahdollisuuksia saada vientiäkään vetämään.

Kaikella kunnioituksella, tuo on nyt melkoista paatosta. Kun Oden otin puheeksi, niin lainataan häntä tarkoittamastani kohdasta:

"Jälkeenpäin ajatellen ennätyksellisen tasainen tulonjako ei ollut pelkästään hyvä asia. Se ei suinkaan tarkoittanut, että pienituloisilla menisi Suomessa paremmin kuin suurempien tuloerojen Ruotsissa. Se tarkoitti, että meillä oli vähemmän rikkaita, joiden perustamat yritykset veivät Ruotsissa maata eteenpäin. Vuonna 2017 alhaisin Gini-kerroin EU-maista oli Slovakiassa ja maailman alhaisin Ukrainassa. Ei slovakialaisen köyhän asema silti mitenkään hyvä ole eikä menestyjien muutto pois maasta ole sitä parantanut, vaikka se näkyykin alhaisena Gini-kertoimena. Tulonjaon tasaisuus oli saatu Suomessa osittain aikaan konfiskoimalla varakkaiden omaisuutta 1970-luvulla verotuksen avulla, mikä kyllä tasasi taloudellisia eroja, mutta heikensi Suomen kansantalouden iskukykyä. Verotus oli Ruotsissa 1970-luvulla jopa kireämpää kuin Suomessa ja yli sadan prosentin marginaaliveroja esiintyi sielläkin, mutta tilanne purettiin eri tavalla kuin Suomessa. Ruotsissa haluttiin vahvistaa kotimaista omistusta. "

Näin siis Osmo Soininvaara kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.
 

12961

Jäsen
Minusta on jotenkin huvittavaa, että samaan aikaan kun on pula hoitoalan ammattilaisista, terveyskeskuksista ja sairaaloista vähennetään muita kuin hoitoalan henkilöstöä ja laitetaan sitten sairaanhoitajat sihteereiden hommiin ja lääkärit kirjoittamaan omia saneluitaan. Mikäs siinä, säästyi sen yhden sihteerin palkka. Kustannuksena oli sitten yhden sairaanhoitajan työpanoksen vähentyminen juuri sieltä kriisissä olevavan hoitotyön puolelta. Olen valitettavasti joutunut seuraamaan useammallakin TAYS:n osastolla tällaista menoa ja miettinyt mielessäni, että ihanko oikeasti tällä pelikirjalla mennään joka puolella. Osastoille ei voida ottaa täydeltä kapasiteetilta potilaita, koska hoitajia ei ole tarpeeksi, mutta samaan aikaan yksi hoitsu vastaa puhelimeen ja lähettää kutsukirjeitä.

Samaan aikaan toisesta näkökulmasta huvittavaa on se, että esimerkiksi etävastaanotot ovat edelleen aivan lapsen kengissä verrattuna vaikka ihan kotimaiseen työterveyshuoltoon. Ei, se 80-lukulainen yksisuuntainen soittoaika ei korvaa hyvää sovellusta/chattia, jossa voi myös ottaa ja lähettää kuvia ja videoita. Jos asiakaspalvelun perusprosessi on julkisessa terveydenhuollossa menneiltä vuosikymmeniltä ja kaikkia asiakkaita tungetaan yhteen muottiin, niin mitä muuta modernisoitavaa ihan perusprosessista löytyy? Väkisinkin tulee mieleen kysymys siitä, että ollaanko laajemminkin vanhojen toimintatapojen vankeja ja huonon johtamisen lisäksi muutosvastarinta vankka.

Ei varmasti ole optimitilanne jos hoitotyöhön koulutetut ihmiset tekevät kohtuu triviaaleja, esimerkiksi mainitsemiasi tehtäviä. Ovatko kutsukirjeet todella millään tavalla käsin lähetettäviä? En nyt tarkoita mallia postimerkin liimaamista, mutta lähetetäänkö jokainen edes klikkaamalla yksitellen? Sekin on käsittämätöntä. Automaatiota peliin ja sähköiset työkalut tarjolle ajanvarauksen siirtämiseen.

Jollain tavalla koko prosessi tarvitsisi freesiä otetta joka ei hoida asioita niin kuin aina ennenkin on tehty vaan alkaisi esittää myös modernisoinnin vaatimia lainsäädännöllisiä muutoksia.

