Petteri Orpon hallitus

[Tami Talk]

Olen jostain saanut käsityksen, että yritykset irtisanoo työntekijöitä ihan vaan ilkeyttään.

Olen itse siinä käsityksessä, että ay-liike järjestää lakkoja vain omien johtajiensa sokean vallanhimon vuoksi.

 

[Timbit]

Olen itse siinä käsityksessä, että ay-liike järjestää lakkoja vain omien johtajiensa sokean vallanhimon vuoksi.

Voi olla. Kovin rakentavia syitä niille ei ole löydetty.

 

[tommy36]

Kielitaito | Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle”

Suurin osa suomalaisista yrityksistä vaatii työntekijöiltään suomen kielen osaamista.

www.hs.fi

Enää pitäisi saada työikäiset maahanmuuttajat töihin.

Onhan niille tarjolla orjatöitä joissakin ravintoloissa kuulema. Palkattakin, niin senkään pankkiin kantaminen rasita suotta. Raksallakin olisi hommaa, saa hyvän palkankin, tosin sen joutuu nostamaan ruokatunnilla tililtä ja palauttamaan suureksi osaksi takaisin työnantajalle, ettei sille tule paha mieli.
Mutta joo vakavasti puhuen, kun unohdetaan nuo ääliöt, joita aina noissa työnantajissakin riittää, niin tässähän sitä on pähkinä purtavaksi. Ei riitä, että tänne muutetaan, vaan vielä pitäisi sitä työtäkin saada, tehdä ja siitä tienatakin niin, että jää verojakin kannettavaksi. Ei ole ihan helppo yhtälö. Tässäkin voisi auttaa, kun poistettaisiin niiltä laskutusosuuskuntatekijöiltä se ajautuminen heti yrittäjiksi, vaan saisivat olla, kuten ovatkin, ihan palkansaajina. Voisi aloitella edes keikkatyötä tekemään.

Tokihan esim vanhustyössäkin, johon paljon on ulkomaalaisia haettu ja työllistetty, on edelleen ongelmana vanhojen jäärien asenne siihen, että ei ulkomaalaisia ihan niin vaan hyväksytä sinne kotiin tuleviksi, ja usein tietenkin siinäkin törmätään puutteelliseen kielitaitoon, jolloin asit eivät suju.

 

[Kilgore Trout]

Onhan niille tarjolla orjatöitä joissakin ravintoloissa kuulema. Palkattakin, niin senkään pankkiin kantaminen rasita suotta. Raksallakin olisi hommaa, saa hyvän palkankin, tosin sen joutuu nostamaan ruokatunnilla tililtä ja palauttamaan suureksi osaksi takaisin työnantajalle, ettei sille tule paha mieli.
Mutta joo vakavasti puhuen, kun unohdetaan nuo ääliöt, joita aina noissa työnantajissakin riittää, niin tässähän sitä on pähkinä purtavaksi. Ei riitä, että tänne muutetaan, vaan vielä pitäisi sitä työtäkin saada, tehdä ja siitä tienatakin niin, että jää verojakin kannettavaksi. Ei ole ihan helppo yhtälö. Tässäkin voisi auttaa, kun poistettaisiin niiltä laskutusosuuskuntatekijöiltä se ajautuminen heti yrittäjiksi, vaan saisivat olla, kuten ovatkin, ihan palkansaajina. Voisi aloitella edes keikkatyötä tekemään.

Tokihan esim vanhustyössäkin, johon paljon on ulkomaalaisia haettu ja työllistetty, on edelleen ongelmana vanhojen jäärien asenne siihen, että ei ulkomaalaisia ihan niin vaan hyväksytä sinne kotiin tuleviksi, ja usein tietenkin siinäkin törmätään puutteelliseen kielitaitoon, jolloin asit eivät suju.

Paljonhan tuossa asiassa on kiinni kielitaidosta. Suomalaisen kulttuurinkaan omaksuminen edes osittain ei onnistu ilman kielitaitoa, saati jossain vanhus- ja hoitotyössä toimiminen. Siivoustyö onnistuu. jos porukassa on yksi kielitaitoinen nokkana, samoin maataloustyö, marjanpoiminta ym.
Luulisi, että tuota dilemmaa korjattaisiin tehostamalla kielenopetusta entisestään, yritykset tarvitsevat suomenkielentaitoisia työntekijöitä. Jos eivät juuri nyt, niin kyllä se työvoimapula taas kohta yllättää. Persumainen ratkaisu on kiristää kansalaisuuden vaatimuksia, itse näkisin kielenopettamisen positiivisempana keinona.