Ja kyllä. Asiakas - ei potilas. Niin meihin pitäisi julkisessakin terveydenhuollossa suhtautua.
 
Viimeksi muokattu:

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikella kunnioituksella, tuo on nyt melkoista paatosta. Kun Oden otin puheeksi, niin lainataan häntä tarkoittamastani kohdasta:

"Jälkeenpäin ajatellen ennätyksellisen tasainen tulonjako ei ollut pelkästään hyvä asia. Se ei suinkaan tarkoittanut, että pienituloisilla menisi Suomessa paremmin kuin suurempien tuloerojen Ruotsissa. Se tarkoitti, että meillä oli vähemmän rikkaita, joiden perustamat yritykset veivät Ruotsissa maata eteenpäin. Vuonna 2017 alhaisin Gini-kerroin EU-maista oli Slovakiassa ja maailman alhaisin Ukrainassa. Ei slovakialaisen köyhän asema silti mitenkään hyvä ole eikä menestyjien muutto pois maasta ole sitä parantanut, vaikka se näkyykin alhaisena Gini-kertoimena. Tulonjaon tasaisuus oli saatu Suomessa osittain aikaan konfiskoimalla varakkaiden omaisuutta 1970-luvulla verotuksen avulla, mikä kyllä tasasi taloudellisia eroja, mutta heikensi Suomen kansantalouden iskukykyä. Verotus oli Ruotsissa 1970-luvulla jopa kireämpää kuin Suomessa ja yli sadan prosentin marginaaliveroja esiintyi sielläkin, mutta tilanne purettiin eri tavalla kuin Suomessa. Ruotsissa haluttiin vahvistaa kotimaista omistusta. "

Näin siis Osmo Soininvaara kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka.
Kiitos. Tosiaankin nostit esiin hyvän pointin tuossa lainauksessa. Meillä tosiaankin on ongelmana ollut viime vuosinkain sellainen lyhytnäköisyys, jossa kaikki omistus myydään pois hallitusten toimilla. Lisäksi näytämme kovin sitoutuneen ajatukseen, että valtio ei saa tukea mitään, ja se tuntuu erittäin tyhmältä juurikin siksi, että muualla se protektionismi kuitenkn nostelee päätään. Jos meillä olisi se oma valuutta, ja kyky olla myymättä kaikkea, sekä luodan järjestelmiäkin, jossa kaikki omistus ei päätyisi innovaatioidenkaan osalta ulkomaisiin sijoitusyhtiöihin, niin meillä kyllä eittämättä olisi mahdollisuus täältä nousta.

Pitäisikö, siis ja kysyn nyt mielipidettäsi, meillä sitten kuitenkin alkaa suuntaukseen, jossa valtio tukisi näitä innovaatioyrityksiä, kasvattaisi niitä yhtenä omistajana, ja kun homma alkaa lentämään, niin sitten yksityistetään, mutta maan sisäisesti, tai sitten pidetään sen kokoinen omistus, ettei sitä voida myydä ulkomaalaisomistukseen.
Nyjkyinen suuntaus kun ei kuitenkaan toimi, ja juri se ulkomaille kaiken myynti on perseestä. Ja tämä siis siksi, että olemme tosiaankin koko maailman kärkeä innovoinnissa. Tosin se suunta voi äkkiä laskea, kun ja jos hallituksen touhuilu tällaisenaan jatkuu. Ja viittaan nyt omiin korviin helvetin tyhmiltä kuulostaviin koulutus muutoksiin.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Pitäisikö, siis ja kysyn nyt mielipidettäsi, meillä sitten kuitenkin alkaa suuntaukseen, jossa valtio tukisi näitä innovaatioyrityksiä, kasvattaisi niitä yhtenä omistajana, ja kun homma alkaa lentämään, niin sitten yksityistetään, mutta maan sisäisesti, tai sitten pidetään sen kokoinen omistus, ettei sitä voida myydä ulkomaalaisomistukseen.
Nyjkyinen suuntaus kun ei kuitenkaan toimi, ja juri se ulkomaille kaiken myynti on perseestä. Ja tämä siis siksi, että olemme tosiaankin koko maailman kärkeä innovoinnissa. Tosin se suunta voi äkkiä laskea, kun ja jos hallituksen touhuilu tällaisenaan jatkuu. Ja viittaan nyt omiin korviin helvetin tyhmiltä kuulostaviin koulutus muutoksiin.

Tuossa olisi ideaa. Miksi esim Business Finland voisi sijoituksensa vastineeksi saada osuutta rahoittamastaan yrityksestä esim. vaihtovelkakirjalainana. Osakassopimuksella voisi sitten omistaja/ostaja saada osuuden turvattua ja ostettua sen takaisin ennakolta tukea/rahoitusta vastaavalla summalla.

Nykymallilla liian usein kehitetään yritys/tuote BF tuilla ja myydään pois kun saadaan sen arvo riittävälle tasolle. Tämä on monesti silti ihan hyvä juttu, koska välttämättä se perustaja pellepeloton ei ole se paras yrityksen kasvattaja tietyn vaiheen jälkeen. Edellä kuvatulla mallilla myös valtio hyötyisi tuosta rahoituksestaan varmemmin. Eikä yritystuet olisi niin kamalia kansantaloudelle.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pitäisikö, siis ja kysyn nyt mielipidettäsi, meillä sitten kuitenkin alkaa suuntaukseen, jossa valtio tukisi näitä innovaatioyrityksiä, kasvattaisi niitä yhtenä omistajana, ja kun homma alkaa lentämään, niin sitten yksityistetään, mutta maan sisäisesti, tai sitten pidetään sen kokoinen omistus, ettei sitä voida myydä ulkomaalaisomistukseen.
Nyjkyinen suuntaus kun ei kuitenkaan toimi, ja juri se ulkomaille kaiken myynti on perseestä. Ja tämä siis siksi, että olemme tosiaankin koko maailman kärkeä innovoinnissa. Tosin se suunta voi äkkiä laskea, kun ja jos hallituksen touhuilu tällaisenaan jatkuu. Ja viittaan nyt omiin korviin helvetin tyhmiltä kuulostaviin koulutus muutoksiin.
En nyt täysin ymmärrä miksi ulkomaisten investointien ja ulkomaisen rahan houkuttelun sijaan me otettaisiin valtionvelkaa veronmaksajien piikkiin yrityksille ja työnantajille. Ei kuulosta ainakaan sellaiselta, mistä ammattiliitot tykkäisivät. Kuulostaa myös EU:n sääntöjen vastaisilta toimilta räikeästi.

Yritystukijärjestelmää toki voisi kehittää.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ennustejaksolla 2024–2026 on toteutumassa runsaan kolmen miljardin euron edestä hallituksen sopeutusohjelman toimia. Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Vaikka investointiohjelma ei kasvata julkista velkaa, kasvattaa se alijäämää lähes sopeutusohjelman verran. Suomen julkinen alijäämä pysyykin 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.


Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa, että vaikka Suomi nyt selvinneekin EU:n alijäämämenettelystä, ongelmana on omien finanssipoliittisten sääntöjen kiertäminen. Kotimaista kehysmenettelyä ei enää kunnioiteta, eikä hallitus ole kirjannut neljän miljardin investointipaketista kehysmenoihin kuin pienen osan. Kun kerran investointiohjelmakin kasvattaa alijäämää, pitäisi sitä pienentää tai luopua koko paketista, hän esittää.
Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo.


Ohjelmasta luopuminen palauttaisi Kangasharjun mukaan myös valtiontalouden kehysjärjestelmän uskottavuutta.

 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En nyt täysin ymmärrä miksi ulkomaisten investointien ja ulkomaisen rahan houkuttelun sijaan me otettaisiin valtionvelkaa veronmaksajien piikkiin yrityksille ja työnantajille. Ei kuulosta ainakaan sellaiselta, mistä ammattiliitot tykkäisivät. Kuulostaa myös EU:n sääntöjen vastaisilta toimilta räikeästi.

Yritystukijärjestelmää toki voisi kehittää.
No kyllä. Se nimenomaan on EU:n sääntöjen vastaista, jota siis kuitenkin mm Ranska ja Saksa tekee nyt surutta, ja vielä suruttomammin se Yhdysvallat. Suomi se vaan vikisee, ja kurjistaa.