 

[mike owen]

Tekoälyn hyväksikäyttö voi auttaa tulevaisuudessa paljon maahanmuuttajia kielten opiskelussa ja sopeutumisessa Suomessa erilaisissa ongelmakohdissa. Tekoälyn "luetunymmärtämistä" tulee tehostaa edelleen tehokkaasti.

 

[Satunnainen]

Kielitaito | Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle”

Suurin osa suomalaisista yrityksistä vaatii työntekijöiltään suomen kielen osaamista.

www.hs.fi

Enää pitäisi saada työikäiset maahanmuuttajat töihin.

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

 

[Cobol]

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

Isossa osassa työpaikkoja, kuten sote-alalla, suomen osaaminen on välttämätöntä. Nyt jo vähitellen onneksi poistuvat AMK-tason koulutukset ilman riittävää suomen kielen taitoa koulusta ennen tai sen jälkeen ovat ongelma. Työtä ei ole voinut vastaanottaa monilta aloilta, koska vaadittavaa kielitaitoa ei ole ollut.

Isot kansainväliset yritykset palkkaavat kenet tahansa, jolla a) riittää pätevyys ja b) on valittavaan työhön sopiva. Englannin kielellä pärjää, koska se on työkieli.

Vastausta vaille jää se, miksi moni ulkomaalainen korkeakoulutettu tai ammattilainen alallaan ei työllisty Suomessa vaikka heistä on pulaa. Ja heistä moni on käynyt koulunsa ja suorittanut tutkintonsa Suomessa.

 

[Kilgore Trout]

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

Olen palkannut suomen kieltä osaamattomia ohjelmistosuunnittelutehtäviin, joissa työ- ja dokumentointikieli on englanti. Niissä ei suomen osaamattomuudesta ole merkittävää haittaa.
On kuitenkin paljon yrityksiä, joissa työkieli on suomi. Kaikki dokumentaatio, ohjeistus, toimintajärjestelmät, työturvallisuuskoulutus ym. on suomeksi. Myös esihenkilöiden kielitaito voi olla puutteellinen, osataan kyllä kyökkienglantia, mutta asioiden ilmaiseminen täsmällisesti työssä voi olla haasteellista varsinkin kirjallisesti.

Voin kuvitella valmiiksi ylityöllistetyn HR-päällikön tuskan, kun hänelle ilmoitetaan että kaikki pitää kääntää englanniksi ja jatkossakin tuottaa kaksikielisesti tai jopa suomi-ruotsi-englanti.
Käännösohjelmat ovat avuksi, mutta en luottaisi niihin teknisten dokumenttien ja ammattisanaston osalta ainakaan täysin.

 

[Satunnainen]

On kuitenkin paljon yrityksiä, joissa työkieli on suomi. Kaikki dokumentaatio, ohjeistus, toimintajärjestelmät, työturvallisuuskoulutus ym. on suomeksi. Myös esihenkilöiden kielitaito voi olla puutteellinen, osataan kyllä kyökkienglantia, mutta asioiden ilmaiseminen täsmällisesti työssä voi olla haasteellista varsinkin kirjallisesti.

Tuo on varmasti iso syy. Tulee kyllä mieleen, että kannattaisiko nyt vain ottaa englanti käyttöön, ja helpottaa yrityksen rekrytointia pysyvästi. Tuntuisi minusta paljon paremmalta ajatukselta kuin toivoa, että jostain mystisestä lähteestä tupsahtaa työmarkkinoille iso joukko suomea osaavia asiantuntijoita.

Pitää myöntää, että tässä asiassa olen varmaan pahasti oman kuplani hämäämä. Olen tainnut viimeksi olla työpaikassa, jossa kaikki osaavat suomea, joskus 90-luvun puolivälissä kesätöissä.

 

[mike owen]

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

Juuri näin.