Toki ulkomaiset investoinnit tähän maahan on ihan jees, jos ne tuottavat tänne ne verotkin, muuten niillä ei oikein tee mitään, ja ei varsinkaan jos niiden myötä kaikki aloittelevat "Nokiat" päätyvät samoin tein ulkomaalaisomistukseen, ja lopulta viedään kokonaan pois maasta. Ei se oikein silläkään tavalla se talous kasva tässä maassa. Toki sijoittajilla voi elämä olla ihanaa, mutta ei kai se täällä elävän ihmisen persettä juurikaan lämmitä sellainen.


Esim. näitä datakeskuksia tänne kyllä yritetään saada, mutta niidenkin työllisyysvaikutukset ovat vain murto-osa siitä, mitä lupaillaan kun niitä tänne sijoitellaan. Toki varmaankin jotakin tuottavat, mutta ei likikään sitä, mitä ensin odotetaan. Jos niistä kuitenkiin saadaan mm hukkalämpöä ohjattua käyttöön, kuten suunnitelmissa on ollut, niin sekin toki osaltaan olisi taas kilpailuvalttina jollekin toiselle yirtykselle, kun energiasäästöä varmaankin syntyisi.
Eli kyllä sitä ulkomaista rahaa saa ja pitääkin tänne houkutella, mutta sellaiseen toimintaan, jota ei voi sitten siirtää ulos maasta, ja viedä verotusta kikkakolmosilla jonnekin muualle. Ei se täällä ketään auta, ja erityisestikään ei, jos työllisyysvaikutuskin on pieni, ja palkkatasokin kehno.

En siis oikein näe mitään syytä sille, että Suomen pitäisi olla se mallioppilas näissä asioissa, ja vain koska kokoomus tykkää kurituspolitiikasta ja saa siitä kiksejä. Raha jonka valtio sitten itse lainoittaa (tosin verovaroinhan sekin osin tapahtuu) innovaatioiden kasvattamiseen ja sementoimiseen tänne, on kuitenkin rahaa joka kiertää sitten myös täällä, eikä valu ulos maasta. Jos se samalla luo työtä, niin kai se parempi vaihtoehto on kuitenkin, kuin tukien maksaminen niilekin, jotka työssä ovat.

Ja eikös se niin mene, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Rohkeasti siis vaan tukemaan täällä niitä innovaatioita ihan omalla rahalla. Jos kerran Suomi on jossakin noin kuuden kärjessä innovoinnissa, niin täysin idioottimiastahan se on ne kaikki maasta ulkoistaa, ja sitten alkaa vikisemään kun voidaan huonosti. Kyllä Suomen pitää kyetä samaan protektionsimiin kuin muidenkin.
 

Vatso

Jäsen
Mikäli tuo 4 miljardin juna Turkuun toteutetaan ja tätä ohjetta ei noudateta "Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo", menee koko Orpon politiikalta uskottavuus myös jo omien kannattajienkin silmissä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En nyt täysin ymmärrä miksi ulkomaisten investointien ja ulkomaisen rahan houkuttelun sijaan me otettaisiin valtionvelkaa veronmaksajien piikkiin yrityksille ja työnantajille. Ei kuulosta ainakaan sellaiselta, mistä ammattiliitot tykkäisivät. Kuulostaa myös EU:n sääntöjen vastaisilta toimilta räikeästi.

Yritystukijärjestelmää toki voisi kehittää.
No ne yritystuet voisi hyvin selkeästi rajata niihin innovaatioihin (51% omistusta vastaan), energiaan sekä työpaikkoihin, ja niiden persaukisten firmojen palkkojen avustamiseen, että tekijä saisi palkkaa, jolla ei nöyryytetä enää tukijonoissa. Samallahan se auttaisi byrokratiaakin karsiutumaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nno kyllä Se nimenomaan on EU:n sääntöjen vastaista, jota siis mm Ranska ja Saksa tekee nyt surutta, ja vielä suruttomammin se Yhdysvallat. Suomi se vaan vikisee, ja kurjistaa.

Toki ulkomaiset investoinnit tähän maahan on ihan jees, jos ne tuottavat tänne ne verotkin, muuten niillä ei oikein tee mitään, ja ei varsinkaan jos niiden myötä kaikki aloittelevat "Nokiat" päätyvät samoin tein ulkomaalaisomistukseen, ja lopulta viedään kokonaan pois maasta. ei se oikein silläkään tavalla se talous kasva tässä maassa.