Todella hyvä kirjoitus Hesarissa. Kyllä tänne saadaan lisää maahanmuuttajia joko töihin tai opiskelemaan. Toinen asia on se, jäävätkö he Suomeen pidemmäksi ajaksi. Se on hukkaan heitettyä rahaa, jos korkeakoulutetut opiskelijat lähtevät nopeasti pois Suomesta.

Ehkäpä Suomi kansainvälistyy jollain aikavälillä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana täällä tarvitaan noin puolimiljoonaa uutta osaajaa eri sektoreilla teollisuudessa ja palvelualoilla kuten esimerkiksi sote- ja terveysalan palvelutuotannossa.

 

[OLLI58]

Tuossa yhdessä hesarin jutussa jossa oli joku maahanmuuttajatutkija, pääasia minusta jutussa oli juuri se, että meillä pitäisi edelllyttää opinnoissa myös suomen kielen opiskelua. Tämän kyseisen tutkijan mielestä ongelma on nimenomaan siinä että korkeakoulut haalivat opiskelijoita ilman että opintojen ohessa opittaisiin myös kieli ainakin jollain tasolla, ja heille ei tätä asiaaa mitenkään tehdä selväksi että ilman kielitaitoa täällä on hankala saada ainakaan koulutusta vastaavaa työtä.

 

[masaman]

Tuossa yhdessä hesarin jutussa jossa oli joku maahanmuuttajatutkija, pääasia minusta jutussa oli juuri se, että meillä pitäisi edelllyttää opinnoissa myös suomen kielen opiskelua. Tämän kyseisen tutkijan mielestä ongelma on nimenomaan siinä että korkeakoulut haalivat opiskelijoita ilman että opintojen ohessa opittaisiin myös kieli ainakin jollain tasolla, ja heille ei tätä asiaaa mitenkään tehdä selväksi että ilman kielitaitoa täällä on hankala saada ainakaan koulutusta vastaavaa työtä.

Juttelin aikanaan muutaman AMK-lehtorin kanssa nimenomaan maahanmuuttajista opiskelijoina. Heidän suurin tai ainakin heille vaikein asia koulutuksessa oli rasistiksi leimautuminen. Jos alkaa vaatimaan hopsin mukaista suorittamista, niin näiden mielestä alkaa aika nopeasti kommentointi rasistiksi.

Tässä itse törmäsin kouluttajana siihen, että ihan perusasiat olivat todella hakusessa. Kielitaito on todella iso osa kouluttautumisessa ja sitten taas näille kielitaitoisille olen ollut kovasti kannustamassa jatko-opintojen tielle lähtemistä.

Hyviä työntekijöitä olisi, jahka tämä meitin mongerrus sujuisi auttavasti.

Edit. "si"-poisto

 

[kyykäärme]

Mitäköhän kuuluu vapaan sivistystyön leikkauksille? Ne piti toteuttaa heti tämän vuoden alussa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestetään aikuiskoulutusta, mm. suomen kielen kursseja.
Järjestöt: Hallituksen peräännyttävä vapaan sivistystyön leikkauksista

 

[JZZ]

Olen palkannut suomen kieltä osaamattomia ohjelmistosuunnittelutehtäviin, joissa työ- ja dokumentointikieli on englanti. Niissä ei suomen osaamattomuudesta ole merkittävää haittaa.
On kuitenkin paljon yrityksiä, joissa työkieli on suomi. Kaikki dokumentaatio, ohjeistus, toimintajärjestelmät, työturvallisuuskoulutus ym. on suomeksi. Myös esihenkilöiden kielitaito voi olla puutteellinen, osataan kyllä kyökkienglantia, mutta asioiden ilmaiseminen täsmällisesti työssä voi olla haasteellista varsinkin kirjallisesti.

Voin kuvitella valmiiksi ylityöllistetyn HR-päällikön tuskan, kun hänelle ilmoitetaan että kaikki pitää kääntää englanniksi ja jatkossakin tuottaa kaksikielisesti tai jopa suomi-ruotsi-englanti.
Käännösohjelmat ovat avuksi, mutta en luottaisi niihin teknisten dokumenttien ja ammattisanaston osalta ainakaan täysin.

Mutta eihän se, että porukkaan otetaan mukaan vain englantia osaava (tai useampi) tarkoita sitä, että yrityksen virallista kieltä vielä täytyy heti kertaheitolla englanniksi muuttaa. Yleensä näissä tapauksissa riittää kuitenkin hyvin pitkälle se, että niissä palavereissa, joissa ko. henkilö on mukana, puhutaan englantia ja hänen kanssaan viestiminen tehdään englanniksi. Edellisessä firmassa missä olin siirryttiin hyvinkin kevyesti ja liukuvasti kaksikielisyyteen, ensin tuli ensimmäiset suomea osaamattomat ja siitä sitten laajemmin, kunnes ostettiin yksi firma lontoosta, jonka myötä sitten vasta englanti tuli viralliseksi sisäiseksi kieleksi. Toki tuo vaatii sitten enemmän siltä ei-suomalaiselta työntekijältä itseltään, kun hänen pitää juurikin ne dokkarit itse kääntää englanniksi, mutta ei tuosta mitään itse työnteon kannalta ongelmallisia tilanteita tullut.

Ja ohjelmistokehityksestä tuossakin puhuttiin, jossa tosiaan kielitaidon tarve lienee suurinpiirtein vähäisintä. Asennekysymys tuo on enemmänkin yrityksessä, halutaanko tuohon lähteä. Mutta ainakin silloin se oli paras tapa saada kovia osaajia taloon, kun kilpailu on kovaa.

 

[Kilgore Trout]

Mutta eihän se, että porukkaan otetaan mukaan vain englantia osaava (tai useampi) tarkoita sitä, että yrityksen virallista kieltä vielä täytyy heti kertaheitolla englanniksi muuttaa. Yleensä näissä tapauksissa riittää kuitenkin hyvin pitkälle se, että niissä palavereissa, joissa ko. henkilö on mukana, puhutaan englantia ja hänen kanssaan viestiminen tehdään englanniksi. Edellisessä firmassa missä olin siirryttiin hyvinkin kevyesti ja liukuvasti kaksikielisyyteen, ensin tuli ensimmäiset suomea osaamattomat ja siitä sitten laajemmin, kunnes ostettiin yksi firma lontoosta, jonka myötä sitten vasta englanti tuli viralliseksi sisäiseksi kieleksi. Toki tuo vaatii sitten enemmän siltä ei-suomalaiselta työntekijältä itseltään, kun hänen pitää juurikin ne dokkarit itse kääntää englanniksi, mutta ei tuosta mitään itse työnteon kannalta ongelmallisia tilanteita tullut.

Ja ohjelmistokehityksestä tuossakin puhuttiin, jossa tosiaan kielitaidon tarve lienee suurinpiirtein vähäisintä. Asennekysymys tuo on enemmänkin yrityksessä, halutaanko tuohon lähteä. Mutta ainakin silloin se oli paras tapa saada kovia osaajia taloon, kun kilpailu on kovaa.

En tarkoittanutkaan IT-alan yrityksiä, kun kirjoitin niistä firmoista, joissa työkieli on suomi. Softafirmat ovat varmasti niitä, joissa kieli kääntyy helpoiten englanniksi, kun jo valmiiksi kaikki mitä töissä dokumentaatiota joutuu verkosta lukemaan, niin englanniksihan ne dokut on.
Tarkoitin esimerkiksi pienempiä metallialan yrityksiä, sahoja, vakuutusyhtiöitä, elintarviketeollisuutta jne. jne.

 

[JZZ]

En tarkoittanutkaan IT-alan yrityksiä, kun kirjoitin niistä firmoista, joissa työkieli on suomi. Softafirmat ovat varmasti niitä, joissa kieli kääntyy helpoiten englanniksi, kun jo valmiiksi kaikki mitä töissä dokumentaatiota joutuu verkosta lukemaan, niin englanniksihan ne dokut on.
Tarkoitin esimerkiksi pienempiä metallialan yrityksiä, sahoja, vakuutusyhtiöitä, elintarviketeollisuutta jne. jne.