Esim. näitä datakeskuksia tänne kyllä yritetään saada, mutta niidenkin työllisyysvaikutukset ovat vain murto-osa siitä, mitä lupaillaan kun niitä tänne sijoitellaan. Toki varmaankin jotakin tuottavat, mutta ei likikään sitä, mitä ensin odotetaan. Jos niistä kuitenkiin saadaan mm hukkalämpöä ohjattua käyttöön, kuten suunnitelmissa on ollut, niin sekin toki osaltaan olisi taas kilpailuvalttina jollekin toiselle yirtykselle, kun energiasäästöä varmaankin syntyisi.
Eli kyllä sitä ulkomaista rahaa saa ja pitääkin tänne houkutella, mutta sellaiseen toimintaan, jota ei voi sitten siirtää ulos maasta, ja viedä verotusta kikkakolmosilla jonnekin muualle. Ei se täällä ketään auta, ja erityisestikään ei, jos työllisyysvaikutuskin on pieni, ja palkkatasokin kehno.

En siis oikein näe mitään syytä sille, että Suomen pitäisi olla se mallioppilas näissä asioissa, ja vain koska kokoomus tykkää kurituspolitiikasta ja saa siitä kiksejä. Raha jonka valtio sitten itse lainoittaa (tosin verovaroinhan sekin osin tapahtuu) innovaatioiden kasvattamiseen ja sementoimiseen tänne, on kuitenkin rahaa joka kiertää sitten myös täällä, eikä valu ulos maasta. Jos se samalla luo työtä, niin kai se parempi vaihtoehto on kuitenkin, kuin tukien maksaminen niilekin, jotka työssä ovat.

Ja eikös se niin mene, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Rohkeasti siis vaan tukemaan täällä niitä innovaatioita ihan omalla rahalla. Jos kerran Suomi on jossakin noin kuuden kärjessä innovoinnissa, niin täysin idioottimiastahan se on ne kaikki maasta ulkoistaa, ja sitten alkaa vikisemään kun voidaan huonosti. Kyllä Suomen pitää kyetä samaan protektionsimiin kuin muidenkin.
Hyvä viesti. Kiitos. En ole eri mieltä.

Mikäli tuo 4 miljardin juna Turkuun toteutetaan ja tätä ohjetta ei noudateta "Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo", menee koko Orpon politiikalta uskottavuus myös jo omien kannattajienkin silmissä.
Joo tuo on älytön ”investointi” ja pitäisi perua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No kyllä. Se nimenomaan on EU:n sääntöjen vastaista, jota siis kuitenkin mm Ranska ja Saksa tekee nyt surutta, ja vielä suruttomammin se Yhdysvallat. Suomi se vaan vikisee, ja kurjistaa.

Todettakoon, että kun EU:n toimesta koronan aikana sallittiin valtiontuet aiempaa laveammalla pensselillä katsoen, kyse ei jatkonkaan osalta ole suht tuoreen EU-tulkinnan mukaan sääntöjen vastaisista toimista. Myös Suomi tuki yrityksiä koronan aikana.

Mutta kuten kirjoituksesta käy ilmi, tämä tie on jopa katastrofi EU:n pienille valtioille ja EU:n sisämarkkinoille. Euroopan komission kilpailukomissaari Margrethe Vestager varoitti erittäin kovin sanakääntein sisämarkkinoiden pirstoutumisesta.

En siis oikein näe mitään syytä sille, että Suomen pitäisi olla se mallioppilas näissä asioissa, ja vain koska kokoomus tykkää kurituspolitiikasta ja saa siitä kiksejä. Raha jonka valtio sitten itse lainoittaa (tosin verovaroinhan sekin osin tapahtuu) innovaatioiden kasvattamiseen ja sementoimiseen tänne, on kuitenkin rahaa joka kiertää sitten myös täällä, eikä valu ulos maasta. Jos se samalla luo työtä, niin kai se parempi vaihtoehto on kuitenkin, kuin tukien maksaminen niilekin, jotka työssä ovat.

Kokoomus joutuu toivottavasti muuttamaan kantansa ja samalla Orpon hallitus on vaikean valinnan edessä. Koska rahat eivät riitä Suomen omiin tukiin kilpailussa mm. vihreästä energiasta Saksan, Ranskan, Ruotsin tai USA:n kanssa, nyt olisi käännettävä takki ja vaadittava EU:n yhteistä lisävelkaa. Yksinomaan Ukrainan aseapu on maksanut Suomelle kahdessa vuodessa vähän alle 2.0 mrd ja lisää on laitettava lähivuosina.

Jonkinlainen elvytysrahasto eri tarkoituksiin ei tietenkään ole helppo ratkaisu velan osalta. Mutta nyt ollaan aivan erityistilanteessa. PS on kenties vielä kovemman takinkäännön edessä enkä ole varma, riittääkö siellä ymmärrystä tilanteen vakavuudelle. Jos mitään ei tehdä, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Suomeen kohdistuvien isojen investointien siirtyminen maihin, jotka tukevat yrityksiä sadoilla miljoonilla tai suuremmilla euromäärillä hanketta kohden.
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tässä tuotiin taas esiin yhdenlainen osa isoa ongelmavyyhtiä.
Nämä hyvinvointialueiden "säästöt" ovat usein puhdasta typeryyttä. Lukuja pyöritellään niin, että oikeiden viivojen alle saadaan kauniit luvut, mutta toiseen sarakkeeseen tulee reippaasti lisäkuluja. Minulla olisi monta esimerkkiä kymmenien eurojen säästöistä, jotka toteutetaan tekemällä kymmenen tuntia lisätöitä sosiaalityöntekijällä. Jos sosiaalityöntekijän työn tuntikustannukseksi lasketaan vaikka 50€, tulee tällaisen 30-40€ säästön kustannukseksi 500€. Mutta kun näitä lisääntyneitä turhia työtunteja ei kirjata mihinkään kustannuksiksi, huudetaan vaan kovaan ääneen että säästöä tuli se 40€!

Näin toimiva yritys olisi heti konkurssissa.
 

Wild-Chester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Pitäisikö, siis ja kysyn nyt mielipidettäsi, meillä sitten kuitenkin alkaa suuntaukseen, jossa valtio tukisi näitä innovaatioyrityksiä, kasvattaisi niitä yhtenä omistajana, ja kun homma alkaa lentämään, niin sitten yksityistetään, mutta maan sisäisesti, tai sitten pidetään sen kokoinen omistus, ettei sitä voida myydä ulkomaalaisomistukseen.
Nyjkyinen suuntaus kun ei kuitenkaan toimi, ja juri se ulkomaille kaiken myynti on perseestä. Ja tämä siis siksi, että olemme tosiaankin koko maailman kärkeä innovoinnissa. Tosin se suunta voi äkkiä laskea, kun ja jos hallituksen touhuilu tällaisenaan jatkuu. Ja viittaan nyt omiin korviin helvetin tyhmiltä kuulostaviin koulutus muutoksiin.

Sikäli ihan kaunis ajatus. Valtiolla on näytöt vain kovin surkeat mitä tulee yleiseen "asset managementiin".
Kun jopa suoraan huoltovarmuuteen liittyvää infraa ollaan tarpeeksi typeriä myymään, niin jonkun "innovaation" myynti ei tunnu missään.

Kun omistajanohjauksessa toimii näitä Tuppuraisen kaltaisia sketsihahmoja, joiden substanssi ei riittäisi hoitamaan nakkikioskia niin kiitos ei.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki

Työllisyysrahaston tilastojen mukaan viime vuonna aikuiskoulutustuki toi sote-alalle merkittävästi enemmän uusia ihmisiä kuin vei alalta pois. Sosiaali- ja terveysalalla opiskeli yhteensä 10 801 aikuiskoulutustuen saajaa. Heistä 64 prosenttia (7 376 henkilöä) kouluttautui toiselta ammattialalta sosiaali- ja terveysalalle ja 36 prosenttia (3 425 henkilöä) oli sosiaali- ja terveysalan jatkokouluttautujia. Sote-alalta toiselle alalle kouluttautuvia oli vuonna 2023 yhteensä 2 218, jolloin positiivinen nettovaikutus sote-alalle oli yli 5000 henkilöä vuodessa.


Satosen puheet ja hallituksen päätösten perusteet jälleen kerran kyseenalaistettu. Ei voi kuin ihmetellä tuota touhua.
 