Toisaalta en mä oikein tiedä mitä ongelmaa englanninkielisen olisi tehdä metallialan töitä, tai olla sahalla tai elintarviketeollisuudessa. Vakuutusyhtiöissä varmasti ongelmaksi tulee juurikin kieli, kun työ on juurikin suurimmalta osaksi suomenkielisten dokumenttien kanssa pelaamista. Pointtini tuossa edellisessä olikin, että kyse on enemmänkin siitä halusta lähteä sitä muutosta tekemään, jos tosiaan kokee kärsivänsä työvoimapulasta ja tarjontaa löytyy vain ei-suomenkielisistä. Ei siinä tosiaan heti tarvitse koko firmasta kaksikielistä tehdä, ja aika vähällä kääntämiselläkin selviää että itse työ tulee tehdyksi. Kyllä ne suomalaiset metallimiehetkin englantia osaa, yleisesti ottaen kielitaito on suomessa kovalla tasolla.

 

[1313]

Samaan aikaan valitetaan pulaa osaavista työntekijöistä, ja sitten jätetään korkeakoulutetut palkkkaamatta asiantuntijatöihin, jos nämä eivät osaa suomea. Maamme yritysten johtaminen on selvästi mitä osaavimmissa käsissä...

Jos työpaikalla työkieli on suomi, niin kehnoa se on palkata henkilöä, joka ei kykene työkielellä kommunikoimaan.
Jos työpaikan työkieli on sellainen, mitä korkeakoulutettu maahanmuuttaja osaa, niin tuskin silloin kielen vuoksi on esteitä palkkaamiselle.

 

[ultrar]

Ehdin tänään seuraamaan eduskunnan kyselytuntia. Sitä seuratessani totesin itselleni, etten viitsisi tehdä tuolla töitä päivääkään. Se on tietysti aina oppositio, mikä yrittää haastaa hallitusta, mutta onhan tuo keskustelu tasoa eskarin hiekkalaatikko.

Esimerkiksi keskustelu Itä-Suomen tukemisesta oli naurettavuuden huippu ja itse ymmärrän alueen haasteet siellä syntyneenä. Oppositio huutaa kuorossa hyvä kysymys ja kun hallitus on vastannut mielestäni järkevästi, niin seuraava kysyjä esittää saman kysymyksen hiukan eri sanoilla ja muu ryhmä komppaa takana, hyvä kysymys. Itse ainakin olin ymmärtävinäni, että Itä-Suomeen haetaan rahaa EU:lta ja hyvä niin, joskus se voi viedä hetken aikaa.

Sama oli soten ympärillä vellonut keskustelu, jossa kalikka kalahti Keskustaan. Miten Suomi voi kehittyä ja kehittää yhteiskunnan rakenteita, jos keskustelukulttuuri on lähinnä vitsi.

 

[masaman]

Esimerkiksi keskustelu Itä-Suomen tukemisesta oli naurettavuuden huippu ja itse ymmärrän alueen haasteet siellä syntyneenä. Oppositio huutaa kuorossa hyvä kysymys ja kun hallitus on vastannut mielestäni järkevästi, niin seuraava kysyjä esittää saman kysymyksen hiukan eri sanoilla ja muu ryhmä komppaa takana, hyvä kysymys. Itse ainakin olin ymmärtävinäni, että Itä-Suomeen haetaan rahaa EU:lta ja hyvä niin, joskus se voi viedä hetken aikaa.

Sama oli soten ympärillä vellonut keskustelu, jossa kalikka kalahti Keskustaan. Miten Suomi voi kehittyä ja kehittää yhteiskunnan rakenteita, jos keskustelukulttuuri on lähinnä vitsi.

Tämä on kyllä tosi ja oma valistunut mielipiteeni on se, että keskustelutapa on muutenkin viimeisen 15 vuoden aikana mennyt jotenkin muutenkin huuteluksi.

Itäraja on iso ongelma ja minusta aikanaan, kun pakotteita aikanaan alettiin viemään EU-tasolla eteenpäin 2014 jälkeen, niin Suomen silloisen johdon olisi pitänyt jotenkin keksiä kompensaatiota EU:lta alueen talouselämälle. Koko raja on siitä lähtien enemmän tai vähemmän näivettynyt ja väki luonnollisesti muuttanut paremman toimeentulon takia. Hyvänä kärjistyksenä Eksote, joka on porskuttanut ns. lippulaivana sotepäättäjien papereissa, kun miettii, että Eksoten yhtenä suurena onnistumisen takaajana on ollut väestön väheneminen.

Tämä niin kuin kärjistyksenä.

 

[molari]

Voin kuvitella valmiiksi ylityöllistetyn HR-päällikön tuskan, kun hänelle ilmoitetaan että kaikki pitää kääntää englanniksi ja jatkossakin tuottaa kaksikielisesti tai jopa suomi-ruotsi-englanti.
Käännösohjelmat ovat avuksi, mutta en luottaisi niihin teknisten dokumenttien ja ammattisanaston osalta ainakaan täysin.

Sitten on myös niin, että ne suorittavan työn tekijät, niin maahanmuuttajat kuin suomalaiset eivät osaa englantia, siinä ei sitten oikein auta mikään. Homma toimii, jos tehdään yksin jotain tehtävää kiinteässä työpisteessä, mutta osana työryhmää tai yksin keikkatöissä tuleekin ongelmia.

 

[penaz]

Kuuntelin uimahallin saunassa parin puolitutun kuusikymppisen duunarin jutustelua. Toinen sanoi, että ennen työläisiä ruoskittiin, jos he eivät tehneet kunnolla töitä ja nyt heitä tullaan sakottamaan, jos he eivät tee töitä. Aika suurelta vaikutti heidän vihansa Orpoa ja Satosta kohtaan, joita he kovin sanoin arvostelivat. Miehet sanoivat, että työmarkkinoilla tulee olemaan kovat ajat.

No tuotahan EK ja Orpo ovat halunneetkin murentaessaan sopimusyhteiskuntaa. Syksyn työehtosopimusneuvotteluista tulee kiinnostavat.

 

[masaman]

Kuuntelin uimahallin saunassa parin puolitutun kuusikymppisen duunarin jutustelua. Toinen sanoi, että ennen työläisiä ruoskittiin, jos he eivät tehneet kunnolla töitä ja nyt heitä tullaan sakottamaan, jos he eivät tee töitä. Aika suurelta vaikutti heidän vihansa Orpoa ja Satosta kohtaan, joita he kovin sanoin arvostelivat. Miehet sanoivat, että työmarkkinoilla tulee olemaan kovat ajat.

No tuotahan EK ja Orpo ovat halunneetkin murentaessaan sopimusyhteiskuntaa. Syksyn työehtosopimusneuvotteluista tulee kiinnostavat.

Varmaan eniten herroja harmittaa sanelupolitiikka. Neuvottelemalla päästäisiin paremmin maaliin kuin sanelemalla "ota tai jätä"-tyyliin.

 

[penaz]

Varmaan eniten herroja harmittaa sanelupolitiikka. Neuvottelemalla päästäisiin paremmin maaliin kuin sanelemalla "ota tai jätä"-tyyliin.

Noin minäkin sen tulkitsin.

 

[Vaughan]

Olen aina välillä ylläpitänyt keskustelua TE-palvelut 2024 uudistuksesta, joka siirtää valtiollisten TE-toimistojen (ex-työkkäri) tehtävät kunnille. Tai siis uudistusta on perusteltu sillä, että "palvelut siirretään kunnille", jotka tuntevat paikalliset olosuhteet paremmin kuin valtiolliset (pääosin maakuntajakoa noudattelevat) 15 TE-toimistoa.

No nyt on saatu vahvistus uudistuksen organisaatiorakenteesta. Uusia hallintoportaita muodostuu 45 kappaletta. Asiasta tarkemmin TEM:n sivuilta.

Palveluita ei siis varsinaisesti siirretä yksittäisille kunnille - vain neljä "kuntaa" ryhtyy hoitamaan yksin omia työllisyyspalveluitaan (Helsinki, Vantaa, Lahti ja Kouvola) - vaan kuntien yhteistyössä muodostamille "työllisyysalueille". Edellisen hallituksen hyväksymä lainsäädäntö määrää, että työllisyysalueen minimikoko on vähintään 20 000 työvoimaan kuuluvaa, eli pienimmät kunnat eivät voi yksin hoitaa omia työllisyysasioitaan.

Osa syntyvistä alueista on pieniä, kuten "Kerava-Sipoon työllisyysalue", osa taas maakunnan kokoisia kuten Pohjois-Karjala. Lisäksi muutama alue (esim. Lapissa) sai poikkeusluvan muodostaa työllisyysalue, vaikka vaadittavan suuruinen työvoimamäärä ei täytykään.

Ideassa itsessään ei ole mitään vastustettavaa, mutta uusien työllisyysalueiden muodostaminen käytännössä hajauttaa hallintoa: 15 TE-toimistoa -> 45 työllisyysaluetta. Voin kertoa vanhana TE-hallinnon työntekijänä, että vuosina 2007-2013 toteutettu valtion tuottavuusohjelmaan perustuva säästöohjelma todella leikkasi kustannuksia vähentäessään paikallisia palveluita. Pelkästään Uudeltamaalta lakkautettiin yli 10 paikallista työkkäriä - ja säästöä syntyi. Nyt suurin syy muodostaa uusia pieniä työllisyysalueita on halu saada oma työkkäriä vastaava kunnallinen palvelupiste takaisin omalle paikkakunnalle.

Esim. Keravalta, Sipoosta, Kirkkonummelta, Vihdistä, Hangosta ja Tammisaaresta laukkautettiin "työkkärit" vuosien varrella. En näe mitään muuta syytä, miksi "Kerava-Sipoo", "Kirkkonummi-Vihti-Siuntio" ja "Hanko-Inkoo-Raasepori" muodostavat työllisyysalueet kuin, että ne saavat perustaa uudet "kunnalliset työkkärit" säästösyistä lakkautettujen tilalle (ok, viimemainittuihin voi sisältyä kielipoliittisia syitä). Myös Työministeri Satosen kotipaikka Sastamalan seutu ilmoitti hyvin suoraan perusteekseen erota muusta Pirkanmaasta sen, että haluavat perustaa uusia paikallisia palvelupisteitä sen sijaan, että palvelut keskitetään Tampereelle. Lupa irtosi, koska työvoimaa on riittävästi näillä yhdistelmillä. Pirkanmaalla Valkeakoski anoi poikkeuslupaa omalle työllisyysalueelleen, mutta ei saanut, koska liian pieni...

Keski-Suomessa Jyväskylä halusi muodostaa yksin oman työllisyysalueen, mutta Muuramelle ei löytynyt partneria. Ne pakkonaitettiin yhteen.

Jos enemmän rahaa kulutetaan seiniin, sitä jää vähemmän palveluihin. Eli palvelut huononevat, vaikka ne ovatkin ehkä saatavilla lähempää. Tai jos halutaan ylläpitää nykyinen määrä palveluita (esim. koulutuksia), valtion täytyy myöntää lisärahoitusta. Mitä luulette, että tapahtuu?

Oma veikkaus: lisärahaa ei tule. Palvelupisteet lisääntyvät, mutta palvelutarjonta huononee. Jos vuonna 2012 pikkupaikkakunnalle ei saatu vuoden kuluessa yhtään pätevää hakijaa avoimeen ammatinvalintapsykologin tehtävään, ei niitä saada sen helpommin, jos pienet paikalliset palvelupisteet lisääntyvät. Tai ainahan voi kokeilla rekrytoida korkeammalla palkalla naapurikunnasta, kun valtionhallinnon samapalkkaisuusrajoitteet eivät päde - tai hankkia ostopalveluna yksityiseltä...

 

[MENTALSPORT]

Siellä taotaan taas maailman parasta hallitusohjelmaa, jossa ehdotellaan kelaetsiviä selvittelemään muutaman satasen arvoisia tukiväärinkäytöksiä, mutta samaan aikaan ollaan "unohtamassa" mijoonatuloksia tekevien yritysten sekä yritysjohtajien veronkierron tarkkaileminen.

Orpon hallitus näyttää sivuuttavan hämärien touhujen torjuntaohjelman, josta edeltäjät ovat pitäneet huolta liki 30 vuotta

Nykyinen hallitus ei valmistele harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta lähes 30 vuoteen, kun ohjelma jätetään tekemättä. Asiantuntijat pitävät ohjelmaa tärkeänä.

www.iltalehti.fi