444

Jäsen

Työllisyysrahaston tilastojen mukaan viime vuonna aikuiskoulutustuki toi sote-alalle merkittävästi enemmän uusia ihmisiä kuin vei alalta pois. Sosiaali- ja terveysalalla opiskeli yhteensä 10 801 aikuiskoulutustuen saajaa. Heistä 64 prosenttia (7 376 henkilöä) kouluttautui toiselta ammattialalta sosiaali- ja terveysalalle ja 36 prosenttia (3 425 henkilöä) oli sosiaali- ja terveysalan jatkokouluttautujia. Sote-alalta toiselle alalle kouluttautuvia oli vuonna 2023 yhteensä 2 218, jolloin positiivinen nettovaikutus sote-alalle oli yli 5000 henkilöä vuodessa.


Satosen puheet ja hallituksen päätösten perusteet jälleen kerran kyseenalaistettu. Ei voi kuin ihmetellä tuota touhua.
No mutta ainakin Satonen on hyvä pelaamaan shakkia ja on vissiin pari kirjaakin kirjoittanut. Ei siis saa kyseenalaistaa neron neroutta.
 

Luolis

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo, Montreal Canadiens

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No jaa.

Olisiko niin, että pätevästi hallituksen sisältä sanottu: "Ulkoministeri Elina Valtonen korostaa, että Hornetien lähettäminen Ukrainaan ei ole nyt aktiivisessa harkinnassa."

Ei aiheuta irtiottoja presidentin, puolustusvoimien tai hallituskumppaneiden osalta.

Ja kuten pitääkin, Valtonen käy läpi miksi Suomi korvaa Hornetit F-35 hävittäjillä. Asiallista pohdintaa mielestäni.
 
Viimeksi muokattu:

kiljander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo. Susijengi. LAL. UTA. SoJy.
”Valtiokonttorin mukaan valtionvelan korkokulut vuonna 2023 ovat arviolta 2,3 miljardia euroa. Vielä viime vuonna Suomen valtion korkomenot olivat 840 miljoonaa euroa. Kasvua on noin 176 prosenttia eli korkomenot ovat lähes kolminkertaistuneet vuodessa”

On käynyt kuin monella yksityistaloudella - otettu iloisesti lainaa ”kun se on aina halpaa” Terveisin Mäkynen, ja kas kun korot nousevat niin pulassa ollaan. Karseaa, mutta säästöt ovat välttämättömiä
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka

Koska saadaan Jatkiksen Kokoomussiiven pöyristyminen siitä että Valtonen lupasi Hornetit Ukrainaan?
Valtonenhan lupasi maajoukkojakin ilman että haittaoikeisto hyökkäsi kiinni.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
”Valtiokonttorin mukaan valtionvelan korkokulut vuonna 2023 ovat arviolta 2,3 miljardia euroa. Vielä viime vuonna Suomen valtion korkomenot olivat 840 miljoonaa euroa. Kasvua on noin 176 prosenttia eli korkomenot ovat lähes kolminkertaistuneet vuodessa”

On käynyt kuin monella yksityistaloudella - otettu iloisesti lainaa ”kun se on aina halpaa” Terveisin Mäkynen, ja kas kun korot nousevat niin pulassa ollaan. Karseaa, mutta säästöt ovat välttämättömiä
Tässä on kyllä selittävänä tekijänä myös se metka juttu, että valtio on systemaattisesti muuttanut kiinteitä matalien ja jopa negatiivisien korkojen lainojaan vaihtuvakorkoisiin, koska se on toimiva strategia - ja on toiminutkin selkeästi kuin junan vessa. Näin lienee käynyt harvan yksityis- tai yritystalouden kohdalla.
 

rpeez

Jäsen
Valtonenhan lupasi maajoukkojakin ilman että haittaoikeisto hyökkäsi kiinni.
Älä levitä väärää tietoa Valtosen sanomisista.

Sekä siinä, että tässä tapauksessa Valtosen kanta nimenomaan on lähtökohtaisesti negatiivinen. Hän vain viisaana ihmisenä omaa never-say-never asenteen kaukana olevan tulevaisuuden tapahtumiin. Edit. Tuossa Hornet asiassakin toimittaja jankkaamalla saa puristettua Valtoselta ulos kommentin asiaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös